#välitaukotviitti #MinnaCraucherMusikaali
#MinnaCraucher #teatterivuoteni2024 #teatterivuosi2024 #teatterissa2024 @espoonteatteri #espoonteatteri #espoonteatteri2024 #historianjännätnaiset #tulenkantajat #kieltolaki
Musikaali vallasta ja vallattomuudesta... #Kantaesitys 18.09.2024
Minna Craucher ensi-illassa: Kantaesitys 18.9. &Revontulessa.
17.9.-14.12.
Genre Musikaali
Kieli Suomi
Ikäsuositus 14+
Musikaali vallasta ja vallattomuudesta
Näyttämönä &Revontuli
Kesto n. 2 t 40 min, sis väliajan
Kieli suomi
Tekstitys suomi ja englanti mobiilisovelluksella
Huomiot
Teatteriusvaa, kirkkaita välkkyviä valoja.
Saavutettavuus
Pyörätuolipaikat, saattajan ja tulkin paikat teatterin lipunmyynnistä.
“Saisinko hetkeksi kaikkien huomion? Haluan esitellä teille salongin emännän. Hän on neiti Minna Craucher, kansainvälinen seikkailijatar ja avokätinen mesenaatti. Oikea uuden ajan nainen!”
" Helsinki sata vuotta sitten: seurapiireihin astuu salaperäinen madame, saksalainen aatelisnainen, miljonääri ja mesenaatti Minna Craucher. Todellisuudessa kyseessä on “sakkolaiseksi ja irtolaiseksi” merkitty Maria Lindell, joka on lähtöisin äärimmäisen köyhistä oloista. Esityksessämme soittava ja laulava ensemble heittäytyy yhteiseen leikkiin, jossa ollaan ketä halutaan, ollaan mihin uskotaan, ollaan mitä tahdotaan.
Aino Pennasen kirjoittama, Eeva Kontun säveltämä ja Riikka Oksasen ohjaama karnevalistinen uusi musikaali tutkii valheen kautta totuuden suhteellisuutta. Nykyaikana identiteetin jatkuva uudelleenarviointi on osa henkilökohtaista kasvua. Totuuden jälkeisessä ajassa tunteet ja mielipiteet jyräävät faktojen ohi, mutta kenen totuus voittaa? Saako köyhä keksiä itsensä uudelleen rikkaana ja hyväosaisena?
Minnan tositapahtumiin perustuva tarina myötäilee myös maailmansotien välistä liikehdintää. Se tarjoaa ikkunan fasismin nousun tarkasteluun sekä menneisyydessä että nykyhetkessä. 1920-luvulla muutoksen tuulet puhaltavat ja kaikki tuntuu olevan mahdollista. 1930-luvulle tultaessa mielikuvitusleikki kääntyy hirvittävään suuntaan, kun Minna ja puoli Eurooppaa hullaantuu fasismista. Pitääkö leikin palkka olla kuolema? "
Kantaesitys 18.9. &Revontulessa.
Sanottua
”Luin Minna Craucherista ensimmäistä kertaa vuosia sitten ja hänen hahmonsa jäi kiehtomaan minua. Ajattelin kuitenkin, ettei Minna sovi näytelmän hahmoksi. Eihän hän ole tehnyt mitään yhteiskunnallisesti merkittävää, päinvastoin. Miksi tehdä esitys naisesta, jonka moni aikalainen halusi unohdettavan ikuisesti? Minnan tarina ei kuitenkaan jättänyt minua rauhaan. Siitä ei tuntunut saavan otetta. Tajusin, että aihe kiehtoo minua ristiriitaisuutensa vuoksi. Toisaalta Minna on paatunut huijari ja moraaliton rikollinen, mutta toisaalta hän on heikkoon asemaan syntynyt nainen, joka ei suostunut alistumaan ennalta määrättyyn kohtaloonsa.”
Aino Pennanen
"Olen kuka haluan"
Käsikirjoitus
Aino Pennanen
Musiikin sävellys, musiikin harjoituttaja ja kapellimestari Eeva Kontu
Ohjaus Riikka Oksanen
Esitysdramaturgi Riikka Oksanen, Eeva Kontu
Musiikin sovitus Eeva Kontu, Tony Sikström ja työryhmä
Pukusuunnittelu Tiina Kaukanen
(lisää verkossa)
Yht. 32 näytöstä
ke 18.9.
Muuta:
Minna Craucherin jalanjäljissä 12.9. ja 29.9.
Opastettu kävelykierros Helsingin Töölössä to 12.9. klo 18 ja su 29.9. klo 15. Molemmat kierrokset loppuunvarattuja. Voi pahus!
Teemakeskustelu la 21.9.
Mitä luokkayhteiskunnalle kuuluu nyt? Keskustelussa peilataan esityksen teemoja nykyaikaan. Esityksen jälkeen Bar Juorussa. Vapaa pääsy.
Afternoon Tea la 28.9.
Iltapäivätee ennen esitystä klo 13, loppuunmyyty.
Ole kuka haluat la 12.10.
Esityksessämme ollaan keitä halutaan, ole sinäkin!
Pukeudu keneksi haluat tai 1920-luvun henkeen.
Taiteilijatapaaminen ke 16.10.
Ohjaaja Riikka Oksanen kertoo esityksen tekoprosessista klo 18 alkaen Bar Juorussa. Vapaa pääsy.
Musikaalibrunssi la 19.10.
Laitamme suosikkibiisisi soimaan, nautitaan yhteinen herkkuhetki ennen esitystä klo 12.30 alkaen.
Minna WHO? ti 22.10.
Englanninkielinen teosesittely sinulle, joka pohdit, kuka oli Minna Craucher tai mitä Suomessa tapahtui 1920- ja 1930-luvuilla. Klo 18 Kuiskaamossa. Vapaa pääsy.
Afternoon Tea la 26.10. ja la 9.11.
Iltapäivätee ennen esitystä klo 13.
Taiteilijatapaaminen to 31.10.
Säveltäjä Eeva Kontu kertoo esityksen tekoprosessista klo 18 alkaen Bar Juorussa. Vapaa pääsy.
Tuoksuton näytös to 31.10.
Näytös on suunnattu erityisesti allergisille ja tuoksuyliherkille. Pyydämme saapumaan täysin ilman hajuvesiä, partavesiä ja muita hajusteita. Näytöksessä käytetään teatteriusvaa.
Rento näytös to 7.11.
Tule teatteriin astetta rennommin! Tähän näytökseen toivotamme tervetulleiksi kaikki, mutta etenkin katsojat, joilla saattaa olla tarve liikkua tai pitää ääntä esityksen aikana.
Minna WHO? ti 12.11.
Englanninkielinen teosesittely sinulle, joka pohdit, kuka oli Minna Craucher tai mitä Suomessa tapahtui 1920- ja 1930-luvuilla. Klo 18 Kuiskaamossa. Vapaa pääsy.
Open Mic Runostage la 23.11.
&:n, Espoon kirjailijoiden ja teatterin kannatusyhdistyksen yhteinen lavarunoklubi, jossa pääsee esittämään omia tekstejään kannustavan yleisön edessä. Klo 17-19 Bar Juorussa. Vapaa pääsy.
K-18 näytös pe 29.11.
Näytökseen on 18 vuoden ikäraja. Bar Juorusta ostetun juoman saa ottaa mukaan katsomoon.
Taiteilijatapaaminen ke 4.12.
Näytelmäkirjailija Aino Pennanen kertoo musikaalin synnystä klo 18 alkaen Bar Juorussa. Vapaa pääsy.
" Aino Pennanen on helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Hänen viimeisimpiä töitään ovat Ryhmäteatterissa 2023 ensi-iltansa saanut Valeäidit ja Miiko Toiviaisen ympäri Suomea esittämä monologinäytelmä Kepeä elämäni. Aino on lisäksi käsikirjoittanut muun muassa Teatteri Takomoon, Ylen Radioteatteriin, Tampereen Työväen Teatteriin, Teatteri Vanhaan Jukoon ja Saimaan Teatteriin.
Eeva Kontu on säveltäjä ja teatterikapellimestari. Eeva on opiskellut musiikkiteatteria mm. Lontoossa Royal Academy of Musicissa (Master of Arts Musical Theatre) ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hän aloitti työuransa teatterimuusikkona vuonna 2000 ja kapellimestarina vuonna 2005. Hän on työskennellyt yli neljässäkymmenessä musiikkiteatteriteoksessa. Hän on säveltänyt musikaaleja, oopperan sekä elokuva- ja kuunnelmamusiikkia, joista viimeisimpänä oopperan Armi – vahvan naisen muotokuva (Ilmajoen Musiikkijuhlat 2023). Kontu on johtanut musikaaleja mm. Helsingin kaupunginteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa ja Turun kaupunginteatterissa. Hän on ollut perustamassa uutta Musiikkiteatterifestivaalia, jonka taiteellisena johtajana hän toimii. Lisäksi hän toimii musiikkipalveluyhtiö MD Companyn hallituksen puheenjohtajana ja YLE Aamun Jälkinäytöksen vakituisena raatilaisena. Hänelle on myönnetty Olavi Veistäjä -palkinto.
Riikka Oksanen
Riikka Oksanen on helsinkiläinen freelance-ohjaaja. Hän on suorittanut maisterin tutkinnon Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ohjauksen koulutusohjelmassa. Riikka on ohjannut esityksiä muun muassa Kansallisteatteriin, Kansallisoopperaan, Ryhmäteatteriin, KOM-teatteriin, Teatteri Takomoon, Teatteri Vanhaan Jukoon, Saimaan Teatteriin, sekä kuunnelmia YLE:lle. Hänen ohjaamansa Ihmepoika A -ooppera valittiin vuoden 2017 parhaaksi oopperaksi kansainvälisessä Young Audiences Music Awards (YAMawards) -kilpailussa. "
Vähän Moulin Rougesta ja juonipaljastuksia -varoituksia.
Kävin katsomassa Moulin Rouge! musikaalin kahdesti. Ensin oli ensi-ilta ja Suomen kantaesitys torstaina 29.08.2024 medialipun kera, ja tänään lauvantaina 31.08.2024 matineassa kultaposse-alennuslipulla.
Liki kolmituntinen jamboree oli täydellisesti leikattu ja miksattu. Puhun leikkauksesta, kun tarkoitan ajoitusta.
Kirjoitan tässä taustoja miksi Baz Luhrmannin leffa aikoinaan, ja yhä, viehätti, viehättää.
Kirjoitus sisältää juonipaljastuksia jos et ole nähnyt musikaalia tai leffaa, tai tunne Kamelianaisen tarinaa.
Musikaali perustuu siis Baz Luhrmannin elokuvaan Moulin Rouge (2001). Käsikirjoitus John Logan. Tämä on pohjoismaista yhteistyötä.
Leffa on moderni klassikko, Luhrmann lunasti jo paikkansa, popkulttuurissa ja taiteessa Romeo + Julia leffallaan. Raikasta, uutta, innostavaa.
Eräs lemppareitani on tämä elokuva, olen myös kuvannut punaisia tuulimyllyjään 90-luvulla. Miltähän maistuu meno nykypäivänä?
En mennyt 1996 Moulin Rougeen koska se ei ollut enää sama kuin 1896. Luulisin... Yläosattomat naiset olisivat kaikki samasta muotista, ja oman esityksensä kloonattuja statisteja. Amerikkalaisille turisteille.
Nykyään burleskissa naiset ovat ottaneet oman tilan, jossa omasta tahdostaan kiusoitellaan ja höpsötellään höyhenviuhkojen takana hepenissä ja rihmankiertämissä. Kerrotaan oma tarina. Burleskissa on myös kehopositiivisuutta, omana itsenään olemista, tietty buustattuna kimalteisiin ja hapsutasseleihin.
Helsingin kaupunginteatterin versiossa turhaa paljasta pintaa ei näy. Mikä on oikea valinta, näyttelijän kunnioittaminen. Eivätkä pelkästään naiset pukeudu korsetteihin ja cancan-rimpsuhameisiin. Hienoa!
Seksuaalisuuden ja seksikkyyden voi jakaa esityksessä kolmeen osaan.
Alussa on provokaatio, esittely, haaristelu - kuten hienossa sarjassa Carnivale jossa eletään Ameriikasa kolkytluvun lamaa. Sarja kertoo kiertävästä tivolista - jossa myös naiset seisovat päällään ja haaristelevat ts levittävät haarojaan. Jotta miehet tulisivat tuhlaamaan rahojaan ja höynäytetyiksi. Lähtökohta on aina tämä: naisilta puuttuu heille kuuluva raha, kun taas miehillä on rahaa.
Oli hirveän hauskaa kun teatteriohjaaja Raili Leppäkoski avasi tätä adult entertainment -käsitettä 90-luvulla. Kenelle aikuisviihde on tehty, ja mikä siinä on "viihdettä".
Provokaatio on sisään heittämistä, meillä on tällaista tarjolla.
Hgin kt:lla alun haaristelu on miltei rivoa, mutta permantorahvas, siis normaali teatterinkatsoja-kokija ymmärtää, että miljöö esitellään. Moulin Rouge -yökerho sijaitsi siellä bohheemien alueella.
Mutta mistä kaikki alkoi. Köyhä säveltäjä, amerikkalainen kiltti poika Christian, jo nimeltään kristitty, saapuu Pariisiin, ja haluaa hypähtää Montmartrelle, taiteilijoiden pariin. Christianin roolissa loistaa Martti Manninen parhaimmillaan, vaikka on oman luokkansa vaatteissa, ruskeissa, ei silkeissä eikä sameteissa, hänellä ei ole rahaa, mutta hänellä on luovuutta! Elokuvassa hän oli runoilija, mutta tässä näyttämöversiossa säveltäjä ts säveltäjä-sanoittaja, lauluntekijä..
Ja esityksessä hän alkaakin selittämään musiikkigenreään kunnes keskeytetään.
Asetelma on aika suoraan musikaalielokuvasta Cabaret, tuolta seiskytluvulta. Jossa myös amerikkalainen kiltti poika saapuu suurkaupunkien Berliiniin 1930-luvulla. Teos perustuu romaaniin I am camera, jota en ole lukenut. Luultavasti. Vai oliko hän britti.
Isherwoodin jonkin verran autofiktiivinen teos kuvaa iloisen ja vapaan 1920-luvun loppua seurannutta natsien valtaan nousua. Kuulostaako tutulta?
Vastakkain on pömpöösit aristokraatit, siis miehet kuten herttua, joilla on valtaa ja rahaa.
Ja sitten nämä alamaailman asukit, huorat ja...
Välihuomautus, muistelu vuodesta 2022 Tampereen teatterin musikaalista Anastasia jossa pahana poikana toimi Joel Mäkinen - kun Rasputinia ei ollut teoksessa...
" Anastasia (Pia Piltz) katoaa, piiloutuu, muuntuu toiseksi, ei-prinsessaksi, rahvaaksi, joka luudalla lakaisee katuja.
Häneen iskee silmänsä Deb Vaganov (Joel Mäkinen) kuin Kunniattomat paskiaiset elokuvan juutalaiseen tyttöön elokuvateatterin pyörittäjään ja itsenäiseen, kirjaa rauhassa lukevaan naiseen rakastunut natsi. Mäkisen esittämä Deb on negatiivinen, synkkä hahmo, joka kuitenkin haluaa hyvää, omasta mielestään. Hän haluaa tasa-arvoa yhteiskuntaan, mutta kohteeseen silti naisia halveksivasti. Deb on vallankumouksellinen. Tulevaisuuteen ja sosialismiin suuntaavaa, mutta hänen, ja tovereidensa käsimerkki muistuttaa kohta natsitervehdystä. Debin ja Anastasian kohtauksesta joistakin tulee mieleen Moulin Rouge, ja Goottilaisen tornin tapahtumat, jossa rikas tyhmä mies haluaa omistaa naisen, kurtisaanin.
Rasputinia emme näe, (ehkä joskus saamme ihan eri version, jossa myös Pussy Rioteja.)"
Eli vuonna 2022 ennakoin, että Mäkinen sopisi Moulin Rougen herttuaksi...
.jpg)
Musikaalin voimasta kertoo kuinka melkein tekee mieli tanssia metrossa loppunumeron koreografiaa, jossa varsinkin miehet saivat mukavasti liikkumatilaa, makeat muuvit toivat mieleen Barbien ja Greasen, mikä ei ole paha asia. Näköjään pikkujoulut tuli vietettyä nyt kun esitys on loppuunmyyty tuonne joululomille asti. Mikäs siinä, näinä aikoina kulttuuri vetää ja kulttuuri koskettaa. #kultaposse oli alelippujen nimi, ja onhan tämä upeaa, Helsingin kaupunginteatteri!
#moulinrouge! #moulinrouge #moulinrougemusical #moulinrougemusikaali #musikaali #hktfi2024 #hktfi #helsinginkaupunginteatteri
.jpg)
Helsingin Kaupunginteatteri – Moulin Rouge! Musikaali - Kuva Otto-Ville Väätäinen
Vieraileva tähti Joel Mäkinen jatkaa taas pahisten sarjaansa, Monrothin herttuana, viimeksi näin hänet Jekyllinä. Ja Hydenä.
Miehillä oli varsinkin liikkumatilaa rooleissaan boheemeina, pennittöminä, totuuteen, kauneuteen ja vallankumoukseen uskovina idealisteina ja vuorosanoja.
Kamelianaisen tarina toistui, mutta myös Anna Kareninan ja ehkä Nukkekodinkin, jossa viktoriaanisena aikana nainen oli miehensä omaisuutta.
⭐⭐⭐⭐
Ensi-illassa 29.08.2024, ja kovinkin ajankohtaisena näinä kulttuurin leikkaamisten aikoina esitys kysyi, mikä on tämän yökerhon (teatterin) paikalla vuoden kuluttua.
Sain lipun Helsingin kaupunginteatterilta, kiitämme!
#moulinrouge! #moulinrouge #moulinrougemusical #moulinrougemusikaali #musikaali #hktfi2024 #hktfi #helsinginkaupunginteatteri
Helsingin Kaupunginteatteri – Moulin Rouge! Musikaali – Kuvassa Risto Kaskilahti, Jennie Storbacka, Martti Manninen – Kuva Otto-Ville Väätäinen
Odotan siis innolla. Ja samaan aikaan luen suomen äärioikeistohallituksen leikkauksista joka kohdistuu kulttuurin, nuoriin, mielenterveyteen, oikeuteen terveydenhoitoon muutenkin, asumiseen.
Tässä on esimerkki kulttuurin voimasta.
Baz Luhrmannin vallankumouksellinen elokuva herää henkiin
Moulin Rouge! Musikaali
Villi musikaalispektaakkeli
Suuri näyttämö – Eläintarhantie 5
Ensi-ilta 29.8.2024
Noin 2 t 50 min, sis. väliajan
Esityskieli on suomi. Esityksessä käytetään strobovaloja.
Esitys on suunnattu aikuisille. Emme suosittele esitystä alle 12-vuotiaille.
Lue lisää Helsingin kaupunginteatterin sivulta:
" Helsingin Kaupunginteatterin syksyn 2024 suurmusikaali on Moulin Rouge! Musikaali. Oscar-palkittu eeppinen klassikkoelokuva herää henkiin, ja sykkii elämää Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Moulin Rouge! Musikaali räjäyttää tajuntasi, stimuloi kaikkia aistejasi ja kietoo sinut ennenkokemattoman hekumalliseen kimallukseen. Visuaalinen spektaakkeli ja intohimoinen rakkaustarina sisältää popmusiikin historian suurimpia hittejä.
Moulin Rouge! Musikaali on aistillinen, näyttävä musikaalishow ja satumainen, henkeäsalpaava rakkaustarina. Musikaali vie katsojan legendaariseen 1800-luvun lopun yökerhoon Pariisiin. Kaikki on sallittua, ja kaiken saa anteeksi rakkauden nimissä, kun boheemi nuori säveltäjä rakastuu kauniiseen kurtisaaniin, ja kielletyt intohimot leimahtavat.
Kymmenen Tony-palkintoa kahmineen Moulin Rouge! Musikaalin biisilista on pophistorian ylistysveisua. Musikaalissa kuullaan yli seitsemääkymmentä musiikkihistorian suurinta hittiä.
Tämä musikaalispektaakkeli on totuuden, kauneuden, vapauden ja ennen kaikkea rakkauden yltäkylläinen juhla. Moulin Rouge! Musikaali on hunajaista hedonismia kaikilla herkuilla. Astu sisään hekumalliseen loistoon, unohda kaikki estosi ja antaudu villiin ilonpitoon – tervetuloa Moulin Rouge! Musikaaliin!
Musikaali on osa pohjoismaista yhteistuotantoa, jossa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja. Perustuu Baz Luhrmannin elokuvaan Moulin Rouge. Käsikirjoitus John Logan.
Esityskieli on suomi.
Kaikki Moulin Rouge! Musikaali -esitykset tekstitetään suomeksi / Alla Moulin Rouge! Musikaali -föreställningar textas på svenska / All Moulin Rouge! Musikaali -performances are subtitled in English. "
Tekijät, näyttelijät lavalla:
Jennie Storbacka (vier.)
Satine
Martti Manninen
Christian
Risto Kaskilahti
Harold Zidler
Joel Mäkinen (vier.)
Monrothin herttua
Nea-Maria Alanko (vier.)
Ensemble ja Varalla Nini
Laura Allonen (vier.)
Nini
Sofia Arasola (vier.)
Ensemble
Nicolas Frimodig (vier.)
Ensemble ja varalla Baby Doll
(Kaikki esiintyjät, ks Hgin ktn sivulta)
Tekijät luojat:
Paavo Leppäkoski
Suomentaja
Anders Albien
Ohjaus
Kirsi Karlenius
Apulaisohjaus
Jennie Widegren
Koreografi
Anja Gaardbo
Koreografi
Kirsty McDonald
Koreografi
Zain Odelstål
Koreografi
takis
Lavastus
Astrid Lynge Ottosen
Pukusuunnittelu
Laura Dammert
Pukukoordinaattori
Palle Palmé
Valosuunnittelu
Kai Poutanen
Äänisuunnittelu
Maija Sillanpää
Naamioinnin suunnittelu
Henna Piirto
Dramaturgi
Tekijät orkesterissa:
Eeva Kontu
Vastaava kapellimestari / 1. kosketinsoittimet
Ville Myllykoski
Kapellimestari / 1. Kosketinsoittimet
Mikko Mäkinen
2. Kosketinsoittimet
Marko Hilpo
2. Kosketinsoittimet
Anssi Sopanen
Rummut sekä elektronisten lyömäsoittimien ohjelmointi
Ville Pynssi
Rummut
Eeva Koivusalo
Basso
Maria Lamminen
Basso
Varre Vartiainen
1. Kitara
Ville-Veikko Airaniemi
1. kitara
Jari Nieminen
2. Kitara
Ville Paappanen
2. Kitara
Heikki Pohto
Saksofonit, huilu ja klarinetti
Johannes Salomaa
Saksofonit, huilu ja klarinetti
Jukka Tiirikainen
Trumpetti, pikkolotrumpetti ja flyygelitorvi
Tommi Kolunen
Trumpetti, pikkolotrumpetti ja flyygelitorvi
Barbora Hilpo
Viulu/alttoviulu
Kaisa Porra
Viulu/alttoviulu
Tiia Ignatius
Sello
Riikka Lampinen
Sello
Paavo Malmberg
Kosketinsoitinten ohjelmointi
Mongo Aaltonen
Elektronisten lyömäsoittimien ohjelmointi
Tänää teatterissa: Ålevangeliet 12.03.2024 Teatteri Viiruksessa. Pahus, en ole lukenut kirjaa tätä.
Näyttökausi 08.03-19.04.2024
Taustaa Viiruksen sivulta :
" Patrik Svenssonin August-kirjallisuuspalkittuun romaaniin Ålevangeliet – berättelsen om världens mest gåtfulla fisk perustuva monologiesitys keskittyy luonnon omaan mysteeriin: ankeriaaseen.
Ankerias on mystinen ja myyttinen kala, jonka olemassaolo on uhattu. Tämän kohtalon ankerias jakaa monen muun lajin kanssa, myös ihmisen. Tuomas Rinta-Panttilan dramatisoima ja ohjaama monologiesitys ottaa lähtokohdaksi romaanissa kuvaillun ristiriitaisen katseen, joka meillä on ankeriaaseen; ankerias on ihme, mutta myös saalis. Se on tutkimuksen ja ihastelun kohde, mutta myös kalastuksemme uhri.
Ankeriaan sukupuolen monimuotoisuus ja nelivaiheinen muutos sen elinkaaren aikana, sen vaellus kohti Sargassonmerta ja vuosisatoja jatkunut tutkimus yhdistettynä 2020-luvulla kiihtyvään luontokatoon, ilmastonmuutokseen ja sukupuuttoaaltoon luo vahvan pohjan nuorille suunnatulle kiertue-esitykselle, joka kutsuu yleisönsä ihmeen äärelle. "
Alkuperäisteos Patrik Svensson
Ohjaus ja dramaturgia Tuomas Rinta-Panttila
Näyttämöllä Greta Lignell
Puvustus ja rekvisiitta Elina Riikonen
Tuottaja Hanna Sundman
Pituus 50 minuuttia
Esitysoikeus Agency North / Colombine Teaterförlag
Taustaa Viiruksen sivulta :
" Tuomas Rinta-Panttila on ohjaaja ja näyttelijä, joka tunnetaan vahvoista ja filosofisista näyttämöteoksistaan. Hänen ohjauksiaan on nähty muun muassa Kansallisteatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa, Oulun kaupunginteatterissa ja Teatteri Takomossa.
Greta Lignell valmistui näyttelijätyön maisteriksi Teatterikorkeakoulusta 2023. Hän on jo ehtinyt työskennellä lukuisissa projekteissa ja teattereissa, joihin lukeutuu Lilla Teatern, PuoliQ, Hangö Teaterträff, Teater Universum ja vapaa ryhmä Blaue Frau. "
Tänään tulossa: Tanssiteatteri Tsuumi: Gritty B & Improvisoidut iltamat Teatteri Avoimet ovet siis kutsuvat!
8.–9.3.2024 kahden esityksen ilta
Missä? Osoitteessa Erottajankatu 5, 00130 Helsinki.
Kyltissä lukee. Teatteri Avoimet Ovet
Mistä on kyse? Tanssista.
Milloin? Tänään klo 19-21, yhteiskesto noin 2 tuntia, sisältäen väliajan. (Huomenna matinea johon en mene.)
Vietin kansainvälistä naistenpäivää lukien. Sitten tanssien. Katsoen tanssia, ehkä.
Yleisön pyynnöstä toteutetaan Gritty B ja Improvioidut iltamat -yhteisillan uusintaesitykset. Ihastusta herättänyt kokonaisuus nähdään Teatteri Avoimissa Ovissa.
koreografia ja tanssi Johanna Elovaara ja Reetta-Kaisa Iles
musiikki Ville Rauhala
pukusuunnittelu ja lavastus Mirkka Nyrhinen
tekstit työryhmä ja Johanna Keinänen
kuvat Mortti Saarnia
tuotanto Tanssiteatteri Tsuumi ja työryhmä
Esittely Tanssiteatteri Tsuumin ja Teatteri Avointen ovien sivuilta:
" Gritty B on bassotaajuuksien värittämä tanssillinen trippi tyttöyteen ja takaisin. Vahvasti liikkeeseen ja äänen luottava teos rakentuu näyttämölle kahden tanssijan ja sähköbasistin voimin. Gritty B sukeltaa kriittisesti mutta riemulla disconostalgiaan, aikaan jolloin sosiaalisen median tilalla oli vielä päiväkirja ja vessan seinä.
Työryhmä palaa omaan nuoruuteensa 80-luvun lankapuhelimien, minihameiden ja itse keksittyjen discohittien maailmaan. Teoksessa pohditaan nykyaikaa peilaten sitä esiintyjien omaan nuoruuteen. Voiko keski-ikäinen nainen vielä päivittää kehoidentiteettinsä tälle vuosikymmenelle?
Tanssintäyteinen ilta jatkuu Improvisoitujen iltamien merkeissä. Improvisoidut iltamat on tanssitaidetta, iltamaperinnettä ja elävää musiikkia yhdistävä kokonaisuus, jossa tanssijat ja muusikot heittäytyvät hetken vietäviksi kokonaisvaltaisesti ja sydämellä.
Nyt työryhmä astuu parrasvaloihin ja tekee kunniaa Gritty B -esitykselle tulkitsemalla yleisön kokemuksista käynnistyvän täysin uuden, kokoillan esityksen tässä ja nyt. Tule mukaan todistamaan miten tunnelmat, sävelmät, liikemailmat ja tarinat syntyvät yleisön silmien edessä. Mitä vain voi tapahtua – kaikki mitä näet ja kuulet, syntyy hetkessä! "
Teatteri Avoimet Ovet. Esitykset: 8.-9.3.2024
" Gritty B on bassotaajuuksien värittämä tanssillinen trippi tyttöyteen ja takaisin. Vahvasti liikkeeseen ja äänen luottava teos rakentuu näyttämölle kahden tanssijan ja sähköbasistin voimin. Gritty B sukeltaa kriittisesti mutta riemulla disconostalgiaan, aikaan, jolloin sosiaalisen median tilalla oli vielä päiväkirja ja vessan seinä.
Työryhmä palaa omaan nuoruuteensa 80-luvun lankapuhelimien, minihameiden ja itse keksittyjen discohittien maailmaan. Teoksessa pohditaan nykyaikaa peilaten sitä esiintyjien omaan nuoruuteen. Voiko keski-ikäinen nainen vielä päivittää kehoidentiteettinsä tälle vuosikymmenelle?
Gritty B -teoksessa 80-luvulla nuoruuttaan eläneen kansan kollektiivista muistia kaivellaan ja mietitään sitä, kuinka muistoista muodostuva kansallinen identiteettimme on pitkälti tuontitavaraa. 80- ja 90-lukujen populaarikulttuurin nostama girlpower muovasi isosti erityisesti naisten maailmankuvaa ja ravisteli sukupuolirooleja jopa täällä pohjan perukoilla. "
" Hiekkainen bolku – improvisoitu illan päätös
Tanssintäyteinen ilta jatkuu Improvisoitujen iltamien merkeissä. Improvisoidut iltamat on tanssitaidetta, iltamaperinnettä ja elävää musiikkia yhdistävä kokonaisuus, jossa tanssijat ja muusikot heittäytyvät hetken vietäviksi kokonaisvaltaisesti ja sydämellä.
Nyt työryhmä astuu parrasvaloihin ja tekee kunniaa Gritty B -esitykselle tulkitsemalla yleisön kokemuksista käynnistyvän täysin uuden, kokoillan esityksen tässä ja nyt. Tule mukaan todistamaan miten tunnelmat, sävelmät, liikemaailmat ja tarinat syntyvät yleisön silmien edessä. Mitä vain voi tapahtua – kaikki mitä näet ja kuulet, syntyy hetkessä! "
esiintyjät Heli Hartikainen, Sampo Kerola, Topi Korhonen, Salla Korja, Kaisa Niemi, Leena Nordberg, Samuli Nordberg, Hannu Oskala, Petri Prauda, Satu Rekola, Patrik Riipinen, Jarno Tastula
kuva: Mortti Saarnia
2 esitystä, 5.3-6.3.2024. Kokonaiskesto 1 h (ei väliaikaa). Tilana Erkko-sali, Tanssin talo, Kaapelitehtaalla, Helsingissä.
Esityskieli: englanti. Ikäsuositus: 12+
Varoitukset: Kovaäänistä musiikkia. Korvatulppia sai.
Minkälainen on teatterihistoriasi, Miet Warlop?
Minkälainen on taidehistoriasi, Miet Warlop?
Huh huh, mikä hypnoottinen tanssitunti, yhden biisin variaatiota tanssin talolla.
Suosittelen. Jos joskus jossain vielä...
Kiitoksia lipusta!
Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Ja hajua. Vähintäänkin Turkasta lähtien ovat nuoret näyttelijät ähisseet punasina ja juokseet lavalla ympyrää, mutta nyt sillä oli merkitystä myös esityksessä, osana esitystä, yhteisöä, kilpas, kilvoittelua. Kyllä reenaamisen Turkan esityksissä olisi saanut jättää sinne kulisseihin ja ennen esitystä. Ja kaikille tasapuolisesti, eikä naisia nöyryyttäen.
Mistäköhän iso-T tuli mieleen.
Sillä tämä oli hyvä esitys, freesi.
Ainoastaan valot oli hirveät ja sattuivat silmään.
Teosesittely oli Tanssin talon aulassa ennen esityksiä. Siitä sai olla välittämättä ja mennä esitykseen säkki päässä.
Kuva: Michiel DevijverESITTELY
" Alkukantainen kutsu absurdeihin maratonbileisiin.
15 esiintyjää astuu lavalle soittamaan samaa kappaletta yhä uudestaan. Kommentaattori huutaa välissä megafoniin. Hengästyttävä meno jatkuu läpi esityksen ja taivuttelee mukaan rytmiin.
New York Timesin vuoden 2022 parhaimpiin esityksiin valikoitu ja Avignon-festivaalilla läpimurtonsa tehnyt ONE SONG: Histoire(s) du Théâtre IV sijaitsee jossain tanssimaratonin, kilpailun ja festivaalin välimaastossa. Se on villi ja koskettava metafora elämän vuorovesistä, ja käsittelee kuin varkain samanaikaisesti jäähyväisiä, elämää ja kuolemaa – toivoa sekä uudelleen syntymistä.
ONE SONG on osa hollantilais-belgialaisen teatterin NTGentin Histoire(s) du Théâtre IV -sarjaa, jossa ohjaajat kutsutaan tekemään teoksia, jotka kertovat heidän oman tarinansa teatterintekijöinä. Miet Warlop on belgialainen ohjaaja ja esittävän taiteen tekijä, joka tunnetaan visuaalisesti vangitsevista poikkitaiteellisista teoksistaan. Hän haastaa teoksillaan teatterin perinteitä, sekoittaen eri taiteenaloja yllättäviin ja epätyypillisiin keskustelunaiheisiin.
“A PRIMAL SCREAM AND VISUAL BOMBSHELL”
– DEMORGEN
Esityksen järjestää Espoon Teatteri. Tapahtuma on osa Espoon Teatterin &Fest – Focus Gent -festivaalin ohjelmistoa. &Fest – Focus Gent on & Espoon teatterin tuottama uusi esittävän taiteen festivaali, joka levittäytyy pääkaupunkiseudulle 5.–28. maaliskuuta 28. Ohjelmistossa on kuusi ajankohtaista teosta eurooppalaisen teatteriskenen ytimestä, Gentistä.
TEKIJÄT
Esiintyjät: Simon Beeckaert, Elisabeth Klinck, Willem Lenaerts/Gilles Vandecaveye-Pinoy, Milan Schudel, Melvin Slabbinck, Joppe Tanghe, Karin Tanghe, Wietse Tanghe, sekä Stanislas Bruynseels, Rint Dens †, Judith Engelen, Marius Lefever, Luka Mariën, Flora Van Canneyt, Max Colonne
Teksti: Miet Warlop (neuvonantajanaan Jeroen Olyslaegers)
Konsepti, ohjaus ja lavastussuunnittelu: Miet Warlop
Musiikki: Maarten Van Cauwenberghe sekä koko työryhmä
Puvustus: Carol Piron ja Filles à Papa
Valosuunnittelu: Dennis Diels
Dramaturgia: Giacomo Bisordi
Dramaturgian assistentti: Kaatje De Geest
Tuotantopäällikkö: Greet Prové
Tekninen tuotanto, näyttämömestari: Oliver Houttekiet, Patrick Vanderhaegen
Kiertuetuotanto: Carla Beeckmans
Tekninen henkilökunta: Flup Beys, Dietrich Lerooij, Gilles Roosen, Bart Van Hoydonck, Raf Willems, Laurent Ysebaert, Pieter Kinoli, Bart Vincent, John Hellinx, Jurgen Techel, Laura Vayssier
Toteutus, rekvisiitta ja puvut: Ateliers NTGent
Kiitokset: Kris Auman, Imran Alam, Barbara Vackier, Jasper Houttekiet, de familie Warlop, Rossana Miele, Lotte Van Craeynest, Christel Simons, Patrick Vanderhaegen, Diana Campbell Betancourt
Tuotanto: NTGent, Miet Warlop / Irene Wool vzw
Yhteistuotanto: Festival d'Avignon, DE SINGEL (Antwerp), Tandem Scène Nationale (Arras-Douai), Théâtre Dijon Bourgogne Centre dramatique national, HAU Hebbel am Ufer Berlin, La Comédie de Valence - Centre dramatique national Drôme - Ardèche, Teatre Lliure (Barcelona)
Tukijat: De Vlaamse Overheid, de stad Gent, Tax Shelter van de Belgische Federale Overheid
Jakelu ja tiedotus: Frans Brood Productions
KESTO 2 T 15 MIN, SIS. 1 VÄLIAIKA (30 MIN)
MILLOIN 1.3.2024 – 23.3.2024
MISSÄ PÄÄNÄYTTÄMÖ
GENRE BALETTI
HINNAT
20–134 €
IKÄSUOSITUS
YLI 10-VUOTIAILLE
Ainahan Bram Stokerin kauhuromaani Dracula on biseksuaalinen vampyyritarina ollut, mutta nyt oli tuoretta ytyä ensimmäisen veripisaran jälkeen kun kaksi nuorta miestä, kreivi Dracula ja Jonathan Harker jotka yhtyvät kuumaan tangoon. Toisaalta suostumus, sekä kuka saa luovuttaa verta #välitaukotviitti
VERENHIMOA BALETISSA
" Maailman tunnetuin kauhutarina transilvanialaisesta kreivistä nähdään nyt balettina! Krzysztof Pastorin koreografia herätti suurta innostusta kantaesityksessään Länsi-Australian baletissa 2018. Teoksessa kuullaan Wojciech Kilarin musiikkia, jota on kuultu myös Francis Ford Coppolan ohjaamassa Oscar-palkitussa Dracula-elokuvassa.
Ihmisen verta imevä paholaismainen, mutta samalla seksuaalinen kauhuhahmo esiteltiin eurooppalaisessa novellikirjallisuudessa jo 1800-luvun alussa. 1400-luvulla eläneestä Valakian ruhtinas Vlad Seivästäjästä innoituksensa saanut Bram Stokerin tarina kreivi Draculasta on noussut populaarikulttuurissa suosikkiaiheeksi lukuisine näytelmä- ja elokuvaversioineen synnystään vuodesta 1897 saakka. Yksi tunnetuimmista on Francis Ford Coppolan ohjaama Oscar-palkittu elokuva vuodelta 1992. Elokuvan musiikin sävelsi puolalainen Wojciech Kilar, jonka hyytävää musiikkia kuullaan myös baletissa. Baletin musiikkia on täydennetty Kilarin muulla tuotannolla. "
”Krzysztof Pastor yhdistää saumattomasti klassisen baletin traditioita nykytanssiin. Tyyli istuu täydellisesti tähän sensuelliin ja synkkään teokseen.”
– GRAEME WATSON, OUT IN PERTH
Kirouksen ahdistama mies
" Koreografi Krzysztof Pastor on luonut näyttämölle komean aristokraatin pitkine, tummine hiuksineen – kirouksen ahdistaman miehen, jonka vain rakkaus voi pelastaa kirouksesta. Pastorin Dracula on ahdinkoon joutunut entinen sotilas, jonka vaimo on ajautunut itsemurhaan luultuaan miehensä kaatuneen taistelussa. Kreivi tapaa edesmennyttä vaimoaan muistuttavan nuoren neidon, joka haluaa auttaa Draculaa. Rakkaudestaan neitoa kohtaan Dracula joutuu tekemän lopullisen uhrauksen. "
JUONI
" Rohkean transsilvanialaisen kreivi Draculan huhutaan kuolleen sankarillisesti taistelussa, ja hänen puolisonsa Elisabeta on heittäytynyt surun murtamana linnan tornista. Kreivi on kuitenkin selviytynyt ja vajoaa epätoivoon puolisonsa kohtalosta. Kun papit eivät suostu hautaamaan itseltään hengen riistänyttä Elisabetaa, Dracula luopuu Jumalasta ja muuttuu julmaksi vampyyriksi.
Vuosisatoja myöhemmin nuori asianajaja Jonathan on lähdössä Transsilvaniaan vahvistamaan Draculalle kartanon ostoa Englannista. Jonathan ja hänen morsiamensa Mina tapaavat ystävänsä Lucyn, tämän äidin sekä kilpakosijat, aristokraatti Arthurin ja psykiatri Sewardin. Mina on surullinen sulhasensa lähdöstä matkalle.
Transsylvaniassa Jonathan huomaa ihmisten olevan ahdistuneita kreivin linnasta. Hän joutuukin linnassa keskelle vampyyrien juhlia ennen kaupantekoa. Kun Jonathan katkaisee tapaturmaisesti sormensa, Dracula kiinnostuu hänen verestään. Kreivi huomaa Jonathanilla muotokuvan Minasta, joka muistuttaa hänen edesmennyttä vaimoaan.
Dracula pelastaa Jonathanin muiden vampyyrien joukosta antamalla näille lapsen ruumiin. Jonathan seuraa tätä holviin ja avaa arkun, jonne Dracula on sulkeutunut. Dracula yrittää siepata Jonathanin, mutta lastaan etsivä äiti saa pelastettua hänet.
Englannissa Draculan hankkiman kartanon naapurissa, tohtori Sewardin sairaalassa on potilaana pelottavasti käyttäytyvä Renfield. Kun Draculan arkkua kuljetetaan sairaalan ohitse, hän alkaa käyttäytyä entistä rajummin. Pian Dracula ilmestyy ikkunaan ja Renfield kutsuu hänet luokseen.
Lucy ja Arthur viettävät kihlajaisia, mutta juhlavieraat eivät huomaa joutuneensa tarkkailun kohteeksi. Dracula ottaa nukahtaneen Lucyn uhrikseen ja juotuaan tämän verta muuttuu jälleen nuoreksi kreiviksi. Juhlavieraana oleva professori Van Helsing löytää hampaiden jäljet Lucyn kaulasta.Dracula tunnistaa juhlissa Minan olevan kuvassa näkemänsä Elisabetan kaksoisolento.
Juhlien keskeydyttyä Lucyn heikon voinnin takia Mina huomaa hänen kulkevan unissaan Draculan syliin, mutta saa herätettyä hänet. Vaikka Lucya yritetään suojella valkosipulien voimalla, Dracula pääsee iskemään uhrinsa kimppuun. Jonathan palaa Lontooseen ja menee Minan kanssa sairaalaan tapaamaan Arthuria ja Van Helsingiä. Minan nähdessään Renfield yrittää varoittaa tätä. Lucyn ystävät pyrkivät estämään Lucya muuttumasta vampyyriksi. Lucy ei kuitenkaan ole haudassaan, vaan yrittää vietellä Arthuria. Seward iskee seipään Lucyn sydämen läpi ja pelastaa tämän ikuisesta kadotuksesta.
Dracula kostaa Renfieldille, joka varoitti Minaa. Mina saa kuitenkin lopulta ymmärtää syyn Draculan kiinnostukseen ja antautuu tämän valtaan. Ystävien saapuessa paikalle Dracula pakenee ja ilmestyy vanhaan muotoonsa muuttuneena. Mina suojelee kurjaa vanhaa kreiviä ja suutelee tätä. Draculaa haluaa suojella Minaa omalta kohtaloltaan ja pyytää tätä tappamaan hänet. Kuollessaan Dracula muuttuu jälleen nuoreksi ja vapautuu ikuisesta kärsimyksestä.
Juoni kokonaisuudessaan ja muuta taustatietoa luettavissa teoksen käsiohjelmasta. "
Kuvassa TEKIJÄT
KOREOGRAFIA
Krzysztof Pastor
MUSIIKKI
Wojciech Kilar
MUSIIKINJOHTO
Patrick Fournillier
LAVASTUS
Charles Cusick Smith, Phil R. Daniels
PUVUT
Charles Cusick Smith, Phil R. Daniels
VALAISTUS
Jon Buswell
Tuotanto on vuokrattu Puolan kansallisbaletista
KRZYSZTOF PASTOR – WOJCIECH KILAR
Dracula
KESTO
2 T 15 MIN, SIS. 1 VÄLIAIKA (30 MIN)
MILLOIN
1.3.2024 – 23.3.2024
MISSÄ
PÄÄNÄYTTÄMÖ
GENRE
BALETTI
HINNAT
20–134 €
IKÄSUOSITUS
YLI 10-VUOTIAILLE
VERENHIMOA BALETISSA
Maailman tunnetuin kauhutarina transilvanialaisesta kreivistä nähdään nyt balettina! Krzysztof Pastorin koreografia herätti suurta innostusta kantaesityksessään Länsi-Australian baletissa 2018. Teoksessa kuullaan Wojciech Kilarin musiikkia, jota on kuultu myös Francis Ford Coppolan ohjaamassa Oscar-palkitussa Dracula-elokuvassa.
Ihmisen verta imevä paholaismainen, mutta samalla seksuaalinen kauhuhahmo esiteltiin eurooppalaisessa novellikirjallisuudessa jo 1800-luvun alussa. 1400-luvulla eläneestä Valakian ruhtinas Vlad Seivästäjästä innoituksensa saanut Bram Stokerin tarina kreivi Draculasta on noussut populaarikulttuurissa suosikkiaiheeksi lukuisine näytelmä- ja elokuvaversioineen synnystään vuodesta 1897 saakka. Yksi tunnetuimmista on Francis Ford Coppolan ohjaama Oscar-palkittu elokuva vuodelta 1992. Elokuvan musiikin sävelsi puolalainen Wojciech Kilar, jonka hyytävää musiikkia kuullaan myös baletissa. Baletin musiikkia on täydennetty Kilarin muulla tuotannolla.
”Krzysztof Pastor yhdistää saumattomasti klassisen baletin traditioita nykytanssiin. Tyyli istuu täydellisesti tähän sensuelliin ja synkkään teokseen.”
– GRAEME WATSON, OUT IN PERTH
KATSO TRAILERI
Kirouksen ahdistama mies
Koreografi Krzysztof Pastor on luonut näyttämölle komean aristokraatin pitkine, tummine hiuksineen – kirouksen ahdistaman miehen, jonka vain rakkaus voi pelastaa kirouksesta. Pastorin Dracula on ahdinkoon joutunut entinen sotilas, jonka vaimo on ajautunut itsemurhaan luultuaan miehensä kaatuneen taistelussa. Kreivi tapaa edesmennyttä vaimoaan muistuttavan nuoren neidon, joka haluaa auttaa Draculaa. Rakkaudestaan neitoa kohtaan Dracula joutuu tekemän lopullisen uhrauksen.
JUONI
Rohkean transsilvanialaisen kreivi Draculan huhutaan kuolleen sankarillisesti taistelussa, ja hänen puolisonsa Elisabeta on heittäytynyt surun murtamana linnan tornista. Kreivi on kuitenkin selviytynyt ja vajoaa epätoivoon puolisonsa kohtalosta. Kun papit eivät suostu hautaamaan itseltään hengen riistänyttä Elisabetaa, Dracula luopuu Jumalasta ja muuttuu julmaksi vampyyriksi.
Vuosisatoja myöhemmin nuori asianajaja Jonathan on lähdössä Transsilvaniaan vahvistamaan Draculalle kartanon ostoa Englannista. Jonathan ja hänen morsiamensa Mina tapaavat ystävänsä Lucyn, tämän äidin sekä kilpakosijat, aristokraatti Arthurin ja psykiatri Sewardin. Mina on surullinen sulhasensa lähdöstä matkalle.
Transsylvaniassa Jonathan huomaa ihmisten olevan ahdistuneita kreivin linnasta. Hän joutuukin linnassa keskelle vampyyrien juhlia ennen kaupantekoa. Kun Jonathan katkaisee tapaturmaisesti sormensa, Dracula kiinnostuu hänen verestään. Kreivi huomaa Jonathanilla muotokuvan Minasta, joka muistuttaa hänen edesmennyttä vaimoaan.
Dracula pelastaa Jonathanin muiden vampyyrien joukosta antamalla näille lapsen ruumiin. Jonathan seuraa tätä holviin ja avaa arkun, jonne Dracula on sulkeutunut. Dracula yrittää siepata Jonathanin, mutta lastaan etsivä äiti saa pelastettua hänet.
Englannissa Draculan hankkiman kartanon naapurissa, tohtori Sewardin sairaalassa on potilaana pelottavasti käyttäytyvä Renfield. Kun Draculan arkkua kuljetetaan sairaalan ohitse, hän alkaa käyttäytyä entistä rajummin. Pian Dracula ilmestyy ikkunaan ja Renfield kutsuu hänet luokseen.
Lucy ja Arthur viettävät kihlajaisia, mutta juhlavieraat eivät huomaa joutuneensa tarkkailun kohteeksi. Dracula ottaa nukahtaneen Lucyn uhrikseen ja juotuaan tämän verta muuttuu jälleen nuoreksi kreiviksi. Juhlavieraana oleva professori Van Helsing löytää hampaiden jäljet Lucyn kaulasta.Dracula tunnistaa juhlissa Minan olevan kuvassa näkemänsä Elisabetan kaksoisolento.
Juhlien keskeydyttyä Lucyn heikon voinnin takia Mina huomaa hänen kulkevan unissaan Draculan syliin, mutta saa herätettyä hänet. Vaikka Lucya yritetään suojella valkosipulien voimalla, Dracula pääsee iskemään uhrinsa kimppuun. Jonathan palaa Lontooseen ja menee Minan kanssa sairaalaan tapaamaan Arthuria ja Van Helsingiä. Minan nähdessään Renfield yrittää varoittaa tätä. Lucyn ystävät pyrkivät estämään Lucya muuttumasta vampyyriksi. Lucy ei kuitenkaan ole haudassaan, vaan yrittää vietellä Arthuria. Seward iskee seipään Lucyn sydämen läpi ja pelastaa tämän ikuisesta kadotuksesta.
Dracula kostaa Renfieldille, joka varoitti Minaa. Mina saa kuitenkin lopulta ymmärtää syyn Draculan kiinnostukseen ja antautuu tämän valtaan. Ystävien saapuessa paikalle Dracula pakenee ja ilmestyy vanhaan muotoonsa muuttuneena. Mina suojelee kurjaa vanhaa kreiviä ja suutelee tätä. Draculaa haluaa suojella Minaa omalta kohtaloltaan ja pyytää tätä tappamaan hänet. Kuollessaan Dracula muuttuu jälleen nuoreksi ja vapautuu ikuisesta kärsimyksestä.
Juoni kokonaisuudessaan ja muuta taustatietoa luettavissa teoksen käsiohjelmasta.
GALLERIA
Voin lisätä Ooppera baletti kuvat myöhemmin
Dracula
Dracula; Michal Krčmář, Miao Miao Liu
Dracula; Edita Raušerová, Lucie Rákosníková, Jun Xia, Francesca Loi
Dracula; Juntaro Coste, Atte Kilpinen, Nikolas Koskivirta
Dracula; Giulio Diligente, Jaime Almaraz
Dracula; Michal Krčmář, Abigail Sheppard
Dracula; Abigail Sheppard
Dracula
Dracula; Michal Krčmář, Miao Miao Liu
Kuva numero 1Kuva numero 2Kuva numero 3Kuva numero 4Kuva numero 5Kuva numero 6Kuva numero 7
TEKIJÄT
KOREOGRAFIA
Krzysztof Pastor
MUSIIKKI
Wojciech Kilar
MUSIIKINJOHTO
Patrick Fournillier
LAVASTUS
Charles Cusick Smith, Phil R. Daniels
PUVUT
Charles Cusick Smith, Phil R. Daniels
VALAISTUS
Jon Buswell
Tuotanto on vuokrattu Puolan kansallisbaletista
ROOLEISSA 2.3.
ROOLEISSA
ALK. 109 €
MUUTAMIA JÄLJELLÄ
NUORI KREIVI DRACULA
Florian Modan
VANHA KREIVI DRACULA
Giuseppe Martino
JONATHAN HARKER
David Rathbun
MINA / ELISABETA
Hye Ji Kang
LUCY
Hanako Matsune
ARTHUR
Jonathan Rodrigues
RENFIELD
Johan Pakkanen
DRACULAN HAAMU
Thomas Brun
DRACULAN HAAMU
Flavio Paciscopi