▼

lauantai 15. helmikuuta 2020

Poika. Kom-teatteri. Ensi-ilta. Ilimiömäinen Paavo Kinnunen vaan laajentaa palettiaan ja balettiaan

Poika näytelmä ei ensin lämmittänyt, tai lämmennyt. Että ei tämä yhtä sykähdyttävä oo kuin muut KOMit kuten Kokki varas, Making of Lea, Ateria ja Family Affairs. Mutta pikku hiljaa. Pikku hiljaa. Kuten muutos Pojassa, jota näyttelee ja elää Paavo Kinnunen. Virheettömästi, herkästi, aggressivisesti. Hän on teini. Hänellä on teinin ryhti ja teinin vaatteet. Hän ei jaksa herätä aamulla. Häntä ei kiinnosta koulu. Hänen eronneet vanhempansa ovat hyvinvoivia. Tai ainakin isällä on kiiltävät kengät. Isällä on jo uusi hoito, tai siis nainen, ja heillä jo lapsi, Samu. Pikkuveli.

13.02. Poika. Kom-teatteri. Ensi-ilta. Ilimiömäinen Paavo Kinnunen vaan laajentaa 🎨aan ja balettiaan. Varpaankipristyksistä rystysiin teini, joka ei voi hyvin. Hurjat musiikkivalinnat. Käännösnäytelmä jossa ei välitaukoa.

Milloin saa huonoon oloon puuttua. Ketä tulee uskoa, ja kuunnella hoitosuunnitelmassa. Onko ammattilaisilla sydäntä. Vanhemmat tuntevat samaa syyllisyyttä kuin katsoja. Se hiertää. Miten mielenterveyttä ja - hajoamista voi käsitellä taiteessa. Milloin pitää toimia.

Paljon jätetään käyttämättä helppoja vitsejä.
Kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia. Heillä on lasten oikeudet. Nämä kaksi lausetta kuulin eilen myös. Liittyen Ilmasiltaan.

Näin tämän omalla rahalla, eli en kirjoita enempää. Nautin ja kärsin mutta vain positiivisessa, rullaavasssa, vaikuttavassa mielessä. Kuten taiteessa pitääkin. Liimautua penkkiin ja kärvistellä. Täysin toimiva ilman välitaukoa.

Miksi perheen sisällä hätää ei nähdä. Miksi vierasta on helpompi auttaa, kuten teoksissa Parasite ja Ilmasilta.




Musiikkivalinnat ovat hurjia. Tässä spoilerivarroitus: teoksessa käytetty musiikki voi liittyä mielleyhtymiin elokuviin, joissa niitä on käytetty. Tai linkkinä musiikinhistoriaan, mitä tapahtui oikeassa elämässä ennen kuin tämä biisi julkaistiin. Tuo biisi soi myös eri versiona Wonder Woman 1984 virallisella trailerilla lujaa samana päivänä valkokankaalla. Se oli uuden alku. Ehkä. Joillekin.


käsiohjelman kansi

pressikuva, tuokiokuva sinisävyisestä kodista. Tai ainakin asunnosta




Sosialistisesta mediaanistani: #stodesityshaaste2020 #teatterivuoteni2020





Huh hu, kuinka monta keltaista pallukkaa Poika keräsi Stod esityshaasteessa

klo