Svetlana Aleksijevitšin NEUVOSTOIHMISEN LOPPU -NÄYTELMÄ Vuosaaren entisessä lukiossa. Brutalismia kerrakseen!

NEUVOSTOIHMISEN LOPPU

Svetlana Aleksijevitšin NEUVOSTOIHMISEN LOPPU -NÄYTELMÄ Vuosaaren entisessä lukiossa. En ole vielä nähnyt teosta, mutta kohta näen. 

Brutalismia kerrakseen! Nyt jos koska on teatteriesityksen miljöö enemmänkin kuin sopiva. Itäisen Helsingin laaja kukkiva Vuosaari ja siellä entinen koulu. Betonibunkkeri. 

Vasemmalla kulttuurikeskus Vuotalo, jossa kirjasto ja sali keikoille ja elokuville. Oikealla entinen koulu. 

Rakastan Itä-Helsinkiä. Se on kotini. Se ei ole #lähiöhelvetti kuten oululainen journalisti erheellisesti vuonna 2016 main kirjoitti, vaan omaa merenrantaa, metsää, luolia, vuoriakin. Siellä kukkii kirsikka ja valeomenapuut. Mutta on siellä brutalismia, ja harmaata betonia. Mutta se miljööstä. 

Tässä taustatietoa fb-tapahtumasta: 

”Etsin ihmisiä, jotka olivat pysyvästi sitoutuneet aatteeseen ja antaneet sen tunkeutua niin syvälle itseensä, ettei sitä saanut enää repäistyä irti. Valtiosta oli tullut heidän maailmankaikkeutensa, joka sulki pois kaiken muun, jopa heidän oman elämänsä.” – Svetlana Aleksijevitš, Neuvostoihmisen loppu -teoksen esipuhe

NEUVOSTOIHMISEN LOPPU on ensimmäinen valkovenäläisen Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitšin (s. 1948) tekstiin perustuva näyttämöteos Suomessa. Kantaesitys toteutetaan Vuosaaren tilajakamossa eli Vuosaaren koulukäytöstä poistetun vanhan lukion tiloissa Itä-Helsingissä. Tilat muuttuvat esityksessä 1990-luvun brutaaliksi venäläiseksi vanhainkodiksi.

Esityksen tarkoituksena on tutustuttaa suomalaiset katsojat Aleksijevitšin tuotantoon ja lisätä katsojien ymmärrystä Venäjästä. Pääroolin esittää Sami Lanki. "

”Mikä tässä on kaikkein järkyttävintä? Mikä minut tappaa? Murskattu idea! Kommunismi on petetty! Kaikki on pirstaleina!”

Valkovenäläisen Nobel-kirjailijan Svetlana Aleksijevitšin teokseen Neuvostoihmisen loppu pohjaava esitys kertoo 87-vuotiaan Vasili Petrovitš N:n tarinan. Neuvostoliitto on jo hajonnut ja kommunismille nauretaan, mutta Vasili Petrovitš uskoo edelleen ideaan. Hän on puolueen uskollinen kaaderi.

Aleksijevitšin tyylilaji on dokumentaarinen proosa, jossa hän tutkii Utopian eli kommunistisen Neuvostoliiton tuhoutumista. Vasili Petrovitšia Aleksijevitš haastatteli 1990-luvun alussa.

NEUVOSTOIHMISEN LOPPU on ensimmäinen Svetlana Aleksijevitšin tekstiin perustuva näyttämöteos Suomessa. Kantaesitys toteutetaan Vuosaaren koulukäytöstä poistetun vanhan lukion tiloissa Itä-Helsingissä. Tilat muuttuvat esityksessä 1990-luvun brutaaliksi venäläiseksi vanhainkodiksi.

Esitys kertoo maailmankuvasta, johon Venäjän nykyhallinto on kasvanut. Sen tarkoituksena on tutustuttaa suomalaiset katsojat Aleksijevitšin tuotantoon ja lisätä katsojien ymmärrystä Venäjästä.

Pääroolin esittää Sami Lanki.

Esityksen tuottavat HELSINKI 00980 ja sadsongskomplex:fi. Tuotanto on osa Suomen Kulttuurirahaston tukemaa Maailma näyttämölle -hanketta.

HELSINKI 98 on uusi teatteriryhmä, joka tutkii kysymystä: ”Mitä taide voi olla 24.2.2022 jälkeen?

sadsongskomplex:fi on vuonna 2015 Helsingissä perustettu kansainvälisesti operoiva teatteriryhmä, jonka esityksiä on tähän mennessä nähty 12 maassa - myös Venäjällä. Ryhmän seuraava tuotanto saa ensi-iltansa lokakuussa Italiassa. "

Kantaesitys 15.9.2023

TYÖRYHMÄ

Kirjailija: Svetlana Aleksijevitš

Suomennos: Ohjaaja ja Martti-Tapio Kuuskoski

Rooleissa: Vasili Petrovitš N – Sami Lanki; Sairaanhoitaja ja muita rooleja – Elli Närjä

Ohjaus, sovitus, tuotanto: Ohjaaja

Lavastus, videot, valot, juliste: Pavel Semtsenko

Puvut, maskeeraus: Anis Kronidova

Äänisuunnittelu: Ville MJ Hyvönen

Markkinointi ja pr: Elli Närjä

Taloushallinto: Jari Juutinen

Esityksen suomennos on tehty näyttämöä varten.

Esitystä suositellaan yli 16-vuotiaille.

Esityksen ohjaaja ei halua nimeään julkisuuteen Venäjän sodan takia.

* * *

" Svetlana Aleksijevitš (s. 1948) on valkovenäläinen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2016. ”Palkinto myönnetään hänen moniäänisille kirjoituksilleen, jotka ovat muistomerkki aikamme kärsimykselle ja rohkeudelle.”

Sadoista ja tuhansista haastatteluista kootut pienen ihmisen henkilökohtaiset tarinat historian käännekohdissa ovat synnyttäneet kuuluisat romaanit Sodalla ei ole naisen kasvoja (1985), Sinkkipojat (1991), Tšernobylista nousee rukous (1997) sekä Neuvostoihmisen loppu. Kun nykyhetkestä tuli second handia (2013).

Svetlana Aleksijevitš kirjoittaa venäjäksi. Aleksijevitšia ja aikaisempia venäläisiä kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneita yhdistää julma kohtalo. He ovat kaikki joutuneet pakenemaan kotimaastaan. Totuudella ja kauneudella ei ole sijaa totalitaarisessa valtiossa. Ivan Bunin, Boris Pasternak, Aleksandr Solženitsyn ja Josif Brodsky pakenivat Neuvostoliitosta ja Svetlana Aleksijevitš Valko-venäjältä.

Vuonna 2020 Valko-Venäjän mielenosoitusten aikaan Svetlana Aleksijevitš kuului opposition demokraattiseen koordinaationeuvostoon. Monia koordinaationeuvoston henkiköitä pidätettiin ja laitettiin vankilaan. Euroopan Unionin Suurlähettiläät päivystivät Aleksijevitšin kotona yrittäen estää kirjailijan vangitsemista. Lopulta Aleksijevitš pakeni Berliiniin. Tänä päivänä Svetlana Aleksijevitšin tuotanto on kielletty Valko-Venäjällä. "

Vuosaaren tilajakamo - Vuosaaren entinen lukio • Vuosaarentie 7, 00980 Helsinki

Hiirenloukku ei ollut täysosuma Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä ensi-illassa, mutta kolmen tähden syksyn avaus

Hiirenloukku ei ollut täysosuma Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä ensi-illassa, mutta kolmen tähden syksyn avaus. 

Agatha Christie

HIIRENLOUKKU

klassikkodekkari

Vaikka Sauli Suonperän suvereeni kreisi hahmo Christopher Wren kohtauksen, kohtauksia varastaen nauratti. Pitkine koipineen hän vei sopivan, tai sopimattoman paljon tilaa lavalta, kuitenkin hyvin liikkuen, tai ilmehtien. 

Ja Severi Saarinen tässä Giles Ralstonin roolissa on mustasukkainen, umpimielinen, pitkävihainen, jurottava aviomies oli hyvinkin tunnistettava. En ole nähnyt Hiirenloukkua aiemmin, vaikka se on Lontoossa pyörinyt sen 70 vuotta. Kuinkahan pitkään täällä... Koska ei saa paljasta whodunit, who-done-it, kuka-sen-teki, niin en paljasta. Tarina tuntuu yhdistelmältä Agatha Christien 3 - 5 muuta tarinaa. En kerro mitä, ettei juonta arvaa, päättele. Varsinkin filmatisoinneissa on tuttuja yhtymäkohtia, motiiveja. 

Mutta olemme noin 50-luvulla, kaikki on vintagea. On vanha kartano josta on tehty pieni hotelli. Muutamaa vierasta odotellaan. Mutta on kamala ilma, lunta on tupruttanut niin, että tiet ovat tukossa. Apua ei ole tulossa. Olemme siis suljetun tilan mysteerissä kuten parissa muussakin Christien tarinassa.

Hirvittävä vieras on ilkeä nainen, joka on pukeutunut hyvin vihreään mekkoon. Helena Haarasen rooli on ROUVA BOYLE. 

Olin tuolloin päivällä nähnyt erinomaisen kolmen tähden elokuvan Rikos on minun, 30-luvulle sijoittuva metoo-satiiri ajalta jolloin naisella ei ollut edes äänioikeutta, ja dekkari, jossa näyttelijätär sanoi vihreän mekon tuovan huonoa onnea. En muista tarkoittiko teatterin näyttämöä vaiko oikeissalia... 

Toisaalta Downton Abbeyn kuikelo leskikreivitär sanoi mainion ilkeästi vihreän olevan vaikea väri mekolle (epävarmalle naiselle). 

Tässä vihreä mekko ja oranssi tukka huutavat räikeyttä ja vulgaarisuutta, vaikka nainen on olevinaan rikas tai häntä pitäisi palvella kuin keisarinnaa. Nainen valittaa kaikesta. Nainen kommentoi kaikkea.

Muitakin vieraita lappaa sisälle. Eikä katsoja oikein tiedä kuka kukin on, oikeasti. Jännitystä tulee, kun Lontoossa on tapahtunut raaka murha. Voiko tuo murhaaja olla tämän saman katon alla.

Sain lipun, kiitos siitä!

Kun kirjoitin, ettei täysosuma kuten Baskervillen koira ja Näytelmä joka menee pieleen, jotka molemmat olivat hillittömiä toteutuksia teatterin lavalla mm akrobatiab, nopeiden reaktioiden, hulluttelun ja käsikirjoituksen osilta. Arena-näyttämö on profiloitunut sekä farssien että dekkareiden keitaaksi Hakaniemessä, kummistakin pidän. Siellä on ollut myös koskettavaa draamaa kuten Kultalampi. Puhun siis viime vuosista kun teatterissa olen ravannut teatteribloggaajana.

Rakastan Christien jännittäviä tarinoita, kuten olen tehnyt useamman vuosikymmenen ajan. Niin elokuvissa, sarjoissakin. Traagisin on Ikiyö. Myös Kurpitsajuhlan filmatisoinnissa on erityisen traaginen rakkaustarina. 

Pidän myös kirjojen kotimaista kansista 80-luvulla. Kuten Ruumis kirjastossa ja väärän vänkyrä talo. 

See How They Run (2022) oli valkokaankaalla viime vuonna mainio mysteeri/komedia. 

Agatha Christie

HIIRENLOUKKU

Hyytävän jännittävä klassikkodekkari

Tekijäloota:

Aino Piirola

SUOMENNOS

Miika Muranen

OHJAUS

Katariina Kirjavainen

LAVASTUS

Laura Dammert

PUKUSUUNNITTELU

Petteri Heiskanen

VALOSUUNNITTELU

Eradj Nazimov

ÄÄNISUUNNITTELU

Henri Karjalainen

NAAMIOINNIN SUUNNITTELU

Sanna Niemeläinen

DRAMATURGI

ROOLEISSA

Mollie Ralston ELINA KEINONEN

Giles Ralston SEVERI SAARINEN

Christopher Wren SAULI SUONPÄÄ

Rouva Boyle HELENA HAARANEN

Majuri Metcalf RISTO KASKILAHTI

Leslie Casewell SANNA-JUNE HYDE

Herra Paravicini SANTERI KINNUNEN

Ylikonstaapeli Trotter JOEL HIRVONEN

 

ÄÄNIROOLEISSA

Ohikulkijat kadulla

LEENAMARI UNHO, URSULA SALO,

VAPPU NALBANTOGLU

Poliisi

MIKKO VIRTANEN

Uutistenlukija

JOUKO KLEMETTILÄ

Radio-ohjelman psykologi

MIIKA MURANEN

Agatha Christie

 ARENA-NÄYTTÄMÖ – Hämeentie 2

 Ensi-ilta 7.9.2023

 Noin 2 t 30 min, sis. väliajan

 

”Joku teistä on vaarassa – kuoleman vaarassa.”

Lue lisää Helsingin kaupunginteatterin sivulta: 

" Dekkarikuningatar Agatha Christien Hiirenloukku sijoittuu nostalgiseen 1950-luvun Englantiin. Vuonna 1952 Lontoossa ensi-iltansa saanut teos on maailman pisimpään yhtäjaksoisesti esitetty näytelmä, kiistaton klassikko ja käsittämättömän suosittu teatteri-ilmiö. Nyt tämä hyytävä jännitysnäytelmä nähdään Helsingin Kaupunginteatterissa, tiivistunnelmaisella Arena-näyttämöllä.

Mollie ja Giles ovat nuori, onnellinen pariskunta. Heillä on edessään aivan erityinen päivä, he ovat avaamassa Monkswellin täysihoitolaa vanhaan perintökartanoon keskelle maaseudun rauhaa. Kun kaikki on valmista asiakkaita varten, iskee lumimyrsky ja sekoittaa suunnitelmat. Samaan aikaan radiossa poliisi tiedottaa Lontoossa tapahtuneesta murhasta, jonka tekijää etsitään.

Kun asiakkaat lopulta pääsevät myrskyn läpi kartanon lämpöön, tunnelmallinen täysihoitola herää eloon. Mollie ja Giles saavat palveltavakseen vaativan vierasjoukon, eivätkä kaikki tunnu tulevan toimeen keskenään. Juuri ennen kuin lumi saartaa kartanon ja tukkii tiet, paikalle saapuu poliisi varoittamaan murhaajasta, joka on jättänyt viestin: seuraava uhri löytyy Monkswellin täysihoitolasta.

Kuinka murhaaja pääsee lumimyrskyn keskeltä kartanoon? Vai onko hän jo siellä? "

Sekä

" LUVASSA HYYTÄVÄÄ JÄNNITYSTÄ SULJETUSSA TILASSA" 

Hiirenloukun ohjaajalta:

" Murha illassa on kuulunut jo teini-iästä omiin rutiineihini. Se on nautittu joko kirjojen, tv-sarjojen tai elokuvien muodossa. Siksi olikin itsestään selvää vastata kyllä, kun minulle tarjottiin mahdollisuutta ohjata Arena-näyttämölle jännitysnäytelmien klassikko Hiirenloukku. Aiemmin olen näytellyt tämän lajityypin teoksessa, mutta nyt pääsin ensimmäistä kertaa luomaan näyttämölle ohjaajana hyytävää jännitystä ja tämä haaste on ollut nautinnollista. *

HIIRENLOUKUN LAVASTUKSEN SUUNNITTELUSTA

" Hiirenloukku on klassinen jännitysjuoninäytelmä. Paikka, tässä tapauksessa Monkswellin kartanon täysihoitolan sali, on tarkkaan Agatha Christien käsikirjoituksessa kuvailtu. Mysteeriä on mahdotonta synnyttää näyttämölle ilman tarkkaa tilan arkkitehtuuria. Jännitys saadaan ylläpidettyä noudattamalla käsikirjoituksessa annettua ovien, sähkökatkaisimien, huonekalujen ja ikkunoiden sijoittelua. Näiden elementtien paikoista näyttämöllä syntyy iso osa esityksen rytmistä ja näyttelijöiden liikeradat. Jännitysnäytelmän tilan luominen, samoin kuin farssin, on matematiikkaa; kuinka kauan näyttelijällä kestää siirtyä paikasta A paikkaan B, jotta mysteeri ei paljastu ja tilanteet seuraavat luontevasti toisiaan ja katsoja pysyy jännitysnäytelmän pihdeissä. "

Terveiset Kerjäläisoopperan ensi-illasta Opistotalolta, Kalliosta. Kyllä työväenopistot ovat mainioita

Terveiset Kerjäläisoopperan ensi-illasta Opistotalolta, Kalliosta. Kyllä työväenopistot ovat mainioita. Ilmaiseksi tänään neljä tiimaa barokkiorkesteria, lavalla näkynyt ainakin kokkelia, ruumisarkku ja dildo. Yhdistellään barokkia ja nyky-Kalliota mm Roskapankin rinsessat.

01.09.2023

Myöhemmin lisää

#välitaukotviitti

Tämmöinen meno oli loppukumarruksissa eilen Kerjäläisoopperan ensi-illassa Kalliossa, Opistotalolla

#kerjäläisooppera2023 #kerjäläisooppera #opistotalo

Lähdin ekstemporee jamboree kiireellä Kallion pinkkiin opistotaloon jossa on ollut mainiota luentoja, kursseja ja tapahtumia tässä vuosikymmenten saatossa. Tällä kertaa ilmaisena tapahtumana oli alle neljän tunnin barokkihupailu, Kerjäläisooppera. 

Alkuperäistä teosta oli modernisoitu osin, saaliina mm aiphouneja. Mutta komeat barokin ajan miestenvetimet oli pääosassa, barokin aikaanhan oli miehen parhaimman näköisiä, heillä oli feminiisyys ja maskuliinisuus tasapainossa. Varsinkin pääpahiksella, rosvojoukon johtajalla. 

Naiset olivat lähinnä rokokoon ajalta, bordellissa. Muistuttaen Madonnan sitä Vogue-esitystä olikohan MTV:llä, musiikkikanavalla, silloin kun sieltä vielä tuli musiikkia. Oli myös Lana Del Reytä kukkakruunussaan ja Last Night in Soho -elokuvan Puppet in the string -menoa, eli ilakoivaa burleskia. 

Kokonaisuutena tuntui olevan esiintyjäkatraalla amatöörien ja ammattilaisten yhteistyötä, opiskelijoiden ja pitkää uraa tehneiden. Barokkiorkesteri soitti tietenkin barokin asuissa ja -peruukeissa. 

Huikeimmillaan koreografia oli seksikohtauksessa, jonka kuin genre-elokuvista tutut nallet peittivät häpeissään lakanalla. 

Modernia ja ilkamoivaa. 

Tosin rekvisiittaa ja puitteita, taustavideoita ja -kankaita olisi kaivannut lisää, ja näytöstä myös teatterinlavalle

Taustaa:

Kerjäläisooppera

Balladiooppera 

Libretto: John Gay

Sanoittaja: John Gay

Säveltäjä: Johann Christoph Pepusch

Hahmot: Captain Macheath, Jonathan Jeremiah Peachum, Lucy Lockit, Diana Trapes.. 

Kirjoitettu: 1728

Ensiesitys: 29. tammikuuta 1728, Lisle's Tennis Court

" Kerjäläisooppera 1.9.-9.9.2023

Helsingin työväenopisto esittää Kerjäläisoopperan (Beggar’s Opera) syyskuussa 2023. Teoksen tekemiseen osallistuu opiskelijoita eri ainealoilta. Solisteina kuullaan Tomi Metsäketoa ja Rolf Bromania. "

Ker­jä­läi­soop­pe­ra 1.9.-9.9.2023

Lue lisää työväenopiston ja hel:n sivuilta: 

" Helsingin työväenopisto esittää Kerjäläisoopperan (Beggar’s Opera) syyskuussa 2023. Teoksen tekemiseen osallistuu opiskelijoita eri ainealoilta. Solisteina kuullaan Tomi Metsäketoa ja Rolf Bromania.

Lontoon alamaailma siirtyy Kallioon – työväenopisto esittää Kerjäläisoopperan

Helsingin työväenopiston opiskelijat esittävät 1.–9. syyskuuta kirjoittaja John Gayn ja säveltäjä Johann Christoph Pepuschin vuonna 1728 luoman Kerjäläisoopperan, joka on balladiooppera orkesterille, laulajille sekä tanssijoille. Työväenopistossa esitettävän version on sovittanut ja leikannut nykyiseen muotoonsa yhdysvaltalainen Jonathan Dobin.

Dobin on säveltäjä ja sovittaja, joka on erikoistunut 1600- ja 1700-luvun musiikin rekonstruoimiseen ja sovittamiseen. Työväenopiston esitykseen musiikin ovat sovittaneet Amore Barocco orkesterille kapelimestari Anni Elonen sekä cembalisti Laura Ollberg-Ekman.

Ohjaajana toimii Ville Saukkonen, jonka mukaan Kerjäläisooppera sopii erinomaisesti työväenopiston maailmaan sen monien pienten roolien ja tanssiosuuksien ansiosta.

Solisteina kuullaan Tomi Metsäketoa ja Rolf Bromania sekä muita vierailevia laulajia. Pääosissa laulavat mm. Tiia Maria Saari, Saara Pääkkönen, Susanna Snellman ja Petter Korkman. Kokonaisproduktioon osallistuu 54 opiskelijaa musiikin, tanssin, käsitöiden ja median ainealoilta.

Musikaalien esiäiti

Lontoon alamaailmaan sijoitetun näytelmän tapahtumat on siirretty nykyaikaan ja Kallioon. Teoksen on suomentanut kääntäjä Saara Pääkkönen, joka on myös opiston pitkäaikainen laulunopiskelija.

Kolmesataa vuotta vanha teos sisältää paljon viittauksia muun muassa oman aikansa politiikkaan. Se on vahvasti kirjoittajansa John Gayn teos ja hänet mainitaankin poikkeuksellisesti ennen säveltäjää tämän oopperan kohdalla. 

Teosirvailee italialaiselle opera serialle ja on nimestään huolimatta pikemminkin kolminäytöksinen musiikkinäytelmä, pastissiteos, joka sisältää 69 tunnettua laulua (ooppera-aarioita, virsiä, kansanlauluja, balladeja) useilta eri säveltäjiltä monista eri maista – onpa mukana yksi Händelinkin aaria.

Kerjäläisoopperalla on vankka historiallinen arvo ja perusta länsimaisessa musiikkikulttuurissa.

– Sitä voi hyvällä syyllä kutsua musikaalin esiäidiksi. Ilman tätä teosta, meillä ei olisi Catsia tai West Side Storya, kertoo Saukkonen.

Produktion harjoitukset ovat olleet käynnissä lukuvuoden 2022–2023 työväenopiston kursseilla. Esitykset toteutetaan syksyllä 2023 seuraavasti:

pe 1.9.klo 19.00,

su 3.9. klo 14.00,

ke 6.9. klo 19.00,

pe 8.9. klo 19.00,

la 9.9. klo 14.00

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kesto on noin 3h 30min sisältäen väliajan. Kahvio on avoinna ennen esityksiä sekä väliajalla. Ikäsuositus: 16 v. Ei ennakkovarauksia.

Helsingin työväenopiston Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26

Lisätiedot: satu.luomajoki(at)hel.fi

(Kuva: Nils Krogell) 

Zachris Castrenin säätiö on mukana tukemassa Kerjäläisoopperan tuotantoa. "

Kuka tappoi bambin Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 02.09.2023.

Kuka tappoi bambin Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 02.09.2023. 

Monika Fagerholmin Vem dödade bambi? -romaanin lukemista olen vältellyt, koska se ei ole trilleri, eikä dekkari eikä nordic noir. Olen lukenut siitä 1/4. Suomeksi. 

Kuka tappoi bambin, mikä tappoi bambin, viattoman, viattomuuden. Kuka vei tulevaisuuden. Who killed bambi on myös tuttu Sex Pistols -slogan. 

Eilen matineassa, päivänäytöksessä nähty nykyesitys kysyy.

Helsingin Kaupunginteatteri - Kuka tappoi bambin? - Kuvassa: Misa Lommi, Pyry Nikkilä ja Jaakko Hutchings - Kuvaaja: Noora Geagea

Eilen oli Twitterissä, nykyisessä X:ssä, paljon retwiittejä kuinka suuri osa tytöistä joutuu seksuaalisen häirinnän kohteiksi.

Tämä tarina on neljästä hyvän perheen pojasta jotka joukkoraiskasivat tytön kellarissa. Vanhemmat, muu väki kellarin yläpuolella eivät tienneet asiasta.

Kun romaanissa on useampi ääni, ja se on pirstaloinen, kudelma, niin tässä näytelmäversiossa päähenkilönä, puhujana, näkökulmana on yksi pojista. Nykyesityksen näyttämö koostuu heijastavista, sileistä, hopeisista pinnoista. Ja katsoja jäykistyy kun kuulee jumputtavaa kovaa biittiä. Katsoja pelkää koska se kohtaus tulee.

Mutta tämä ei ole triggeröivä esitys.

Viime vuosina raiskausta ja sen aiheuttamaa traumaa, tragediaa, ( ja miksi poikia ei laiteta vastuuseen, ja mistä syystä,) on käsitelty mm Lupaava nuori nainen elokuvassa. 

Eilen somessa pyöri myös raiskauskulttuurin pyramidi, jossa alimmassa kerroksessa lukee : no pojat on poikia.

Esitykseen on valittu hyvännäköisiä, urheilullisia poikia, jotka vain virnuilevat. Vain yksi pojista on rikki.

Muistan katsoneeni Julie Taymorin ohjaaman elokuvan Titus vuodelta 1999, ja kuinka hän dvd:n ekstroissa tai kommenttiraidalla kertoo, miten käsikirjoitti ja ohjasi naisena, naisohjaajana, ohjaajana raiskauskohtauksen tähän Shakespearen tarinaan, kostotragediaan Titus Andronicus. Katsomisesta on kulunut kohta 20 vuotta. 

Suosittelen 🌟🌟🌟🌟

Kiitoksia lipusta Helsingin kaupunginteatterille. 

Monika Fagerholm – Pipsa Lonka

KUKA TAPPOI BAMBIN?

Voiko pahan unohtaa?

Tekijäloota:

Laura Jänisniemi

SUOMENNOS

Riikka Oksanen

OHJAUS

Justus Pienmunne

KOREOGRAFIA

Janne Vasama

LAVASTUS

Tiina Kaukanen

PUKUSUUNNITTELU

Kari Leppälä

VALOSUUNNITTELU

Eero Niemi

ÄÄNISUUNNITTELU

Maija Sillanpää

NAAMIOINNIN SUUNNITTELU

Henna Piirto

DRAMATURGI

 

Tekijät lavalla:

Elias Keränen (vier.)

COSMO

Heidi Herala

ANNELISE

Jaakko Hutchings (vier.)

GUSTEN 16 V.

Aksinja Lommi (vier.)

SAGA-LILL

Misa Lommi (vier.)

EMMY

Kari Mattila

ABBE

Pyry Nikkilä (vier.)

GUSTEN 26 V.

Justus Pienmunne

NATHAN

Leena Rapola

ANGELA

PIENI NÄYTTÄMÖ – Eläintarhantie 5

 Ensi-ilta 31.8.2023

 Noin 1 t 30 min, ei väliaikaa

 Esitystä ei suositella alle 16-vuotiaille

Lue lisää Helsingin kaupunginteatterin sivulta/

" Huvilakaupunki on idyllinen asuinalue, hyväosaisten ihmisten yhteisö. Se on pikkukaupunki, jossa kaikki tuntevat toisensa. Tai ainakin toistensa julkisivut.

Huvilakaupungin harmonia särkyy kerralla palasiksi, kun neljä hyväosaisen perheen poikaa syyllistyy järkyttävään väkivallantekoon kotibileissä. Hätääntynyt yhteisö haluaa unohtaa tragedian mahdollisimman nopeasti. Vaikka teko olisi miten hirvittävä, yhteisön harmonia on tärkeämpi.

Mutta Gustenia muistikuvat eivät jätä rauhaan. Hän tuntee olevansa ikuisesti sidoksissa pikkukaupungin ihmisiin. Millaisena elämä voi jatkua, jos on syyllistynyt johonkin niin kauheaan? Kuinka tapahtunut tragedia solmii Huvilakaupungin ihmiset toisiinsa ja voiko hirveiden asioiden yli todellisuudessa hypätä?

Monika Fagerholmin palkittu romaani Kuka tappoi bambin? on hypnoottinen kudelma, samaan aikaan brutaali ja lyyrisen kaunis. Romaanin dramatisoi suomalaisen näytelmäkirjallisuuden kärkinimi Pipsa Lonka. "

Näin Itämeripäivänä uiskentelen Helsingin kaupunginteatterissa Pieni merenneito -musikaalin merkeissä FISHNEY MUSIKAALISSA 😉

Näin Itämeripäivänä uiskentelen #hktfi teatterissa Pieni merenneito -musikaalin merkeissä FISHNEY MUSIKAALISSA 😉  Helsingin kaupunginteatterin päälavalla eilen 31.08.2023. Kuningas Triton on nostanut muutakin kuin atrainta, prinssi Erik haluaa olla oikea merimies, Pärskykin taitaa ihastua uuteen merenneito Arieliin, joka sydän vie veden pinnalle, ihmisten pariin. Mutta mitä tästä ajattelee Ursula...

Millaista käsityötä, niin merenneitojen paljetit, ilmava merenneitojen koreografiat, nukketeatterityöskentely. 

Väliajat jälkeen sai hullutella enemmän, kuten lokkiparven koreografiassa oli joitakin kunnianosoituksia Mel Brooksin musikaalien / leffojen koreografioille, ehkäpä Producers. Samoin hillittömän kokin tarjoillessa pääruokaa oli jotain Moulin Rougen sinisen goottilaisen tornin viboja. Kokonaisuus oli siis riemuisa, leikkisä, liikkuva. 

Aikuisille oli tarjolla muutana sanaleikki liittyen evoluutioon. Kokonaisuus oli kiki perheelle sopiva satu, tarina ystävyydestä, rakastumisesta, kasvamisesta. Ehkäpä myös rasismista ja vihan levittämisestä, valheista. 

Helsingin Kaupunginteatteri -tuotanto

PIENI MERENNEITO

Disney-suurmusikaali

Puhelin kirjoitti että FISHNEY MUSIKAALI, niinhän ne Arielin systerit vitsailivat kala-aihein... 

Helsingin Kaupunginteatteri -tuotanto

 SUURI NÄYTTÄMÖ 

 Ensi-ilta 17.8.2023

Esityksen mitta on sopiva, myös varhennettu kellonaika esitysaika ja taika kli 18.30, että hyvin ehtii kotiin, pesulle, iltapalalle ja nukkumaan ennen koulupäivää - niin yleisö kuin nuorimmat esiintyjätkin... 

Sain medialipun, kiitos siitä Helsingin kaupunginteatterille! 

Ensimmäisessä osiossa esitetään, kuinka kaikki on periaatteessa hyvin ja balansissa. 

Mutta sekä pieni merenneito Ariel (Yasmine Yamajako) meren pohjassa isänsä kuningas Tritonin (Mikko Vihma) valtakunnassa halua jotain enemmän, häntä kiinnostaa pinnan yläpuolella oleva ihmisten maailma, sen oudot esineet. 

Myös pinnan yläpuolella prinssi Erik (Martti Manninen) haluaisi muuta, olla merimies keskellä merenpärskyjä, eikä olla prinssi jonka on haettava puoliso ja tultava kuninkaaksi. Hänen ainut holhoojansa on Yrjö (Pertti Koivula) joka on fiini hoviherra violetissa rokokoopuvussa, joka tietenkin yrjöää, kun merellä myrskyää. 

Tarinan pahis on merinoita Ursula (upea Sanna Saarijärvi) #teamUrsula joka huijaa ja valehtelee. Ja pitää yllä vihanpitoa ihmisten ja meriväen välillä. Hänellä on pelottavimmat aariat ja eniten pelivaraa repliikeissään. Ursulan hahmoon Disney on lainannut piirteitä Divineltä, tämä lukee nykyään myös käsiohjelmassa. Divine oli elämää suurempi, 150-kiloinen drag-esiintyjä ja John Watersin kulttielokuvien tähti. 

Arielilla on paljon sisaria, ja jokaisella on oma paikkansa merimaailmassa ja erityistaitonsa. Paitsi yhdellä joka vain ajaa takaa pyrstöään. 

Yleisö ei kyllästy tarinan parissa, on mukavaa nähdä kuinka paljetteineen kimaltavat pienet merenneidot ottavat tanssiaskeleita yleisössä, tai ainakin käsillään liikehtivät kuten merenneidot. 

Vaijerityö eli lentäminen eli pintaan uiminen on myös maagista. Tätä produktiota ei tosiaankaan tarvitse hävetä, jos joku sellaista miettii. Joku joka ei käy musikaaleissa Suomessa... 

Samuel Harjanne kyllä sen osaa. 

Tekijäloota:

OHJAUS Samuel Harjanne

SUOMENNOS Reita Lounatvuori

SUOMENNOS (LAULUT) Hanna Kaila

KOREOGRAFIA Gunilla Olsson-Karlsson 

LAVASTUS Peter Ahlqvist

Näyttömöllä: 

ARIEL Yasmine Yamajako (vier.)

ERIK Martti Manninen

Laura Allonen (vier.)

ADELLA

Sofia Arasola (vier.)

ENSEMBLE

Linda Banzuzi (vier.)

ENSEMBLE

Chris Bewsher (vier.)

ENSEMBLE

Akseli Ferrand

ENSEMBLE / VARALLA ERIK

Pauli Halonen (vier.)

PÄRSKY

Sofia Hilli

ENSEMBLE / PAARPUURI

Aleksi Johansson (vier.)

PÄRSKY

Jack Johansson (vier.)

ENSEMBLE

Juha Jokela

ENSEMBLE / VARALLA TRITON

Samuli Kakko (vier.)

SEBASTIAN

Jyrki Kasper

ENSEMBLE / TYYRPUURI

Minna Kettunen-Enberg (vier.)

ENSEMBLE / VARALLA URSULA

Pertti Koivula

YRJÖ

Marissa Lattu (vier.)

ANDRINA

Tuukka Leppänen

SKUUTTI

Lasse Lipponen

ENSEMBLE / VARALLA KIERO

Annette Lundell (vier.)

ENSEMBLE

Iivari Luomala (vier.)

PÄRSKY

Kai Lähdesmäki

ENSEMBLE / VARALLA SKUUTTI

Eleonoora Martikainen (vier.)

AQUATA / VARALLA ARIEL

Lauri Mikkola (vier.)

KIERO

Hanna Mönkäre (vier.)

ENSEMBLE

Heidi Naakka

ENSEMBLE

Unto Nuora

ENSEMBLE / VARALLA YRJÖ

Samuli Pajunen

ENSEMBLE / VARALLA SEBASTIAN

Mikko Paloniemi

ENSEMBLE

Tiina Peltonen

ENSEMBLE

Ava Philip (vier.)

ENSEMBLE

Raili Raitala

ATINA

Tuukka Raitala (vier.)

ENSEMBLE / VARALLA LIERO

Riikka Riikonen (vier.)

ALLANA

Sanna Saarijärvi

URSULA

Suvi Salospohja (vier.)

ARISTA

Teemu Sytelä (vier.)

ENSEMBLE / VARALLA CHEF LOUIS

Antti Timonen

LIERO

Tuomas Uusitalo (vier.)

CHEF LOUIS

Mikko Vihma

TRITON

Kaikki tekijät:

Reita Lounatvuori

SUOMENNOS

Hanna Kaila

SUOMENNOS (LAULUT)

Samuel Harjanne

OHJAUS

Gunilla Olsson-Karlsson

KOREOGRAFIA

Peter Ahlqvist

LAVASTUS

Pirjo Liiri-Majava

PUVUT

William Iles

VALOSUUNNITTELU

Kai Poutanen

ÄÄNISUUNNITTELU

Milja Mensonen

NAAMIOINTI JA KAMPAUKSET

Toni Haaranen

VIDEOSUUNNITTELU

Becky Vincett/ Stitches and Glue Ltd

NUKET

Paul Vincett/ Stitches and Glue Ltd

NUKET

James Veitch/ Flying by Foy Ltd

LENNÄTYKSET

Nick Porter/ Flying by Foy Ltd

LENNÄTYKSET

Sanna Niemeläinen

DRAMATURGI

Risto Kupiainen

KAPELLIMESTARI, KEYBOARD 1

Marko Hilpo

KEYBOARD 2, VARALLA KAPELLIMESTARI, KEYBOARD 1

Henri Lyysaari

KEYBOARD 2

Timo Vesajoki

KEYBOARD 3, KOSKETTIMIEN OHJELMOINTI

John Eldridge

KOSKETTIMIEN OHJELMOINTI

Mikko Mäkinen

KOSKETTIMIEN OHJELMOINTI

Sonetta Harjanne

KONSERTTIMESTARI, VIULU 1

Tommi Asplund

VARALLA KONSERTTIMESTARI, VIULU 1

Barbora Hilpo

VIULU 2

Heidi-Annina Nikkilä

VARALLA VIULU 2

Tiia Ignatius

SELLO

Riikka Lampinen

SELLO

Eeva Koivusalo

KONTRABASSO/ SÄHKÖBASSO

Elina Tyni

HUILU

Ilkka Eronen

VARALLA HUILU

Aila Hettula

OBOE

Anna Mantere

VARALLA OBOE

Markku Luuppala

PUUPUHALTIMET

Marko Portin

PUUPUHALTIMET

Jukka Tiirikainen

TRUMPETTI

Tommi Kolunen

VARALLA TRUMPETTI

Maria Luhtanen

KÄYRÄTORVI

Tatu-Pekka Paukkunen

VARALLA KÄYRÄTORVI

Sami Koskela

RUMMUT JA LYÖMÄSOITTIMET

Janne Savela

RUMMUT JA LYÖMÄSOITTIMET

Mongo Aaltonen

LYÖMÄSOITTIMET

Juhani Hapuli

VARALLA LYÖMÄSOITTIMET

Lue lisää Helsingin kaupunginteatterin sivulta:

"

Helsingin Kaupunginteatteri -tuotanto

PIENI MERENNEITO

Lumoava Disney-suurmusikaali

Helsingin Kaupunginteatteri -tuotanto

 SUURI NÄYTTÄMÖ – Eläintarhantie 5

 Ensi-ilta 17.8.2023

 Noin 2 t 25 min, sis. väliajan

 Esityksessä käytetään strobovaloja, jotka saattavat herkimmille aiheuttaa pahoinvointia

 ikäsuositus 7-vuotiaasta ylöspäin 

Suuri näyttämö muuttuu jälleen vedenalaiseksi taikamaailmaksi syksyllä 2023, kun lumoava Disney-suurmusikaali Pieni merenneito palaa Helsinkiin.  

Nuori merenneito Ariel haluaa jättää merellisen kuningaskunnan ja elää ihmisten maailmassa. Ariel rakastuu prinssiin ja tekee merinoidan kanssa sopimuksen voidakseen elää rakastettunsa kanssa.

Pieni merenneito on kiehtovan ihana, ajaton rakkaustarina, jonka maagisen kaunis musiikki on hurmannut yleisöt ympäri maailman. Huikea musikaali on uinut suoraan katsojien sydämiin myös Helsingissä. Ohjaajana mies lukuisien menestysmusikaalien (mm. Kinky Boots) takaa – Samuel Harjanne.

Alan Menkenin lumoava musiikki teki aikoinaan tästä elokuvasta yhden maailman isoimmista menestyksistä. Musikaalia varten hän on säveltänyt yli 10 uutta laulua, ja mukana ovat luonnollisesti hitit Part Of Your World ja Oscar-palkinnon voittanut Under the Sea.

Musiikki Alan Menken, laulujen sanat Howard Ashman & Glenn Slater sekä käsikirjoitus Doug Wright. Perustuu H. C. Andersenin satuun ja Disney-elokuvaan (tuottajat Howard Ashman ja John Musker, käsikirjoitus ja ohjaus John Musker ja Ron Clements)

Alkuperäinen tuotanto Disney Theatrical Productions "

Taiteiden yönä 17.08.2023 oli Kom-teatterissa mainiot Nukkekoti -näytelmän avoimet harjoitukset. Ibsenin klassikko on nykyajassa

Taiteiden yönä 17.08.2023 oli Kom-teatterissa mainiot Nukkekoti -näytelmän avoimet harjoitukset. Ibsenin klassikko on nykyajassa jossa käydään, ehkä, läpi Erään avioeron anatomia, jos nyt lisään soppaan Annikki Kariniemen karuhkoa parisuhdetarinaa. Nyt keskiössä on gay pariskunta. Ja myös tässäkin raha on vallan ja sadismin väline. Vaan kuka käyttää ja ketä ja miksi. Ensi-illassa ehkä sitten nähdään. Musiikillisesti olimme Hitchcockin suspensessä trillerissä, ja vuodenajallisesti joulun kiireisessä odotuksessa. 

Harjoituksissa oli tarpeeksi huumoria ja kunnioitusta, kun kohtausta uusittiin, muutettiin. Edellinen hieno Nukkekodin modernisointi oli Nora tuolla Teatteri Jurkassa. #avoimetharjoitukset

DILEMMA ensi-ilta 22.08.2023: Yllättävän aito, juonteva esitys. Puhdistavan miellyttävä. Monologin mittainen jutustelu, jossa syvyyttä.

DILEMMA ensi-ilta tänään 22.08.2023 

Masi Tiitta 

 DILEMMA 

   Nykyesityksen näyttämö 

Näyttämöllä: Kreeta Salminen, Ö p 

Ohjaus: Masi Tiitta 

Valosuunnittelu: Kristian Palmu Pukusuunnittelu: Hanne Jurmu 

Tuotanto: Helsingin Kaupunginteatterin Nykyesityksen näyttämö Studio Pasilassa vuosina 2022 ja 2023 nähtävä Nykyesityksen näyttämö -pilottihanke tuo nykyesityksen erilaisia muotoja osaksi Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistokokonaisuutta. 

Nykyesityksen näyttämön toiminta jakautuu vuonna 2023 kolmeen kantaesitykseen ja kahteen vierailuesitykseen. Pilottihanketta tukee Koneen Säätiö. 

DILEMMA ensi-ilta tänään 22.08.2023 

Oho 

Yllättävän aito, juonteva esitys. Puhdistavan miellyttävä. Monologin mittainen jutustelu, jossa syvyyttä.

Kuinka ihminen seisoo hieman vääntyneenä kadulla kun tapaa tutun pitkästä aikaa. Kun ei osata päättää minne menee istumaan. Juoko cavaa. Pitäisikö oottaa et se viilenee. Mitä tehä elämällä. Emmä tiiä.

Hopeansilkkinen verho esirippu peittää lavan. Oikealla roikkuu puunoksa kahdessa ketjussa. Olemmeko ulkona vai sisällä sm-paikassa.

Lavalla ei ole ketään. Kaksi ihmistä puhuu. Sitten sataa vettä. Sali pimenee. Valot syttyvät ja lavalla on mies ja nainen. He kohtaavat kadulla. He jatkavat jaarittelua.

 

He ovat luovia ihmisiä mutta milleniaaleina, vai miten heitä sanoisikaan, eivät osaa päättää mistään. Ehdota sinä. Kaikki on hirveän vetelehtimisen takana. Se on hauskaa katsottavaa ja kuultavaa.

Tunnistettavaa. 

Miehen ajelehtivuus, vaikka fyysisesti onkin hyvin staattista, toi mieleen Jean-Pierre Léaudin. Ja samalla hetkellä mies puhuu kukkakaupan perustamisesta! Myös Jean-Pierre Léaud puuhasi kukkien kanssa!

Mainio

Kiitoksia medialipusta Helsingin kaupunginteatterille. 

Nykyesityksen ei tarvitse olla luontaantyöntävää, vaan se voi olla mutkan kautta myös näin lungia. Pimeys herkistää moninverroin aistit. 

Toisaalta pidän myös luontaantyöntävyydestä. Nykyesityksissä on enemmän skaalaa, ja mahdollisuuksia. Eikä pelkästään miesten tarinoille. 

Mutta ovatko he entisiä, nykyisiä vai tulevia rakastavaisia. Haluaako toinen heistä olla. 

Ovatko he kilpailevia nykyajan taiteilijoita, jotka taistelevat harvinaisista apurahoista, joista jo muutenkin taistelee iso joukko nälkätaiteilijoita. Mikä heidän agendansa on, kuka käyttää valtaa. Ja saako valtaa käyttää. 

Miksi apurahan anominen on niin vaikeaa. 

Miksi systeemi on perseestä. 

Tuli mieleen Emmi-Liia Sjöholmin kirjoittama ja ohjaama romaani VIRTAHEVOT ääni­kirjana, jonka koin elokuvateatteri Rivierassa muistaakseni 13.03.2022 äänikirjan lukijoina äänitteellä Pihla Viitala ja Samuli Niittymäki: 

" Emmi-Liia Sjöholmin VIRTAHEVOT, kosmos 2022, ihastuttava kirja, jossa dialogi, keskustelu, Julie Delpyn ja Anna Karinan perilliseltä, mutta syvemmälle mennään, kirjan pituudella, laajuudella 

Virtahevot oli nautinnollista kuunnella putkeen. Kuten kirjassa aikana on yön neljä tuntia, lukija on autenttisesti mukana. Keskustelu soljuu, on aikaa puhua oikeista asioista, kuunnella. Teoksen kirjailija-ohjaaja Sjöholm ei halunnut lokeroida, onko äänikirja, kuunnelma vaiko ?

Lukija saa itse. "

 

Tässä taustainfoa esityksestä Helsingin kaupunginteatterin sivulta:  

"Dilemma on kahden henkilön välinen dialogi elämän suurista ja pienistä valinnoista. Vaikka keskustelun myötä ei tunnu löytyvän lopullisia ratkaisuja, avautuu toisen kuuntelemisen kautta mahdollisuuksia toisin olemiseen. Dilemma on esitys keskustelemisesta, päättämättömyydestä ja valintojen tekemisen vaikeudesta. Ystävysten, tai ehkä rakastavaisten, tai kahden vain etäisesti toisensa tuntevan henkilön satunnaisesta kohtaamisesta käynnistyy elämän suuria ja pieniä valintoja pohdiskeleva hienovireinen vuoropuhelu. Esityksen kuluessa keskustelu soljuu erilaisten aiheiden läpi, kiertää kehää, katkeilee, junnaa paikallaan ja ajautuu yhä uudelleen kohti kysymyksiä, jotka jäävät vaille ratkaisuja. 

 Masi Tiitta on aikaisemmin työskennellyt koreografina, esiintyjänä, dramaturgina ja toiminut erilaisissa työryhmissä. Hänen teoksiaan on esitetty tanssin, esitystaiteen ja kuvataiteen yhteyksissä mm. Baltic Circle -festivaalilla, Nykytaidetila Kutomolla, Mad House Helsingissä ja Zodiak – Uuden tanssin keskuksessa. "

Näyttämöllä: Kreeta Salminen, Ö p Ohjaus: Masi Tiitta Valosuunnittelu: Kristian Palmu Pukusuunnittelu: Hanne Jurmu Tuotanto: Helsingin Kaupunginteatterin Nykyesityksen näyttämö Studio Pasilassa vuosina 2022 ja 2023 nähtävä Nykyesityksen näyttämö -pilottihanke tuo nykyesityksen erilaisia muotoja osaksi Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistokokonaisuutta. 

Nykyesityksen näyttämön toiminta jakautuu vuonna 2023 kolmeen kantaesitykseen ja kahteen vierailuesitykseen. Pilottihanketta tukee Koneen Säätiö. 

 /////// 

 Masi Tiitta DILEMMA 

 Nykyesityksen näyttämö 

 Masi Tiitta

 STUDIO PASILA – Ratamestarinkatu 5 

 Ensi-ilta 22.8.2023 Noin 1 t, ei väliaikaa 

 Esitysajat: Ti 22.8. klo 18.30 ensi-ilta, studio Pasila To 24.8. klo 18.30, studio Pasila Pe 25.8. klo 18.30, studio Pasila La 26.8. klo 15, studio Pasila Ma 28.8. klo 18.30, studio Pasila Ti 29.8. klo 18.30, studio Pasila Kieli: suomi 

 Huom. Esityksessä on vilkkuvia valoja. 

 Performance times: Tue Aug 22nd at 6.30 pm Premiere at studio Pasila Thu Aug 24th at 6.30 pm at studio Pasila Fri Aug 25th at 6.30 pm at studio Pasila Sat Aug 26th at 3 pm at studio Pasila Mon Aug 28th at 6.30 pm at studio Pasila Tue Aug 29th at 6.30 pm at studio Pasila Duration: approx. 1 hour Language: Finnish Note: The performance has flickering lights

Helsingin kaupunginteatterin näytäntövuoden 2023-2024 avajaiset 16.08.2023 : selkeä syksyn merkki on kuumana elokuisena päivänä

Helsingin kaupunginteatterin näytäntövuoden 2023-2024 avajaiset 16.08.2023 : selkeä syksyn merkki on kuumana elokuisena päivänä syyskauden avajaiset. Tilaisuudessa toimi juontajana asiakkuuspäällikkö Mikko Peltoniemi. Päälavalle palaa uusintaensi-iltaan pyrähtävä Pieni merenneito -musikaali uudellen, nyt on pääosassa Arielina ihka uusi tyyppi, Yasmine Yamajako, joka esitti meille biisin Maailma tuo (Part of Your World).

Pieni merenneito Yasmine Yamajako ja juontaja Mikko Peltoniemi

Lavalla pyötänsä ääressä sai jokainen työryhmä esitellä proggiksensa

Vasemmalta lukien: Hiirenloukku – ohjaaja Miika Muranen sekä näyttelijät Elina Keinonen ja Severi Saarinen kertoivat 7. syyskuuta ensi-iltansa Arena-näyttämöllä saavasta Agatha Christien klassikkonäytelmästä. Lontoossa tämä on pyörinyt katkeamatta sen 70 vuotta, kuinkahan pitkään Arena-näyttämöllä... 

Kuka tappoi bambin? – pöydän ympärillä ohjaaja Riikka Oksanen ja näyttelijä Pyry Nikkilä esittelivät 31. elokuuta pienellä näyttämöllä ensi-iltaan tulevan Monika Fagerholmin romaaniin pohjautuvan näytelmän.

Taustaa ja pikafaktaa näistä esityksistä: 

Pieni merenneito – 17. elokuuta uusintaensi-iltansa saavasta Disney-musikaalista kappale Maailma tuo (Part of Your World). Lavalla Yasmine Yamajako (Ariel), Iivari Luomala (Pärsky), Sofia Hilli, Minna Kettunen-Engberg, Marissa Lattu, Tiina Peltonen ja Suvi Salospohja.

Rooleissa: Yasmine Yamajako, Martti Manninen, Samuli Kakko, Sanna Saarijärvi, Mikko Vihma, Lauri Mikkola, Antti Timonen, Tuukka Leppänen, Tuomas Uusitalo, Pertti Koivula, Laura Allonen, Sofia Arasola, Linda Banzuzi, Chris Bewsher, Akseli Ferrand, Sofia Hilli, Jack Johansson, Juha Jokela, Jyrki Kasper, Minna Kettunen-Enberg, Marissa Lattu, Lasse Lipponen, Annette Lundell, Kai Lähdesmäki, Eleonoora Martikainen, Hanna Mönkäre, Heidi Naakka, Unto Nuora, Samuli Pajunen, Mikko Paloniemi, Tiina Peltonen, Ava Philip, Raili Raitala, Tuukka Raitala, Riikka Riikonen, Suvi Salospohja ja Teemu Sytelä. Pärskyn roolissa vuorottelevat Pauli Halonen, Aleksi Johansson ja Iivari Luomala.

Musiikki: Alan Menken

Käsikirjoitus: Doug Wright

Laulujen sanat: Howard Ashman ja Glenn Slater

Ohjaus: Samuel Harjanne

Suomennos: Reita Lounatvuori

Laulujen suomennokset: Hanna Kaila

Koreografia: Gunilla Olsson-Karlsson

Kapellimestari: Risto Kupiainen

Lavastus: Peter Ahlqvist

Pukusuunnittelu: Pirjo Liiri-Majava

Valosuunnittelu: William Iles

Videosuunnittelu: Toni Haaranen

Äänisuunnittelu: Kai Poutanen

Naamioinnin suunnittelu: Milja Mensonen

Dramaturgi: Sanna Niemeläinen

Teatterinjohtaja Kari Arffmanin puhe.

Hiirenloukku – ohjaaja Miika Muranen sekä näyttelijät Elina Keinonen ja Severi Saarinen kertovat 7. syyskuuta ensi-iltansa Arena-näyttämöllä saavasta Agatha Christien klassikkonäytelmästä.

Rooleissa: Elina Keinonen, Severi Saarinen, Sanna-June Hyde, Sauli Suonpää, Joel Hirvonen, Helena Haaranen, Santeri Kinnunen ja Risto Kaskilahti.

Ohjaus: Miika Muranen

Suomennos: Aino Piirola

Lavastus: Katariina Kirjavainen

Pukusuunnittelu: Laura Dammert

Valosuunnittelu: Petteri Heiskanen

Äänisuunnittelu: Eradj Nazimov

Naamioinnin suunnittelu: Henri Karjalainen

Dramaturgi: Sanna Niemeläinen

Esitysoikeuksia valvoo: Nordic Drama Corner Oy / Nordiska ApS

Kuka tappoi bambin? – ohjaaja Riikka Oksanen ja näyttelijä Pyry Nikkilä esittelevät 31. elokuuta pienellä näyttämöllä ensi-iltaan tulevan Monika Fagerholmin romaaniin pohjautuvan näytelmän.

Rooleissa: Elias Keränen, Heidi Herala, Jaakko Hutchings, Aksinja Lommi, Misa Lommi, Kari Mattila, Pyry Nikkilä, Justus Pienmunne ja Leena Rapola.

Ohjaus: Riikka Oksanen

Dramatisointi: Pipsa Lonka

Suomennos: Laura Jänisniemi

Koreografia: Justus Pienmunne

Lavastus: Janne Vasama

Pukusuunnittelu: Tiina Kaukanen

Valosuunnittelu: Kari Leppälä

Äänisuunnittelu: Eero Niemi

Naamioinnin suunnittelu: Maija Sillanpää

Dramaturgi: Henna Piirto

Röda rummet – ohjaaja Milja Sarkola ja näyttelijä Riko Eklundh esittelevät 14. syyskuuta ensi-iltansa Lilla Teaternin lavalla saavan Kaj Korkea-ahon romaaniin perustuvan näytelmän.

Rooleissa: Riko Eklundh, Mikko Kauppila, Minni Gråhn, Aino Seppo, Alexander Wendelin ja Joachim Wigelius.

Ohjaus: Milja Sarkola

Dramatisointi: Tuomas Timonen

Lavastus: K. Rasila

Pukusuunnittelu: Samu-Jussi Koski

Valosuunnittelu: Pekka Pitkänen

Sävellys ja äänisuunnittelu: Aleksi Saura

Naamioinnin suunnittelu: Pia Kähkönen

Dramaturgi: Ari-Pekka Lahti

Dilemma – kuraattori Tuomas Laitinen kertoo Nykyesityksen näyttämöstä ja esittelee 22. elokuuta ensi-iltansa studio Pasilassa saavan Dilemma-teoksen näyttelijöiden Samuli Niittymäki ja Kreeta Salminen kanssa.

Näyttämöllä: Samuli Niittymäki ja Kreeta Salminen.

Ohjaaja: Masi Tiitta

Valosuunnittelu: Kristian Palmu

Pukusuunnittelu: Hanne Jurmu

Tuotanto: Helsingin Kaupunginteatterin Nykyesityksen näyttämö

Everstinna – näyttelijä Heidi Herala esittää katkelman 14. syyskuuta uusintaensi-iltansa pienellä näyttämöllä saavasta Rosa Liksomin romaaniin pohjautuvasta teoksesta.

Näyttämöllä: Heidi Herala

Ohjaus ja dramatisointi: Susanna Airaksinen

Lavastus ja puvut: Vilma Mattila

Valosuunnittelu: Vesa Ellilä

Sävellys ja äänisuunnittelu: Johanna Puuperä

Naamiointi ja kampaukset: Aino Hyttinen

Dramaturgi: Merja Turunen

Ape army – ohjaaja Tuomas Rinta-Panttila ja näyttelijät Anna-Sofia Tuominen ja Olli Riipinen kertovat 27. syyskuuta studio Pasilassa ensi-iltaan tulevasta Okko Leon kirjoittamasta satiirista.

Rooleissa: Sari Haapamäki, Vuokko Hovatta, Pekka Huotari, Jouko Klemettilä, Vappu Nalbantoglu, Jari Pehkonen, Olli Riipinen, Anna-Sofia Tuominen, Leenamari Unho, Juho Uusitalo ja Mikko Virtanen.

Ohjaus: Tuomas Rinta-Panttila

Lavastus ja pukusuunnittelu: Vilma Mattila

Valo- ja videosuunnittelu: Joonas Tikkanen

Äänisuunnittelu: Eliel Tammiharju

Naamioinnin suunnittelu: Aino Hyttinen

Dramaturgi: Ari-Pekka Lahti

Figaros bröllop – ohjaaja Jakob Höglundin videotervehdys 19. lokakuuta ensi-iltansa Lilla Teaternissa saavasta musiikintäyteisestä farssista, joka pohjautuu Beaumarchais´n näytelmään.

Rooleissa: Minni Gråhn, Joonas Heikkinen, Pia Runnakko, Ursula Salo, Alexander Wendelin ja Joachim Wigelius.

Ohjaus: Jakob Höglund

Tekstin sovitus: Susanne Marko ja Philip Zandén

Lavastus ja pukusuunnittelu: Sven Haraldsson

Valosuunnittelu: Ville Aaltonen

Äänisuunnittelu: Tony Sikström

Naamioinnin suunnittelu: Pia Kähkönen

Dramaturgi: Henna Piirto

Lumikuningatar – Shed-musiikkiteatterin 2. joulukuuta ensi-iltansa studio Pasilassa saavan H.C. Andersenin klassikkotarinaan pohjautuvan musikaalin esittely.

Rooleissa: Shedin lapset ja nuoret sekä Vappu Nalbantoglu

Ohjaus: Heikki Sankari

Ohjaajan assistentti: Hanna Nuorala

Shed-opettajat: Pauliina Aladin, Pauliina Kiuru ja Jyri Numminen

Käsikirjoitus: Janne Puustinen

Sävellys ja kapellimestari: Tuomas Kesälä

Sävellys ”Kevät”: Aleksi Kinnunen

Skenografia: William Iles

Pukusuunnittelu: Laura Dammert

Valosuunnittelu: Teppo Saarinen

Äänisuunnittelu: Jaakko Mäkinen

Naamioinnin suunnittelu: Henri Karjalainen

Dramaturgi: Henna Piirto

Gravity – näemme 20. syyskuuta uusintaensi-iltansa pienellä näyttämöllä saavan Helsinki Dance Companyn ja Kinetic Orchestran yhteistyössä toteutettavan tanssiteoksen trailerin ja Helsinki Dance Companyn johtaja Antti Lahti kertoo tanssiryhmän kuulumiset.

Tanssijat: Sanni Giordani, Jyrki Kasper, Mia Jaatinen, Kalle Lähde, Suvi Nieminen, Mikko Paloniemi, Justus Pienmunne ja Oskari Turpeinen.

Koreografia: Jarkko Mandelin

Lavastus ja valosuunnittelu: William Iles

Pukusuunnittelu: Elina Kolehmainen

Äänisuunnittelu: Janne Hast

Naamioinnin suunnittelu: Jaana Nykänen

Rakas Evan Hansen -musikaali esittäytyy ja ohjaaja Kari Arffman sekä Evanin roolissa vuorottelevat näyttelijät Petja Pulkkinen ja Julius Suominen kertovat 28. syyskuuta ensi-iltansa suurella näyttämöllä saavasta musikaalista.

Rooleissa: Julius Suominen, Petja Pulkkinen, Lumi Aunio, Sanna Majuri, Samuli Pajunen, Niki Rautén, Riikka Riikonen, Nina Tapio, Antti Timonen, Tiina Peltonen, Raili Raitala, Akseli Ferrand, Tuukka Leppänen ja Reeta Vestman.

Käsikirjoitus: Steven Levenson

Musiikki ja laulujen sanat: Benj Pasek ja Justin Paul

Ohjaus: Kari Arffman

Suomennos: Reita Lounatvuori

Laulujen suomennos: Hanna Kaila

Koreografia: Antti Lahti

Kapellimestari: Eeva Kontu

Lavastus: Antti Mattila

Pukusuunnittelu: Elina Kolehmainen

Valo- ja videosuunnittelu: William Iles ja Toni Haaranen

Äänisuunnittelu: Jaakko Virmavirta

Naamioinnin suunnittelu: Jaana Nykänen

Tarpeiston suunnittelu: Mira Rokkanen

Lauluvalmentajat: Tim Richards ja Emilia Nyman

Dramaturgi: Sanna Niemeläinen

Aksa Korttila ja Aleksi Holkko olivat hyvässä vedossa tänään Kansiksessa 17.05.2023 Ronja ryövärintytär

Aksa Korttila ja Aleksi Holkko olivat hyvässä vedossa tänään Kansiksessa. Kevään viimeisimpiä teattereita minulla nyt menossa.

Ronja ryövärintytär

 🏹🏹🏹🏹🏹

17.05.2023

Ennenkin ovat pönthiittiset tanssineet kuutamolla....

Viirus Teatern: GUEST: Enfant Terrible. 4 FLOORS OF WHORES & Anders Carlsson

Viirus Teatern: GUEST: Enfant Terrible. 4 FLOORS OF WHORES & Anders Carlsson (SE) ensi-ilta 10.05.2023.

Mitä minä juuri näin. 

Toisaalta. 

Tällaista teatterin pitää ollakin. Eli maallisten ilojen puutarhassa Välimerenkadulla, Jätkäsaaressa Teatteri Viiruksessa. 

Yllättävää oli porkkanadippi. Ja nokkahuilulla soittaminen. Tutun folk kauhun laulun nokkahuiluversio vei tajunnan ja muistin hetkeen jossa alastomat nuoret naiset hyppäävät tulen yli kedolla hedelmällisyysrituaalissa juhannuksen aikaan. Olemmeko me suvaitsevainen pakana kuten linnanherra Christopher Lee ja katsomme tuota näkyä. Vai olemmeko me ahdasmielinen hihhuli poliisi Edward Woodward. Vai tanssimmeko me tuota tanssia. 

Viiruksen lavalla ei tanssita tuota tanssia. Olemme sisällä surrealismin, avantgarden ja undergroundin teksteissä. Se on hienoa, että nykyään myös naiset saavat olla mukana taiteentekijöinä. 

Huilut toivat mieleen myös Hieronymus Boschin erään triptyykin. 

Permantorahvaalle istujalle teatteri turvallinen paikka. Lavalla voi tapahtua mitä vaan. Tai ei nyt ihan kaikkea. 

4 FLOORS OF WHORES (Emilia Jansson & Astrid Stenberg) on saanut ruotsalaisvahvistusta eli Anders Carlssonin. Puhun, kirjoitan tästä performanssina, vaikka tämä on nykyteatteria, joka on käsikirjoitettu ja tietyn mittainen. Ja äänitaidetta. 

Ekstaattista on punaiset kinkyt PVC-saappaat, fetisismiä musta nahkainen koiranaamio. Osasta esitystä voi tulla reaktioita, jos ei kestä esim sylkeä. On punaista ruoskaa, mutta esitys ei muodostu sm-sessioksi, tai kun nykyään sanotaan BDSM, kyllä ennen 80-luvulla oli paremmin kun sanottiin vain SM, eikä puhuttu suomenmestaruudesta. Urheilussa. 

Esitys ei ole osallistava. Voit antaa lahjoja esiintyjille jos haluat. Ne ovat kovasti rapisevaan kultapaperiin kääritty... Ja rapinasta tulee jännä äänimaailma. Kun edistyksellisen esityksen nimi on KAUHUKAKARA, ihan hirvee kersa niinku, niin lahjan avaaminenon jännittävää katsottavaa, kuten jouluna. On tietenkin syntymäpäivä(t), mutta kun useampi saa lahjoja, niin se on joulu. 

Voit syöttää esiintyjälle suklaata. Voit olla syöttämättä. Esitys tapahtuu keskellä salia pitkän pöydän äärellä. Yleisö on pitemmillä seinillä. Myös äänentekijä syntsien takana on blondissa peruukissa ja reilusti sutaistussa huulipunassa. 

Miksi halvat vaaleat peruukit näyttävät hyvältä. Sopivalta. Sopimattomalta. 

Joku väittää, että teatteri on tylsää. Hän ei näköjään käy Viiruksessa. 

Myös Teatteri Takomossa, Nya Rampenilla ja puoli-Q:ssa, ja miksei kokonaisessa Q:ssa tehdään kiinnostavia ja läträäviä / jysäyttäviä esityksiä. 

Sain lipun, suosittelen, vielä on muutama esitys jäljellä. 

Lue lisää Viiruksen sivulta:

" Leikkimielinen, rietas, kehollinen tutkimus spontaaniuden raja-alueista: regressio, tuho, perversio, viettely, abjektio, orgastinen ekstaasi ja hybris.

Enfant Terrible on nykypäivän assosiaatio ranskalaisen surrealistisen näytelmäkirjailija Roger Vitracin näytelmästä ‘’Victor – eli miten lapset hallitsevat’’ (1928). Yhdeksäntenä syntymäpäivänään lapsi V päättää paljastaa perheensä kaikki salaisuudet. Aseistettuna lapsen rehellisyydellä, naiiviuudella, viattomuudella, hirviömäisyydellä, innolla ja parasitismillä, hän hyökkää kaikkeen mitä hän ei voi hyväksyä tai ymmärtää: hän on Enfant Terrible!

Esitys tutkii hypoteesia jossa spontaaniutemme, himomme ja halumme muodostavat eräänlaisen pharmakonin – ennalta-arvaamattoman efektin, joka olosuhteista riippuen voi olla sekä myrkkyä että vastalääke ja mutatoitua vastakohdakseen annostuksen ja kontekstin perusteella.

Niin, kuka on tämä V? 

Onko hän lapsi?

Hän on hyvin pitkä.

Saavuttiko hän sen, mitä halusi saavuttaa?

Ja mitä hän halusi saavuttaa?

Ottaako lapsi todella vallan?

Mitä se tarkoittaa?

Onko lasta todella olemassa?

Oletko sinä V?

Vai minä?

Onko kukaan V?

Saavutimmeko sen, mitä halusimme saavuttaa?

Ja mitä me halusimme saavuttaa?

Onko se jo tehty? "

" 4 FLOORS OF WHORES:in estetiikka muodostuu fyysisen teatterin, nykykoreografian, äänitaiteen ja performanssitaiteen vuoropuhelusta. Ryhmän aiempia teoksia ovat BLANCHE (Uniarts 2019), niXXXavuori: artfilm (Bad House festival 2021), niXXXavuori (Teater Viirus/Göteborgs Stadsteater 2021/Tampereen Teatterikesä 2022), GARDEN OF EARTHLY DELIGHTS (There is a Crack in everything festival 2022) ja The Church of 4 FLOORS OF WHORES (Hangö Teaterträff/Anti festival 2022), joka esitetään myös vuoden 2023 Baltic Circle -festivaalilla.

Anders Carlsson on ruotsalainen näyttelijä ja ohjaaja. Hän on tällä hetkellä tohtoriopiskelija Göteborgin yliopiston taiteen ja musiikin tutkimuksen alalla. Hän on aiemmin toiminut ruotsalaisen esittävän taiteen kollektiivin Institutetin taiteellisena johtajana ja näyttelijäntaiteen professorina Taideyliopistossa 2016-20.

Näyttämöllä Anders Carlsson, Emilia Jansson & Astrid Stenberg

Äänisuunnittelu Riku-Pekka Kellokoski

Lavastus Oscar Dempsey

Valosuunnittelu Katinka Ebbe

Taiteellinen konsepti ja tuotanto 4 FLOORS OF WHORES & Anders Carlsson

Kieli ruotsi & englanti

Kesto 90 minuuttia

Ikäsuositus suositellaan aikuisille

Sisältövaroitus sisältää vilkkuvia valoja, teatterisavua, kovia ääniä, höyheniä, gluteenitonta jauhoa "

Sekä nokkahuilut.