keskiviikko 3. huhtikuuta 2019

Hurmeinen MARAT / SADE näytelmä Espoon kaupunginteatterilla, ah

MARAT / SADE, Espoon kaupunginteatterilla, ohjaus Juha Hurme, käsikirjoitus Peter Weiss. Näin tämän ruotsinkielisenä joulukuussa, Universumissa, Universiumin tiloissa, kolmen teatterin yhteistyön: Sirius Teatern, Klockrike Teatern ja Teater Mestola. Olin paikalla kun tämä palkittiin Thalia-juhlassa, ansaitusti. Tänään 28.03.2019 paikkana oli Espoon kaupunginteatteri, ja kielenä suomi. Ja tämä oli vielä parempi kuin joulukuussa!

Jännä déjà vu kulki läpi, kuin uni, tai ohuet harsot, verhot tuulessa. Ja taas on Juha Hurme vesiterapian äärellä, niin Aleksis Kiven valelääkärien kaivovesi, Lapinlahden mielisairaala kuin Marat'n amme. Tulin suoraan Vihreiden vaaliteltalta (sumpit pikana) tähän vaalitilaisuuteen, jossa Marat on erityisen liekeissä.

Keltaliivejä ei oltu päivitetty tähän, vaikka barrikadeille siellä nousi monia arvostamiani näyttelijöitä, kirjailijoita. Siitäkin huolimatta suomenkielinen versio MARAT/ SADE vain paranee. Ketkä saavat nykyaan nousta barrikaadeille, ja miksi. Kuka saa siitä kertoa, ja mistä näkökulmasta. Kuinka pitkään vallankumous saa kestää? Mitä saa tuhota?

Olen tuijotellut aitoa ammetta johon Marat murhattiin... Nyt tuijotan Juha Hurmeen ohjaamaa suomenkielistä versiota, joka soi paremmin kuin Weissin näytelmä kirjana. Joka minulla on kummitellut kirjahyllyssä vuosikymmeniä. Punainen, ohut kirja. Vihdoinkin näytelmä. Peter Weiss: Jean Paul Marat’n vaino ja murha Charentonin sairaalan näyttelijäryhmän esittämänä ja herra de Saden ohjaamana.

Vaikka amme lavalla on otettu pois 90-luvun helsinkiläisestä asunnosta. Ehkä. Ehdottomasti tiiraamisen, nauttimisen ja tutkiskelun arvoinen. Kiitos.

Onko Lars von Trier tämän päivän Sade de? Musiikkivideoiden kautta paheksuttu Laibach ja Rammstein? Kuka on persona non grata.

Minkä muotoinen olet näytelmänä, MARAT SADE?

Syvänmeren kalan muotoinen, kiitos kysymästä, muttei liian syvän vaan värikkään, tai mikroskooppisen kuvan magneetin yläpuolella olevista kiteistä.

Tämä oli parempi kuin joulukuussa! Suomenkieli soljui hyvin loppusointujen kera, kun kertoja. Siis se sirkustirehtööri / hullujenhuoneen johtaja jalokivisormuksineen. Sekä kertoja Jokeri / Napoleon. Epäluotettavia kertojia, kumpainenkin. Vai onko.

Vaikka alkuperäinen, saksankielinen teos oli miltei yks yhteen ruotsinkielisen näyttämöversion kanssa, niin tämä suomenkielisenä tuntuu lähemmältä. Juha Hurme kertoi Teatterimuseolla, kuinka Peter Weiss asui Ruotsissa, että sitäkin kautta sujuvaa ruotsinnos.

Olisin jostain syystä halunnut ympätä tähän liivijengin eli keltaliivit, Ranskan keltaliivit. Ne eivät olleet näytelmässä päivitettynä. Mutta kuka saa tehdä nykyään vallankumousta, ja millä hinnalla? Toisen pelastaja, vapauttaja, sankari on toisen terroristi. Miten vallan voi murtaa. Kuka lopulta syö vallankumouksen lapset.

Nykyajan vallankumouksellisia on Greta Thunberg, Reality Winner, Edward Snowden, Julian Assange.

Millaista aktivismia voi tehdä. Koska riittää valehtelu ja korruptio.

Millainen näytelmä olet MARAT / SADE?
Olet hyvä ja tärkeä. Pikkutuhman kutitteleva ja sadistinen, sadismia meissä kaikissa löytyy. Virkistävä ja aina ajankohtainen.

Tässä näytöksessä Marat oli erityisen liekeissä, hän kuulosti Turkalta, muttei ällöttävästi, vaan rauhallisesti puhuen. Ja myös Juha Hurneelta. Oliko hän oikeasti Marat vai Marat'ia näyttelevä hullu. Hyvin hän oli sisäistänyt roolinsa. Jean-Paul Marat (Carl Alm).

Olen nähnyt ammeen johon Marat murhattiin. Se oli vahakabinetissa, makaaberissa sellaisessa. Mutta kuvaelmasta ei huomannut kumpi naisista oli Charlotte Corday. Olen itse pitänyt Charlotte Cordayta sankarina. Pyörin Saint-Germain-des-Prés 'issä nunnien kanssa etsin Cordayta.

Tässä näytelmässä Charlotte esitetään marginaalissa, hän tulee lavalle väärään aikaa, ja äijät sedät miehet patriarkaatti pistää hänet ruotuun.

Alma Pöysti pääsee tikarin varteen - tai lusikan. Hullujenhuoneen johto ei ilmeisesti ole antanut oikeata tikaria - ettei satu hassuja.

Pöystin Corday on surullisen hahmon klovni, Giulietta Masinan tapaan Fellinin elokuvasta Tie, La strada. Samalla hän on uusromanttinen hahmo 1979-1982. Uusromantiikka käytti klovneriaa estetiikassaan. Myös orkesteri selloineen viuluineen on uusromantiikkaa.

Näytelmässä on monia kerroksia. Verrokkina mainio Huomenna la Scala! Musikaalinen komedia, jossa kunnianhimoinen ohjaaja haluaa tehdä Sweeney Toddin vankilassa, oikeiden vankien kanssa. Säveltäjä Sondheim ei tästä digannut niin leffaa ei saa dvd:nä. Suomen tvstä se on tullut kerran, mutta kauanko se säilyy minun videokasetillani?

Millainen on tarina tarinan sisällä, näytelmä näytelmässä. Kuka on katsoja, ja missä.

Kuka käyttää hyväkseen ja ketä.

Markiisia de Sadea aikoinani luin paljon, viime vuosituhannen puolella, ja vaihdoin jopa kirjan kannet uusiks, jos ne oli tehty väärin ts väärä kuva kuten Justinessa. Toisaalta de Sade oli etuoikeutettu hyvinsyönyt valkoinen hetero aatelinen, joka kuitenkin joutui Bastiljiin ja sitten Charentoniin. Vankilaan ja mielisairaalaan.

Mielisairaalan ennen joutui, nykyisin pääsi. Jos pääsee. Tämä voi olla myös Juha Hurmeen Auroran sairaala ( teos nimeltä Hullu ), kuin myös Aleksis Kiven Lapinlahden mielisairaala.

Näytelmässä oli yhtymäkohta Making of Leaan, ehkä, kun yksi näyttelijöistä ei osannut suomea, mutta hienostihan tuo suomen luku -kohta meni, itse asiassa hyvin kohotetusti.

MARAT / SADE on yks poliittinen vaalitentti, tai debatti, sanoi Juha Hurme taiteilijavieraana teatterimuseossa teatteripäivänä 27.03.2019.


1968 ei ollut hullu vuosi vaan äijät, vanhat parrat olivat ajaneet Euroopan tähän / siihen tilaan, että jotain oli tehtävä. Nuoriso ja opiskelijat. Vähän niin kuin nytkin. Näytelmään ei oltu päivitetty keltaliivejä jotka nousivat barrikadeille, etunenässään arvostamiani ranskalaisia naisia, näyttelijöitä, kirjailijoita.

Mutta Weiss ei kirjoittanut tätä tuona hurjana vuotena vaan kuusi vuotta ennen.

Näin tämänä tädäm medialipulla, siitä syvä kiitos Espoon kaupunginteatterille. Mutta kun kumartaa yhteen suuntaan, niin mitä tekee toiseen....

Näin kirjoitin kun näin sen ruotsinkielisen version 08.11.2018 Universiumin ihanan goottilaisissa ja pelottavissakin puitteissa:

Universumissa hurmeinen Juha Hurmeen Marat / Sade. Mutta olimmeko Arkhamissa vai Charentonissa? Vaiko Platonin luolassa? Poistuimmeko koskaan?

Tänään Universumissa hurmeinen Hurmeen Marat / Sade. Mutta olimmeko Arkhamissa vai Charentonissa?  



Tekijäloota


Teksti Peter Weiss
Suomennos Mikko Kilpi (1964)
Ohjaus Juha Hurme
Ohjaajan assistentti Meimi Taipale
Visuaalinen suunnittelu Raisa Kilpeläinen ja Kalle Ropponen
Alkuperäinen musiikki Hans Martin Majewski
Äänisuunnittelu ja muusikot Martin Åkesson ja Mirva Tarvainen

Näyttämöllä Carl Alm, Wilhelm Grotenfelt, Jon Henriksen, Paul Holländer, Paul Olin, Alma Pöysti, Matti Raita, Martina Roos ja Fabian Silén.



Tuotanto: Klockriketeatern, Sirius Teatern, Teater Mestola.

Esittelyteksti Espoon teatterin sivulta:

"

MARAT/SADE
KLOCKRIKETEATERN, SIRIUS TEATERN, TEATER MESTOLA

Juha Hurmeen ohjaus Peter Weissin klassikosta nyt suomeksi!

Marat/Sade -näytelmässä eletään Ranskan vallankumouksen jälkeisiä kuohuvia vuosia. Keskeiset hahmot ovat jakobiinien vallankumoussankari Jean-Paul Marat ja sadismille nimensä antanut ranskalainen aristokraatti, kiistelty filosofi ja kirjailija markiisi de Sade.

Marat’n ja de Saden kuvitteellisen kohtaamisen järjestävät Charentonin mielisairaalan potilaat; he valmistelevat sairaalan virkistystoiminnan puitteissa näytelmää, jonka aiheena on Marat’n kuolema ja siihen johtaneet historialliset tapahtumat. Näytelmän harjoituksia ohjaa de Sade, joka itsekin on Charentonissa potilaana.

Potilaiden hilpeän puuhastelun lomassa näytelmä tiivistyy Marat’n ja de Saden käymien intensiivisten keskustelujen ympärille. Niiden kautta ajaton teksti käsittelee pirullisen nerokkaasti valtavia kysymyksiä: individualismin ja poliittisen liikehdinnän välistä jännitettä, valtaa ja väkivaltaa. Oman osansa saavat myös pohdinnat demokratian oikeutuksesta ja kansan roolista demokratiassa.

Saksalaisen Peter Weissin (1916-1982) näytelmän on ohjannut Juha Hurme, teatterimies, kirjailija ja vuoden 2017 Finlandia-voittaja. Hurmeen käsittelyssä Weissin 1960-luvun klassikko on nyrjähtänyt jälleen uuteen, yllättävään vinkkeliin. Yhdessä asiassa Hurme on kuitenkin ehdottoman uskollinen näytelmän alkuperäisversiolle: musiikki näyttelee yhtä esityksen tärkeimmistä rooleista.

Esitys sai ruotsinkielisen ensi-iltansa lokakuussa 2018 Teatteri Universumissa kolmen vapaan teatterin yhteistyönä. Thalia-juhlassa 11.3.2019 Marat/Sade-esitys, jossa ”älykäs fyysinen näyttelijäntaide ja teatterileikki kukoistavat” palkittiin Thalia-palkinnolla.

Suomenkielinen ensi-ilta Espoon Kaupunginteatterin Revontulihallissa 22.3.2019"

Kuvat Flickristä, kuvat / bild: Raisa Kilpeläinen


Marat/Sade
Marat/Sade
Marat/Sade











Barokkimaisia muskettisoturin tunnelmakuvia Thalia-juhlasta Teater Viiruksesta 11.03.2019 #thaliajuhla #thaliajuhla2019 mm MARAT / SADE:



Kerran minä metsästin Charlotte Cordayn haamua Pariisissa, ja mm. Saint German des Près´in todella ystävällinen henkilökunta opasti siinä mielellään. Näin myös aidon ja oikean Marat´in ammeen. Se kyllä löytyi





MARAT / SADE sosialistisessa mediassani: 




asiaan liittyvät ja liittymättömät tviitit, muistiinpanot ja keppihevoset:

Tässä vain MARAT / SADE näytelmän matskut ja tviitit: Osa HS:n ja SK:n tviiteistä ovat maksumuurin takana, mutta kirjastossa voi lukea, tai vaikka tutustua Hesariin 2 viikkoa ilmaiseksi diginä: Keltaliivit: Vaikka liivijengeillä ei mainittu, eikä oltu päivitetty tarinaan, niin lisäsin ne silti. Ranskan ja Pariisin keltaliivit siis. Yritin nostaa esiin suoraan jevosen suusta eli uutisvalokuvasta, joka muistuttaa aika lailla tämän näytelmän kokoontumista ammeen ympärille, sekä pääkirjoituksista ja blogeista. Eihän tähän mahdu, ja minkä valinnan tekee.





In monenalaista vallankumousta, mielenosoitusta ja vastarintaa, sekä tapoja vaikuttaa: Älykkäät, empatiakykyiset, nuoret, kirjailijat, runoilijta, luovat, humaanit ja vastuulliset, ja monet muut kertovat tällä miekkarilla, demolla hallitukselle, missä mennään:

Epäluotettava kertoja JOKERI / NAPOLEON
Tässä uusin eli tuleva Joker, jota näyttelee vuorostaan Joaquin Phoenix:


Tässä vain MARAT / SADE näytelmän matskut ja tviitit: instat:



MARAT / SADE, Espoon kaupunginteatterilla, ohjaus Juha Hurme, käsikirjoitus Peter Weiss. Näin tämän ruotsinkielisenä joulukuussa, Universumissa @UniversumRY tiloissa, kolmen teatterin yhteistyönä #Siriusteatern, @klockriketeatern ja #TeaterMestola. Olin paikalla kun tämä palkittiin Thalia-juhlassa, ansaitusti. Tänään 28.03.2019 paikkana oli @espoonteatteri ja kielenä suomi. Ja tämä oli vielä parempi kuin joulukuussa! Jännä deja vu kulki läpi, kuin uni, tai ohuet harsot, verhot tuulessa. Ja taas on Juha Hurme vesiterapian äärellä, niin Aleksis Kiven valelääkärien kaivovesi, Lapinlahden mielisairaala kuin Marat'n amme. Tulin suoraan Vihreiden vaaliteltalta (sumpit pikana) tähän vaalitilaisuuteen, jossa Marat on erityisen liekeissä 🔥 Olen tuijotellut aitoa ammetta johon Marat murhattiin... Nyt tuijotan Juha Hurmeen ohj suomenkielistä versiota, joka soi paremmin kuin Weissin näytelmä kirjana. Vaikka amme lavalla on otettu pois 90-luvun helsinkil. asunnosta. Ehkä. Ehdottomasti tiiraamisen, nauttimisen ja tutkiskelun arvoinen. Kiitos. #teatteri #theaterposter #theatre #theater #teatterissa #teatterinlumoa #teatterinlumoa2019 #theatreAdvert #theateradvert #theatreposters. #PeterWeiss, #JuhaHurme #teatterinlumoa2018, #espoo #finland #esbo #espookaupunginteatteri.
Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu