Svetlana Aleksijevitšin NEUVOSTOIHMISEN LOPPU -NÄYTELMÄ Vuosaaren entisessä lukiossa. Brutalismia kerrakseen!

NEUVOSTOIHMISEN LOPPU

Svetlana Aleksijevitšin NEUVOSTOIHMISEN LOPPU -NÄYTELMÄ Vuosaaren entisessä lukiossa. En ole vielä nähnyt teosta, mutta kohta näen. 

Brutalismia kerrakseen! Nyt jos koska on teatteriesityksen miljöö enemmänkin kuin sopiva. Itäisen Helsingin laaja kukkiva Vuosaari ja siellä entinen koulu. Betonibunkkeri. 

Vasemmalla kulttuurikeskus Vuotalo, jossa kirjasto ja sali keikoille ja elokuville. Oikealla entinen koulu. 

Rakastan Itä-Helsinkiä. Se on kotini. Se ei ole #lähiöhelvetti kuten oululainen journalisti erheellisesti vuonna 2016 main kirjoitti, vaan omaa merenrantaa, metsää, luolia, vuoriakin. Siellä kukkii kirsikka ja valeomenapuut. Mutta on siellä brutalismia, ja harmaata betonia. Mutta se miljööstä. 

Tässä taustatietoa fb-tapahtumasta: 

”Etsin ihmisiä, jotka olivat pysyvästi sitoutuneet aatteeseen ja antaneet sen tunkeutua niin syvälle itseensä, ettei sitä saanut enää repäistyä irti. Valtiosta oli tullut heidän maailmankaikkeutensa, joka sulki pois kaiken muun, jopa heidän oman elämänsä.” – Svetlana Aleksijevitš, Neuvostoihmisen loppu -teoksen esipuhe

NEUVOSTOIHMISEN LOPPU on ensimmäinen valkovenäläisen Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitšin (s. 1948) tekstiin perustuva näyttämöteos Suomessa. Kantaesitys toteutetaan Vuosaaren tilajakamossa eli Vuosaaren koulukäytöstä poistetun vanhan lukion tiloissa Itä-Helsingissä. Tilat muuttuvat esityksessä 1990-luvun brutaaliksi venäläiseksi vanhainkodiksi.

Esityksen tarkoituksena on tutustuttaa suomalaiset katsojat Aleksijevitšin tuotantoon ja lisätä katsojien ymmärrystä Venäjästä. Pääroolin esittää Sami Lanki. "

”Mikä tässä on kaikkein järkyttävintä? Mikä minut tappaa? Murskattu idea! Kommunismi on petetty! Kaikki on pirstaleina!”

Valkovenäläisen Nobel-kirjailijan Svetlana Aleksijevitšin teokseen Neuvostoihmisen loppu pohjaava esitys kertoo 87-vuotiaan Vasili Petrovitš N:n tarinan. Neuvostoliitto on jo hajonnut ja kommunismille nauretaan, mutta Vasili Petrovitš uskoo edelleen ideaan. Hän on puolueen uskollinen kaaderi.

Aleksijevitšin tyylilaji on dokumentaarinen proosa, jossa hän tutkii Utopian eli kommunistisen Neuvostoliiton tuhoutumista. Vasili Petrovitšia Aleksijevitš haastatteli 1990-luvun alussa.

NEUVOSTOIHMISEN LOPPU on ensimmäinen Svetlana Aleksijevitšin tekstiin perustuva näyttämöteos Suomessa. Kantaesitys toteutetaan Vuosaaren koulukäytöstä poistetun vanhan lukion tiloissa Itä-Helsingissä. Tilat muuttuvat esityksessä 1990-luvun brutaaliksi venäläiseksi vanhainkodiksi.

Esitys kertoo maailmankuvasta, johon Venäjän nykyhallinto on kasvanut. Sen tarkoituksena on tutustuttaa suomalaiset katsojat Aleksijevitšin tuotantoon ja lisätä katsojien ymmärrystä Venäjästä.

Pääroolin esittää Sami Lanki.

Esityksen tuottavat HELSINKI 00980 ja sadsongskomplex:fi. Tuotanto on osa Suomen Kulttuurirahaston tukemaa Maailma näyttämölle -hanketta.

HELSINKI 98 on uusi teatteriryhmä, joka tutkii kysymystä: ”Mitä taide voi olla 24.2.2022 jälkeen?

sadsongskomplex:fi on vuonna 2015 Helsingissä perustettu kansainvälisesti operoiva teatteriryhmä, jonka esityksiä on tähän mennessä nähty 12 maassa - myös Venäjällä. Ryhmän seuraava tuotanto saa ensi-iltansa lokakuussa Italiassa. "

Kantaesitys 15.9.2023

TYÖRYHMÄ

Kirjailija: Svetlana Aleksijevitš

Suomennos: Ohjaaja ja Martti-Tapio Kuuskoski

Rooleissa: Vasili Petrovitš N – Sami Lanki; Sairaanhoitaja ja muita rooleja – Elli Närjä

Ohjaus, sovitus, tuotanto: Ohjaaja

Lavastus, videot, valot, juliste: Pavel Semtsenko

Puvut, maskeeraus: Anis Kronidova

Äänisuunnittelu: Ville MJ Hyvönen

Markkinointi ja pr: Elli Närjä

Taloushallinto: Jari Juutinen

Esityksen suomennos on tehty näyttämöä varten.

Esitystä suositellaan yli 16-vuotiaille.

Esityksen ohjaaja ei halua nimeään julkisuuteen Venäjän sodan takia.

* * *

" Svetlana Aleksijevitš (s. 1948) on valkovenäläinen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2016. ”Palkinto myönnetään hänen moniäänisille kirjoituksilleen, jotka ovat muistomerkki aikamme kärsimykselle ja rohkeudelle.”

Sadoista ja tuhansista haastatteluista kootut pienen ihmisen henkilökohtaiset tarinat historian käännekohdissa ovat synnyttäneet kuuluisat romaanit Sodalla ei ole naisen kasvoja (1985), Sinkkipojat (1991), Tšernobylista nousee rukous (1997) sekä Neuvostoihmisen loppu. Kun nykyhetkestä tuli second handia (2013).

Svetlana Aleksijevitš kirjoittaa venäjäksi. Aleksijevitšia ja aikaisempia venäläisiä kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneita yhdistää julma kohtalo. He ovat kaikki joutuneet pakenemaan kotimaastaan. Totuudella ja kauneudella ei ole sijaa totalitaarisessa valtiossa. Ivan Bunin, Boris Pasternak, Aleksandr Solženitsyn ja Josif Brodsky pakenivat Neuvostoliitosta ja Svetlana Aleksijevitš Valko-venäjältä.

Vuonna 2020 Valko-Venäjän mielenosoitusten aikaan Svetlana Aleksijevitš kuului opposition demokraattiseen koordinaationeuvostoon. Monia koordinaationeuvoston henkiköitä pidätettiin ja laitettiin vankilaan. Euroopan Unionin Suurlähettiläät päivystivät Aleksijevitšin kotona yrittäen estää kirjailijan vangitsemista. Lopulta Aleksijevitš pakeni Berliiniin. Tänä päivänä Svetlana Aleksijevitšin tuotanto on kielletty Valko-Venäjällä. "

Vuosaaren tilajakamo - Vuosaaren entinen lukio • Vuosaarentie 7, 00980 Helsinki

Hiirenloukku ei ollut täysosuma Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä ensi-illassa, mutta kolmen tähden syksyn avaus

Hiirenloukku ei ollut täysosuma Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä ensi-illassa, mutta kolmen tähden syksyn avaus. 

Agatha Christie

HIIRENLOUKKU

klassikkodekkari

Vaikka Sauli Suonperän suvereeni kreisi hahmo Christopher Wren kohtauksen, kohtauksia varastaen nauratti. Pitkine koipineen hän vei sopivan, tai sopimattoman paljon tilaa lavalta, kuitenkin hyvin liikkuen, tai ilmehtien. 

Ja Severi Saarinen tässä Giles Ralstonin roolissa on mustasukkainen, umpimielinen, pitkävihainen, jurottava aviomies oli hyvinkin tunnistettava. En ole nähnyt Hiirenloukkua aiemmin, vaikka se on Lontoossa pyörinyt sen 70 vuotta. Kuinkahan pitkään täällä... Koska ei saa paljasta whodunit, who-done-it, kuka-sen-teki, niin en paljasta. Tarina tuntuu yhdistelmältä Agatha Christien 3 - 5 muuta tarinaa. En kerro mitä, ettei juonta arvaa, päättele. Varsinkin filmatisoinneissa on tuttuja yhtymäkohtia, motiiveja. 

Mutta olemme noin 50-luvulla, kaikki on vintagea. On vanha kartano josta on tehty pieni hotelli. Muutamaa vierasta odotellaan. Mutta on kamala ilma, lunta on tupruttanut niin, että tiet ovat tukossa. Apua ei ole tulossa. Olemme siis suljetun tilan mysteerissä kuten parissa muussakin Christien tarinassa.

Hirvittävä vieras on ilkeä nainen, joka on pukeutunut hyvin vihreään mekkoon. Helena Haarasen rooli on ROUVA BOYLE. 

Olin tuolloin päivällä nähnyt erinomaisen kolmen tähden elokuvan Rikos on minun, 30-luvulle sijoittuva metoo-satiiri ajalta jolloin naisella ei ollut edes äänioikeutta, ja dekkari, jossa näyttelijätär sanoi vihreän mekon tuovan huonoa onnea. En muista tarkoittiko teatterin näyttämöä vaiko oikeissalia... 

Toisaalta Downton Abbeyn kuikelo leskikreivitär sanoi mainion ilkeästi vihreän olevan vaikea väri mekolle (epävarmalle naiselle). 

Tässä vihreä mekko ja oranssi tukka huutavat räikeyttä ja vulgaarisuutta, vaikka nainen on olevinaan rikas tai häntä pitäisi palvella kuin keisarinnaa. Nainen valittaa kaikesta. Nainen kommentoi kaikkea.

Muitakin vieraita lappaa sisälle. Eikä katsoja oikein tiedä kuka kukin on, oikeasti. Jännitystä tulee, kun Lontoossa on tapahtunut raaka murha. Voiko tuo murhaaja olla tämän saman katon alla.

Sain lipun, kiitos siitä!

Kun kirjoitin, ettei täysosuma kuten Baskervillen koira ja Näytelmä joka menee pieleen, jotka molemmat olivat hillittömiä toteutuksia teatterin lavalla mm akrobatiab, nopeiden reaktioiden, hulluttelun ja käsikirjoituksen osilta. Arena-näyttämö on profiloitunut sekä farssien että dekkareiden keitaaksi Hakaniemessä, kummistakin pidän. Siellä on ollut myös koskettavaa draamaa kuten Kultalampi. Puhun siis viime vuosista kun teatterissa olen ravannut teatteribloggaajana.

Rakastan Christien jännittäviä tarinoita, kuten olen tehnyt useamman vuosikymmenen ajan. Niin elokuvissa, sarjoissakin. Traagisin on Ikiyö. Myös Kurpitsajuhlan filmatisoinnissa on erityisen traaginen rakkaustarina. 

Pidän myös kirjojen kotimaista kansista 80-luvulla. Kuten Ruumis kirjastossa ja väärän vänkyrä talo. 

See How They Run (2022) oli valkokaankaalla viime vuonna mainio mysteeri/komedia. 

Agatha Christie

HIIRENLOUKKU

Hyytävän jännittävä klassikkodekkari

Tekijäloota:

Aino Piirola

SUOMENNOS

Miika Muranen

OHJAUS

Katariina Kirjavainen

LAVASTUS

Laura Dammert

PUKUSUUNNITTELU

Petteri Heiskanen

VALOSUUNNITTELU

Eradj Nazimov

ÄÄNISUUNNITTELU

Henri Karjalainen

NAAMIOINNIN SUUNNITTELU

Sanna Niemeläinen

DRAMATURGI

ROOLEISSA

Mollie Ralston ELINA KEINONEN

Giles Ralston SEVERI SAARINEN

Christopher Wren SAULI SUONPÄÄ

Rouva Boyle HELENA HAARANEN

Majuri Metcalf RISTO KASKILAHTI

Leslie Casewell SANNA-JUNE HYDE

Herra Paravicini SANTERI KINNUNEN

Ylikonstaapeli Trotter JOEL HIRVONEN

 

ÄÄNIROOLEISSA

Ohikulkijat kadulla

LEENAMARI UNHO, URSULA SALO,

VAPPU NALBANTOGLU

Poliisi

MIKKO VIRTANEN

Uutistenlukija

JOUKO KLEMETTILÄ

Radio-ohjelman psykologi

MIIKA MURANEN

Agatha Christie

 ARENA-NÄYTTÄMÖ – Hämeentie 2

 Ensi-ilta 7.9.2023

 Noin 2 t 30 min, sis. väliajan

 

”Joku teistä on vaarassa – kuoleman vaarassa.”

Lue lisää Helsingin kaupunginteatterin sivulta: 

" Dekkarikuningatar Agatha Christien Hiirenloukku sijoittuu nostalgiseen 1950-luvun Englantiin. Vuonna 1952 Lontoossa ensi-iltansa saanut teos on maailman pisimpään yhtäjaksoisesti esitetty näytelmä, kiistaton klassikko ja käsittämättömän suosittu teatteri-ilmiö. Nyt tämä hyytävä jännitysnäytelmä nähdään Helsingin Kaupunginteatterissa, tiivistunnelmaisella Arena-näyttämöllä.

Mollie ja Giles ovat nuori, onnellinen pariskunta. Heillä on edessään aivan erityinen päivä, he ovat avaamassa Monkswellin täysihoitolaa vanhaan perintökartanoon keskelle maaseudun rauhaa. Kun kaikki on valmista asiakkaita varten, iskee lumimyrsky ja sekoittaa suunnitelmat. Samaan aikaan radiossa poliisi tiedottaa Lontoossa tapahtuneesta murhasta, jonka tekijää etsitään.

Kun asiakkaat lopulta pääsevät myrskyn läpi kartanon lämpöön, tunnelmallinen täysihoitola herää eloon. Mollie ja Giles saavat palveltavakseen vaativan vierasjoukon, eivätkä kaikki tunnu tulevan toimeen keskenään. Juuri ennen kuin lumi saartaa kartanon ja tukkii tiet, paikalle saapuu poliisi varoittamaan murhaajasta, joka on jättänyt viestin: seuraava uhri löytyy Monkswellin täysihoitolasta.

Kuinka murhaaja pääsee lumimyrskyn keskeltä kartanoon? Vai onko hän jo siellä? "

Sekä

" LUVASSA HYYTÄVÄÄ JÄNNITYSTÄ SULJETUSSA TILASSA" 

Hiirenloukun ohjaajalta:

" Murha illassa on kuulunut jo teini-iästä omiin rutiineihini. Se on nautittu joko kirjojen, tv-sarjojen tai elokuvien muodossa. Siksi olikin itsestään selvää vastata kyllä, kun minulle tarjottiin mahdollisuutta ohjata Arena-näyttämölle jännitysnäytelmien klassikko Hiirenloukku. Aiemmin olen näytellyt tämän lajityypin teoksessa, mutta nyt pääsin ensimmäistä kertaa luomaan näyttämölle ohjaajana hyytävää jännitystä ja tämä haaste on ollut nautinnollista. *

HIIRENLOUKUN LAVASTUKSEN SUUNNITTELUSTA

" Hiirenloukku on klassinen jännitysjuoninäytelmä. Paikka, tässä tapauksessa Monkswellin kartanon täysihoitolan sali, on tarkkaan Agatha Christien käsikirjoituksessa kuvailtu. Mysteeriä on mahdotonta synnyttää näyttämölle ilman tarkkaa tilan arkkitehtuuria. Jännitys saadaan ylläpidettyä noudattamalla käsikirjoituksessa annettua ovien, sähkökatkaisimien, huonekalujen ja ikkunoiden sijoittelua. Näiden elementtien paikoista näyttämöllä syntyy iso osa esityksen rytmistä ja näyttelijöiden liikeradat. Jännitysnäytelmän tilan luominen, samoin kuin farssin, on matematiikkaa; kuinka kauan näyttelijällä kestää siirtyä paikasta A paikkaan B, jotta mysteeri ei paljastu ja tilanteet seuraavat luontevasti toisiaan ja katsoja pysyy jännitysnäytelmän pihdeissä. "

Terveiset Kerjäläisoopperan ensi-illasta Opistotalolta, Kalliosta. Kyllä työväenopistot ovat mainioita

Terveiset Kerjäläisoopperan ensi-illasta Opistotalolta, Kalliosta. Kyllä työväenopistot ovat mainioita. Ilmaiseksi tänään neljä tiimaa barokkiorkesteria, lavalla näkynyt ainakin kokkelia, ruumisarkku ja dildo. Yhdistellään barokkia ja nyky-Kalliota mm Roskapankin rinsessat.

01.09.2023

Myöhemmin lisää

#välitaukotviitti

Tämmöinen meno oli loppukumarruksissa eilen Kerjäläisoopperan ensi-illassa Kalliossa, Opistotalolla

#kerjäläisooppera2023 #kerjäläisooppera #opistotalo

Lähdin ekstemporee jamboree kiireellä Kallion pinkkiin opistotaloon jossa on ollut mainiota luentoja, kursseja ja tapahtumia tässä vuosikymmenten saatossa. Tällä kertaa ilmaisena tapahtumana oli alle neljän tunnin barokkihupailu, Kerjäläisooppera. 

Alkuperäistä teosta oli modernisoitu osin, saaliina mm aiphouneja. Mutta komeat barokin ajan miestenvetimet oli pääosassa, barokin aikaanhan oli miehen parhaimman näköisiä, heillä oli feminiisyys ja maskuliinisuus tasapainossa. Varsinkin pääpahiksella, rosvojoukon johtajalla. 

Naiset olivat lähinnä rokokoon ajalta, bordellissa. Muistuttaen Madonnan sitä Vogue-esitystä olikohan MTV:llä, musiikkikanavalla, silloin kun sieltä vielä tuli musiikkia. Oli myös Lana Del Reytä kukkakruunussaan ja Last Night in Soho -elokuvan Puppet in the string -menoa, eli ilakoivaa burleskia. 

Kokonaisuutena tuntui olevan esiintyjäkatraalla amatöörien ja ammattilaisten yhteistyötä, opiskelijoiden ja pitkää uraa tehneiden. Barokkiorkesteri soitti tietenkin barokin asuissa ja -peruukeissa. 

Huikeimmillaan koreografia oli seksikohtauksessa, jonka kuin genre-elokuvista tutut nallet peittivät häpeissään lakanalla. 

Modernia ja ilkamoivaa. 

Tosin rekvisiittaa ja puitteita, taustavideoita ja -kankaita olisi kaivannut lisää, ja näytöstä myös teatterinlavalle

Taustaa:

Kerjäläisooppera

Balladiooppera 

Libretto: John Gay

Sanoittaja: John Gay

Säveltäjä: Johann Christoph Pepusch

Hahmot: Captain Macheath, Jonathan Jeremiah Peachum, Lucy Lockit, Diana Trapes.. 

Kirjoitettu: 1728

Ensiesitys: 29. tammikuuta 1728, Lisle's Tennis Court

" Kerjäläisooppera 1.9.-9.9.2023

Helsingin työväenopisto esittää Kerjäläisoopperan (Beggar’s Opera) syyskuussa 2023. Teoksen tekemiseen osallistuu opiskelijoita eri ainealoilta. Solisteina kuullaan Tomi Metsäketoa ja Rolf Bromania. "

Ker­jä­läi­soop­pe­ra 1.9.-9.9.2023

Lue lisää työväenopiston ja hel:n sivuilta: 

" Helsingin työväenopisto esittää Kerjäläisoopperan (Beggar’s Opera) syyskuussa 2023. Teoksen tekemiseen osallistuu opiskelijoita eri ainealoilta. Solisteina kuullaan Tomi Metsäketoa ja Rolf Bromania.

Lontoon alamaailma siirtyy Kallioon – työväenopisto esittää Kerjäläisoopperan

Helsingin työväenopiston opiskelijat esittävät 1.–9. syyskuuta kirjoittaja John Gayn ja säveltäjä Johann Christoph Pepuschin vuonna 1728 luoman Kerjäläisoopperan, joka on balladiooppera orkesterille, laulajille sekä tanssijoille. Työväenopistossa esitettävän version on sovittanut ja leikannut nykyiseen muotoonsa yhdysvaltalainen Jonathan Dobin.

Dobin on säveltäjä ja sovittaja, joka on erikoistunut 1600- ja 1700-luvun musiikin rekonstruoimiseen ja sovittamiseen. Työväenopiston esitykseen musiikin ovat sovittaneet Amore Barocco orkesterille kapelimestari Anni Elonen sekä cembalisti Laura Ollberg-Ekman.

Ohjaajana toimii Ville Saukkonen, jonka mukaan Kerjäläisooppera sopii erinomaisesti työväenopiston maailmaan sen monien pienten roolien ja tanssiosuuksien ansiosta.

Solisteina kuullaan Tomi Metsäketoa ja Rolf Bromania sekä muita vierailevia laulajia. Pääosissa laulavat mm. Tiia Maria Saari, Saara Pääkkönen, Susanna Snellman ja Petter Korkman. Kokonaisproduktioon osallistuu 54 opiskelijaa musiikin, tanssin, käsitöiden ja median ainealoilta.

Musikaalien esiäiti

Lontoon alamaailmaan sijoitetun näytelmän tapahtumat on siirretty nykyaikaan ja Kallioon. Teoksen on suomentanut kääntäjä Saara Pääkkönen, joka on myös opiston pitkäaikainen laulunopiskelija.

Kolmesataa vuotta vanha teos sisältää paljon viittauksia muun muassa oman aikansa politiikkaan. Se on vahvasti kirjoittajansa John Gayn teos ja hänet mainitaankin poikkeuksellisesti ennen säveltäjää tämän oopperan kohdalla. 

Teosirvailee italialaiselle opera serialle ja on nimestään huolimatta pikemminkin kolminäytöksinen musiikkinäytelmä, pastissiteos, joka sisältää 69 tunnettua laulua (ooppera-aarioita, virsiä, kansanlauluja, balladeja) useilta eri säveltäjiltä monista eri maista – onpa mukana yksi Händelinkin aaria.

Kerjäläisoopperalla on vankka historiallinen arvo ja perusta länsimaisessa musiikkikulttuurissa.

– Sitä voi hyvällä syyllä kutsua musikaalin esiäidiksi. Ilman tätä teosta, meillä ei olisi Catsia tai West Side Storya, kertoo Saukkonen.

Produktion harjoitukset ovat olleet käynnissä lukuvuoden 2022–2023 työväenopiston kursseilla. Esitykset toteutetaan syksyllä 2023 seuraavasti:

pe 1.9.klo 19.00,

su 3.9. klo 14.00,

ke 6.9. klo 19.00,

pe 8.9. klo 19.00,

la 9.9. klo 14.00

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kesto on noin 3h 30min sisältäen väliajan. Kahvio on avoinna ennen esityksiä sekä väliajalla. Ikäsuositus: 16 v. Ei ennakkovarauksia.

Helsingin työväenopiston Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26

Lisätiedot: satu.luomajoki(at)hel.fi

(Kuva: Nils Krogell) 

Zachris Castrenin säätiö on mukana tukemassa Kerjäläisoopperan tuotantoa. "

Kuka tappoi bambin Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 02.09.2023.

Kuka tappoi bambin Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 02.09.2023. 

Monika Fagerholmin Vem dödade bambi? -romaanin lukemista olen vältellyt, koska se ei ole trilleri, eikä dekkari eikä nordic noir. Olen lukenut siitä 1/4. Suomeksi. 

Kuka tappoi bambin, mikä tappoi bambin, viattoman, viattomuuden. Kuka vei tulevaisuuden. Who killed bambi on myös tuttu Sex Pistols -slogan. 

Eilen matineassa, päivänäytöksessä nähty nykyesitys kysyy.

Helsingin Kaupunginteatteri - Kuka tappoi bambin? - Kuvassa: Misa Lommi, Pyry Nikkilä ja Jaakko Hutchings - Kuvaaja: Noora Geagea

Eilen oli Twitterissä, nykyisessä X:ssä, paljon retwiittejä kuinka suuri osa tytöistä joutuu seksuaalisen häirinnän kohteiksi.

Tämä tarina on neljästä hyvän perheen pojasta jotka joukkoraiskasivat tytön kellarissa. Vanhemmat, muu väki kellarin yläpuolella eivät tienneet asiasta.

Kun romaanissa on useampi ääni, ja se on pirstaloinen, kudelma, niin tässä näytelmäversiossa päähenkilönä, puhujana, näkökulmana on yksi pojista. Nykyesityksen näyttämö koostuu heijastavista, sileistä, hopeisista pinnoista. Ja katsoja jäykistyy kun kuulee jumputtavaa kovaa biittiä. Katsoja pelkää koska se kohtaus tulee.

Mutta tämä ei ole triggeröivä esitys.

Viime vuosina raiskausta ja sen aiheuttamaa traumaa, tragediaa, ( ja miksi poikia ei laiteta vastuuseen, ja mistä syystä,) on käsitelty mm Lupaava nuori nainen elokuvassa. 

Eilen somessa pyöri myös raiskauskulttuurin pyramidi, jossa alimmassa kerroksessa lukee : no pojat on poikia.

Esitykseen on valittu hyvännäköisiä, urheilullisia poikia, jotka vain virnuilevat. Vain yksi pojista on rikki.

Muistan katsoneeni Julie Taymorin ohjaaman elokuvan Titus vuodelta 1999, ja kuinka hän dvd:n ekstroissa tai kommenttiraidalla kertoo, miten käsikirjoitti ja ohjasi naisena, naisohjaajana, ohjaajana raiskauskohtauksen tähän Shakespearen tarinaan, kostotragediaan Titus Andronicus. Katsomisesta on kulunut kohta 20 vuotta. 

Suosittelen 🌟🌟🌟🌟

Kiitoksia lipusta Helsingin kaupunginteatterille. 

Monika Fagerholm – Pipsa Lonka

KUKA TAPPOI BAMBIN?

Voiko pahan unohtaa?

Tekijäloota:

Laura Jänisniemi

SUOMENNOS

Riikka Oksanen

OHJAUS

Justus Pienmunne

KOREOGRAFIA

Janne Vasama

LAVASTUS

Tiina Kaukanen

PUKUSUUNNITTELU

Kari Leppälä

VALOSUUNNITTELU

Eero Niemi

ÄÄNISUUNNITTELU

Maija Sillanpää

NAAMIOINNIN SUUNNITTELU

Henna Piirto

DRAMATURGI

 

Tekijät lavalla:

Elias Keränen (vier.)

COSMO

Heidi Herala

ANNELISE

Jaakko Hutchings (vier.)

GUSTEN 16 V.

Aksinja Lommi (vier.)

SAGA-LILL

Misa Lommi (vier.)

EMMY

Kari Mattila

ABBE

Pyry Nikkilä (vier.)

GUSTEN 26 V.

Justus Pienmunne

NATHAN

Leena Rapola

ANGELA

PIENI NÄYTTÄMÖ – Eläintarhantie 5

 Ensi-ilta 31.8.2023

 Noin 1 t 30 min, ei väliaikaa

 Esitystä ei suositella alle 16-vuotiaille

Lue lisää Helsingin kaupunginteatterin sivulta/

" Huvilakaupunki on idyllinen asuinalue, hyväosaisten ihmisten yhteisö. Se on pikkukaupunki, jossa kaikki tuntevat toisensa. Tai ainakin toistensa julkisivut.

Huvilakaupungin harmonia särkyy kerralla palasiksi, kun neljä hyväosaisen perheen poikaa syyllistyy järkyttävään väkivallantekoon kotibileissä. Hätääntynyt yhteisö haluaa unohtaa tragedian mahdollisimman nopeasti. Vaikka teko olisi miten hirvittävä, yhteisön harmonia on tärkeämpi.

Mutta Gustenia muistikuvat eivät jätä rauhaan. Hän tuntee olevansa ikuisesti sidoksissa pikkukaupungin ihmisiin. Millaisena elämä voi jatkua, jos on syyllistynyt johonkin niin kauheaan? Kuinka tapahtunut tragedia solmii Huvilakaupungin ihmiset toisiinsa ja voiko hirveiden asioiden yli todellisuudessa hypätä?

Monika Fagerholmin palkittu romaani Kuka tappoi bambin? on hypnoottinen kudelma, samaan aikaan brutaali ja lyyrisen kaunis. Romaanin dramatisoi suomalaisen näytelmäkirjallisuuden kärkinimi Pipsa Lonka. "

Näin Itämeripäivänä uiskentelen Helsingin kaupunginteatterissa Pieni merenneito -musikaalin merkeissä FISHNEY MUSIKAALISSA 😉

Näin Itämeripäivänä uiskentelen #hktfi teatterissa Pieni merenneito -musikaalin merkeissä FISHNEY MUSIKAALISSA 😉  Helsingin kaupunginteatterin päälavalla eilen 31.08.2023. Kuningas Triton on nostanut muutakin kuin atrainta, prinssi Erik haluaa olla oikea merimies, Pärskykin taitaa ihastua uuteen merenneito Arieliin, joka sydän vie veden pinnalle, ihmisten pariin. Mutta mitä tästä ajattelee Ursula...

Millaista käsityötä, niin merenneitojen paljetit, ilmava merenneitojen koreografiat, nukketeatterityöskentely. 

Väliajat jälkeen sai hullutella enemmän, kuten lokkiparven koreografiassa oli joitakin kunnianosoituksia Mel Brooksin musikaalien / leffojen koreografioille, ehkäpä Producers. Samoin hillittömän kokin tarjoillessa pääruokaa oli jotain Moulin Rougen sinisen goottilaisen tornin viboja. Kokonaisuus oli siis riemuisa, leikkisä, liikkuva. 

Aikuisille oli tarjolla muutana sanaleikki liittyen evoluutioon. Kokonaisuus oli kiki perheelle sopiva satu, tarina ystävyydestä, rakastumisesta, kasvamisesta. Ehkäpä myös rasismista ja vihan levittämisestä, valheista. 

Helsingin Kaupunginteatteri -tuotanto

PIENI MERENNEITO

Disney-suurmusikaali

Puhelin kirjoitti että FISHNEY MUSIKAALI, niinhän ne Arielin systerit vitsailivat kala-aihein... 

Helsingin Kaupunginteatteri -tuotanto

 SUURI NÄYTTÄMÖ 

 Ensi-ilta 17.8.2023

Esityksen mitta on sopiva, myös varhennettu kellonaika esitysaika ja taika kli 18.30, että hyvin ehtii kotiin, pesulle, iltapalalle ja nukkumaan ennen koulupäivää - niin yleisö kuin nuorimmat esiintyjätkin... 

Sain medialipun, kiitos siitä Helsingin kaupunginteatterille! 

Ensimmäisessä osiossa esitetään, kuinka kaikki on periaatteessa hyvin ja balansissa. 

Mutta sekä pieni merenneito Ariel (Yasmine Yamajako) meren pohjassa isänsä kuningas Tritonin (Mikko Vihma) valtakunnassa halua jotain enemmän, häntä kiinnostaa pinnan yläpuolella oleva ihmisten maailma, sen oudot esineet. 

Myös pinnan yläpuolella prinssi Erik (Martti Manninen) haluaisi muuta, olla merimies keskellä merenpärskyjä, eikä olla prinssi jonka on haettava puoliso ja tultava kuninkaaksi. Hänen ainut holhoojansa on Yrjö (Pertti Koivula) joka on fiini hoviherra violetissa rokokoopuvussa, joka tietenkin yrjöää, kun merellä myrskyää. 

Tarinan pahis on merinoita Ursula (upea Sanna Saarijärvi) #teamUrsula joka huijaa ja valehtelee. Ja pitää yllä vihanpitoa ihmisten ja meriväen välillä. Hänellä on pelottavimmat aariat ja eniten pelivaraa repliikeissään. Ursulan hahmoon Disney on lainannut piirteitä Divineltä, tämä lukee nykyään myös käsiohjelmassa. Divine oli elämää suurempi, 150-kiloinen drag-esiintyjä ja John Watersin kulttielokuvien tähti. 

Arielilla on paljon sisaria, ja jokaisella on oma paikkansa merimaailmassa ja erityistaitonsa. Paitsi yhdellä joka vain ajaa takaa pyrstöään. 

Yleisö ei kyllästy tarinan parissa, on mukavaa nähdä kuinka paljetteineen kimaltavat pienet merenneidot ottavat tanssiaskeleita yleisössä, tai ainakin käsillään liikehtivät kuten merenneidot. 

Vaijerityö eli lentäminen eli pintaan uiminen on myös maagista. Tätä produktiota ei tosiaankaan tarvitse hävetä, jos joku sellaista miettii. Joku joka ei käy musikaaleissa Suomessa... 

Samuel Harjanne kyllä sen osaa. 

Tekijäloota:

OHJAUS Samuel Harjanne

SUOMENNOS Reita Lounatvuori

SUOMENNOS (LAULUT) Hanna Kaila

KOREOGRAFIA Gunilla Olsson-Karlsson 

LAVASTUS Peter Ahlqvist

Näyttömöllä: 

ARIEL Yasmine Yamajako (vier.)

ERIK Martti Manninen

Laura Allonen (vier.)

ADELLA

Sofia Arasola (vier.)

ENSEMBLE

Linda Banzuzi (vier.)

ENSEMBLE

Chris Bewsher (vier.)

ENSEMBLE

Akseli Ferrand

ENSEMBLE / VARALLA ERIK

Pauli Halonen (vier.)

PÄRSKY

Sofia Hilli

ENSEMBLE / PAARPUURI

Aleksi Johansson (vier.)

PÄRSKY

Jack Johansson (vier.)

ENSEMBLE

Juha Jokela

ENSEMBLE / VARALLA TRITON

Samuli Kakko (vier.)

SEBASTIAN

Jyrki Kasper

ENSEMBLE / TYYRPUURI

Minna Kettunen-Enberg (vier.)

ENSEMBLE / VARALLA URSULA

Pertti Koivula

YRJÖ

Marissa Lattu (vier.)

ANDRINA

Tuukka Leppänen

SKUUTTI

Lasse Lipponen

ENSEMBLE / VARALLA KIERO

Annette Lundell (vier.)

ENSEMBLE

Iivari Luomala (vier.)

PÄRSKY

Kai Lähdesmäki

ENSEMBLE / VARALLA SKUUTTI

Eleonoora Martikainen (vier.)

AQUATA / VARALLA ARIEL

Lauri Mikkola (vier.)

KIERO

Hanna Mönkäre (vier.)

ENSEMBLE

Heidi Naakka

ENSEMBLE

Unto Nuora

ENSEMBLE / VARALLA YRJÖ

Samuli Pajunen

ENSEMBLE / VARALLA SEBASTIAN

Mikko Paloniemi

ENSEMBLE

Tiina Peltonen

ENSEMBLE

Ava Philip (vier.)

ENSEMBLE

Raili Raitala

ATINA

Tuukka Raitala (vier.)

ENSEMBLE / VARALLA LIERO

Riikka Riikonen (vier.)

ALLANA

Sanna Saarijärvi

URSULA

Suvi Salospohja (vier.)

ARISTA

Teemu Sytelä (vier.)

ENSEMBLE / VARALLA CHEF LOUIS

Antti Timonen

LIERO

Tuomas Uusitalo (vier.)

CHEF LOUIS

Mikko Vihma

TRITON

Kaikki tekijät:

Reita Lounatvuori

SUOMENNOS

Hanna Kaila

SUOMENNOS (LAULUT)

Samuel Harjanne

OHJAUS

Gunilla Olsson-Karlsson

KOREOGRAFIA

Peter Ahlqvist

LAVASTUS

Pirjo Liiri-Majava

PUVUT

William Iles

VALOSUUNNITTELU

Kai Poutanen

ÄÄNISUUNNITTELU

Milja Mensonen

NAAMIOINTI JA KAMPAUKSET

Toni Haaranen

VIDEOSUUNNITTELU

Becky Vincett/ Stitches and Glue Ltd

NUKET

Paul Vincett/ Stitches and Glue Ltd

NUKET

James Veitch/ Flying by Foy Ltd

LENNÄTYKSET

Nick Porter/ Flying by Foy Ltd

LENNÄTYKSET

Sanna Niemeläinen

DRAMATURGI

Risto Kupiainen

KAPELLIMESTARI, KEYBOARD 1

Marko Hilpo

KEYBOARD 2, VARALLA KAPELLIMESTARI, KEYBOARD 1

Henri Lyysaari

KEYBOARD 2

Timo Vesajoki

KEYBOARD 3, KOSKETTIMIEN OHJELMOINTI

John Eldridge

KOSKETTIMIEN OHJELMOINTI

Mikko Mäkinen

KOSKETTIMIEN OHJELMOINTI

Sonetta Harjanne

KONSERTTIMESTARI, VIULU 1

Tommi Asplund

VARALLA KONSERTTIMESTARI, VIULU 1

Barbora Hilpo

VIULU 2

Heidi-Annina Nikkilä

VARALLA VIULU 2

Tiia Ignatius

SELLO

Riikka Lampinen

SELLO

Eeva Koivusalo

KONTRABASSO/ SÄHKÖBASSO

Elina Tyni

HUILU

Ilkka Eronen

VARALLA HUILU

Aila Hettula

OBOE

Anna Mantere

VARALLA OBOE

Markku Luuppala

PUUPUHALTIMET

Marko Portin

PUUPUHALTIMET

Jukka Tiirikainen

TRUMPETTI

Tommi Kolunen

VARALLA TRUMPETTI

Maria Luhtanen

KÄYRÄTORVI

Tatu-Pekka Paukkunen

VARALLA KÄYRÄTORVI

Sami Koskela

RUMMUT JA LYÖMÄSOITTIMET

Janne Savela

RUMMUT JA LYÖMÄSOITTIMET

Mongo Aaltonen

LYÖMÄSOITTIMET

Juhani Hapuli

VARALLA LYÖMÄSOITTIMET

Lue lisää Helsingin kaupunginteatterin sivulta:

"

Helsingin Kaupunginteatteri -tuotanto

PIENI MERENNEITO

Lumoava Disney-suurmusikaali

Helsingin Kaupunginteatteri -tuotanto

 SUURI NÄYTTÄMÖ – Eläintarhantie 5

 Ensi-ilta 17.8.2023

 Noin 2 t 25 min, sis. väliajan

 Esityksessä käytetään strobovaloja, jotka saattavat herkimmille aiheuttaa pahoinvointia

 ikäsuositus 7-vuotiaasta ylöspäin 

Suuri näyttämö muuttuu jälleen vedenalaiseksi taikamaailmaksi syksyllä 2023, kun lumoava Disney-suurmusikaali Pieni merenneito palaa Helsinkiin.  

Nuori merenneito Ariel haluaa jättää merellisen kuningaskunnan ja elää ihmisten maailmassa. Ariel rakastuu prinssiin ja tekee merinoidan kanssa sopimuksen voidakseen elää rakastettunsa kanssa.

Pieni merenneito on kiehtovan ihana, ajaton rakkaustarina, jonka maagisen kaunis musiikki on hurmannut yleisöt ympäri maailman. Huikea musikaali on uinut suoraan katsojien sydämiin myös Helsingissä. Ohjaajana mies lukuisien menestysmusikaalien (mm. Kinky Boots) takaa – Samuel Harjanne.

Alan Menkenin lumoava musiikki teki aikoinaan tästä elokuvasta yhden maailman isoimmista menestyksistä. Musikaalia varten hän on säveltänyt yli 10 uutta laulua, ja mukana ovat luonnollisesti hitit Part Of Your World ja Oscar-palkinnon voittanut Under the Sea.

Musiikki Alan Menken, laulujen sanat Howard Ashman & Glenn Slater sekä käsikirjoitus Doug Wright. Perustuu H. C. Andersenin satuun ja Disney-elokuvaan (tuottajat Howard Ashman ja John Musker, käsikirjoitus ja ohjaus John Musker ja Ron Clements)

Alkuperäinen tuotanto Disney Theatrical Productions "

Taiteiden yönä 17.08.2023 oli Kom-teatterissa mainiot Nukkekoti -näytelmän avoimet harjoitukset. Ibsenin klassikko on nykyajassa

Taiteiden yönä 17.08.2023 oli Kom-teatterissa mainiot Nukkekoti -näytelmän avoimet harjoitukset. Ibsenin klassikko on nykyajassa jossa käydään, ehkä, läpi Erään avioeron anatomia, jos nyt lisään soppaan Annikki Kariniemen karuhkoa parisuhdetarinaa. Nyt keskiössä on gay pariskunta. Ja myös tässäkin raha on vallan ja sadismin väline. Vaan kuka käyttää ja ketä ja miksi. Ensi-illassa ehkä sitten nähdään. Musiikillisesti olimme Hitchcockin suspensessä trillerissä, ja vuodenajallisesti joulun kiireisessä odotuksessa. 

Harjoituksissa oli tarpeeksi huumoria ja kunnioitusta, kun kohtausta uusittiin, muutettiin. Edellinen hieno Nukkekodin modernisointi oli Nora tuolla Teatteri Jurkassa. #avoimetharjoitukset