Mutta pelata shakkia keskitysleirillä? Onneksi ei Ping pongia sentään!
Minua kiehtoi matka Täbyyn katsomaan maalausta jossa Kuolema pelaa shakkia - tämä innoitti Ingman Bergmanin tekemään elokuvan Seitsemäs sinetti ikoniset kohtaukset. Sitten näin viehättävän dokun Täbyn lähiöstä. Onko niin klassisella paikalla lähiöitä?
Tänne näytökseen tulin kuitenkin säkki päässä - mikä on paras tapa tulla teatteriin. Säkki kannattaa ottaa pois ennen kuin näytelmä alkaa.
Kun on ensin minimaalisesti tutustunut näytelmään, ja löytänyt sieltä jonkun elementin, tutun nimen, oudon lähestymistavan - tai muusikon. Jotain joka puhuttelee, kysyy, haastaa, ärsyttää tai innostaa, häiritsee, suorastaan ärjyy. Haluan että näytelmä vie, ja viettelee. Opettaa tai viihdyttää.
Kuten lintumaailmassa uros luottaa tekemäänsä optiseen illuusioon - jota sukupuutto ei tulisi, jotta naaras olisi myöntyväinen ja tyytyväinen, että uros on loistoyksilö, älykkäin, nokkelin tai vahvin. Sisältäen parhaimmat geenit... Oikeassa maailmassa, meillä ihmisillä, kumpikin sukupuoli saa tehdä optisen illuusion. Tai kaikki sukupuolet saavat. Onhan meitä enemmän kuin hihhuleiden kaksi sukupuolta: alistajan ja alistetun.
Asiaan.
The Really Small Theatre Company esitti näytelmän shakinpelaaja. Onko se monologi? Yksi näyttelijä tulee ja vetää kaikki roolit. Erityisen nopeat vaihdot ovat mieleltään järkkyneestä vangista SS-upseeriin. Yleisökin saa osallistua.ei kidutuksiin vaan kannustushuutoihin - shakinpeluussa.
Itse pelaan mielummin neljän suoraa ja tammea.
Stefan Zweig on kirjailija jota en ole lukenut. Siitäkin huolimatta Wes Anderson on viehättynyt hänen teksteistään elokuviensa verran.
Richard McElvain tekee hurjaa työtä, pelottaa, säälittää, inhottaa, viihdyttää. Lavastus on niukkaa, kuten kiertävissä esityksisä yleensä.
Esitys oli käymässä Kansallisteatterissa, itse asiassa Willensaunassa, ja epäilin, että sänky oli suoraan Mestari ja Margarita -näytelmästä lainassa. Mikäs siinä, tukeva rautasänky mielisairaalasta....
Näin tämän Kansiksen medialipulla, kiitos siitä. Esitys oli 20.04.2019 keskellä kiivainta Night Visions genre-elokuvien festivaalia Back to Basics.
Lue lissää
The Really Small Theatre Company: Home Two Performances Only!
20th and 26th April, 2018 @ 19.00
Willensauna Stage, Finnish National Theatre, Bergbominkuja 2, Helsinki
Kansallisteatterin sivulta:
Straight from Edinburgh's Fringe Festival!
" Based on Stefan Zweig’s classic novella The Royal Game (Schachnovelle) A stolen book of chess games becomes a lifeline for a prisoner in a Nazi jail. Held in solitary confinement, he clings to sanity by dividing his mind between two feuding chess masters. After he escapes, he dares to skirt a volcano of madness by challenging the greatest chess player in the world to a match. Richard McElvain reimagines Stefan Zweig’s classic story as a 75 minute journey exploring the powers of imagination and the pitfalls of obsession. ”Using Zweig’s brilliant story as a springboard, the play explores the power of illusion and how it distinguishes us from all other beasts, how it frees us and at the same time traps us.” – McElvain Richard McElvain is an award winning actor, director and playwright from the United States. He also teaches at Fitchburg State University in Massachusetts. McElvain has created successful stage adaptations of the works of Edgar Allen Poe, Washington Irving, O. Henry and Saki, as well as his own version of Sophocles’ Antigone. The Chess Player is coming to Helsinki from its successful run at the 2017 Edinburgh Fringe Festival. Written and Performed by Richard McElvain "
Stefan Zweig taisi oikeasti olla Peter Sellers... #TheChessPlayer @SKTeatteri https://t.co/isYM3fjKBA pic.twitter.com/1ALzJZNHJC
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 7. toukokuuta 2018