Tämähän on romanttinen komedia! Joka toimii. Tänään bloggariklubin jälkeen Pintaremontin juhlava ensi-ilta, kantaesitys 27.10.2021 Kansallisteatterissa. Tällä kerralla kokemus oli letkeämpi, yleisö vastaanottawaisempi ja enämpi romanttinen komedia, jossa Juha Varis on kyllä Suåmen Martin Freeman ja Simon Pegg ujona, herkkänä, rakastuvana miehenä noloissa tilanteissaan. Ja hyvinkin paljon omin keinoin luoda sympaattinen hahmo, joka kuitenkin kiinnostaa, ja yllättää...
(Kuvat Stefan Bremer)
Eilen 26.10. tämä tuntui komedialta, kamukomedialta (buddy movie), jossa miehet bondaa. Mutta tänään tämä oli selkeytynyt romanttiseksi komediaksi. Ehkä kun päähenkilöt ovat miehiä, miesporukka, kolme lapsuudenkaveria, joissa ei ole merkkiäkään myrkyllisestä maskuliinisuudesta. Vaan ovat herkkiä, jaksavia omaishoitajia, ketjurakastujia, yksinhuoltajia.
Kun Miika Nousiaisen romaani Pintaremontti alkaa hautajaisilla, ja Samin monologilla, niin itse näytelmä alkaa, kun sädehtivä elämänmyönteinen, kimalteleva hyvinvoinnin bloggaaja Sini ( aina huikea Katja Küttner, joka näytteli myös Homoäitiä samannimisessä näytelmässä Kansallisteatterissa) hihkuu harmoniaa hopeisten jättirusettien ja kiharapilven alla, pukeutuneena hattaran kaltaiseen Sinkkuelämää -hameeseen, kuin itsekin pilven päällä jakaen ehkä myös armoa...
Koomisuutta lisää kuinka hän kertoo onnellisesta perhe-elämästä, jossa on aikaa olla yhdessä, syödä luomua ja kantaa haavoittuneita poron vasoja...
Hän näkyy olevan yksi laatikon henki, laatikko symbolisoi kerrostaloa, nykyaikaa. Niin kuin Fellinin Laiva yhteiskuntaa. Kun kirjoissa on monologi, ihminen joka puhuu rauhassa lukijalle, niin nykyteatteria on, että lavalla tapahtuu paljon muutakin, mutta yksinpuhelun pitäjä astuu askeleen eteen katsomoa kohti, ja puhuu yleisölle valospotin kohdistuessa häneen.
Kuten Sami Heinonen, Hennan veli, Seijan poika (ihastuttava Juha Varis) joka astuu brechtiläisittäin outside the box, neljännen seinän tälle puolen. Takana pysyy kerrostalon kuusi laatikkoa, tuttuja niin nukkekodista, ehkä myös Nukkekodistakin, sillä Samin kaveri ( Pyry Nikkilä
komeimmillaan, ne puvut, värimaailma, sekä normaalimmillaan vrt Q-teatterin erinomaiseen Tavallisuuden aaveeseen.) on yh-isi, koska hänen vaimonsa, lastensa äiti on jättänyt heidät. Synnytyksen jälkeisen masennuksen vuoksi. Eli puoliso haluaa parantua. Paljon on vuosien varrella tätä sairautta mitätöity, se kuuluu naisvihaan, olla noteeraamatta naisten sairauksia, oireita ja paineita.
Samin kaveriporukkaan kuuluu vielä Pesonen ( vaatimaton, pitkähermoinen Heikki Pitkänen, tuttu mm Kansiksen Shakespeare-tulkintojen sivurooleista Rikhard III ja Julia & Romeo, miesten rooleista, ja mekossakin, traagisena, koomisena, vähän Alice Cooperinakin meikit levinneinä) joka on vanhempiensa omaishoitaja, ja rassailee isänsä autokorjaamolla, vaikka voisi olla omassa ammatissaan. Hän hoitaa katkeraa, kitisevää isäänsä ( mainio Markku Maalismaa, tuttu niuho mm Saiturin pääroolista sekä Vanhat mestarit -esityksestä), joka odottaisi, että vaimo tekisi ruuat jne. Pesosen äiti on eronnut, muuttanut muualle, ja unohtelee milloin mitäkin, mm avaimiaan. Joten Pesonen juoksee kahden kodin väliä. Pitämässä huolta vanhemmistaan. Muttei omasta rakkauselämästään.
Samin sisko Henna: roolissa on komeasti parvekkeella laulava, syvästi tunteva Annika Poijärvi, joka oli Bulgakovin Mestari ja Margarita näytelmän Margarita, samassa näytelmässä Behemotin roolissa oli Juha Varis, ja Mestarina oli Ilja Peltonen, joka myös tässä Pintaremontissa on Poijärven Hennan puoliso, jolle on niin vaikea hakeutua lapsettomuushoitoihin, kun ne rahat vois laittaa vaikka autoon. Henna haluaa lasta, muttei vieläkään ole tärpännyt.
Sinin bloggauskohtauksen eli podcastin jälkeen valoja sytytetään näyttämölle, jossa on hautajaiskohtaus. Suomalaisittain.
Seija Heinonen on nyt leski. Roolissa on Tiina Weckström, jonka työskentelyä on aina ilo seurata. Mm Kansallisteatterin poliittisessa revyyssä Musta Saara ( jossa oli myös Poijärvi ) sekä elokuvissa: tuore Sorjonen: muraalimurhat, Hella W, Tulennielijä, Hymyilevä mies, Kätilö, Kalervo Palsa ja kuriton käsi, ja myös tv:ssä: Hiljaisten palvelijat, Koukussa.
Seija haluaisi niin kuulla pienten töppösten tepastelua, muttei ymmärrä, kuinka kipeä aihe on tyttärelleen Hennalle, joka on yrittänyt tulla raskaaksi. Vuosia.
Huumoria revitään kun vanhat ihmiset kyselevät kohtuuttomasti joko seurustelet Samilta, jolla on joku seukkausjutska selkkauksessa. Sekä joko olet raskaana Hennalta. Nämä ovat tuttuja kysymyksiä tolloilta sukulaisilta tahi vainajan ystäviltä.
Kun on tunteet, kun miehillä on tunteet. Kun lukee Twitteriä niin lukee, kuinka mikä tahansa asia menee miehillä tunteisiin (tasa-arvo, abortti, kasvisruoka, fillarikommunismi, känkelöinti) Not all men.. Niin on ihanaa, ja puhdistavaa huomata, kuinka mies voi tuntea muitakin tunteita. Olla hoivaava, ja hoitaja. Miksei harrikkaklubin eteen saa mies ajaa pinkillä Jopolla. Tässä kohdataan toksista maskuliinisuutta. Että mitä saa raavas mies, liivijengiläinen tuntea.
Mukana myös tuore kasvo, helsinkiläinen näyttelijä, esitystaiteilija ja muusikko Maruska Verona, niin ikään useammassa roolissa, mm Silvan ja Suvin rooleissa. Maruska on myös mm Storytelissä äänilukijana äänikirjoissa, joita luen/luin: Noitakirja: Nykynoidat ja noitien historiaa, Daisy Jones & The Six, Edellinen asukas, Heistä tuli taiteilijoita. Tv-töistä ja elokuvista: Poissa, Kumman kaa. Sekä imdb-tietojen lisäksi : Studio Impossible.
Kaiken kaikkiaan. Nautin.
Komedia on mainio keino puhua, keskustella, jutustella ja kyseenalaistaa kaikenlaista, kuten käytöstapoja hautajaisissa ja twitterissä. Kuinka paljon omaishoitajat ja yksinhuoltajat tarvitsevat vapaita ja tukea, oman ikäistään seuraa, järkevää tekemistä. Sopii pikkujoulunviettoon, ja monenikäiselle
Olimme kutsuvieraita, kiitoksia Kansallisteatteri. Saliin oli nautinto istua bloggariklubin jälkeen.
#pintaremontti Kansallisteatterissa tänään ensi-illassa 27.10.2021
Eräs elementti, musiikki, muusikko Linda Ilves (kuva Stefan Bremer)
Mitä ajattelin eilen Pintaremontin ennakosta:
Tänään Pintaremontin ennakko, huomenna ensi-ilta. Kylläpä Pyry Nikkilä on kuuma (vaikka isi on vähän väsynyt.) Tämä oli jo kolmas näytelmä jossa soi ratkaisevalla hetkellä lahtarilaulu Jääkärimarssi, kun lavalla on Pyry Nikkilä. 26.10.2021. Kirjoitan enskarin jälkeen.
Lapseton Annika Poijärvi laulaa komiasti ja katselee parvekkeelta, bloggaaja Katja Küttnerillä on kadehdittava hopeinen takki. Ja instagram-elämä. Juha Varis tanssii melkein ku Jailhouse rock viideolla. #pintaremonttinäytelmä Kansallisteatterissa tänään ensi-illassa. Pinoteksia pintaan!
Miika Nousiaisen romaanin näytelmäversio, komedia antaa äänen jokaiselle vuorollaan. On lasten yksinhuoltajaa, on vanhempien omaishoitajaa, on leskeä, on tulisesti rakastuvaa, on liivijengiä. Näitä katsellaan kuin Takaikkunassa, mutta hyvin lempeällä katseella.
Näytelmässä musiikki on läsnä ja välillä verhon takana piilossa, muttei missään montussa. Tummaa glamouria uhkuvat post-punkin musikantit, kuten Linda Ilves, surrealistisine tyllihattuineen soittavat ylimmässä kerroksessa, välillä näyttelijät soittavat myös mm selloa ja kitaraa.
Lavaste toi mieleen Riitta Väisäsen Kymppitonnin, Ruutuässän, nukkekodin, musiikkivideoista Ray Daviesin Quiet life elokuvasta Absolutely beginners
https://t.co/SRuZ2j4ThM
sekä Elviksen Jailhouse rock. Ehkä John Watersin elokuvakohtauksen Please mr Jailer. Omalla twistillä toki
Minulle mielleyhtymät ovat kuin kangasnäytteitä sopivaan sisustukseen...
Tekijäloota:
NÄYTTELIJÄT JA TYÖRYHMÄ
Rooleissa
Linda Ilves, Katja Küttner, Markku Maalismaa, Pyry Nikkilä, Ilja Peltonen, Heikki Pitkänen, Annika Poijärvi, Juha Varis, Maruska Verona ja Tiina Weckström
Muusikko
Linda Ilves
Ohjaus
Irene Aho
Dramatisointi
Minna Leino
Produktiodramaturgi
Eva Buchwald
Lavastus
Katri Rentto
Pukusuunnittelu
Auli Turtiainen
Valosuunnittelu
Kalle Ropponen
Musiikki ja äänisuunnittelu
Timo Hietala
Koreografia
Ninu Lindfors
Videosuunnittelu
Petri Tarkiainen
Naamioinnin suunnittelu
Jari Kettunen
Ohjaajan assistentti
Helena Vierikko
Lue lisää Suomen Kansallisteatterin sivulta :
"Elämä on alusta asti sosiaalinen peli ja ihminen on sillä pelilaudalla kiinnostunutta näyttelevä eläin.”
Henna Heinonen (Annika Poijärvi) on ahdistunut lapsettomuudestaan, mutta kaikista hedelmällisyyshoidoista huolimatta asia ei edisty. Hänen sympaattinen veljensä Sami (Juha Varis) on sarjarakastuja, joka haaveilee lapsen hankkimisesta. Herkästi innostuva Sami antaa itsestään todellista paremman kuvan, mikä johtaa hänet yhä tukalampiin tilanteisiin, eivätkä hänen parisuhteensa tahdo kestää pitkään. Oli häät tai hautajaiset, sisarusten äiti Seija (Tiina Weckström) utelee molemmilta, milloin lapsenlapsia on tulossa. Samin kaverit Pesonen (Heikki Pitkänen) ja Markus (Pyry Nikkilä) ovat vastuunkantajia, jotka ovat joutuneet yksinhuoltajiksi: Markus kolmen pienen lapsen, Pesonen kahden sairaan vanhempansa. Suosittu hyvinvointibloggari Sini (Katja Küttner) asettaa riman korkealle niin itselleen kuin lukijoilleen.
Pintaremontti on Miika Nousiaisen samannimiseen bestseller-romaaniin (Otava, 2020) perustuva komedia. Esitys vie pintaa syvemmälle keski-ikäisten kaupunkilaisten elämään ja tunteelliseen neuvottomuuteen; heitä riivaavaan rakkauden ja perheen kaipuuseen sekä tarpeeseen saada hoivata ja tulla hoivatuksi. Se kuvaa kutkuttavan tunnistettavasti aikamme kiiltokuvatodellisuutta, jonka kiehtova mutta valheellinen pinnallisuus ja ylimitoitetut odotukset saavat ihmiset kurottelemaan kohti täydellisyyttä ja ylikin. Miksi ruoho aina näyttää vihreämmältä aidan toisella puolella? Vai voisiko jopa olla niin, ettei elämässä kaikki mene niin kuin hyvinvointiblogissa kerrotaan? Miksei aikuisille ole neuvolaa?
Pintaremontti jatkaa Nousiaisen romaanidramatisointien menestysputkea Kansallisteatterissa. Aiemmin kantaesitettyjä teoksia Maaninkavaara (2011), Metsäjätti (2013) ja Juurihoito (2016) on esitetty loppuunmyydyille katsomoille. Näyttämöteoksen on dramatisoinut Minna Leino, ja sen ohjaa Irene Aho, monien suosikkiesitysten kiitetyt tekijät. Musiikkipitoisen esityksen säveltäjänä ja äänisuunnittelijana toimii Timo Hietala, koreografiasta vastaa Ninu Lindfors. Teoksen visuaalisen maailman ovat suunnitelleet lavastaja Katri Rentto, pukusuunnittelija Auli Turtiainen, valosuunnittelija Kalle Ropponen, videosuunnittelija Petri Tarkiainen ja naamioinnin suunnittelija Jari Kettunen. Esityksen loistavissa rooleissa nähdään edellämainittujen lisäksi näyttelijät Markku Maalismaa, Ilja Peltonen ja Maruska Verona.
Kantaesitys Suurella näyttämöllä 27.10.2021"