Teatterin lumoa - kuvallinen teatteriblogini

Teatterin lumoa - Satu Ylävaaran kuvallinen teatteriblogi

tiistai 12. maaliskuuta 2024

Tänää teatterissa: Ålevangeliet 12.03.2024 Teatteri Viiruksessa

 Tänää teatterissa: Ålevangeliet 12.03.2024 Teatteri Viiruksessa. Pahus, en ole lukenut kirjaa tätä. 

Näyttökausi 08.03-19.04.2024



Taustaa Viiruksen sivulta :

" Patrik Svenssonin August-kirjallisuuspalkittuun romaaniin Ålevangeliet – berättelsen om världens mest gåtfulla fisk perustuva monologiesitys keskittyy luonnon omaan mysteeriin: ankeriaaseen.


Ankerias on mystinen ja myyttinen kala, jonka olemassaolo on uhattu. Tämän kohtalon ankerias jakaa monen muun lajin kanssa, myös ihmisen. Tuomas Rinta-Panttilan dramatisoima ja ohjaama monologiesitys ottaa lähtokohdaksi romaanissa kuvaillun ristiriitaisen katseen, joka meillä on ankeriaaseen; ankerias on ihme, mutta myös saalis. Se on tutkimuksen ja ihastelun kohde, mutta myös kalastuksemme uhri.


Ankeriaan sukupuolen monimuotoisuus ja nelivaiheinen muutos sen elinkaaren aikana, sen vaellus kohti Sargassonmerta ja vuosisatoja jatkunut tutkimus yhdistettynä 2020-luvulla kiihtyvään luontokatoon, ilmastonmuutokseen ja sukupuuttoaaltoon luo vahvan pohjan nuorille suunnatulle kiertue-esitykselle, joka kutsuu yleisönsä ihmeen äärelle. "



Alkuperäisteos Patrik Svensson

Ohjaus ja dramaturgia Tuomas Rinta-Panttila

Näyttämöllä Greta Lignell

Puvustus ja rekvisiitta Elina Riikonen

Tuottaja Hanna Sundman


Pituus 50 minuuttia

Esitysoikeus Agency North / Colombine Teaterförlag



Taustaa Viiruksen sivulta :


" Tuomas Rinta-Panttila on ohjaaja ja näyttelijä, joka tunnetaan vahvoista ja filosofisista näyttämöteoksistaan. Hänen ohjauksiaan on nähty muun muassa Kansallisteatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa, Oulun kaupunginteatterissa ja Teatteri Takomossa.


Greta Lignell valmistui näyttelijätyön maisteriksi Teatterikorkeakoulusta 2023. Hän on jo ehtinyt työskennellä lukuisissa projekteissa ja teattereissa, joihin lukeutuu Lilla Teatern, PuoliQ, Hangö Teaterträff, Teater Universum ja vapaa ryhmä Blaue Frau. "

perjantai 8. maaliskuuta 2024

Tänään tulossa: Tanssiteatteri Tsuumi: Gritty B & Improvisoidut iltamat

 Tänään tulossa: Tanssiteatteri Tsuumi: Gritty B & Improvisoidut iltamat Teatteri Avoimet ovet siis kutsuvat! 

8.–9.3.2024 kahden esityksen ilta 

Missä? Osoitteessa Erottajankatu 5, 00130 Helsinki. 

Kyltissä lukee. Teatteri Avoimet Ovet

Mistä on kyse? Tanssista. 

Milloin? Tänään klo 19-21, yhteiskesto noin 2 tuntia, sisältäen väliajan. (Huomenna matinea johon en mene.)

Vietin kansainvälistä naistenpäivää lukien. Sitten tanssien. Katsoen tanssia, ehkä. 

Yleisön pyynnöstä toteutetaan Gritty B ja Improvioidut iltamat -yhteisillan uusintaesitykset. Ihastusta herättänyt kokonaisuus nähdään Teatteri Avoimissa Ovissa. 


Tekijäkaartista : 

koreografia ja tanssi Johanna Elovaara ja Reetta-Kaisa Iles

musiikki Ville Rauhala

pukusuunnittelu ja lavastus Mirkka Nyrhinen

tekstit työryhmä ja Johanna Keinänen

kuvat Mortti Saarnia

tuotanto Tanssiteatteri Tsuumi ja työryhmä




Esittely Tanssiteatteri Tsuumin ja Teatteri Avointen ovien sivuilta: 

" Gritty B on bassotaajuuksien värittämä tanssillinen trippi tyttöyteen ja takaisin. Vahvasti liikkeeseen ja äänen luottava teos rakentuu näyttämölle kahden tanssijan ja sähköbasistin voimin. Gritty B sukeltaa kriittisesti mutta riemulla disconostalgiaan, aikaan jolloin sosiaalisen median tilalla oli vielä päiväkirja ja vessan seinä.

Työryhmä palaa omaan nuoruuteensa 80-luvun lankapuhelimien, minihameiden ja itse keksittyjen discohittien maailmaan. Teoksessa pohditaan nykyaikaa peilaten sitä esiintyjien omaan nuoruuteen. Voiko keski-ikäinen nainen vielä päivittää kehoidentiteettinsä tälle vuosikymmenelle?

Tanssintäyteinen ilta jatkuu Improvisoitujen iltamien merkeissä. Improvisoidut iltamat on tanssitaidetta, iltamaperinnettä ja elävää musiikkia yhdistävä kokonaisuus, jossa tanssijat ja muusikot heittäytyvät hetken vietäviksi kokonaisvaltaisesti ja sydämellä.

Nyt työryhmä astuu parrasvaloihin ja tekee kunniaa Gritty B -esitykselle tulkitsemalla yleisön kokemuksista käynnistyvän täysin uuden, kokoillan esityksen tässä ja nyt. Tule mukaan todistamaan miten tunnelmat, sävelmät, liikemailmat ja tarinat syntyvät yleisön silmien edessä. Mitä vain voi tapahtua – kaikki mitä näet ja kuulet, syntyy hetkessä! "

Teatteri Avoimet Ovet. Esitykset: 8.-9.3.2024



Lisää taustatietoa: 

" Gritty B on bassotaajuuksien värittämä tanssillinen trippi tyttöyteen ja takaisin. Vahvasti liikkeeseen ja äänen luottava teos rakentuu näyttämölle kahden tanssijan ja sähköbasistin voimin. Gritty B sukeltaa kriittisesti mutta riemulla disconostalgiaan, aikaan, jolloin sosiaalisen median tilalla oli vielä päiväkirja ja vessan seinä.

Työryhmä palaa omaan nuoruuteensa 80-luvun lankapuhelimien, minihameiden ja itse keksittyjen discohittien maailmaan. Teoksessa pohditaan nykyaikaa peilaten sitä esiintyjien omaan nuoruuteen. Voiko keski-ikäinen nainen vielä päivittää kehoidentiteettinsä tälle vuosikymmenelle?

Gritty B -teoksessa 80-luvulla nuoruuttaan eläneen kansan kollektiivista muistia kaivellaan ja mietitään sitä, kuinka muistoista muodostuva kansallinen identiteettimme on pitkälti tuontitavaraa. 80- ja 90-lukujen populaarikulttuurin nostama girlpower muovasi isosti erityisesti naisten maailmankuvaa ja ravisteli sukupuolirooleja jopa täällä pohjan perukoilla. "

 " Hiekkainen bolku – improvisoitu illan päätös

Tanssintäyteinen ilta jatkuu Improvisoitujen iltamien merkeissä. Improvisoidut iltamat on tanssitaidetta, iltamaperinnettä ja elävää musiikkia yhdistävä kokonaisuus, jossa tanssijat ja muusikot heittäytyvät hetken vietäviksi kokonaisvaltaisesti ja sydämellä.

Nyt työryhmä astuu parrasvaloihin ja tekee kunniaa Gritty B -esitykselle tulkitsemalla yleisön kokemuksista käynnistyvän täysin uuden, kokoillan esityksen tässä ja nyt. Tule mukaan todistamaan miten tunnelmat, sävelmät, liikemaailmat ja tarinat syntyvät yleisön silmien edessä. Mitä vain voi tapahtua – kaikki mitä näet ja kuulet, syntyy hetkessä! "

esiintyjät Heli Hartikainen, Sampo Kerola, Topi Korhonen, Salla Korja, Kaisa Niemi, Leena Nordberg, Samuli Nordberg, Hannu Oskala, Petri Prauda, Satu Rekola, Patrik Riipinen, Jarno Tastula




kuva: Mortti Saarnia

keskiviikko 6. maaliskuuta 2024

Olin tulessa teatterissa, tanssin talolla: &Fest – Focus Gent: ONE SONG: HISTOIRE(S) DU THÉATRE IV 6.3.2024

Olin tulessa teatterissa, tanssin talolla: &Fest – Focus Gent: ONE SONG: HISTOIRE(S) DU THÉATRE IV tänään 06.03.2023. 

2 esitystä, 5.3-6.3.2024. Kokonaiskesto 1 h (ei väliaikaa). Tilana Erkko-sali, Tanssin talo, Kaapelitehtaalla, Helsingissä. 

Esityskieli: englanti. Ikäsuositus: 12+

Varoitukset: Kovaäänistä musiikkia. Korvatulppia sai. 


Minkälainen on teatterihistoriasi, Miet Warlop?

Minkälainen on taidehistoriasi, Miet Warlop?

Huh huh, mikä hypnoottinen tanssitunti, yhden biisin variaatiota tanssin talolla. 

Suosittelen. Jos joskus jossain vielä... 

Kiitoksia lipusta! 

Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Ja hajua. Vähintäänkin Turkasta lähtien ovat nuoret näyttelijät ähisseet punasina ja juokseet lavalla ympyrää, mutta nyt sillä oli merkitystä myös esityksessä, osana esitystä, yhteisöä, kilpas, kilvoittelua. Kyllä reenaamisen Turkan esityksissä olisi saanut jättää sinne kulisseihin ja ennen esitystä. Ja kaikille tasapuolisesti, eikä naisia nöyryyttäen. 

Mistäköhän iso-T tuli mieleen. 

Sillä tämä oli hyvä esitys, freesi. 

Ainoastaan valot oli hirveät ja sattuivat silmään. 

Teosesittely oli Tanssin talon aulassa ennen esityksiä. Siitä sai olla välittämättä ja mennä esitykseen säkki päässä. 



Kuva: Michiel Devijver


ESITTELY

" Alkukantainen kutsu absurdeihin maratonbileisiin.

15 esiintyjää astuu lavalle soittamaan samaa kappaletta yhä uudestaan. Kommentaattori huutaa välissä megafoniin. Hengästyttävä meno jatkuu läpi esityksen ja taivuttelee mukaan rytmiin.

New York Timesin vuoden 2022 parhaimpiin esityksiin valikoitu ja Avignon-festivaalilla läpimurtonsa tehnyt ONE SONG: Histoire(s) du Théâtre IV sijaitsee jossain tanssimaratonin, kilpailun ja festivaalin välimaastossa. Se on villi ja koskettava metafora elämän vuorovesistä, ja käsittelee kuin varkain samanaikaisesti jäähyväisiä, elämää ja kuolemaa – toivoa sekä uudelleen syntymistä.

ONE SONG on osa hollantilais-belgialaisen teatterin NTGentin Histoire(s) du Théâtre IV -sarjaa, jossa ohjaajat kutsutaan tekemään teoksia, jotka kertovat heidän oman tarinansa teatterintekijöinä. Miet Warlop on belgialainen ohjaaja ja esittävän taiteen tekijä, joka tunnetaan visuaalisesti vangitsevista poikkitaiteellisista teoksistaan. Hän haastaa teoksillaan teatterin perinteitä, sekoittaen eri taiteenaloja yllättäviin ja epätyypillisiin keskustelunaiheisiin.


“A PRIMAL SCREAM AND VISUAL BOMBSHELL”

– DEMORGEN

Esityksen järjestää Espoon Teatteri. Tapahtuma on osa Espoon Teatterin &Fest – Focus Gent -festivaalin ohjelmistoa. &Fest – Focus Gent on & Espoon teatterin tuottama uusi esittävän taiteen festivaali, joka levittäytyy pääkaupunkiseudulle 5.–28. maaliskuuta 28. Ohjelmistossa on kuusi ajankohtaista teosta eurooppalaisen teatteriskenen ytimestä, Gentistä.


TEKIJÄT

Esiintyjät: Simon Beeckaert, Elisabeth Klinck, Willem Lenaerts/Gilles Vandecaveye-Pinoy, Milan Schudel, Melvin Slabbinck, Joppe Tanghe, Karin Tanghe, Wietse Tanghe, sekä Stanislas Bruynseels, Rint Dens †, Judith Engelen, Marius Lefever, Luka Mariën, Flora Van Canneyt, Max Colonne

Teksti: Miet Warlop (neuvonantajanaan Jeroen Olyslaegers)

Konsepti, ohjaus ja lavastussuunnittelu: Miet Warlop

Musiikki: Maarten Van Cauwenberghe sekä koko työryhmä

Puvustus: Carol Piron ja Filles à Papa

Valosuunnittelu: Dennis Diels

Dramaturgia: Giacomo Bisordi

Dramaturgian assistentti: Kaatje De Geest

Tuotantopäällikkö: Greet Prové

Tekninen tuotanto, näyttämömestari: Oliver Houttekiet, Patrick Vanderhaegen

Kiertuetuotanto: Carla Beeckmans

Tekninen henkilökunta: Flup Beys, Dietrich Lerooij, Gilles Roosen, Bart Van Hoydonck, Raf Willems, Laurent Ysebaert, Pieter Kinoli, Bart Vincent, John Hellinx, Jurgen Techel, Laura Vayssier

Toteutus, rekvisiitta ja puvut: Ateliers NTGent

Kiitokset: Kris Auman, Imran Alam, Barbara Vackier, Jasper Houttekiet, de familie Warlop, Rossana Miele, Lotte Van Craeynest, Christel Simons, Patrick Vanderhaegen, Diana Campbell Betancourt

Tuotanto: NTGent, Miet Warlop / Irene Wool vzw

Yhteistuotanto: Festival d'Avignon, DE SINGEL (Antwerp), Tandem Scène Nationale (Arras-Douai), Théâtre Dijon Bourgogne Centre dramatique national, HAU Hebbel am Ufer Berlin, La Comédie de Valence - Centre dramatique national Drôme - Ardèche, Teatre Lliure (Barcelona)

Tukijat: De Vlaamse Overheid, de stad Gent, Tax Shelter van de Belgische Federale Overheid

Jakelu ja tiedotus: Frans Brood Productions




lauantai 2. maaliskuuta 2024

Tulessa baletti DRACULA. KRZYSZTOF PASTOR – WOJCIECH KILAR. Toinen ensi-ilta 2.3. Oopperatalolla

Tulessa baletti DRACULA. KRZYSZTOF PASTOR – WOJCIECH KILAR: Dracula

Vampyyrien tanssi nyt Oopperatalolla. Eikun Bram Stokerin Dracula nyt baletissa. Tänään on toinen ensi-ilta, tällä kattauksella. 

KESTO 2 T 15 MIN, SIS. 1 VÄLIAIKA (30 MIN)

MILLOIN 1.3.2024 – 23.3.2024

MISSÄ PÄÄNÄYTTÄMÖ

GENRE BALETTI

HINNAT

20–134 €

IKÄSUOSITUS

YLI 10-VUOTIAILLE



Ainahan Bram Stokerin kauhuromaani Dracula on biseksuaalinen vampyyritarina ollut, mutta nyt oli tuoretta ytyä ensimmäisen veripisaran jälkeen kun kaksi nuorta miestä, kreivi Dracula ja Jonathan Harker jotka yhtyvät kuumaan tangoon. Toisaalta suostumus, sekä kuka saa luovuttaa verta #välitaukotviitti 




VERENHIMOA BALETISSA

" Maailman tunnetuin kauhutarina transilvanialaisesta kreivistä nähdään nyt balettina! Krzysztof Pastorin koreografia herätti suurta innostusta kantaesityksessään Länsi-Australian baletissa 2018. Teoksessa kuullaan Wojciech Kilarin musiikkia, jota on kuultu myös Francis Ford Coppolan ohjaamassa Oscar-palkitussa Dracula-elokuvassa.

Ihmisen verta imevä paholaismainen, mutta samalla seksuaalinen kauhuhahmo esiteltiin eurooppalaisessa novellikirjallisuudessa jo 1800-luvun alussa. 1400-luvulla eläneestä Valakian ruhtinas Vlad Seivästäjästä innoituksensa saanut Bram Stokerin tarina kreivi Draculasta on noussut populaarikulttuurissa suosikkiaiheeksi lukuisine näytelmä- ja elokuvaversioineen synnystään vuodesta 1897 saakka. Yksi tunnetuimmista on Francis Ford Coppolan ohjaama Oscar-palkittu elokuva vuodelta 1992. Elokuvan musiikin sävelsi puolalainen Wojciech Kilar, jonka hyytävää musiikkia kuullaan myös baletissa. Baletin musiikkia on täydennetty Kilarin muulla tuotannolla. "

”Krzysztof Pastor yhdistää saumattomasti klassisen baletin traditioita nykytanssiin. Tyyli istuu täydellisesti tähän sensuelliin ja synkkään teokseen.”

– GRAEME WATSON, OUT IN PERTH



Kirouksen ahdistama mies

" Koreografi Krzysztof Pastor on luonut näyttämölle komean aristokraatin pitkine, tummine hiuksineen – kirouksen ahdistaman miehen, jonka vain rakkaus voi pelastaa kirouksesta. Pastorin Dracula on ahdinkoon joutunut entinen sotilas, jonka vaimo on ajautunut itsemurhaan luultuaan miehensä kaatuneen taistelussa. Kreivi tapaa edesmennyttä vaimoaan muistuttavan nuoren neidon, joka haluaa auttaa Draculaa. Rakkaudestaan neitoa kohtaan Dracula joutuu tekemän lopullisen uhrauksen. "


JUONI

" Rohkean transsilvanialaisen kreivi Draculan huhutaan kuolleen sankarillisesti taistelussa, ja hänen puolisonsa Elisabeta on heittäytynyt surun murtamana linnan tornista. Kreivi on kuitenkin selviytynyt ja vajoaa epätoivoon puolisonsa kohtalosta. Kun papit eivät suostu hautaamaan itseltään hengen riistänyttä Elisabetaa, Dracula luopuu Jumalasta ja muuttuu julmaksi vampyyriksi.

Vuosisatoja myöhemmin nuori asianajaja Jonathan on lähdössä Transsilvaniaan vahvistamaan Draculalle kartanon ostoa Englannista. Jonathan ja hänen morsiamensa Mina tapaavat ystävänsä Lucyn, tämän äidin sekä kilpakosijat, aristokraatti Arthurin ja psykiatri Sewardin. Mina on surullinen sulhasensa lähdöstä matkalle.

Transsylvaniassa Jonathan huomaa ihmisten olevan ahdistuneita kreivin linnasta. Hän joutuukin linnassa keskelle vampyyrien juhlia ennen kaupantekoa. Kun Jonathan katkaisee tapaturmaisesti sormensa, Dracula kiinnostuu hänen verestään. Kreivi huomaa Jonathanilla muotokuvan Minasta, joka muistuttaa hänen edesmennyttä vaimoaan.

Dracula pelastaa Jonathanin muiden vampyyrien joukosta antamalla näille lapsen ruumiin. Jonathan seuraa tätä holviin ja avaa arkun, jonne Dracula on sulkeutunut. Dracula yrittää siepata Jonathanin, mutta lastaan etsivä äiti saa pelastettua hänet.

Englannissa Draculan hankkiman kartanon naapurissa, tohtori Sewardin sairaalassa on potilaana pelottavasti käyttäytyvä Renfield. Kun Draculan arkkua kuljetetaan sairaalan ohitse, hän alkaa käyttäytyä entistä rajummin. Pian Dracula ilmestyy ikkunaan ja Renfield kutsuu hänet luokseen.

Lucy ja Arthur viettävät kihlajaisia, mutta juhlavieraat eivät huomaa joutuneensa tarkkailun kohteeksi. Dracula ottaa nukahtaneen Lucyn uhrikseen ja juotuaan tämän verta muuttuu jälleen nuoreksi kreiviksi. Juhlavieraana oleva professori Van Helsing löytää hampaiden jäljet Lucyn kaulasta.Dracula tunnistaa juhlissa Minan olevan kuvassa näkemänsä Elisabetan kaksoisolento.

Juhlien keskeydyttyä Lucyn heikon voinnin takia Mina huomaa hänen kulkevan unissaan Draculan syliin, mutta saa herätettyä hänet. Vaikka Lucya yritetään suojella valkosipulien voimalla, Dracula pääsee iskemään uhrinsa kimppuun. Jonathan palaa Lontooseen ja menee Minan kanssa sairaalaan tapaamaan Arthuria ja Van Helsingiä. Minan nähdessään Renfield yrittää varoittaa tätä. Lucyn ystävät pyrkivät estämään Lucya muuttumasta vampyyriksi. Lucy ei kuitenkaan ole haudassaan, vaan yrittää vietellä Arthuria. Seward iskee seipään Lucyn sydämen läpi ja pelastaa tämän ikuisesta kadotuksesta.

Dracula kostaa Renfieldille, joka varoitti Minaa. Mina saa kuitenkin lopulta ymmärtää syyn Draculan kiinnostukseen ja antautuu tämän valtaan. Ystävien saapuessa paikalle Dracula pakenee ja ilmestyy vanhaan muotoonsa muuttuneena. Mina suojelee kurjaa vanhaa kreiviä ja suutelee tätä. Draculaa haluaa suojella Minaa omalta kohtaloltaan ja pyytää tätä tappamaan hänet. Kuollessaan Dracula muuttuu jälleen nuoreksi ja vapautuu ikuisesta kärsimyksestä.

Juoni kokonaisuudessaan ja muuta taustatietoa luettavissa teoksen käsiohjelmasta. "


Kuvassa 
Dracula; Michal Krčmář, Miao Miao Liu



TEKIJÄT

KOREOGRAFIA

Krzysztof Pastor

MUSIIKKI

Wojciech Kilar

MUSIIKINJOHTO

Patrick Fournillier

LAVASTUS

Charles Cusick Smith, Phil R. Daniels

PUVUT

Charles Cusick Smith, Phil R. Daniels

VALAISTUS

Jon Buswell

Tuotanto on vuokrattu Puolan kansallisbaletista













KRZYSZTOF PASTOR – WOJCIECH KILAR


Dracula

KESTO

2 T 15 MIN, SIS. 1 VÄLIAIKA (30 MIN)

MILLOIN

1.3.2024 – 23.3.2024

MISSÄ

PÄÄNÄYTTÄMÖ

GENRE

BALETTI

HINNAT

20–134 €

IKÄSUOSITUS

YLI 10-VUOTIAILLE


VERENHIMOA BALETISSA

Maailman tunnetuin kauhutarina transilvanialaisesta kreivistä nähdään nyt balettina! Krzysztof Pastorin koreografia herätti suurta innostusta kantaesityksessään Länsi-Australian baletissa 2018. Teoksessa kuullaan Wojciech Kilarin musiikkia, jota on kuultu myös Francis Ford Coppolan ohjaamassa Oscar-palkitussa Dracula-elokuvassa.


Ihmisen verta imevä paholaismainen, mutta samalla seksuaalinen kauhuhahmo esiteltiin eurooppalaisessa novellikirjallisuudessa jo 1800-luvun alussa. 1400-luvulla eläneestä Valakian ruhtinas Vlad Seivästäjästä innoituksensa saanut Bram Stokerin tarina kreivi Draculasta on noussut populaarikulttuurissa suosikkiaiheeksi lukuisine näytelmä- ja elokuvaversioineen synnystään vuodesta 1897 saakka. Yksi tunnetuimmista on Francis Ford Coppolan ohjaama Oscar-palkittu elokuva vuodelta 1992. Elokuvan musiikin sävelsi puolalainen Wojciech Kilar, jonka hyytävää musiikkia kuullaan myös baletissa. Baletin musiikkia on täydennetty Kilarin muulla tuotannolla.


”Krzysztof Pastor yhdistää saumattomasti klassisen baletin traditioita nykytanssiin. Tyyli istuu täydellisesti tähän sensuelliin ja synkkään teokseen.”


– GRAEME WATSON, OUT IN PERTH

KATSO TRAILERI


Kirouksen ahdistama mies

Koreografi Krzysztof Pastor on luonut näyttämölle komean aristokraatin pitkine, tummine hiuksineen – kirouksen ahdistaman miehen, jonka vain rakkaus voi pelastaa kirouksesta. Pastorin Dracula on ahdinkoon joutunut entinen sotilas, jonka vaimo on ajautunut itsemurhaan luultuaan miehensä kaatuneen taistelussa. Kreivi tapaa edesmennyttä vaimoaan muistuttavan nuoren neidon, joka haluaa auttaa Draculaa. Rakkaudestaan neitoa kohtaan Dracula joutuu tekemän lopullisen uhrauksen.


JUONI

Rohkean transsilvanialaisen kreivi Draculan huhutaan kuolleen sankarillisesti taistelussa, ja hänen puolisonsa Elisabeta on heittäytynyt surun murtamana linnan tornista. Kreivi on kuitenkin selviytynyt ja vajoaa epätoivoon puolisonsa kohtalosta. Kun papit eivät suostu hautaamaan itseltään hengen riistänyttä Elisabetaa, Dracula luopuu Jumalasta ja muuttuu julmaksi vampyyriksi.


Vuosisatoja myöhemmin nuori asianajaja Jonathan on lähdössä Transsilvaniaan vahvistamaan Draculalle kartanon ostoa Englannista. Jonathan ja hänen morsiamensa Mina tapaavat ystävänsä Lucyn, tämän äidin sekä kilpakosijat, aristokraatti Arthurin ja psykiatri Sewardin. Mina on surullinen sulhasensa lähdöstä matkalle.


Transsylvaniassa Jonathan huomaa ihmisten olevan ahdistuneita kreivin linnasta. Hän joutuukin linnassa keskelle vampyyrien juhlia ennen kaupantekoa. Kun Jonathan katkaisee tapaturmaisesti sormensa, Dracula kiinnostuu hänen verestään. Kreivi huomaa Jonathanilla muotokuvan Minasta, joka muistuttaa hänen edesmennyttä vaimoaan.


Dracula pelastaa Jonathanin muiden vampyyrien joukosta antamalla näille lapsen ruumiin. Jonathan seuraa tätä holviin ja avaa arkun, jonne Dracula on sulkeutunut. Dracula yrittää siepata Jonathanin, mutta lastaan etsivä äiti saa pelastettua hänet.


Englannissa Draculan hankkiman kartanon naapurissa, tohtori Sewardin sairaalassa on potilaana pelottavasti käyttäytyvä Renfield. Kun Draculan arkkua kuljetetaan sairaalan ohitse, hän alkaa käyttäytyä entistä rajummin. Pian Dracula ilmestyy ikkunaan ja Renfield kutsuu hänet luokseen.


Lucy ja Arthur viettävät kihlajaisia, mutta juhlavieraat eivät huomaa joutuneensa tarkkailun kohteeksi. Dracula ottaa nukahtaneen Lucyn uhrikseen ja juotuaan tämän verta muuttuu jälleen nuoreksi kreiviksi. Juhlavieraana oleva professori Van Helsing löytää hampaiden jäljet Lucyn kaulasta.Dracula tunnistaa juhlissa Minan olevan kuvassa näkemänsä Elisabetan kaksoisolento.


Juhlien keskeydyttyä Lucyn heikon voinnin takia Mina huomaa hänen kulkevan unissaan Draculan syliin, mutta saa herätettyä hänet. Vaikka Lucya yritetään suojella valkosipulien voimalla, Dracula pääsee iskemään uhrinsa kimppuun. Jonathan palaa Lontooseen ja menee Minan kanssa sairaalaan tapaamaan Arthuria ja Van Helsingiä. Minan nähdessään Renfield yrittää varoittaa tätä. Lucyn ystävät pyrkivät estämään Lucya muuttumasta vampyyriksi. Lucy ei kuitenkaan ole haudassaan, vaan yrittää vietellä Arthuria. Seward iskee seipään Lucyn sydämen läpi ja pelastaa tämän ikuisesta kadotuksesta.


Dracula kostaa Renfieldille, joka varoitti Minaa. Mina saa kuitenkin lopulta ymmärtää syyn Draculan kiinnostukseen ja antautuu tämän valtaan. Ystävien saapuessa paikalle Dracula pakenee ja ilmestyy vanhaan muotoonsa muuttuneena. Mina suojelee kurjaa vanhaa kreiviä ja suutelee tätä. Draculaa haluaa suojella Minaa omalta kohtaloltaan ja pyytää tätä tappamaan hänet. Kuollessaan Dracula muuttuu jälleen nuoreksi ja vapautuu ikuisesta kärsimyksestä.


Juoni kokonaisuudessaan ja muuta taustatietoa luettavissa teoksen käsiohjelmasta.


GALLERIA

Voin lisätä Ooppera baletti kuvat myöhemmin 

Dracula


Dracula; Michal Krčmář, Miao Miao Liu


Dracula; Edita Raušerová, Lucie Rákosníková, Jun Xia, Francesca Loi


Dracula; Juntaro Coste, Atte Kilpinen, Nikolas Koskivirta


Dracula; Giulio Diligente, Jaime Almaraz


Dracula; Michal Krčmář, Abigail Sheppard


Dracula; Abigail Sheppard


Dracula


Dracula; Michal Krčmář, Miao Miao Liu


Kuva numero 1Kuva numero 2Kuva numero 3Kuva numero 4Kuva numero 5Kuva numero 6Kuva numero 7

TEKIJÄT

KOREOGRAFIA

Krzysztof Pastor

MUSIIKKI

Wojciech Kilar

MUSIIKINJOHTO

Patrick Fournillier

LAVASTUS

Charles Cusick Smith, Phil R. Daniels

PUVUT

Charles Cusick Smith, Phil R. Daniels

VALAISTUS

Jon Buswell

Tuotanto on vuokrattu Puolan kansallisbaletista


ROOLEISSA 2.3.

ROOLEISSA

ALK. 109 €

MUUTAMIA JÄLJELLÄ


NUORI KREIVI DRACULA

Florian Modan


VANHA KREIVI DRACULA

Giuseppe Martino


JONATHAN HARKER

David Rathbun


MINA / ELISABETA

Hye Ji Kang


LUCY

Hanako Matsune


ARTHUR

Jonathan Rodrigues


RENFIELD

Johan Pakkanen


DRACULAN HAAMU

Thomas Brun


DRACULAN HAAMU

Flavio Paciscopi



sunnuntai 25. helmikuuta 2024

DANNY ROBINSIN NÄYTELMÄ 2.22 A GHOST STORY ⭐⭐⭐⭐

DANNY ROBINSIN NÄYTELMÄ 2.22 A GHOST STORY ⭐⭐⭐⭐ 2:22 A Ghost Story perjantai, 16.02.2024 klokkan 18:30. 

Nämä teokset, kokemukset puhuvat, kuiskivat keskenään, toisinaan: tämä DANNY ROBINSIN NÄYTELMÄ 2.22 A GHOST STORY sekä kotimainen sarjakuva Avi Heikkinen & Aapo Kukko: ETHäN KUOLE ENNEN MINUA, POKUTO 2023. Yhteistä ainakin itkuhälytin sekä nuorten vanhempien normaali pelko, paniikki. 

Tähän kummitustarinaan. 

Brittiläinen luokkayhteiskunta on läsnä. On etuoikeutetut rikkaat, hyvästi koulutetut siis hyvinkoulutetut, joilla ollut mahdollisuus opiskella, ja hyvään ammattiin, ylempään keskiluokkaan, tai keskiluokkaan. Joka tulee nyt ostamaan työväenluokkaan kuuluneiden vanhojen mummojen talot, nauravat seniorien sisustuksille, ja pistävät paikat ihan uuteen uskoon. 

Gentrifikaatio. 

Mummoilla ei ole enää varaa asua kotonaan ja mummojen menehdyttyä, heidän lapsillaan ei ole varaa asua lapsuudenkodeissaan. Koska aluelle muuttaa rikasta väkeä.

Mitä tapahtuu talon hengelle, paikan fiilikselle, huudeille, kulmille. Kodille. 

Tämä on tausta. 

Näyttämöllä näemme kodin jossa remontti on meneillään. On kolme koulutettua keskiluokan tai ylemmän keskiluokan edustajaa joilla hyvät ammatit. Hyvät mahikset. Valinnanvaraa. 

On nuori pariskunta joilla pieni lapsi yläkerrassa itkuhälyttimen äärellä. Heille tulee syömään illalliselle samaa luokkaa oleva nainen jolla on uus poitsuystävä. Joka kuuluu duunareihin, työväenluokkaan, sinikauluksiin. Joka fiksaa kaiken, rempat ja patterit. Mies ei kuitenkaan ole osannut valita oikeata viiniä fiinille illalliselle. Melkein nauravat miehen selän takana sellaiselle. 

Ehkä miehellä ei ole varaa eikä halua tutkia mikä viini. 


Välillä aivan liian kovat äänet saavat hypähtämään tuolilta, niitä voisi vähän hiljentää. Itse olen kauhun suurkuluttaja, nautin kauhusta, ja varsinkin goottilaisista kummitustarinoista, kauhuromantiikasta, psykologista trillereistä, feministisestä monitahoisesta kauhusta ja pelosta, kauhukomediasta, teinisläshereistä, folk horrorista, mutta myös poliittisesta kauhusta kuten Jordan Peelen työt. Liian vähän kauhua on teatterissa. Paitsi nyt. 

Mitä uutta annettavaa kummitustarinalla on. Onko kummituksia olemassa, onko pahansisuisia henkiä, miten se, äänien, askelten kuuleminen eroaa esim synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Tai jos ei saa nukuttua. Tai jos on hengittänyt maalihöyryjä. Pössytellyt. Millainen henki on tekoälykodissa. 

Näytelmä on erinomainen. Viihdyttävä. Sähäkkä. Yllättävä. Surullinen. 

Esitys on hyvin binäärinen. Siinä on vastakkain luokat, vastakkain sukupuolet. Ja vastakkain yliluonnollinen ja järki. Usko ja tiede. Ihminen joka on avoin, ihminen joka on sulkeutunut. 







Taustaa, tietoja: 

Suomennos ANNI IHLBERG Ohjaus PAAVO WESTERBERG Sävellys ja äänisuunnittelu ALEKSI SAURA Lavastus ANTTI MATTILA Pukusuunnittelu LAURA DAMMERT Valosuunnittelu PETTERI HEISKANEN Naamioinnin suunnittelu MAIJA SILLANPÄÄ Dramaturgi HENNA PIIRTO Kuva ILKKA SAASTAMOINEN


ROOLEISSA

Sam LAURI TILKANEN Jenny PIA ANDERSSON Lauren SANNA-JUNE HYDE Ben SAULI SUONPÄÄ Konstaapeli Stirling MATTI RASILA Konstaapeli Miller LEENA RAPOLA


Suomen kantaesitys 8.2.2024 Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä Esityksen kesto 2 tuntia 22 minuuttia, sisältää väliajan Alkuperäistuottajat Tristan Baker ja Charlie Parsons (Runaway Entertainment), Isobel David ja Kater Gordon. Esitysoikeuksia valvoo Music Theatre International


HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI


Danny Robins

 ARENA-NÄYTTÄMÖ – Hämeentie 2

 Ensi-ilta 8.2.2024

 Noin 2 t 22 min, sis. väliajan

 Esityksessä käytetään voimakkaita ääniä, savua ja välkkyviä valoja.

 Esitys on suunnattu aikuisille. Emme suosittele esitystä alle 12-vuotiaille.

 



Taustaa Helsingin kaupunginteatterin sivulta:

" Inhimillisesti yliluonnollinen

Jenny (Pia Andersson) ja Sam (Lauri Tilkanen) ovat muuttaneet vauvansa kanssa viktoriaaniseen rivitaloasuntoon, jossa alkaa tapahtua outoja. Samin ollessa työmatkoilla Jenny kuulee itkuhälyttimien kautta ääniä aina kello 2:22. Hän uskoo talossa kummittelevan, mutta Sam löytää kaikkeen järkiperustelun. 

”2:22 A Ghost Story on hyvin rakennettu trilleri, joka uskaltaa leikkiä karmivilla kysymyksillä tosissaan ja olla karheudestaan huolimatta inhimillinen”, sanoo ohjaaja Paavo Westerberg.

Brittiläisen Danny Robinsin kirjoittama 2:22 A Ghost Story sai ensi-iltansa Lontoossa vuonna 2021, ja sitä on jo nyt kutsuttu moderniksi klassikoksi.

2:22 A Ghost Storyssa yliluonnolliset kokemukset ilmenevät arkisen vauva-arjen keskellä – eikä vaikkapa jossain syrjäisessä vanhassa linnassa – mikä on kaikille tuttu miljöö.

”Klassinen trillerigenren asetelma modernilla twistillä puhuttelee niin, että katsoja pääsee taatusti tihentyvän tunnelman kyytiin”, Westerberg sanoo. ”Mutta on katsojasta kiinni, kuinka paljon sille haluaa antautua. Eihän kummitusjunassakaan ole kivaa, jos siihen suhtautuu ryppyotsaisesti.”

2:22 A Ghost Story sopii patinoituneelle, menneiden vuosikymmenten henkeä huokuvalle Arena-näyttämölle täydellisesti. Ohjaaja Paavo Westerberg on tunnettu taidostaan luoda voimakkaita tunnelmia, joihin katsojan on helppo solahtaa. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä suurella näyttämöllä nähty loppuunmyyty suurteos Fanny ja Alexander (2022).

Alkuperäistuottajat Tristan Baker ja Charlie Parsons (Runaway Entertainment), Isobel David ja Kater Gordon. Esitysoikeuksia valvoo Music Theatre International. "


Veren häät ⭐⭐⭐⭐ 31.01.2024 Helsingin kaupunginteatterilla, Studio Pasilassa

 Veren häät 31.01.2024 ⭐⭐⭐⭐ | 18:30 Helsingin kaupunginteatterilla, Studio Pasilassa


Helsinki Dance Company & Compañía Kaari & Roni Martin

VEREN HÄÄT

Teatterivuosi 2024 alkoi komeasti, tanssilla. 

Flamenkko, flamenco on niin binääristä, tarkasti rajattua, mutta toisaalta hyvin feminiinistä ja hyvin maskuliinista. 

Mitä me olisimme ilman intohimoa, tanssia. 

Myös ihmiset olivat kahtia jakautuneet mustavalkoisissa juhlapuvuissaan, kuin häihin, kuin hautajaisiin. 




Helsinki Dance Company & Compañía Kaari & Roni Martin

 STUDIO PASILA – Ratamestarinkatu 5

 Ensi-ilta 24.1.2024

 Noin 1 t 20 min, ei väliaikaa

 Esitys on suunnattu aikuisille. Ei suosittella esitystä alle 12-vuotiaille.




Compañía Kaari & Roni Martinin espanjalais-romani-juutalais-suomalainen flamenco-orkesteri ja Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä kutsui minuakin Veren häihin.




Miksaus

EPPU HELLE


Naamioinnin suunnittelu ja toteutus

HANNA PIISPANEN


Ohjaajien assistentti

KIRSI KARLENIUS


Käsiohjelman kansikuva ja avantgardistit

JANNE MIKKILÄ


Käsiohjelman graafinen suunnittelu

KIM SINISALO


Käännökset

RONI MARTIN


Kiitokset

TIINA HENTILÄ, SIMO HÄKLI, ILANA MARTIN,

CARMEN LINARES, PABLO SUÁREZ


 

Helsinki Dance Company – Compañía Kaari & Roni Martin


VEREN HÄÄT


Pohjautuu Federico García Lorcan ajatuksiin, elämään ja aikaan hänen kirjoittaessaan näytelmäänsä Veren häät. Samana vuonna Lorca levytti viisi savikiekollista flamencolaulujaan. Lähes sata vuotta myöhemmin Lorcan taide on erottamaton osa flamencoa.


”Lorca, Dali ja Buñuel loivat yhdessä surrealistista taidetta, jonka kuviin läsnä oleva aika kiteytyi ja jotka jo aavistelivat tulevia painajaisia, joihin ryhmä hajosi ja Lorca hukkui. Lorcan hengessä heräämme uneen ja näemme kuvia, jotka ovat meille yhteisiä ja kertovat siitä, minkä päivänvalo kätkee.” -Kahiluoto, Martin & Martin


Tekstit

FEDERICO GARCÍA LORCA


Koreografia

KAARI MARTIN


Sävellys

RONI MARTIN, trad.


Sovitukset

RONI MARTIN


Ohjaus ja esitysdramaturgia

 KAARI MARTIN, RONI MARTIN, ATRO KAHILUOTO


Lavastus ja valosuunnittelu

JUKKA HUITILA


Pukusuunnittelu

ELINA KOLEHMAINEN


Äänisuunnittelu

EPPU HELLE, RONI MARTIN


Miksaus

EPPU HELLE


Naamioinnin suunnittelu ja toteutus

HANNA PIISPANEN


Ohjaajien assistentti

KIRSI KARLENIUS


Käsiohjelman kansikuva ja avantgardistit

JANNE MIKKILÄ


Käsiohjelman graafinen suunnittelu

KIM SINISALO


Käännökset

RONI MARTIN


Kiitokset

TIINA HENTILÄ, SIMO HÄKLI, ILANA MARTIN,

CARMEN LINARES, PABLO SUÁREZ


 




Helsinki Dance Company – Compañía Kaari & Roni Martin


VEREN HÄÄT


Pohjautuu Federico García Lorcan ajatuksiin, elämään ja aikaan hänen kirjoittaessaan näytelmäänsä Veren häät. Samana vuonna Lorca levytti viisi savikiekollista flamencolaulujaan. Lähes sata vuotta myöhemmin Lorcan taide on erottamaton osa flamencoa.


”Lorca, Dali ja Buñuel loivat yhdessä surrealistista taidetta, jonka kuviin läsnä oleva aika kiteytyi ja jotka jo aavistelivat tulevia painajaisia, joihin ryhmä hajosi ja Lorca hukkui. Lorcan hengessä heräämme uneen ja näemme kuvia, jotka ovat meille yhteisiä ja kertovat siitä, minkä päivänvalo kätkee.” -Kahiluoto, Martin & Martin


Tekstit

FEDERICO GARCÍA LORCA


Koreografia

KAARI MARTIN


Sävellys

RONI MARTIN, trad.


Sovitukset

RONI MARTIN


Ohjaus ja esitysdramaturgia

 KAARI MARTIN, RONI MARTIN, ATRO KAHILUOTO


Lavastus ja valosuunnittelu

JUKKA HUITILA


Pukusuunnittelu

ELINA KOLEHMAINEN


Äänisuunnittelu

EPPU HELLE, RONI MARTIN


Miksaus

EPPU HELLE


Naamioinnin suunnittelu ja toteutus

HANNA PIISPANEN


Ohjaajien assistentti

KIRSI KARLENIUS


Käsiohjelman kansikuva ja avantgardistit

JANNE MIKKILÄ


Käsiohjelman graafinen suunnittelu

KIM SINISALO


Käännökset

RONI MARTIN


Kiitokset

TIINA HENTILÄ, SIMO HÄKLI, ILANA MARTIN,

CARMEN LINARES, PABLO SUÁREZ


 




ESIINTYJÄT

SARI HAAPAMÄKI

JYRKI KASPER

HEIDI NAAKKA

UNTO NUORA

MIKKO PALONIEMI

JUSTUS PIENMUNNE

AINO SEPPO

KAISA TORKKEL

Varalla INKA TIITINEN


 


Orkesteri

VICTOR CARRASCO

RONI MARTIN

SANNA SALMENKALLIO

JUAN ANTONIO SUÁREZ ”CANO”


 



TUOTANTO

YHTEISTUOTANTO


Compañía Kaari & Roni Martin


Taiteellinen johto

Kaari ja Roni Martin


Toiminnanjohtaja

Sara Hirn


Markkinointi ja viestintä

Minna Korpimies


Tuotannon assistentti

Otto Björkman


 


HKT:n tuottaja

Caroline Heiknert


Näyttämöpäällikkö

Aku Korhonen


Järjestäjä-tarpeistonhoitaja

Satu Noroluoto-Fäldt


Näyttämömestarit

Matti Heikkilä, Arto Jormakka


Pukija

Paula Ojala


Valomestari

Teppo Saarinen


Apulaismestari

Miika Storm


Musiikkijärjestäjä

Mongo Aaltonen



Orkesteri

VICTOR CARRASCO

RONI MARTIN

SANNA SALMENKALLIO

JUAN ANTONIO SUÁREZ ”CANO”


 



Taustaa :

Kantaesitys 24.1.2024

Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa

Esityksen kesto noin 75 minuuttia

" Pohjautuu Federico García Lorcan ajatuksiin, elämään ja aikaan hänen kirjoittaessaan näytelmäänsä Veren häät. Samana vuonna Lorca levytti viisi savikiekollista flamencolaulujaan. Lähes sata vuotta myöhemmin Lorcan taide on erottamaton osa flamencoa. "

”Lorca, Dali ja Buñuel loivat yhdessä surrealistista taidetta, jonka kuviin läsnä oleva aika kiteytyi ja jotka jo aavistelivat tulevia painajaisia, joihin ryhmä hajosi ja Lorca hukkui. Lorcan hengessä heräämme uneen ja näemme kuvia, jotka ovat meille yhteisiä ja kertovat siitä, minkä päivänvalo kätkee.” -Kahiluoto, Martin & Martin


Lue lisää Hgin kaupunginteatterin sivulta :

" Veren häät on nykytanssia ja flamencoa syvimmillään Espanjan kansallisrunoilijan, Federico García Lorcan sanoittamana. Veren häät on yhtä kuin liittomme ylensyönnin ja itsepetoksen, tolkuttoman kulutuksen ja välinpitämättömyyden kanssa. Se on ruumiinavaus eläimen inhimillisyydestä ja ihmisen eläimellisyydestä.


Avantgardistit kuten Lorca, Dalí ja Buñuel elivät Euroopassa aikana, jolloin runous oli ase ja jolloin taiteilijoita vainottiin. He loivat yhdessä surrealistista taidetta, jonka kuviin läsnä oleva aika kiteytyi ja jotka jo aavistelivat tulevaa maailmanpaloa. Dali ja Buñuel pakenivat ja Lorca teloitettiin Espanjan sisällissodan alkusoittona. Veren häät on omistettu niille taiteilijoille, jotka syöksyvät härän sarviin. "


lauantai 17. helmikuuta 2024

Seuraavaks Michael Cooney ILMASTA RAHAA ⭐⭐⭐⭐ Mehevä farssi Hgin kaupunginteatterilla

Seuraavaks Michael Cooney: ILMASTA RAHAA. ⭐⭐⭐⭐ Mehevä farssi Helsingin kaupunginteatterilla 17.02.2024 matineassa. Koska Pekka. 

Tämähän on hauska, helkatti vie! Jos ajetaan nurkkaan, ja aletaan laskea, mistä saa tehdä vitsiä ja kuka esittää vitsin, niin standardi standuppi-paikoissa olisi hyvin hiljaista. 

Minulle tämä toimi hyvin. Verrattomasti. 




 SUURI NÄYTTÄMÖ – Eläintarhantie 5

 Ensi-ilta 15.2.2024

 n. 2 t 15 min, sis. väliajan

 Esitys on suunnattu aikuisille. Ei suositella esitystä alle 12-vuotiaille.

 





Taustaa Helsingin kaupunginteatterin sivulta :

" Ilmasta rahaa on todellinen farssien klassikko, yhä uudestaan räjähtävä naurupommi, joka tarjoaa joukon poikkeuksellisen nopeita juonenkäänteitä, yllättäviä väärinymmärryksiä ja kohtuullisen määrän kuuluisaa ovien pauketta.


Mikko Laine (Pekka Strang) on saanut potkut työstään vuosia sitten, mutta on kekseliäänä miehenä löytänyt uuden ansaintakeinon huijaamalla sosiaaliviranomaisilta kaiken maailman avustuksia. Tekaistuille henkilöille maksetaan tonneittain tukia ja rahat päätyvät Mikon taskuihin.


Kunnes eräänä päivänä Kelan tarkastaja Jantunen (Emilia Sinisalo) saapuu yllätysvierailulle. Vuosikaudet hienosti toiminut rakennelma uhkaa sortua kertaheitolla ja Mikko löytää itsensä keskeltä niin sankkaa valheiden verkkoa, että ulospääsy näyttää mahdottomalta.


Eikä siinä vielä kaikki.


Tukalasta tilanteestaan irti pyristelevä Mikko tulee vetäneeksi myös ystävänsä Otto Pellin (Janne Kataja) mukaan valheeseen. Kaverukset saavat selityksillään aikaan yhä sakenevan selitysten sopan, ja Mikon asuntoon alkaa lapata lisää kutsumattomia vieraita, joista jokainen mutkistaa valmiiksi sotkuista tilannetta entisestään.


Käsittämätön härdelli ratkeaa yllättävällä tavalla, mutta sitä ennen on luvassa niin meheviä käänteitä, ettei niistä nauramatta selviä!" 


Oikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.


KÄSIOHJELMA myös verkossa 




Tekijät


Pekka Strang (vier.)

MIKKO LAINE



Janne Kataja (vier.)

OTTO PELLI



Emilia Sinisalo (vier.)

TARKASTAJA JANTUNEN



Helena Haaranen

YLITARKASTAJA ARJA TERVO



Heidi Herala

KATI MYNTTINEN



Pekka Huotari

PARITERAPEUTTI SYVÄNKÖ



Kai Lähdesmäki

ERKKI-SETÄ



Raili Raitala

PIA LAINE



Jari Pehkonen

HAUTAUSURAKOITSIJA HÄRMÄLÄ



Sanna Saarijärvi

MIRKA AHO


Sari Siikander

OHJAUS


Antti Mattila

LAVASTUS


Elina Vättö

PUKUSUUNNITTELU


Toni Haaranen

VALOSUUNNITTELU


Samuli Peltonen

ÄÄNISUUNNITTELU


Jutta Kainulainen

NAAMIOINNIN SUUNNITTELU


Ari-Pekka Lahti

DRAMATURGI


Reita Lounatvuori

SUOMENNOS




Näyttämö

Suuri näyttämö

ELÄINTARHANTIE 5, 00530 HELSINKI


keskiviikko 7. helmikuuta 2024

Tämä ei ole Ryysyranta eikä Emmerdale. Eilen on ollut kovat piletsut. Eikä kaikkia ole kutsuttu... Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 07.02.2024: Jez Butterworth: JERUSALEM

Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 07.02.2024: Jez Butterworth: JERUSALEM 3/5 vähintään

Tämä ei ole Ryysyranta eikä Emmerdale. Eilen on ollut kovat piletsut. Eikä kaikkia ole kutsuttu. Pääosassa on hyvinkin byronilainen antisankari, hänen nimensäkin on Johnny ”Rooster” Byron (Santeri Kinnunen). Luen par aikaa lord Byronin tyttären Ada Lovelacen elämänkertaa, hän oli ensimmäinen  tietokoneohjelmoitsija 1800-luvulta... Suvussaan oli useampikin hameen perässä juokseva Byron. Ja kyllä tämäkin Johnny Byron hameen perässä juoksee. Tai hameet tulevat hänen luoksensa. Hänen nimessään on myös Rooster eli kukko, eli hän on kukkoileva, cocky, röyhkeä, mutta rempseä, ja suustansa tulevat stoorit ovat suorastaan cock and bull -turinoita. Välillä tuntee olevansa ihan Gulliverin matkoilla

Eli tekijät tuntevat brittiläisen kertomisen kaanonit ja histooriat. His story. On mukava komedia, ja on toki räväkkä, mutta naisten roolit ovat hyvin kapeita. Vain miehet saavat olla kylähulluja ja tekijöitä. Hyvin vähän on naisia äänessä, on pari pissistä, jotka alaikäisinä tulevat juomaan ilmaista viinaa Byronin luo. On järkevä eksä Dawn (Merja Larivaara) joka tuo heidän yhteisen poikansa Markyn (Niilo Sämpi) hoitoon. Byron kuuluu siihen 1990-luvun brittiläisen sosialistisen tahi sosiaalisen realismin tarinankerronnan kaanoniin, jossa hän on suht tai kohtsillään keski-ikäinen mies, joka on sössinyt, eli menettänyt kaiken, jolla on ollut ne elämän valttikortit kourassaan. Mutta sitten on tullut ero. Ja asunnottomuus.

Byron asuu siis mettässä. Metsän keskellä. Oma tupa ja oma lupa. Hänellä on röttönen pikku piha, jossa pihalla on, ja käy tiuhaan, useampikin kummoinen tyyppi. Välillä siellä piletetään, vedetään kokkelia nokkaan, mutta toisaalta on myös karseita aamuja, jolloin vanha hapan maito on haisevaa kokkelia. Hän juo krapulaansa ällöä sekoitusta. Rekvisiitta on kohillaan: maito on muovikanisterissa kuten briteissä pitääkin olla. Jostakin syystä. 

Mutta ei pelkästään juominkeja, vaan tärkeintä on kertoa tarinoita, ihan lööperiä. Ja tietysti pelataan Trivial Pursuittia. Kun mainitaan Green Man, se taitaa olla pubi, mutta ajattelin elokuvaa ja mytologiaa samannimisessä festarielokuvassa, jossa haastetaan sankari taistoon. Alusta alkaen mainitaan pyhä Yrjö ja lohikäärme, sekä William Blake, niin eiköhän mielessä pyöri jo Punainen lohikäärme, johon ei viitata. Esityksellä on surkea nimi, kaikista vähiten sitä nyt haluaisi olla tekemisisssä terroristivaltion kanssa. Mutta nimi on mikä se on. Minulle se ei soinut mielessä, mutta jälkeen päin äitini hyräili sitä.

Pyhän Yrjön päivä siis lähestyy ja suuret kyläjuhlat. Illan pellenä, hovinarrina on viinaan- ja koksuunmenevä baarinpitäjä Wesley (Jouko Klemettilä) joka vähän väliä pyörähtää virallisesta pubistaan Roosterin pihalle. Sinne tupsahtaa myös hajamielinen herttainen ja täysin pihalla oleva sivistynyt professori (Joachim Wigelius) jonka paikka voisi olla mielisairaalassa, mutta hänen kotinsa on täällä metsässä, Roosterin suojissa. Mainioita hahmoja kumpikin, tunnistettavia useammastakin kulttuurista. Minne he menisivät jos tätä paikkaa ei olisi.

Vaikka esityksen alussa on kankaalla suuri Britannian punavalkoinen lippu, niin Roosterin kännykän taustakuvana on Union Jack, entinen lippu. Tosin kulunut. Missä päin Preksittiä ollaan. Kävivätkö nämä äänestämässä. Mitä heille tapahtuu byrokratian, sentrifikaation ja gryndereiden ahneuden jälkeen. Olen miettinyt usein, mitä Britannian metsille tapahtuu, kun niistä ei ole kukaan huolissaan. Vain siellä olen halannut puita, ja kuullut, kuten Robin Hoodin joukon ratsastavan. Vaikkei hevosia näkynyt. 

Roosterilla on oma tupa ja oma lupa. Hän on siis leiriytynyt likaisine puutarhatuoleineen, joita on nykyajan muovituoleina, sekä myös 70-80-luvun retkijakkaroina, metallivartisina. Hänellä on raileri, siis perävaunu ilman autoa. Kun ameriikassa immeiset assuu railereissa, heitä sanotaan valkoiseksi roskasakiksi. Kun Suomessa karavaanarit ajelevat karavaaneillaan vapaa-aikana, he ovat rikkaita. Kun heillä on varaa mm pensaan. Miten kutsutaan englantilaista roskasakkia. Kuten Vickie Pollard -hahmoa Young Britainissa. Vai mikä sarja se oli. Little Britain!

Rekvisiittaa ja lavastusta muutetaan todella vähän. Vaikka William Blakea toistetaan, niin silti on vahvasti LOTRailu läsnä, siis Tolkienin tarinat, tai ainakin puiden ja metsän rakastaminen. Sekä tietysti Viljami Säkinperän perintö, että metsässä voi tapahtua kaikkea maagista, on keijuja. On rauha. 

Byrokratia haluaa ajaa Roosterin vaunuineen pois metsästä, jossa hää asuu ilman luppaa. Koska hän ei maksa veroja. Mutta hei, maksavatko veroja ne eniten tienaavimmat, häh? 

Olen aika lailla lukenut brittiläisestä luokkayhteiskunnasta, luokkahyppäyksestä, tai ainakin kaksi dekkaria viime aikoina. Luokkayhteiskuntaa voi käsitellä rikostarinan keinoin, tai kuten tässä, komediallisen räävittömän ja raavaan draaman kautta. Ovatko he syrjäytyneitä. Mitä vaihtoehtoja on. 

Porukka tulee Roosterin luo omina itseinään, viihtymään, turvaan, ehkä. Yksi kiinnostava hahmo on dj:n sukseesta, ja kenties räppärin suuresta urasta unelmoiva Ginger (Markus Järvenpää) elohopeanlailla reagoiva heppu. Josta ei oikein tiedä, kuinka kauan hän on ollut teini. Rooster puolestaan on ollut surmanajaja, ja miehet naureskelevatkin, kuinka laimeita ja kilttejä nykyiset kyläjuhlat ja tivolit ovat turvallisine ohjelmineen. Ehkä nykyään on kalliimmat vakuutukset. 

Tämä voisi olla rikostarina, dekkari tai mysteeri, koska nuori tyttö Phaedra (Mitra Matouf) on kadonnut. Katsojan mielessä risteilee, miksi. 

Santeri Kinnunen luo omasta narrikuninkaasta lopulta William Blaken kaivertaman etsauksen. 



Herkku jatkuu yli kolme tiimaa, eli välitaukoja on kaks, joista ensimmäisessä ne rikkaat menevät juomaan kahvia ja pullaa. Ja toisessa tauossa istutaan penkeillä paikoillaan poistumatta salista. En tiedä, mitä esityksestä poistaisi. Että se lyhentyisi. Ehkei mitään?

Kiitoksia lipusta!

P.S. Jez Butterorthin töistä rakastan eniten (tv sarjaa) historiallista fantasiadraamaa Britannia, joka kestää useamminkin katselukerran. Täysin kreisiä, psydeelistä ja pakanallista druidimenoa ja Donovan soi. Butterworth on toinen sarjan luojista. 





Jez Butterworth

JERUSALEM

Kamppailu kansakunnan sielusta


Taustaa Helsingin kaupunginteatterin sivulta :

" 2000-luvun parhaaksi näytelmäksi valittu Jerusalem on räväkkä komediallinen draama, täynnä verbaalista ilotulitusta ja värikkäitä hahmoja. Poikkeukselliseksi ilmiöksi nousseessa teoksessa nykyaika kohtaa myyttisen menneisyyden, kun joukko yhteiskunnasta syrjäytyneitä kamppailee omanarvontuntonsa puolesta Johnny Byronin johdolla.

Johnny ”Rooster” Byron (Santeri Kinnunen) on maailmaa kiertänyt ja elämää nähnyt entinen surmanajaja. Hän asuu kaupungin ulkopuolella matkailuvaunussa, metsässä, jonka hän väittää omistavansa. Kaupungin viranomaiset ovat metsän hallinnasta eri mieltä; he ovat päättäneet raivata sen uuden asuinalueen tieltä.

Perinteisten kyläjuhlien aikaan, Pyhän Yrjön päivänä, molemmat osapuolet kokoavat voimiaan viimeiseen koitokseen. Johnny on kapinallinen, hauskanpitäjä, itsensä mytologisoinut narrikuningas, ja hän vannoo, ettei aio luovuttaa ilman taistelua. Hän ei halua luopua vapaudestaan eikä pettää ystäviään, jotka pääsevät hänen bileissään hetkeksi pakoon kovaa todellisuutta.

Tämä moderniksi brittiklassikoksi julistettu teos yhdistelee sumeilematta komediaa ja draamaa. Verbaalisen taituruuden, syvien henkilöhahmojen ja kirkkaan ja samalla ristiriitaisen yhteiskunnallisen pohdintansa kautta teos piirtää hätkähdyttävän kuvan nykyajasta.

Jerusalem käynnisti laajan yhteiskunnallisen keskustelun, ja valloitti sekä Lontoon West Endin että New Yorkin Broadwayn!

Esitysoikeuksia valvoo NDC.

Pieni näyttämö – Eläintarhantie 5 "




Tekijäloota:


Tekijät

Näyttelijät:

Santeri Kinnunen JOHNNY ROOSTER BYRON

Markus Järvenpää GINGER

Joachim Wigelius PROFESSORI

Mitra Matouf (vier.) PHAEDRA


Jouko Klemettilä WESLEY

Rauno Ahonen TROY


Lumi Aunio PEA

Minni Gråhn TANYA


Merja Larivaara DAWN

Niilo Sämpi (vier.) MARKY


Alexander Wendelin LEE

Betadi Mandunga (vier.) DAVEY

Ursula Salo FAWCETT

Mikko Virtanen PARSONS





Pasi Lampela OHJAUS

Katariina Kirjavainen LAVASTUS


Sari Suominen PUKUSUUNNITTELU

Kari Leppälä VALOSUUNNITTELU

Eradj Nazimov ÄÄNISUUNNITTELU

Tuula Kuittinen NAAMIOINNIN SUUNNITTELU

Mira Rokkanen TARPEISTON SUUNNITTELU

Ari-Pekka Lahti SUOMENNOS JA DRAMATURGI


Vuorottelut

7.2.2024

Klo 18.30

Marky: Niilo Sämpi



Näyttämö

Pieni näyttämö

ELÄINTARHANTIE 5, 00530 HELSINKI



Taustaa Helsingin kaupunginteatterin sivulta :

" Mitä yhteiskunnasta kertoo se, mitä se sysää ulkopuolelleen?

Jez Butterworthin Jerusalem on lyhyessä ajassa saavuttanut modernin mestariteoksen maineen. Näytelmä sai ensi-iltansa Lontoon Royal Court -teatterissa vuonna 2009 ja keräsi ylistystä niin yleisöltä kuin kriitikoilta, jotka pitivät sitä yhtenä 2000-luvun suurimpana esityksenä. "


Tässä speksit. Ite esityksestä stoorit myähemmin... 



Jez Butterworth

 PIENI NÄYTTÄMÖ – Eläintarhantie 5

 Ensi-ilta 1.2.2024

 Kesto noin 3 t 15 min, sis. väliajan

 Esitys on suunnattu aikuisille. Emme suosittele esitystä alle 15-vuotiaille.

Kuva: Otto-Ville Väätäinen



Raileri:

 

 



Nousiko muinoin jalka tuo Englannin rinteet vihreät? 
Ravitsivatko Karitsaa Englannin nurmet lempeät? 
Ja jumalaiset kasvotko hohtivat usviin vuoriston? 
Saatanan mustain myllyjen luo Jerusalem noussut on? 
 (Ote William Blaken runosta Jerusalem, suomennos: Aale Tynni) 




Käsiohjelma on verkossa.





Helsingin kaupunginteatterin sivulta: 


Kirjailija Jez Butterworth syntyi Lontoossa vuonna 1969. Hän opiskeli englantia St. Johns Collegessa Cambridgessa. Hänen ensimmäinen näytelmänsä Mojo (Royal Court Theatre, 1995) sai kaikkiaan seitsemän merkittävää palkintoa, mukaan lukien Olivier-palkinnon parhaasta komediasta. Butterworthin muita näytelmiä ovat Night Heron (2002), The Winterling (2006), Parlour Song (2008), Jerusalem (2009), The River (2012) ja The Ferryman (2017). 

Jerusalem siirtyi Royal Courtista West Endiin, missä se rikkoi kantaesitysnäytelmien lipputuloennätyksiä. Teos voitti Evening Standard lehden palkinnon parhaasta näytelmästä vuonna 2010 ja myös UK Critics Circle -palkinnon parhaasta näytelmästä samana vuonna. Broadwaylle siirryttyään teos voitti palkinnon parhaasta ulkomaisesta näytelmästä New York Critics Circle gaalassa vuonna 2011. Näytelmä sai kuusi Tony-ehdokkuutta ja voitti niistä kaksi. Mark Rylance palkittiin parhaasta miespääosasta. The River siirrettiin Broadwaylle vuonna 2014, pääosassa Hugh Jackman. Butterworthin kuudes näytelmä Royal Courtissa, Sam Mendesin ohjaama The Ferryman, siirrettiin myös West Endiin. Teos sai viiden tähden arvion 15 kertaa. Vuonna 2017 näytelmä voitti Evening Standard lehden palkinnon parhaasta näytelmästä sekä parhaasta ohjauksesta, vuonna 2018 se palkittiin parhaan näytelmän Critics Circle palkinnolla, ja sille myönnettiin 3 Olivier -palkintoa, parhaasta ohjauksesta, parhaasta näytelmästä ja parhaasta naispääosasta. The Ferryman siirtyi samana vuonna Broadwaylle, missä sille myönnettiin vuonna 2019 yhdeksän Tony -palkintoehdokkuutta. Tuloksena neljä ykkössijaa, mukaan lukien palkinto parhaasta näytelmästä. 
 
Butterworthin tekemiin elokuvakäsikirjoituksiin kuuluvat Doug Limanin ohjaama Fair Game (2010), pääosissa Sean Penn ja Naomi Watts, Tate Taylorin ohjaama Get On Up (2014) sekä Chadwick Bosemanin, Octavia Spencerin ja Doug Limanin ohjaama Edge Of Tomorrow (2014), pääosissa Tom Cruise ja Emily Blunt, Black Mass (2015), ohjannut Scott Cooper, pääosissa Johnny Depp ja Dakota Johnson, Spectre (2015), ohjannut Sam Mendes, pääosissa Danial Craig ja Naomie Harris, Ford v Ferrari (2019), ohjannut James Mangold, pääosissa Matt Damon ja Christian Bale. 

TV:lle Jez on luonut ja kirjoittanut komediasarjan Mammals Amazon Studiolle, pääosissa James Corden, Sally Hawkins, Melia Kreiling ja Colin Morgan. Kuusiosainen sarja julkaistiin ​​vuonna 2022. 

Jez loi myös historiallisen fantasiadraaman Britannia, joka oli ensimmäinen Skyn ​​ja Amazon Primen yhteistuotanto. Sen pääosissa ovat David Morrissey, Zoe Wanamaker ja Mackenzie Crook, ja sarjan kolmas tuotantokausi julkaistiin ​​elokuussa 2021. Vuonna 2007 Jez voitti American Academy of Arts and Letters -akatemian E.M Forster -palkinnon. 




OHJAAJAN SANA 
Pasi Lampela
Maailmassa kummittelee aave. Vapauden aave. Meille uskotellaan, että jos emme palvele järjestelmää, meidät suljetaan ulkopuolelle. On sopeuduttava hinnalla millä hyvänsä. Unohdamme itsemme, emmekä kysele mikä on kaiken tarkoitus. Teoksessaan Alussa oli… Ihmiskunnan uusi historia David Graeber ja David Wengrow ihmettelevät miksi jatkuvasti toistamme narratiivia siitä miten väistämättömästi ja ennaltamäärätysti kaikki historian vaiheet ovat johtaneet vallan keskittymiseen. He kokoavat arkeologista ja antropologista aineistoa, ja väittävät sen perusteella, että erilaisia tapoja ajatella ja organisoida ihmisten keskinäinen elämä on aina ollut olemassa. SULJE Meidän ei olisi tarvinnut päätyä siihen missä olemme. Meidän ei tarvitsisi jäädä siihen missä olemme. Kaikki voisi olla toisin. Byrokraattinen hallinto tai talousjärjestelmä ovat vain joukko sopimuksia, ei Jumalan ilmoitus tai kohtalo. Miksi annamme vallasta juopuneiden poliittisten ja uskonnollisten johtajien pelata pelejään? Miksi annamme pääoman ulosmitata oman elämämme? Miksi hurahdamme vihamielisiin ideologioihin? 
 
Teatterissa kokoonnumme yhteen ja muodostamme hetkellisen – ehkä kuvitteellisen – yhteisön. Katsomo pimenee, näyttämön valot syttyvät. Matka alkaa ja usein käy huonosti, inhimillinen elämä ja yhteiskunnalliset olosuhteet näyttäytyvät taistelukenttänä. Ihminen ajetaan liian ahtaalle ja yhteiskunta saa silmilleen sen minkä yrittää pitää piilossa. Mutta joskus kaiken läpi näkyy ja kuuluu jotakin tärkeää, aavistus vapaudesta. Mielikuvituksesta. Sielusta, kapinallisesta naurusta. Jostain minkä olemme menettämäisillämme. Jos hetkittäin tavoitamme sen, työmme on vaivan arvoista. 


Pasi Lampela (s. 1969) on monipuolinen ja tuottelias näytelmäkirjailija ja ohjaaja. Hänen tuotannolleen ominaista ovat voimakkaat, tarkkaan havainnoidut henkilökuvat, selkeä draamallinen rakenne ja aiheet, joissa yhdistyvät psykologiset ja yhteiskunnalliset teemat. Hän pyrkii tulkitsemaan nykyihmistä ja ajankohtaisia ilmiöitä kertomalla tarinoita.Lampela opiskeli dramaturgiaa ja ohjaamista Teatterikorkeakoulussa 1994–98 ja on sen jälkeen toiminut vapaana taiteilijana. Hän on kirjoittanut parikymmentä näytelmää, kolme novellikokoelmaa ja kolme romaania, lukuisia romaanidramatisointeja, sekä käsikirjoittanut Kylmäverisesti sinun– ja Virta-rikossarjoja. Monet Lampelan teoksista ovat olleet arvostelu- ja yleisömenestyksiä. Lampela ohjaa säännöllisesti näytelmiensä kantaesitykset itse. Näytelmiä on esitetty mm. Kansallisteatterissa, Turun Kaupunginteatterissa, Tampereen Teatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa sekä Teatteri Jurkassa, jonka taiteelliseen johtoon hän kuului vuosina 2000–2014. Omien teostensa lisäksi Lampela on ohjannut mm. August Strindbergin, Ingmar Bergmanin, Tennessee Williamsin ja Molièren teoksia. Vuonna 2022 Lampela toimitti yhdessä Virpi Rautsialan kanssa sukupolvensa teatterintekijöiden haastattelukirjan Murroskausi. Helsingin Kaupunginteatterissa Lampela on ohjannut kirjoittamansa näytelmät Viattomuuden loppu (2003), Tiimi (2005), Geneve (2007), Kuilu (2009), Meidän poika (2011), Kenraali ja Casanova (2016) ja Turvamies (2021) sekä Ingmar Bergmanin Kohtauksia eräästä avioliitosta (2013).

torstai 1. helmikuuta 2024

Alice Birch: Erään itsemurhan anatomia, Suomen kantaesitys 1.2.2024 &&Revontuli

ERÄÄN ITSEMURHAN ANATOMIA. Kolme naista, kolme aikakautta. Yksi yhteinen tragedia. ⭐⭐⭐⭐ pojoja 4/5. &&Revontuli eli Espoon teatterilla. 

Alice Birch: Erään itsemurhan anatomia, Suomen kantaesitys 1.2.2024, Espoon teatterilla. Teatterivuosi 2024 on alkanut komeasti.

Yhteistyössä Teatteri Metamorfoosi, Circo Aereo ja Espoonteatteri.fi

Suosittelen, kiitos lipusta Espoon teatterille.

Kolme naista, kolme aikakautta. Yksi yhteinen tragedia. Näyttämöllä on kolme tasoa, kerrosta. Kolme porrasta. Kolme luokkaa? KOlme naista. Eri aikakausina. Ketju.

Ylinnä mennyt, äiti, 1970-luku.

Keskellä nykyaika, tytär, 2000-luku.

Alinna tuleva, tyttären tytär, 2030-luku.


Tai kaikki kerrokset, tasot ovat tässä ajassa. Jonka katsoja kokoee, näkee. Vuorosanat sanotaan kerroksissa vuorotellen, välillä useampi taso sanoo saman. Risteilevät. Äidit, tyttäret. 

Osa tarinaa toteutetaan nukketeatterin keinoin. Se on kaunista, sopivaa. 

Vaikka aihe on rankka, niin ennen välitaukoa saa nauraa. Kun ihminen käyttäytyy kuin ihminen. 

Sopii taideteoksena myös Espoo Cinén ja Rakkautta ja anarkiaa elokuvajuhlien tyyliin. 

Oikeasti. 

Äiti Carol fassbinderläinen tai saksalainen. Hänen spottivalonsa on keltaista ja ruskeaa, meripihkaa, kotoista, turvallista, lämmintä mutta myös ummehtunutta 70-lukua. Naisen asema. Asemaa. Rajattu tila.

Tytär Anna on pinkki, hänne spottivalonsa on vaaleanpunaista, samoin osa hänen vaatteistaan. Silti hän vetää huumeita.  

Tyttärentytär Bonnie taitaa olla sininen, hänen spottivalonsa on sininen. 

Nukketeatteria. Nykyteatteria. 

Prosessoin vielä. Suosittelen ⭐⭐⭐⭐

4/5 tähteä, vähintään. 


Teatterissa pitääkin olla sisältövaroituksia. 



Näyt­te­li­jät: Samuli Nordberg, Eero Ojala, Pauliina Palo, Riina Tikkanen, Terhi Suorlahti, Roosa Söderholm, Senna Vodzogbe


Työ­ryh­mä:

Teksti Alice Birch

Ohjaus Davide Giovanzana, Sanna Silvennoinen

Käännös Reita Lounatvuori

Kään­nök­sen sovitus Mimmi Ahonen, Sara Koiranen

Dra­ma­tur­gian as­sis­tent­ti Sara Koiranen

Va­lo­suun­nit­te­lu Juho Rahijärvi

La­vas­tus- ja pu­kusuun­nit­te­lu Mirkka Nyrhinen

Sä­vel­lys ja ää­ni­suun­nit­te­lu Viljami Lehtonen, Maija Ruuskanen

Nuk­ke­tai­tei­li­ja Elina Sarno

Kuis­kaa­ja Aino Ojanen, Sara Koiranen

Om­pe­li­ja Minna Kiiskinen


Tuo­tan­to­pääl­lik­kö Luc Gérardin

Tuo­tan­to Teatteri Metamorfoosi

Yh­teis­tuo­tan­to Circo Aereo ja & Espoon teatteri

Tukijat Wihurin säätiö ja Uudet klassikot

Re­si­dens­si Tampereen Työväen Teatteri

Oi­keu­det Anatomy of a Suicide -näytelmän dramaturgiset oikeudet ovat myönnetty Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Oy:lle.




ERÄÄN ITSEMURHAN ANATOMIA 01.02.2024 Espoon kaupunginteatterilla kautena 31.1.-6.3.2024.

GENRE PUHETEATTERI 

KIELI SUOMI 

IKÄ­SUO­SI­TUS 16+




Taustaa Espoon teatterin sivulta :

Alice Birch on brittiläinen näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja, jonka näytelmiä on tilattu mm. Royal Shakespeare Companyn ja Lontoon The National Theatren arvostetuille lavoille. Hänen tunnetuimpiin näytelmiinsä kuuluu muun muassa [blank] (2019) sekä Revolt. She Said. Revolt Again. (2016). Birchin vakiintunut työpari on Katie Mitchell. Heidän yhteistyönsä on poikinut useita näytelmiä: Ophelia’s Zimmer (2015) ja Elfriede Jelinekin runoteoksen pohjalta sovitettu Schaten (2016) luotiin molemmat berliiniläiselle Schaubünhe -teatterille; Anatomy of Suicide, josta Birch palkittiin Susan Smith Blackburn – palkinnolla, syntyi Lontoon Royal Court Theatrelle. Birch on sovittanut Mitchellin kanssa myös Marguerite Duras’in Maladie de la Mortin ja Virginia Woolfin Orlandon. Birch sovitti tv-sarjan Normal People yhteistyössä Sally Rooneyn ja Mark O’Rowen kanssa ja sai Emmy-ehdokkuuden työstään. Hän työskenteli HBO-sarja Successionin toisen kauden story editorina ja toimii tällä hetkellä pääkirjoittajana ja -tuottajana tv-sarjassa Dead Ringers, jonka pääosassa on Rachel Weisz. Birchin esikoisfilmi Lady Macbeth voitti vuonna 2017 viisi British Independent Film Awards -palkintoa, joista yksi myönnettiin parhaasta käsikirjoituksesta.


Tietoa && Espoon kaupunginteatterin sivulta:

" Äiti, tytär, tyttärentytär. Kotiäiti, addikti, lääkäri. Kolmen naissukupolven tragediat kietoutuvat yhteen näyttämöllä jatkumoksi, jota on mahdotonta paeta. Naisten tahto kirjoittaa omat kohtalonsa uusiksi ei kuitenkaan sammu milloinkaan.

Palkitun näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja Alice Birchin Erään itsemurhan anatomia on ainutlaatuinen näytelmä, jossa itsemurhan trauma kaikuu yli sukupolvien ja läpi aikojen. Ympäri maailmaa esitetty ja ylistetty näytelmä nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa &&:n näyttämöllä.

Kolmen naisen elämät kolmella eri aikakaudella – Carol 1970-luvulla, Anna 2000-luvulla ja Bonnie 2030-luvulla – lävistävät toisensa teoksessa uudelleen ja uudelleen. Kolme samanaikaisesti näyttämöllä esitettävää ja toisiinsa limittyvää tarinaa kommentoivat toisiaan terävällä huumorilla, kauniilla kielellä ja pysäyttävillä hetkillä.

Ohjaajat Sanna Silvennoinen ja Davide Giovanzana luovat omassa tulkinnassaan poeettisen maailman, jossa uniikki näytelmä herää henkiin musiikin, nukketeatterin ja fyysisen teatterin keinoin. Unenkaltaiset kuvat vyöryvät kokijoiden ihon alle, jättäen jäljen pitkäksi aikaa.

“Luettuani näytelmän olin shokissa, pökerryksissä ja hölmistynyt. Tunsin, että tämä on kriittisen tärkeä tarina, jossa tarkastellaan trauman periytymistä. Itse tekstistä kumpuaa kysymys siitä, minkälaisen taakan voi jättää lapsilleen, jopa lapsenlapsilleen,” selittää Davide Giovanzana. ”Tarinan ydintä ei ole kirjoitettu perinteisen tarinan keinoin, joten sitä ei voi myöskään esittää tavanomaisin tavoin. Kun tapasin Sannan, keskustelimme taiteellisista kiinnostuksen kohteistamme ja ymmärsin välittömästi, että tämän uniikin näytelmän voi tehdä vain yhteistyössä hänen kanssaan. Valitsemamme lähestymistapa kietoo yhteen naturalistisen käyttäytymisen, teatterinuket, fantasian, tanssin, laulun ja lopulta sirkuksen. Se kuljettaa yleisön poeettiselle ja lumoavalle matkalle, jolla tutkitaan elossa olemisen olemusta.”


TUOTANTO Teatteri Metamorfoosi, && ja Circo Aereo

NÄYTTÄMÖ &&Revontuli

KESTO 2,5 t, sis. väliajan

KIELI suomi

TEKSTITYS ei tekstitystä. Juoniselostus saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kannattaa katsoa ensin, ja lukea juoniselostus jälkeen päin. 

Baari Juorun seinällä on heijastettuna henkilögalleria ja heidän värinsä.


VAROITUKSET Itsetuhoisuus, päihdeaddiktio. Teatteriusvaa. Ikäsuositus 16+



Taustaa Espoon teatterin sivulta:


Sanna Silvennoinen on sirkustaiteilija, ohjaaja ja koreografi. Hän on valmistunut nykytanssijaksi Amsterdam Hogeschool voor de Kunsten:sta ja toimii yhtenä nykysirkusryhmä Circo Aereon taiteellisista johtajista. Hän pokkasi tänä vuonna Sirkuksen lumo -palkinnon yli 20 vuoden ajan tekemästään monipuolisesta työstä: ilman hänen arvokasta taiteellista panostaan suomalainen nykysirkus näyttäisi hyvin erilaiselta. Silvennoinen yhdistää ohjauksissaan monipuolisesti taiteen eri osa-alueita tuoden yhteen tanssin, teatterin, sirkuksen, musiikin, kuvataiteen ja performanssin tekijöitä. Aiemmin hän on työskennellyt sirkuskoreografina mm. Suomen Kansallisoopperassa ja Kansallisteatterissa. Silvennoisen ohjaustöihin lukeutuu muun muassa yleisömenestykset Talvisirkus Rakkaus, Lion – The Weird and Magical Abracadabra Lion Shown sekä klovni Thom Moncktonin sooloteokset The Pianist ja The Artist. 
 
Davide Giovanzana on teatteriohjaaja, pedagogi ja tutkija. Hän opiskeli figuratiivista maalausta Genevessä, Lecoq-pedagogiaa Brysselissä, ja on suorittanut tohtorin tutkinnon Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Työssään Giovanzana yhdistää fyysisen teatterin, teatterin ja median ja poliittisen komedian keinoja. Hän on toiminut näyttelijäntyön, dramaturgian, ja taiteellisen tutkimuksen opettajana yli 20 vuotta ja opettanut niin näyttelijöitä, tanssijoita, ohjaajia kuin sirkustaitelijoita. Hän on asunut ja työskennellyt Euroopassa, Yhdysvalloissa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Muutettuaan Helsinkiin, Giovanzana perusti Teatteri Metamorfoosin vuonna 2006 ja työskenteli kansainvälisen MasQue naamioteatterifestivaalin taiteellisena johtajana vuosina 2007-2015. 
 
Vuonna 2019 Giovanzana ja David Kozma perustivat New Theatre Helsingin, joka toimii tilana Suomen ulkopuolella syntyneille taiteilijoille ja yhteisöille, jotka eivät ole edustettuina institutionaalisen Suomen lavoilla. Vuonna 2020-21 hän työskenteli taiteellisen tutkimuksen vierailevana professorina Teatterikorkeakoulussa. Tällä hetkellä Giovanzana toimii näyttelijäntyön lehtorina Tampereen yliopistossa (Näty). Hänen viimeisimpiä ohjaustöitään ovat mm. Stefano Massinin Lehman-trilogia (2020), Survival Kit (2021) ja Albert Camusin Sivullinen (2021). Giovanzana on ohjannut Talvisirkuksen kahdesti: play (2017) ja Kosmos (2013).

keskiviikko 29. marraskuuta 2023

Akse Petterssonin Joitakin keskusteluja merkityksestä. Kylläpä nauratti ja pöllämystytti 26.11.2023 Q-teatterilla

Akse Petterssonin Joitakin keskusteluja merkityksestä. 

Kylläpä nauratti ja pöllämystytti 26.11.2023 Q-teatterilla. Mitään en menosta ymmärtänyt, mutta kaikki tuntui niin tutulta. Jos tämä keskusteli sen elokuvan kanssa, johon viitattiin, niin löysin kolme tasoa. Kirjoitan niistä