maanantai 18. helmikuuta 2019

Aktivistit sosialistisessa mediassa. Kevään kiinnostavin historiallinen minisarja työllistää lempparinäyttelijöitäni. Kiits

Tähän kerään Aktivistit materiaalin, tuossa sarjassahan on monta arvostamaani näyttelijää, lisäksi se esittelee uusiakin. Se kertoo sortovuosista, ja toisenlaisista itsenäisyyden hetkistä, tyyliin kuka ellemme me. Kun on juhlinut Veriruusujen ja muiden punaisten nuorten naisten, vallankumouksellisten kanssa, luokkasodan punaisten ja feministien sankareiden kanssa näytelmissä, kirjoissa ja tutkielmissa, niin tähän on vähän vaikeampi sanoa osallistuvansa, että jiihaa kannatan! Toisen vapaussankari on toisen terroristi. Mutta millainen itsenäisyytemme olisi ilman näitä kolmea hetkeä pääkaupunkimme historiassa? Maijalan ja Södernlomin sankarit, ja antisankarit, eivät ole ihan mustavalkoisia sankareita, vaan mennään kyllä hyvinkin harmajalle alueelle. Harrastamme kulttuurimatkoja kotoSuomessa, kesällä oltiin mm Porvoossa Walter Runebergin patsaiden äärellä, ja Fredrika Runebergin puutarhassa. Sekä tietysti hautausmaalla, jossa lepäsi mm Eugen Schauman, blogissani Porvoon kauhuromantiikkaa, kansallisromantiikkaa ja jugendia: Näsinmäen hautausmaalla.
Myös Jarkko Sipilän historiakävelyllä paikalliset rikokset ja mysteerit aiheena olemme aloittaneet senaatintorilta, ja katseemme kulki kohti suoljettuja ovia, joiden takana Schauman ampui Boban. Ja itsensä. Blogissani  Rikoskävelyllä Jarkko Sipilän johdolla Helsingin keskustassa.
 Sigrid Schamanin taidetta näin Ateneumissa Kohtauksia kaupungilla -näyttelyssä, joka oli ilmainen kolme kertaa, ja jokaisella kerralla kävin. Miten paljon päivänvalokin vakuttaa maalauksiin..  Siis Taiteilija Sigrid Schauman ja hänen veljensä.. Sigridin töitä oli Ateneumissa ( Kohtaamisia kaupungissa ) "Bobrikovin ampujalla Eugen Schaumanilla ja siskolla insestinen suhde – Ylen Aktivistit-sarja tulkitsee historiaa rajusti" ylen jutussa.

Esittely SESin sivulla: Esittely
" Aktivistit on todellisiin tapahtumiin perustuva tv-sarja. Se kuvaa rajujen muutosten aikaa, vuosia 1899-1906, jolloin itsenäinen Suomi sai alkunsa. Keskiössä ovat nuoret levottomat sielut ja taustalla ajan koko kirjo: ammottavat sosiaaliset kuilut, poliittiset intrigit, kiihkeät kannanotot ja käsistä riistäytyvät kansanliikkeet. Aktivistit kuvaa mitä tapahtuu kun ihmiset menettävät uskonsa siihen, että yhteiskunta selviää haasteistaan. "


Soi vienosti murheeni soitto...  eli makeat combot ensemblet Kokki varas vaimo ja rakastaja sekä Mästaren och Margarita -näytelmistä. Moni kohtaus kuuluisi kehyksiin, ainakin värimäärittelyn jälkeen sopisi näyttelyyn. Kuvassa Oskar Pöysti.

tuokiokuvia, pysäytettyjä kuvia sarjasta, kuvia, jotka vedin seepialle ja mustavalkoiselle, vaikka tekijät haluavat värikuvaa...


Eugen Schaumanin paita kummittelee Kansallismuseossa, piirroksessa Bobaa kiidätetään lasarettiin rivakkaa kyytiä...




Eugen Schaumanin haudalla Porvoossa kulttuurikävelyllä, joka muistuttaa Oscar Wilden pömpöösiä hautamonumenttia.



Eugen Schaumanin rintakuva, 1910-luku
kuvaaja: A. Korsström

taidemaalari ja taidekriitikko Sigrid Maria Schauman

1800-luvun loppu, Helsinki
kuvaaja: C. P. Dyrendahl


Alexander Tunzelman von Adlerflug - lisää pervoilua saappaat jalassa, kiiltävät



Huh huh kuin kuuma, koominen, hirveä, surrealistinen ja dekadentti oli Pekka Strang uskomattomassa uniformussa sekä ilman sitä. Sama koskee koko #Aktivistit toka jaksoa Yle Areena. Pulkkinen meinasi olla liikaa mutta muistutti Aleksis Kiven elämä-leffasta. Juha Hurme myös hyrmasi.




Alexander Tunzelman von Adlerflug 
suoritettuaan juuri Suomen Kadettikoulun erikoisluokat
Museovirasto - Musketti
1902 Viipuri
kuvaaja: Nyblin Thorvald

Juhlittujen murhien aikakausi – Aktivistit-draamasarja kertoo toisenlaisen tarinan 1900-luvun alun Suomesta -artikkelissa Noora Kuparinen kirjoittaa Ylen sivulla:

" Tositapahtumiin perustuva, fiktiivinen draamasarja Aktivistit esittelee 1900-luvun alun Suomen uudessa valossa. Lauri Maijalan ja Erik Söderblomin käsissä ensimmäisen sortokauden poliittiset murhat ja pommi-iskut saavat erilaisen merkityksen, kun katse käännetään niiden tekijöihin. Mitä on vapaus? Sarjan henkilöt etsivät vastausta kysymykseen, ja toimivat radikaalisti saadakseen sen.

Kolmiosainen, historiallisiin tositapahtumiin pohjautuva draamasarja Aktivistit kertoo 1900-luvun vaihteen Suomesta, jossa elettiin epävarmoja aikoja. Kenraali Nikolai Bobrikov oli nimitetty Suomen kenraalikuvernööriksi Keisari Nikolai II:n toimesta 29. elokuuta vuonna 1898. Ensimmäiseksi sortokaudeksi nimetty ajanjakso alkoi, kun Venäjän keisari Nikolai II antoi Helmikuun manifestin 15. helmikuuta vuonna 1899. Manifesti herätti kansassa suurta vastustusta, sillä sen uskottiin olevan valtiokaappaus, jonka avulla Suomen perustuslait voitaisiin syrjäyttää.

Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin saatua diktaattorin valtuudet, alkoivat rankat toimenpiteet vastarintaa harjoittaneita ihmisiä vastaan. Sanomalehtiä lakkautettiin, ihmisiä vangittiin, erotettiin viroistaan ja karkoitettiin. Aktivistit aina järjestäytyneistä ryhmistä itsenäisiin toimijoihin kävivät taistelemaan venäläistämistä ja perustuslakia loukkaavia toimia vastaan, ja Suomen itsenäistymisen puolesta.

Aktivistit on Lauri Maijalan ohjaama ja Erik Söderblomin alkuperäistarinaan pohjautuva kolmiosainen draamasarja, jossa yhdistyvät historialliset tositapahtumat ja aktivistien fiktiiviset, henkilökohtaisen elämän tunnemyrskyt.

Nikolai Bobrikovin ja muiden Suomen alennustilaan vaikuttaneiden merkkihenkilöiden murhia ja salakavalia pommi-iskuja suunnittelevat ensimmäisessä jaksossa Eugen Schauman, toisessa Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue ja kolmannessa helsinkiläisistä lyseolaisista koostuva salaseura Verikoirat. Jaksojen tapahtumat kietoutuvat toisiinsa, kun aktivistien henkilökohtaisten motiivien lisäksi paljastuu myös salajuoni, jossa omien suunnitelmiensa sokaisemat taistelijat ovatkin vain nappuloita suuremmassa pelissä. "

Osassa 1 esitellään Schaumannin Eugen:

Ylen sivulta:


" Eugen Schaumaniin liittyy ikuinen kysymys siitä, oliko hän terroristi vai vapaustaistelija.
― Oskar Pöysti
Sarjan ensimmäinen jakso kertoo yhden Suomen tunnetuimman aktivistin, Eugen Schaumanin, tarinan. Tosielämän Eugen Schauman oli aluksi vain osa Helmikuun manifestia vastustanutta passiivista vastarintaa. Manifestia vastaan koottiin Suuri adressi, johon kylästä kylään hiihtäneet ylioppilaat keräsivät puoli miljoonaa nimeä alle kahdessa viikossa. Merkittävästä koostaan huolimatta adressi epäonnistui tehtävässään osoittaa, ettei Suomen kansa ollut tyytyväinen Helmikuun manifestiin – Bobrikov oli kertonut ulkomaan lehdistölle kaikkien järkevien suomalaisten olevan tyytyväisiä keisarin manifestiin. Tämä sai Eugen Schaumanin toimimaan.

Passiiviseen vastarintaan petyttyään Schauman päätti ottaa aktiivisemman roolin Suomen puolustuksessa: hän aikoi murhata Nikolai Bobrikovin. Schauman ei kuulunut mihinkään aktivistijärjestöön, ja hänen suunnittelemallaan veriteolla oli merkittävä, periaatteellinen ero muihin, sillä hän oli päättänyt olla hyödyksi isänmaalleen ennen kuin hänen jatkuvasti huononeva kuulonsa tekisi hänestä täysin kyvyttömän puolustamaan Suomea.

– Eugen Schaumaniin liittyy ikuinen kysymys siitä, oliko hän terroristi vai vapaustaistelija, Schaumania näytellyt Oskar Pöysti pohtii. "


Osassa kaksi Huuhentaali eli Hohenthalin Lennart: 

samasta lähteestä:
"Toinen jakso kuljettaa Lennart Hohenthalin tarinaa. Kutsuntoja vastustavaan adressiin tuloksettomasti nimiä kerännyt pohjalainen papinpoika Lennart Hohenthal liittyi Suomen Aktiiviseen Vastustuspuolueeseen niin ikään petyttyään passiivisen vastarinnan tehottomuuteen. Uhkarohkeasti hän värväytyi venäläisen santarmiston palvelukseen hankkiakseen tietoja vastustajastaan. Aktiivisen Vastustuspuolueen inspiroimana syntyi myös salaseuroja nuorten lyseolaisten keskuudessa. Tunnetuin niistä oli Arvi Nikolaisen johtama, radikaaleja veritekoja tehnyt Verikoirat, jonka toiminnasta sarjan kolmas jakso kertoo.

Onko näillä teemoilla ja historiallisilla tapahtumilla yhteyttä nykypäivään? Ohjaaja Lauri Maijalan mukaan Aktivistit on kertomus ajasta joka aikoinaan oli – ja joka tekee nyt paluutaan.

– Aktivistien yhteiskunta on täynnä vihaa, häikäilemätöntä oman edun tavoittelua ja tapahtumasarjoja, joita ei kukaan enää hallitse. Aktivistit on sodan ja radikalisoitumisen kuvaus. Myrskyävän yhteiskunnan aallokossa joku yrittää pitää idealismista kiinni – ja samantien toinen hyväksikäyttää idealistin viattomuutta, Maijala kertoo.

Yhtä sarjan päähenkilöistä näytellyt Oskar Pöysti kokee Eugenin Schaumanin tarinan olevan myös tarina miehuudesta, siitä kuinka tuhoavaa maskuliinisuus voi olla, kun väkivallasta tulee tapa määritellä itseään.

– Yhdellä väkivallanteolla Eugen saa piirteet, ja hänestä tuleekin kirkas kuva, joka piirtyy ihmisten alitajuntaan ja historiankirjoihin, Pöysti summaa.

Tämän hetken Suomessa Aktivistien väkivaltainen ja kahtiajakautunut maailma tuntuu sekä kaukaiselta ja uskomattomalta, että pelottavalla tavalla tunnistettavalta. Onko kaikessa kyse yksilöiden omista kamppailuista, oman elämän merkityksellisyyden etsimisestä?

– Sarjan henkilöt etsivät kuumeisesti totuutta, oikeutusta omalle elämälleen ja lopullisille teoilleen, ja vastausta kysymykseen “mitä on vapaus”, ohjaaja Lauri Maijala summaa."

Muuta aineistoa, kuvallistakin:


prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen murhaaja, kiropraktikko Lennart Hohenthal finnan sivulta:


Komea viiksekäs kuva Hohenthalista 1900-luvun alusta, Historian kuvakokoelma, Antellin kokoelmat


Kuvasin bulevardilla 2021. 






Sarjan kolmas osa, jossa esiteltiin Nikolaisen Arvi, tuli eilen ykköseltä, toki olen nämä ennakkon kahtonut hetsillään Areenasta, putkeen.

"Arvi Nikolainen (Elias Westerberg) johti yhtä Suomen historian tunnetuimmista terroristijärjestöistä. Kuva: Pietari Peltola / Helsinki-filmi Oy "



näyttelijöiden raottamisia projektista sosialistisessa mediassa:





Henkilön Robert Enckell (@robertenckell) jakama julkaisu









Henkilön Benjamin (@beniklem) jakama julkaisu





muut vouhotukset, kotkotukset ja ihka oikeat matskut verkosta: ja sen aiheuttamana: