Teatterin lumoa - kuvallinen teatteriblogini

Teatterin lumoa - Satu Ylävaaran kuvallinen teatteriblogi

maanantai 28. marraskuuta 2022

Räävittömästi ajankohtainen Stalin kuolee. Ensi-illassa. Tampereen teatterilla. Huh huh, olihan se nokkela ja prutaali huumorpläjäys.

Räävittömästi ajankohtainen Stalin kuolee. Ensi-illassa. Tampereen teatterilla. Huh huh, olihan se nokkela ja prutaali huumorpläjäys. Esa Latva-Äijön Vjatšeslav Molotovin kasvojen aschenbachmainen harmaus. Ja pitelemättömän Mari Turusen valkopukuinen Georgi Malenkov. Bram Stokerin Draculan tunnari. Ja hienoja venäläisiä säveltäjiä! 26.10.2022.


Isä aurinkoinen kupsahtaa datsalla. Mitä hänen lähipiirinsä nokkimisjärjestyksessä tekee, ja ei tee. Sählää ja panikoi. Ukkeleiden hierarkiassa kenellä on vastuu mistäkin. Naurettavien kukonpoikien säntäilystä syntyy farssia, komediaa ja äksöniä. Toimiva kappale! 



Miten natsaa datsalla ja Frenckellin aukiolla Fabien Nuryn & Thierry Robinin La Mort de Staline sarjakuvasta tehdyn vuoden 2017 filmatisoinnin, satiirin The Death of Stalin kotomainen näytelmäversio Stalin kuolee. Vallan mainiosti. Mm Antti Mankosen heittäytyminen Stalinin pojaksi. Siitä ei ole pysäytettyä kuvaa, pitää nähä itte.



Verrattaessa sarjakuvaan ja leffaan niin Tampereen Teatterin versiossa on myös naisille töitä... Naiset näyttelevät osan miesten rooleista eeppisen kulmakarvoin. 


Stalin kuolee 
ensi-ilta 26.10.2022

⭐⭐⭐⭐


Näyttämönä Frenckell

Kesto 2 t 10 min sis. väliajan 

Tehosteena teatterisavua

Genre komedia

Tekijät

SARJAKUVAN KÄSIKIRJOITUS Fabien Nury 

SUOMENNOS Timo Mikkola

SOVITUS Antti Mikkola, Työryhmä

OHJAUS Antti Mikkola



Lavalla on valtava ratio, Moskovan radio, joka ehkä pauhaa Kremlin sontaa eikun propagandaa. Välillä soi kaunis ja rauhoittava klassinen musiikki. Radio on sermi ja väliverho, sen takaa paljastuu venäläinen, anteeksi, neuvostoliittolainen arki. 

Onko se niin kuin Ihmemaa Ozissa. 

Iso orkesteri soittaa livenä radiossa. Ja Stalin haluaa siitä nauhoitteen. Sellaisia styrangit ovat. 

Radion työntekijät veistelevät tyranni Stalinia pilkkaavia vitsejä ja kaskuja. Kunnes kavahtuvat - joka paikassahan on mikrofooneja! Ihmisen täytyy pelätä, oikeasti, henkensä edestä. Karkoitetaanko. 

Satiiri on vaikea laji. Tässä suoriudutaan mallikkaasti. Ja ylikin. 

Vainoharhasta saa mainiosti rytmitettyä farssia. Naapurmaasta. 

Nauruja todella tarvitaan, ja sitä, ettei unohda. 





Muuta:

Elokuva-arkistossa näimme pari vuotta tositapahtumiin perustuvan leffan sitten kun ihastuttava Tom Hulce näytteli Stalinin yksityistä elokuvan pyörittäjää. Ensimmäinen länsimainen filmi joka kuvattiin Kremlissä noin vuonna 1990. Vai oliko viimeinen. Erityisen hienoa oli kun lehmä kusi Stalinin muotokuvan päälle. Muistanko oikein. 

Andrei Kontshalovski: Sisäpiiri (The Inner Circle, 1991). Stalinin henkilökohtainen elokuvakoneenkäyttäjä Ivan nöyränä tottelee ja toimii. 

Andrei Kontshalovski: ”Amerikkalaiset luulevat että venäläiset ovat hienoja ihmisiä, joilla vain on epäkelpo taloussysteemi, että venäläiset tarvitsevat vain vapauden ja ovat sitten onnellisia. Mutta ei se ole niin yksinkertaista. Venäläiset eivät ole koskaan historiansa aikana olleet vapaita. Maaorjat vapautettiin vasta hiljattain, vuonna 1861. Siihen asti lähes kaikki venäläiset olivat toisten venäläisten orjia. Meidän luonteessamme on sellainen piirre, että arvostamme sitä kun joku turvallisesti kertoo meille mitä nyt tehdään. (–) Vaikka amerikkalainen media näkee Venäjän kehittyvän kapitalistiseen suuntaan, luulen että saamme olla onnellisia jos pääsemme edes siihen mihin Meksiko 1920-luvulla – että talous olisi tasapainossa ja kaikki saisivat syödäkseen.” (Ebert 1992.)

" Stalin rakasti elokuvia ja katsoi niitä jatkuvasti lähipiirinsä kanssa. Neuvostoliitossa luotettiin elokuvan voimaan kansan sivistäjänä, kasvattajana ja viihdyttäjänä. Stalin ja hänen sisäpiirinsä ratkaisivat monen elokuvan ja elokuvantekijän kohtalon. " kumpikin lainaus Kino Reginan sivulta. 


Agnieszka Hollandin hieno ja hyytävä elokuva Mr Jones (2019), kertoo kun britti vaiko walesilainen kirjoittaa, raportoi aiheesta Holodomor (ukr. Голодомор) eli kun 1930-luvulla siis vuosina 1932-1933 Stalin aiheutti nälänhädän Ukrainassa. Tällöin murhattiin 3–14 miljoonaa ukrainalaista. 

Nykyinen tyranni, diktaattori aikoo tehdä saman. Kylmä talvi on tulossa Ukrainassa. 






Tekijäloota 

NÄYTTELIJÄT

Jukka Leisti LAVRENTI BERIJA

Eeva Hakulinen NIKOLAI BULGANIN

Esa Latva-Äijö VJATŠESLAV MOLOTOV

Mari Turunen GEORGI MALENKOV

Ville Mikkonen ANDREJEV / TOHTORI LUKOMSKI / MARSALKKA ZUKOV

Kirsimarja Järvinen NIKITA HRUŠTŠOV

Antti Mankonen VASILI DZHUGASHVILI (STALININ POIKA) / RADIO MOSKOVAN TEKNIKKO

Katriina Lilienkampf, NÄTY MARIA YUDINA / SVETLANA ALLILUJEVA (STALININ TYTÄR)

SUOMEN TEATTERIOPISTOsta

Eevi Halenius

Titta-Melina Jääskeläinen

Johanna Komulainen

Silja Piispanen

Janina Rasimus

Tiia-Maria Savio

Pinja Sivonen

Miika Vaarakallio

Valtteri Vauhkonen




Tekijäloota 

Tekijät

SARJAKUVAN KÄSIKIRJOITUS

Fabien Nury 

SUOMENNOS

Timo Mikkola

SOVITUS

Antti Mikkola

Työryhmä

OHJAUS

Antti Mikkola

LAVASTUSSUUNNITTELU

Mikko Saastamoinen

PUKUSUUNNITTELU

Mari Pajula

VALOSUUNNITTELU

Tuomas Vartola

ÄÄNISUUNNITTELU

Hannu Hauta-aho







Sain teatteribloggaajan lipun Tampereen teatterilta, kiitoksia siitä. 





Lue lisää Tampereen teatterin sivulta :

ESITTELY

" Stalin makaa infarktin saaneena datšansa työhuoneen lattialla. Stalinin ykkösmies ja salaisen palvelun johtaja Lavrenti Berija saapuu ensimmäisenä paikalle ja ottaa ohjat. Pian paikalla on koko ”Isä Aurinkoisen” ykkösnyrkki: Hrustsov, Malenkov ja Molotov. Kuka elvyttää? Kuka haluaa elvyttää? Kuka osaa elvyttää? Stalin itse on vain kuukausi sitten määrännyt maan parhaat lääkärit vankileirille eikä amerikkalaistekoinen hengityskone sovi venäläiseen pistorasiaan.

Haluaako kukaan, että diktaattori toipuu kohtauksestaan? Ja ennen kaikkea: Kenestä tulee seuraaja?

Komedia perustuu Fabien Nuryn kirjoittamaan ja Thierry Robinin piirtämään sarjakuvaan (La mort de Staline). Vuonna 2017 Armando Iannucci ohjasi siitä elokuvan, joka kiellettiin Venäjällä. Tampereen Teatterissa se saa ensi-iltansa Antti Mikkolan sovittamana ja ohjaamana. "


Esitysoikeudet

Esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy

Based on the Film and Graphic novel “THE DEATH OF STALIN”

Film directed by Armando Iannucci, original screenplay by Fabien Nury and written by Armando Iannucci, David Schneider and Ian Martin, additional material by Peter Fellows,

© 2017 MITICO – MAIN JOURNEY – GAUMONT – FRANCE 3 CINEMA – AFPI – PANACHE PRODUCTIONS – LA COMPAGNIE CINEMATOGRAPHIQUE – DEATH OF STALIN THE FILM LTD

Graphic novel written by Fabien Nury and illustrated by Thierry Robin

© Mitico / Gaumont/ Dargaud






Elokuvaversiosta. 

Elokuva perustuu Fabien Nuryn ja Thierry Robinin sarjakuvaromaaniin La mort de Staline vuodelta 2010. Sen pääosissa ovat Steve Buscemi, Simon Russell Beale, Paddy Considine, Rupert Friend, Jason Isaacs, Michael Palin, Andrea Riseborough ja Jeffrey Tambor. Omat tunnelmat. Odotin leffaa aikoinaan kovasti, kuvasin jopa busseja, jotka sem tuloa mainostivat. Nyt siihen on viharakkauas-suhde. Välillä toimii oikeinkin hyvin... 


Sarjakuvasta. 

Sarjakuvaa olen lukenut 28 sivua englanniksi sähkökirjana Google kirjoista, joista kuvakaappaukset. 



tiistai 22. marraskuuta 2022

Vaarallisia suhteita Helsingin kaupunginteatterilla 15.11.2022

Christopher Hampton – Leea Klemola – Rosa-Maria Perä: Vaarallisia suhteita Helsingin kaupunginteatterilla 15.11.2022 

VAARALLISIA SUHTEITA

Juonittelun villi vyyhti

⭐⭐⭐⭐


Tämä Vaarallisia suhteita versio 15.11.2022 on monta kehikkoa päällekkäin, kuin krinoliinissä. Alkuperäisestä romaanista tunnistin vain yhden lauseen. Väliäkö sillä. Meno on kova. Tämä esitys ei ole jatkuvasti niin hysteerisen hauska kuin Klemolan villi Minä, askartelija tuolla Q-teatterissa. Koska tässä on realismia ja rokokoon surua välissä. Rytmitys on eri. Kyllä tässäkin nauretaan. Kyllä. 

Näyttämöllä tapahtuu paljon, useampi esitys päällekkäin, tai jonossa. Tapahtuu myös rivien välissä. 

Pohjautuu lievästi siihen kuumottavaan Pierre Choderlos de Laclosin 1700-luvun lopun kirjeromaaniin, josta on monia versioita tehty valkokankaalle, näytelmäksi ja tv sarjoiksi. 

Kaikki roolit on käännetty, nyt naista, keski-ikäistä teatteriohjaajaa, suorasanaista, boheemia ohjaajaa syytetään seksuaalisesta häirinnästä. Tai hänellä on sellainen maine. 

Alkuperäisessä tarinassa on kaksi dekadenttia aatelista, mies ja nainen, jotka kilpailevat valloituksillaan, ja sillä kuinka nopeasti tai onnistuneesti kellistävät uhreja. 

Miten tämä kehikko toimii teatterissa nykyaikana. Raha. Koska samassa tilassa pitää harkkoja useampikin taho. Siis kirkko ja Teatteri. 

Useampi taho taistelee reviiristään, miehet ja naiset ovat vastakkain, ahdasmielinen kirkko ja vapaa seksuaalisuus, ja vapaa taide ovat vastakkain. Vahvat, ehdottomasti taiteelliset esitykset ovat vastakkain kirkon rahoituksien - ja rajoitusten - kanssa, joten tulevan teoksen on oltava raamatullinen. Ponsori määrää. Mutta niinhän ateisti Pasolini ohjasi elokuvan Matteuksen evankeliumi, joka nähtiin Espoo Cinén tapahtumassa. Koska hotellissa ei ollut muuta luettavaa. Itse asiassa kaikki raamatut tulee poistaa hotelleista. Mutta asiaan. Esityksessä on monia valheita ja viettelyksiä. Esitys itse viettelee katsojan. Ohjaaja haluaa vietellä näyttelijän sekä tulemaan rooliin, että kokonaan, kulisseissa. 

Näyttelijä haluaa vietellä henkisesti ohjaajan antamaan hänelle kiinnostavan roolin. Vähäpukeinen, ehkä vähäjärkinenkin Volasen Seppo viettelee tietämättään katsojan nuorena silmänruokana. Ohjaaja viettelee tai käyttää vaikutusvaltaansa saadakseen äänimiehen tekevän vähän laittomuuksia. 


Helsingin Kaupunginteatteri – Vaarallisia suhteita – Kuvassa Riitta Havukainen, Antti Virmavirta ja Merja Larivaara – Kuva Harri Hinkka


Tekijäloota:

Riitta Havukainen on RAILI WAHLMAN, suuri teatteriohjaaja ja taiteilija. 

Juha Jokela on AULIS, äänimies mustine pitkine hiuksineen 

Pertti Koivula on KEKE WAHLMAN, suuren teatteriohjaajan poika, teatterintekijä itsekin

Merja Larivaara on RITVA MERTANEN, kovapintainen teatterintekijä. Teatterinjohtaja. 

Eija Vilpas on hihhuli HELENE KERKOURT ja mustatukkainen, nuhanenäinen GRILLIMYYJÄ. 

Sari Haapamäki on PAMELA. Ehkä pam pam pam pam Pamela tai Anderson. Viaton sinisilmäinen niukasti pukeunut vakava bimbo, joka pitää runoilmoista. 

Antti Virmavirta (vier.) on RAUNO DE TOURVELLI, näyttelijä, johon ohjaaja on lääpällään. Hän kokee naisen lähentymiset, vierelle tulot ja muun epäasiallisen häirinnän kuten naiset yleensä työpaikalla, eli haluaa vetäytyä, pysyä kauempana, asiallisesti. Hän ahdistuu. 

Mikko Virtanen on SEPPO VOLANEN, joka on teatterin lavalla myös jeesus. Viaton nuori hölmö. Tai hyväksikäytetty vammainen poika. 


Helsingin Kaupunginteatteri – Vaarallisia suhteita – Kuvassa Mikko Virtanen ja Riitta Havukainen – Kuva Harri Hinkka

Seksuaalisen häirinnän tarinoissa roolit on vaihtuneet ja vaihdetut. Ohjaaja-naista suurta taiteilijaa nimeltä RAILI WAHLMAN (Riitta Havukainen) syytetään miespuolisten näyttelijöidensä häirinnästä. Tai on syytetty aiemmin. 


Tulee mieleen Klemolan teos Rouva Casanova, jonka näin tuolla Espoon kaupunginteatterilla, ja näytelmästä tuli mieleen kirjailija ja suuri persoona Annikki Kariniemi ja hänen nuori rakastajansa.

Tarkennus, esityksen nimi oli Vaimoni, Casanova. Se on monin tavoin sisarteos tälle esitykselle. 

Larivaaran ja Havukaisen hahmot muistelevat myös Vaarallisia suhteita -esitystään, oliko se nyt Lahdessa, vai oliko sitä olemassa. 



Helsingin Kaupunginteatteri – Vaarallisia suhteita – Kuvassa Riitta Havukainen ja Antti Virmavirta – Kuva Harri Hinkka


Onko tämä ensimmäinen Leea Klemolan työ Hgin kaupunginteatterilla.

Merja Larivaara on Ritva Mertasen roolissaan hyvin pukeutunut bisnesnainen, valkoiseen, luonnonvalkoiseen rypyttömään huiviin tai lyhyeen viittaan, joka kietaistuna peittää ylävartalon. Hän on se, joka johtaa teatteria. 

Leijonankesyttäjän tuolilla Larivaara oli viimeksi Hgin kt:n musikaalissa Cabaret 2000-luvun alussa, ei vähempää kuin Sally Bowlesina. Nyt Larivaara istuutuu kuin Sally hajareisin tuolille, tuolin selkänoja on katsomoon päin, samoin Larivaaran kasvot, katse, ja läppäri oli edessään kuten meemissä jossa ihminen harjoittaa läppärinsä kanssa tietämättään Kama Sutraa eri asennoissa... Kohtaus ei ole ollenkaan seksuaalinen, siinä vain kaksi naista keskustelee. 



Helsingin Kaupunginteatteri – Vaarallisia suhteita – Kuvassa Mikko Virtanen ja Riitta Havukainen – Kuva Harri Hinkka


Riitta Havukainen on teatteriohjaajan roolissaan pukeutunut värikkäästi, boheemisti kirjavaan kukkamekkoon, värikkäästi kuvioituihin maihinnousukenkiin, kerrospukeutunut. Hänellä on vaalea peruukki, kuten Targaryen -suvulla House of the Dragon sarjassa. Hänessä on paljon väriä, ulkoisestikin, ja hillittömyyttä, Taiteilijan sielua, hippi- ja grunge-mekoissa. Joissa kampapuuvillaa tai halpoja materiaaleja, kierrätettyjä kuoseja. Ohuita, kevyitä kankaita. Onko hån kevytkenkäinen koska kauniit raskaat maiharit? 


Helsingin Kaupunginteatteri – Vaarallisia suhteita – Kuvassa Merja Larivaara, Mikko Virtanen ja Juha Jokela – Kuva Harri Hinkka


Kun taas Larivaaran teatteriohjaaja Mertanen on hillitty, väritön valkeassa ja / tai beigessä. Ikään kuin värit js materiaalit merkitsisivät myös luokkaa, toimeentuloa. Että kuka on luova 24/7, ja kuka taas on kaatumaton, lannistumaton bisneslady virka-aikana. Mutta Mertanen on myös näyttelijä, joka haluaisi näytellä Saatanaa Gobin autiomaassa, jonka Havukaisen hahmo haluaisi peittää hiekalla, joka voisi toisaalta pilata katsojien silmät, ja jota joutuisi tekniikka lakaisemaan joka harjoituksen jälkeen, kun samassa tilassa harjoitellaan myös hihhuli-tapahtumia. Sitä paitsi Havukaisen hahmo haluaa Saatanaksi himoitsemansa miehen, Tourvellin. 


Saako miestä himoita. Saako alaistaan himoita. 


Leea Klemola on absoluuttinen nero. 

Näin olen ajatellut jo Kuinka katosin karkkimaahan -leffan jälkeen, ja aikana. 


Havukainen voisi saada naurunsa perusteella enemmänkin psykopaatin eli arvaamattoman naisen kiinnostavia rooleja, giallon hulluja naisia, noitia. Oikeasti. 


Kun Larivaara Saatanana valuttaa hiekkaa sormistasan, niin tuli mieleen yks feministinen paneeli, jossa naurettiim kuinka Kieslowskin väri-trilogian nainen vain tuijottaa sitä lasipalloa. 

Ja kuinka miehet 90-luvulla kertoivat silmät kirkkaina kuinka hyvin Kieslowski ymmärtää naisia! Naista. Naisen psyykeä. 


Sain teatteribloggaajan lipun Helsingin kaupunginteatterilta, kiitämme nautinnosta. 






Tekijät 


Anna-Elina Lyytikäinen

OHJAUS


Katariina Kirjavainen

LAVASTUS


Elina Vättö

PUKUSUUNNITTELU


Teppo Saarinen

VALOSUUNNITTELU


Maura Korhonen

ÄÄNISUUNNITTELU


Hanna Piispanen

NAAMIOINNIN SUUNNITTELU


Ari-Pekka Lahti

DRAMATURGI





Kirjoitin aiemmin kultaposse-esityksestä:


Välillä Riitta Havukainen on kuten Leea Klemola ja Merja Larivaara puolestaan Ritva Mertasen roolissa kuin Rosa-Maria Perä. Tai Anna-Elina Lyytikäinen. 

Välillä heidän maneerinsa, roolinsa, suunnitelmansa, kunnianhimonsa  vaihtuvat päittäin, ja sulautuvat, muuntuvat.

Ja on nuori viaton poika, Jeesus selibaatissa, viaton monin tavoin. Seppo Volasen roolissa Mikko Virtanen. 





Elisa Viihde Viaplayllä on ihkauusi Vaarallisia suhteita sarja, Dangerous Liaisons (2022) 1. jakso julkaistu, vielä näkemättä. 



Mutta tuorein Vaarallisia suhteita päivitys nyky-Ranskassa Les liaisons dangereuses (2022) ei toiminut ollenkaan. 




Rakastan Valmontia olen puolustanut sitä työpaikalla 90-luvullakin, koska se on läheisempi...

Pohjaksi voisi nostaa vasta nähdyn Ingmar Bergmanin työ n Paholaisen silmä.




Mistä on kyse? Helsingin kaupunginteatterin sivulta:


" Teatterin toimintaa sponsoroi kirkko, joten ohjelmiston on oltava raamatullista. Ohjaaja Raili Wahlman haluaa Vanhaan testamenttiin pohjaavaan näytelmäänsä päärooliin Saatanaksi ehdottomasti talon oman näyttelijän Rauno de Tourvellin. Alkaa juonittelujen ja tunteilla leikkimisen vyyhti, jossa Wahlmanin tulee vietellä de Tourvelli rooliin kaikkia taiteen ja seksuaalisuuden sääntöjä hyväksi käyttäen. Siinä vaiheessa, kun oikea, aito rakkaus puuttuu peliin, riistäytyy homma täydellisesti käsistä. Vaarallisia suhteita on villin mielikuvituksellinen päivitys tunnetusta klassikosta ja Leea Klemolan ensimmäinen näytelmä Kaupunginteatterissa. "


Lisää:

" Leea Klemolan ja Rosa-Maria Perän sovituksessa alkuperäisestä näytelmästä on jäljellä näytelmän käänteet, henkilöiden tavoitteet ja heidän väliset suhteet – jotka ovat edelleen hengenvaarallista. Tällä kertaa juonittelijoina ovat naiset, joiden pyöritykseen miehet joutuvat. Klemolan kieli on tunnistettavaa ja paikoin rajuakin.


Vaarallisia suhteita käsittelee vallankäyttöä ja rakkaudella leikkimistä, jossa panoksena ovat särkyneet sydämet. Teatterinjohtaja Mertanen ja ohjaaja Raili Wahlman ovat pelissään armottomia ja julmia, mutta ”eivät mahda sille mitään”. Traagisuudesta huolimatta näytelmässä on paljon komediallisia piirteitä.


”Ennen kaikkea tämä on rumankaunista, karheaa rakkausdraamaa, joka asettuu suomalaiseen mielenmaisemaan”, näytelmän ohjaaja Anna-Elina Lyytikäinen kuvaa.


Lyytikäisen mielestä hauskuus tulee Klemolan omalakisen kielenkäytön lisäksi siitä, että henkilöt näytetään virheineen päivineen. Näytelmässä naurattaa ihmisten tunnistettavuus. ”Tässä mennään perusinhimillisyyden ytimeen. Sen ihan varmasti tunnistaa vaikkei haluaisi nähdä henkilöissä itseään”, Lyytikäinen sanoo.


Esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy. "

sunnuntai 13. marraskuuta 2022

NATURE THEATER OF OKLAHOMA: BURT TURRIDO: AN OPERA Espoon kaupunginteatterilla.

NATURE THEATER OF OKLAHOMA: BURT TURRIDO: AN OPERA Espoon kaupunginteatterilla 13.11.2022. 


Kylläpäs on hauska dystooppinen, täysin kantri-toteutettu ooppera haaksirikkoisista autiolla, tuhotulla saarella. New Yorkin näyttelijät yllättivät kyllä. Röyhkeästi nimellä ooppera, ei musikaali. Ja stereotyyppiset roolit käännetään ylösalaisin. Utopiassa 


NATURE THEATER OF OKLAHOMA:

Burt Turrido An Opera.







Käsikirjoitus ja ohjaus Kelly Copper, Pavol Liska 

Esiintyjät Gabel Eiben, Anne Gridley, Robert M. Johanson, Bence Mezei, Kadence Neill

Musiikki Robert M. Johanson

Näyttämö- ja valosuunnittelu Luka Curk

Äänisuunnittelu Leon Curk, Daniel Groß

Puvustus Anna Sünkel

Dramaturgi Marcus Dross /Künstlerhaus Mousonturm

Dramaturgi Katja Herlemann / Schauspiel Frankfurt 

Tuotantopäällikkö  Anne Kleiner / Künstlerhaus Mousonturm

Näyttämösuunnittelun assistentti Luka Curkille Nastja Miheljak

Tarpeisto Hanna Marlene Schnell 

Tuotanto Künstlerhaus Mousonturm (Frankfurt a. M.), Schauspiel Frankfurt, Nature Theater of Oklahoma 

Levitys Something Great

Valokuvat Jessica Schäfer


Yhteistuottajat Wiener Festwochen, Festspillene i Nord-Norge (Harstad), Athens & Epidaurus Festival, Espoo City Theatre – The International Theatre of Finland, HAU Hebbel am Ufer (Berliini), Noorderzon Festival of Performing Arts & Society (Groningen), Zürcher Theater Spektakel, Kampnagel (Hampuri) 


Tilaajat Frankfurter Positionen, BHF BANK Foundation -aloite German Federal Cultural Foundationin rahoituksella, Adolf und Luisa Haeuser-Stiftung für Kunst und Kulturpflege, osana UNLIMITED II -projektien sarjaa, joka tukee kärkihankkeita nykytaidekentän esittävän taiteen saralla.  



Lue lisää Espoon kt:n sivulta :



" Nature Theater of Oklahoman uutuusesitys Burt Turrido on ryhmän ensimmäinen teos, joka pureutuu oopperaan. Se on huumorin sävyttämä tarina eristäytyneestä yhteiskunnasta.  


Kaunis ja salaperäinen nainen pelastaa haaksirikkoutuneen, hukkumaisillaan olevan miehen. Onko nainen aave vai merenneito?  


Pelastettu rantautuu viimeiselle, vielä jäljellä olevalle, maakaistaleelle. Kasvillisuutensa menettänyt ja entisten asukkaidensa kummitusten täyttämä saari on itsevaltaisen kuninkaan ja kuningattaren hallinnassa. He nimeävät haaksirikkoutuneen Burt Turridoksi ja tekevät hänestä orjan, mutta mies epäonnistuu tehtävissään ja päätyy pian hallitsijaparin vangiksi.  


Koska tarkoitus on tutkia oopperan muotoja ja käytänteitä, tragedia ei pääty tähän: lisäksi koetaan katastrofaalinen myrsky, neitseellinen hedelmöitys, murha, kolmiodraama, lavastettu teloitus, syntymä, avaruusolentojen hyökkäys ja ihmiskaappaus – eikä tämä show pääty ennen kuin joku lävistyy sarvivalaan syöksyhampaaseen. 


Nature Theater of Oklaholman tuntevat tietävät, että heidän tyylinsä ja perinteisen oopperan välillä on hyvin vähän yhteistä. Burt Turrido: Ooppera on näyttävä villin lännen esitys, joka kumpuaa monista tutuista kliseistä. Ryhmä purkaa häpeämättömästi oopperan perinteisen rakenteen ja rakentavat palasista suurella intohimolla, huumorilla ja rohkeudella musiikkiteatteriteoksen, joka ei jätä ketään kylmäksi. "




Su 13.11. klo 15:00


Näyttämö

Espoon kulttuurikeskuksen Louhisali


Arvioitu kesto

3 h 40 min, sis. väliajan


Esityskieli

Englanti. Suomen- ja englanninkielinen tekstitys heijastetaan näyttämölle.


perjantai 11. marraskuuta 2022

Leea Klemolan ja Rosa-Maria Perän Vaarallisia suhteita Helsingin kaupunginteatterilla torstaina 10.11.2022. #kultaposse

Leea Klemolan ja Rosa-Maria Perän Vaarallisia suhteita Helsingin kaupunginteatterilla torstaina 10.11.2022. #kultaposse #hktfi 

Seksuaalisen häirinnän tarinoissa roolit on vaihtuneet ja vaihdetut. Ohjaaja-naista suurta taiteilijaa nimeltä RAILI WAHLMAN (Riitta Havukainen) syytetään miespuolisten näyttelijöidensä häirinnästä. Tai on syytetty aiemmin. 


Välillä Riitta Havukainen on kuten Leea Klemola ja Merja Larivaara puolestaan Ritva Mertasen roolissa kuin Rosa-Maria Perä. 

Välillä heidän maneerinsa, roolinsa, suunnitelmansa, kunnianhimonsa  vaihtuvat päittäin, ja sulautuvat, muuntuvat.

Ja on nuori viaton poika, Jeesus selibaatissa, viaton monin tavoin. Seppo Volasen roolissa Mikko Virtanen. 


Elisa Viihde Viaplayllä on ihkauusi Vaarallisia suhteita sarja, Dangerous Liaisons (2022) 1. jakso julkaistu, vielä näkemättä. 

Mutta tuorein Vaarallisia suhteita päivitys nyky-Ranskassa Les liaisons dangereuses (2022) ei toiminut ollenkaan. 


Rakastan Valmontia olen puolustanut sitä työpaikalla 90-luvullakin, koska se on läheisempi...



Pohjaksi voisi nostaa vasta nähdyn Ingmar Bergmanin työn Paholaisen silmä.




tiistai 8. marraskuuta 2022

Helsingin kaupunginteatterin avajaiskarnevaaleissa ja -hulinoissa esiteltiin mm tuore Fanny ja Alexander näytelmä 16.08.2022

Helsingin kaupunginteatterin avajaiskarnevaaleissa ja -hulinoissa esiteltiin 16.08.2022 mm tuore Fanny ja Alexander näytelmä, jossa estraadin valtasi, ja tulevassa valtaavat nämä tähdet, ja oikeat näyttelijät. Ingmar Bermanin työnä tunnettu esitys on vallannut toisinaan tukholmalaiset näyteikkunat joulusomistuksina. Ihastuttavaa oli näyteikkunoissa huomata myös Bergmanin puumerkki, pikkupiru. Joka taisi olla myös elokuvaaja.... Muistaakseni usein joulun aikaan ja taikaan televiisorissa näytetty spektaakkeli. Mitä uutta ohjaaja Paavo Westerberg saa siitä irti? Sepä nähdään. Ensi-illassa 17.11. 

Olavi Uusivirta on
ALEXANDER EKDAHL
Rea Mauranen on
HELENA EKDAHL
Anna-Maija Tuokko on
EMILIE EKDAHL
Emmi Pesonen on
ISMAEL
Ja sitten hyppäsimme Kultalampeen ja dementiaan. Vai miten se menikään... 
Juhani Laitala on 
NORMAN THAYER
Heidi Herala on
ETHEL THAYER
Ernest Thompson
KULTALAMPI
Aina sydämessä
Oikealla Sauli Suonpää on BILL RAY, 
keskellä Emilia Sinisalo on
CHELSEA THAYER, vasemmalle mentäessä 
Jussi Puhakka on
CHARLIE MARTIN. 










sunnuntai 6. marraskuuta 2022

Tänään 04.11.2022 ensi-illassa Espoon kaupunginteatterilla Carl Knif Companyn teos, groteski komedia Presidenterna

Tänään 04.11.2022 ensi-illassa Espoon kaupunginteatterilla Carl Knif Companyn teos, groteski komedia Presidenterna.


Tänään 04.11.2022 ensi-illassa Espoon kaupunginteatterilla Carl Knif Companyn teos, groteski komedia Presidenterna, perustuen dramaturgi-kuvataiteilija Werner Schwabin debyyttiin Die Präsidentinnen v. 1990. Hän ehti julkaista 16 teosta ennen kuolemaansa vain 35-vuotiaana.


Teatterissa.


CARL KNIF COMPANY: PRESIDENTERNA.


" Presidenterna-esityksessä tutustumme kolmeen siivoojaan Ernaan, Mariedeliin ja Greteen. Kaikki kolme ovat eläkeläisiä. Eräänä päivänä he kerääntyvät Ernan luo katsomaan paavin saarnaa televisiosta. Seuraa raju välienselvittely"


Mitä minä juuri näin.


Cindy Shermanin groteskit (oma)kuvat vaihtelevat klownien kasvoilla, tai päin vastoin. Giulietta Masinan surullisen tytön klowni oli yksi niistä.


Sain lipun, kiitos, sulattelen. Käykääpä tekin. 


Tämä on yksi syy lähteä marraskuussa omasta lämpimästä tuvasta. 


Tai kylmästä. 



Tekijäloota 
TYÖRYHMÄ 

Ohjaus Carl Knif
Teksti Werner Schwab
Näyttelijät Jonna Nyman, Åsa Wallenius, Linda Zilliacus
Näyttelijät videolla Sonia Haga, Aksinja Lommi, Oksana Lommi
Valosuunnittelu ja lavastus Petri Tuhkanen
Äänisuunnittelu Janne Hast
Pukusuunnittelu Karoliina Koiso-Kanttila
Ompelija Nina Ukkonen
Maskeeraus Tuija Luukkainen
Kuvat Yoshi Omori
Tuotanto Carl Knif Company ja Espoon Kaupunginteatteri 





Mitä Espoon kaupunginteatterin sivulla kerrotaan : 


" PRESIDENTERNA CARL KNIF COMPANY Presidenterna-esityksessä tutustumme kolmeen siivoojaan Ernaan, Mariedeliin ja Greteen. Kaikki kolme ovat eläkeläisiä. 

Eräänä päivänä he kerääntyvät Ernan luo katsomaan paavin saarnaa televisiosta. Seuraa raju välienselvittely, jossa setvitään jokaisen suhde sekä omaan henkilöhistoriaansa että yhteiskuntaankin. Jokainen naisista edustaa yhtä ihmisyyden puolta: hyveellisyyttä, siveettömyyttä ja pidättyvyyttä. 

Teoksessa rinnastuvat ihmisen ruumiin toiminnot, kehon todellisuus sekä yksilön arvot ja aatteellisuus. 

Näytelmä käsittelee myös yksilön mahdollisuutta vaikuttaa oman elämänsä puitteisiin, niin materiaalisella kuin henkisellä tasolla. 

Presidenterna perustuu itävaltalaisen Werner Schwabin (1958–1994) näytelmätekstiin, jonka Carl Knif ohjaa fyysisen teatterin keinoin. Carl Knif Company tunnetaan nykytanssia ja fyysistä teatteria taidokkaasti yhdistelevistä teoksistaan. Ryhmän teokset kumpuavat syvästä taiteellisesti herkkyydestä ja taidokkaasta visuaalisuudesta. "

 Ensi-ilta Espoon Kaupunginteaterin Revontulihallissa 4.11.2022.


tiistai 25. lokakuuta 2022

Tänään ensi-illassa Teatteri Viiruksessa vierailuesitys Isolations-TV 25.10

Tänään ensi-illassa Teatteri Viiruksessa vierailuesitys Isolations-TV. Kirjoitan lisempää esityksen perään ;} >


25.10. ensi-illassa 

Isolations-TV

GUEST: Isolations-TV

Granberg & Björkholm (SE), yhteistyössä Svärmenin kanssa


Täsä taustatietoa ennen esitystä:

" Maailmanlaajuinen katastrofi on hävittänyt enemmistön ihmiskunnasta. Ilma maanpinnalla on kelvotonta ja jäljellä olevista resursseista käydään sotaa. Harvat selviytyjät ovat vetäytyneet kellareihin ja väestösuojiin odottamaan pelastusta.


Kaksi paikallistelevision aamujuontajaa ovat onnistuneet pakenemaan hätätilastudioon syvällä maan alla. Vailla yhteyttä muuhun maailmaan, heidän mielensä alkaa järkkyä ulkoisten virikkeiden puutoksesta. Epätoivoisina he ryhtyvät tekemään sitä, mitä osaavat – ottavat vastuun ihmiskunnan rippeistä ja lähettävät viihdettä vuorokauden ympäri.


Isolations-TV on humoristinen dystopia, joka tutkii isolaatiota, tylsistyneisyyttä ja inhimillistä tarvetta kommunikoida. "


Näyttelijät, idea, käsikirjoitus, visuaalinen kokonaisuus Andrea Björkholm & Nils Granberg

Ulkoinen ohjausapu Joséphine Wistedt, Hanna Andersson och Py Huss-Wallin


Kieli ruotsi, ei tekstitystä

Ikäsuositus 13 vuotta


Kesto noin 80 minuuttia


Esitystä ovat tukeneet Svenska Kulturfonden, Kulturrådet, Konstnärsnämnden, Ålands Kulturdelegation ja Eugène, Elisabeth och Birgit Nygréns stiftelse.






lauantai 22. lokakuuta 2022

Aivan härlig Versailles Teatteri Viiruksessa ensi-illassa eilen 21.10.2022 vähäpukeinen pukudraama iloitteli ja kutsui

Aivan härlig Versailles Teatteri Viiruksessa ensi-illassa eilen 21.10.2022 vähäpukeinen pukudraama iloitteli ja kutsui leikkiin, Buñuelin ja hovin nöyryytyksiin, kinkyyn. Museokierros muuttuu Olipa kerran ihmiseksi ja Catwalkiksi, jossa on niin uljas kävely. Etten ole parempaa nähnyt... 


Ei kaikilla mausteilla, mutta monin aistein. 

Teatterissa saa leikkiä.


Kun on oikeat kengät, oikea peruukki ja oikea ryhti, niin roolihahmo on siinä. Ja millainen roolihahmo. Rakastan syfilis-rokokoon estetiikkaa, ja myös tässä olevaa kuppa-barokkia. Mainiota. 


On upeaa, ettei Jumalan teatterin tempauksia tehdä enää yleisöä sotkien. Joku nainenhan on joutunut ne penkit kasarilla pesemään. On upeaa, että näytelmä, show, esitys pitää jännityksessä, mennäänkö nyt de Saden ja Pasolinin puolelle, ja silti pitää otteessaan. Kuin hyvin askektavaa rotuhevosta täydellisin askelin, tai sitten vain märällä nurmella liiraavaa täysin vapaata Homer Simpsonia, joka on kuin lapsi kun ei ole sietämättömässä työssä, vaan vapaalla omalla takapihallaan.. 



Versailles 


Mene ihmeessä katsomaan.








Lue lisää Viiruksen sivulta: 


" 1700-luvun parturi-kirurgit, Ludvig XIV:n kivulias fisteli, hovin aamurituaalit, myrkytysskandaali, artistokraattien hämmentävä vaippamuoti ja rakkaudella hoidettu appelsiinipuutarha yhdistyvät pyhän ja epäpyhän näyttämöfantasiaksi.


Aurinkokuningas Ludvig XIV:n hovin innoittama Versailles törmäyttää 1700-luvun eliitin ja nykypäivän ihmisen kokemus- ja arvomaailmat toisiinsa. Sinna Virtasen ja Jussi Sorjasen yhteisohjauksessa työryhmä sukeltaa Aurinkokuninkaan varjolla kohti oman yhteisönsä kipupisteitä. 


Versailles leikittelee historiallisilla lähteillä mielivaltaisesti.


Teos syntyy prosessilähtöisesti yhteistyössä muotisuunnittelija Janette Laakson, valosuunnittelija Jenni Pystysen, äänisuunnittelija Tatu Nenosen, sekä Viiruksen näyttelijäensemblen kanssa. Visuaalisesti runsaassa teoksessa uudelleenkuviteltu epookkipuvustus kohtaa kullan ja peilin hallitseman tilasuunnittelun.


Versailles on fantasia Aurinkokuninkaan aamupäivästä

Versailles on fantasia kivusta ja yksinäisyydestä 

Versailles on fantasia myrkyttäjien mustasta messusta 

Versailles on fantasia löyhkästä ja liejusta 

Versailles on fantasia jaetusta pakosta juoruilla

Versailles on fantasia yltäkylläisyydestä ja luovuttamisesta 

Versailles on fantasia yhteisöstä


Kuka on sisäinen hovihenkilösi? Tapa se. "


Ensi-ilta 21.10.2022



Ohjaus ja dramaturgia Jussi Sorjanen ja Sinna Virtanen 


Lavastus- ja valosuunnittelu Jenni Pystynen 

Pukusuunnittelu Janette Laakso 

Äänisuunnittelu Tatu Nenonen 

Maskeeraussuunnittelu Ari Haapaniemi, Riikka Virtanen 


Näyttämöllä Maria Ahlroth, Martin Bahne, Iida Kuningas, Oskar Pöysti, Jessica Raita 


Kuva Perttu Saksa 

Grafiikka Otto Donner 


Kieli ruotsi, hyvin pärjää 

Kesto alle 2 tuntia

Sisältövaroitukset teatteriusvaa, kovia ääniä, tuoksuja ja pölyämätöntä heinäpellettiä.



tiistai 20. syyskuuta 2022

Tänään kiikarissa Jumalainen näytelmä. Juha Hurmeen mukaan. Eli Valter Juveliuksen ihmeelliset seikkailut, Espoon kaupunginteatteri

Tänään kiikarissa Jumalainen näytelmä. Juha Hurmeen mukaan. Eli Valter Juveliuksen ihmeelliset seikkailut, Espoon kaupunginteatteri. 

Teksti ja ohjaus Juha Hurme 

Harhamasta tuttu poppoo, josta osa oli myös näytelmässä Lemminkäinen, tuolla Kansallisteatterissa, muutama vuosi sitten. 14.09.2022. 

Miten Timo R. Stewartin tietokirja Valter Juveliuksesta muuntuu Juha Hurmeen näytelmäksi?


Kävin Espoon kaupunginteatterilla tsiikaamassa Juha Hurmeen uusinta. 

Jahtasiko Juvelius Liitonarkkia harharetkillään kuten Zodiac Mindwarp ja KLF:n Bill Drummond, jotka matkasivat junalla Suomen läpi viedäkseen Elviksen [ikonin] Pohjoisnavalle? 


Jumalainen näytelmä ei ole 1. osassa niin riehakas kuin Harhama vaan akustisempi, hiljaisempi. Kunnes L. Onerva esittää runonsa punkkina niin, että saa kylmiä väreitä sopiviin paikkoihin. 

#välitaukotviitti 



Ensimmäinen näytös: ensimmäisellä puoliajalla alkaa Karjalan kunnailla traditiolla, johon Valter Juva teki sanat Nyt Valter Juveliuksen juhlissa, hän on just saanut tohtorin hatun! Muttei juoppo isä pidä sitä minään.


Juveliuksen roolissa mainio, tutkijan intoa säteilevä Eetu Känkänen (mm Nälkäteatterin Lea) naisten yömyssy päässä jo muistuttaa turbaanipäisestä Juveliuksesta tehtyä pilakuvaa.

Tai tavallista muotokuvaa.




Kun Hurme esitteli Making of Leassa tuolla Kom-teatterilla suomalaisia suuria, ristiriitaisia tekijöitä, haaveilijoita kuten Aleksis Kiven, mutta myös samalla toiset suomalaisen teatterin, suomenkielisen teatterin pioneerit kuten Kaarlo Bergbomin, ja varsinkin hänen siskonsa Emilie Bergbomin työpanoksen ja intohimon. Mikä on vähän niin kuin sekstisesti jätetty huomioimatta. Tai vähätelty. 

Niin myös tässä esitellään etuoikeutetun, tohtoriksi väitelleen suomalaisen miehen, Valter Juveliuksen lisäksi sisarensa, Ester, joka oli kyllä hihhuli, mutta osasi hepreaa veljeänsä paremmin....   (Wikin mukaan Ester oli lähetyssaarnaaja ja diakoni. Heillä oli myös monia muita kultturisisaruksia, mutta Hurme valitsi parivaljakon. ) 

Hienoa on, että jätetään käyttämättä selkeät Indiana Jones -vitsit, joilla ei siis ratsasteta. Pariin saksalaiseen kohtaan, punnerrukseen ja pullisteluun olisi sopinut Rammstein mutta se ei soinut. Muutakuin omassa päässä.

Tomi pääsee soittamaan skittaa paljon pitempään kuin mainiossa leffassa Hytti nro 6.... 
Muutenkin on hienoa, kuinka näyttelijät näyttelemisen lisäksi soittavat instrumentteja. Joko tuttuja omiaan, tai sitten ovat harkoissa opetelleet. 


Menkähän tutustumaan! Jos suomalainen kulttuuri ja hulluus, joka tarkoittaa tässä ei pelkkää päähänpinttymää, vaan intohimoa toteuttaa suureellisia haaveitaan. Saa epäonnistua, saa keksiä, saa uskaltaa. Hulluus on myös uskoa omaan juttuunsa vaikka se eroaakin karjakkojen ja maanmitareiden selkeästä työstä. 


Hurja seikkailu lähihistoriasta! Suomalainen! 





Sain lipun Espoon Teatterilta, kiitämme! Olin myös kuuntelemassa tekijätapaamista, jonka transktiptioin jahka ehin. 




Tekijäloota: 
 TYÖRYHMÄ 
 Teksti ja ohjaus Juha Hurme 

 Näyttämöllä Eetu Känkänen, Cécile Orblin, Antti Laukkarinen, Enni Ojutkangas, Tomi Alatalo, Roosa Söderholm 

 Lavastus ja pukusuunnittelu Raisa Kilpeläinen Valosuunnittelu Jarkko Lievonen Musiikki Iida Savolainen Äänisuunnittelu Tommi Koskinen Maskeeraus Kaija Heijari Kuvat Raisa Kilpeläinen ja Darina Rodionova Tekstitys Essi Brunberg / Pragma Helsinki 



 Lue lisää Espoom kaupunginteatterin sivulta :

 *"JUMALAINEN NÄYTELMÄ JUHA HURME Valter Juveliuksen ihmeelliset seikkailut Esityksen ytimessä on maanmittari ja keskinkertainen runoilija Valter Juvelius. Hän uskoo väitöskirjatyönsä ohessa löytäneensä Vanhaan testamenttiin kirjatun salaisen koodin ja murtaneensa sen. Salainen teksti paljastaa mihin liitonarkku on kätketty. Kyseessä ei ole mikä tahansa löytö, vaan kaksi kivitaulua, jotka sisältävät Jumalan Moosekselle antaman lain ja käskyt. Ei muuta kuin Jerusalemiin jymyjutun äärelle!

 Juvelius pistää retkikunnan pystyyn ja aloittaa salaiset kaivaukset. Mukaan retkelle änkeää Juveliuksen sisko, kiihkouskovainen lähetyssaarnaaja Ester. Aarteenetsinnälle saadaan kansainvälinen rahoittaja ja siinä sivussa syntyy maailmanlaajuinen kalabaliikki.

 Näyttämöllä nähdään Harhamastakin tuttu ensemble eli Eetu Känkänen, Cécile Orblin, Antti Laukkarinen, Enni Ojutkangas, Tomi Alatalo, Roosa Söderholm. Epookki saa kyytiä kun hurmaava joukko tarttuu myös soittimiin ja mikrofoniin. Vauhdikkaan esityksen musiikin on säveltänyt Iida Savolainen. 

 Armoitettu kynäniekka, Finlandia-palkittu Juha Hurme on tunnettu Suomen varhaisia vuosia käsittelevistä teoksistaan. Tällä kertaa päästään seikkailuun, jossa mukana vilahtelevat Eino Leino, L. Onerva ja muut suomalaisuuden aamunkoiton merkkihahmot. 

 Jumalainen näytelmä perustuu oikeisiin ihmisiin ja aitoihin tapahtumiin, mutta lopputulos on täyttä fiktiota ja hillitöntä todellisuuden ylittävää kuvitelmaa. Näytelmän inspiraation lähteenä on ollut historiantutkija Timo Stewartin kirja Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys. Teos palkittiin Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinnolla vuonna 2021 ja oli tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas vuonna 2020. 

 Kantaesitys Espoon Kaupunginteatterin Revontulihallissa 8.9.2022."

Tänään teatterissa hysteerisen hauska toimistokomedia näennäisen yksinkert aineksista Jäähyväiset kahvihuoneelle. Teatteri Takomossa 16.9.2022

Tänään teatterissa hysteerisen hauska toimistokomedia näennäisen yksinkert aineksista Jäähyväiset kahvihuoneelle. Teatteri Takomossa 16.9.2022. 

Nyt ei ole #välitaukotviitti koska väliaikaa ei ole. 

Jos tämä ei ole Äksy Petterssonin paras työ, niin ainakin se on parhaiten näytelty. 


Tässä kahvihuoneessa ei saa sanoa, että Wigwamin kaksi uusinta livelevyä sai laatulehdessä täydet viisi tähteä. Kumpikin 

⭐⭐⭐⭐


Kateus. Oi Kateus. Joonas Heikkinen taisi ylittää Al Pacinon parin roolin raivoon
 kiihtymisen. Se oli hänen Rankka päivä. Eikä hän ollut lavalla yksin. 




 

Akse Pettersson: Jäähyväiset kahvihuoneelle



#teatterivuoteni2022 #teatterivuosi2022 #teatterissa #meneteatteriin #teatteriTakomo @teatteritakomo

Tänään pärähtää teatteri Viiruksessa teos Gud skapade människan och jag skapade kuken. Se on monologiesitys transliikkeen pioneeristä Michael Dillonista

Tänään pärähtää teatteri Viiruksessa teos Gud skapade människan och jag skapade kuken. Se on monologiesitys transliikkeen pioneeristä Michael Dillonista, joka oli ensimmäinen transmies, joka otti testosteronia ja teki falloplastisen korjausleikkauksen. Lavataideteos... 17.09.2022. 


Kylläpä oli kinky, koskettava, kuuma ja tärkeä esitys. Tarinan voi jakaa näinkin. Riikinruotsiksi puhuttu, universaalisti
 tanssittu ja englanniksi laulettu esitys, monologi kesti ja hehkui reilun tunnin. Teatteri Viirukselle isot pojot antaa tilaa monimuotoisille proggiksille.



 Tekijäloota: 
 Käsikirjoitus, ohjaus ja esiintyjä Mille Bostedt Lavastus Maja Döbling Koreografia Sepideh Khodarahmi Musiikki Tami T Valosuunnittelu Lina Benneth 
Animaatio Girlsanawares 
 Kieli Ruotsi, ei tekstitystä 
 Kesto noin 65 minuuttia 
 Ikäsuositus 12 vuotta 
Sisältövaroitus veri 





 

maanantai 19. syyskuuta 2022

Anastasia musikaali kolahtaa ja hehkuu kaamoksen ja näinäkin aikoina

Anastasia musikaali kolahti, samalla porukalla vois tehä teokset Producers, Inglourious Basterds, Sherlock Holmesin salaisuus ja Moulin Rouge. Juhlittiin kuin viimeistä päivää! 

Soolot, joukkokohtaukset, rakkaus saa kömpelöksi, ja sekaisin. Tilankäyttö, huumori. Ainoa tuhma vitsi sai väliaploodit... 

Vain Rasputin uupui mutta Gleb paikkasi. 

Hurjimmillaan intensiteetti on kun päähenkilöt tiiraavat baletissa Joutsenlampea, ja synkkä leimahdus, Musta joutsen, lipuu lavalle, kuin Gleb Vaganovin mustasukkaisia, ristiriitaisia, synkkiä tuntoja symboloiden. Komea, komea hetki. 

Tämän vuoksi kannattaa raahautua heltsingistä, ja vain ottaa vastaan. 

Pia Piltz on aito prinsessa, kevyt ja reilu. Hän kävelee yhtä kevyesti kuin Anne Parillaud Venetsian elokuvajuhlilla. Niin kuin ballerina, muttei baletin liikkein. 

Mitä Romanovien aristokraattisen suvun viimeisimmälle eloonjääneelle tapahtui? Jäikö hän henkiin. Villiä spekulointia on mm verkossa, ja tässä teoksessa. Disneyn piirrettyä en ole nähnyt, enkä halunnutkaan nähdä. Hirveitä prinsessatarinoita vanhoista saduista jossa prinsessat vain makaavat tajuttomina odottaessaan että rinssi suudelmallaan pelastaa. 

Ja pah!




Mutta orkesteria johtaa ts henkisissä tahtipuikoissa on Samuel Harjanne, joka on musikaalin ohjaajana onnistunut mm Kinky boots, Priscilla ja Pieni merenneito. Näitä olen ainakin nähnyt. Ja nauttinut Helsingissä ja Tampereella. 

Mutta Anastasia on reilu ja rempseä, leikkii lasten kanssa pelkäämättä että mekon tärkätyt röyhelöt. Kaikkea muuta. Koska kyseessä on tosi tarina naapurista, tai ainakin siihen kohtaan, kun hoviin hyökätään, ja rahvas haluaa tasa-arvoa ja leipää, ja lopettaa aristokraatin luokkana ja riistäjänä, koska olemme jo 1900-luvulla. 

Anastasia katoaa, piiloutuu, muuntuu toiseksi, rahvaaksi, joka luudalla lakaisee katuja.

Jatkuu seuraavassa numerossa... Eikun myöhemmin 


Sain lipun, kiitos, nautin, mitä parhaimmalla paikalla, teatteribloggaajan ja tamperelaisen teatterikerman keskeltä, olin kutsuvierasenskarissa 02.09.2022.


Tampereen teatteri
Anastasia
ohjaus Samuel Harjanne 
ENSI-ILTA 03.09.2022 klo 19.00 
 ESITYSKAUSI 2022 
   NÄYTTÄMÖ Päänäyttämö 
     KESTO 2 t 35 min, sisältää väliajan 
       Genre Musikaali 



Anastasia (Pia Piltz) katoaa, piiloutuu, muuntuu toiseksi, ei-prinsessaksi, rahvaaksi, joka luudalla lakaisee katuja. 

Häneen iskee silmänsä Deb Vaganov (Joel Mäkinen) kuin Kunniattomat paskiaiset elokuvan juutalaiseen tyttöön elokuvateatterin pyörittäjään ja itsenäiseen, kirjaa rauhassa lukevaan naiseen rakastunut natsi. Mäkisen esittämä Deb on negatiivinen, synkkä hahmo, joka kuitenkin haluaa hyvää, omasta mielestään. Hän haluaa tasa-arvoa yhteiskuntaan, mutta kohteeseen silti naisia halveksivasti. Deb on vallankumouksellinen. Tulevaisuuteen ja sosialismiin suuntaavaa, mutta hänen, ja tovereidensa käsimerkki muistuttaa kohta natsitervehdystä. Debin ja Anastasian kohtauksesta joistakin tulee mieleen Moulin Rouge, ja Goottilaisen tornin tapahtumat, jossa rikas tyhmä mies haluaa omistaa naisen, kurtisaanin.

Rasputinia emme näe, (ehkä joskus saamme ihan eri version, jossa myös Pussy Rioteja.) 

Musikaali on kiltti, rumia sanoja ei käytetä, jos sellaista esitystä joskus haluaa nähdä. Välillä. Vaikka näytelmä on vuorosanoiltaan siisti, niin katukuvassa on osin epätoivoisia naisia, jotka myyvät itseään. On vaikeat, sekasortoiset, muutoksen ajat. Osa kadun naisista kyllä pärjää. Etsitään Anastasiaa muistuttavaa nuorta naista kadulta, muttei kukaan heistä muistuta prinsessaa puheiltaan, ryhdiltään.


Huom:
Kun blogeissani kirjoitan, että jokin teatterin kohtaus muistuttaa kohtausta leffassa, niin se ei ole välttämättä kenenkään muun mielestä samankaltainen, parodia tai kunnianosoitus. Vaan lähinnä hahmotan esityksiä niin, ikään kuin rekonstruktoisin kohtauksen pala palalta, tai viittauksena. 









Tekijäloota:

NÄYTTELIJÄT

Pia Piltz
ANJA/ANASTASIA
Pia Piltz
Sinikka Sokka
LESKIKEISARINNA MARIA FEDOROVNA
Sinikka Sokka

Kaisa Hela
LILY
Kaisa Hela
Petrus Kähkönen
DIMITRI
Petrus Kähkönen
Ville Majamaa
VLAD
Ville Majamaa
Joel Mäkinen
GLEB
Joel Mäkinen

Elisa Piispanen
Elina Rintala
Annuska Hannula
Matti Hakulinen
Arttu Ratinen
Arttu Soilumo
Jon-Jon Geitel
Fanni Pennanen
Iina Suomalainen
Annette Lundell
Jenny Strandberg
Laura Ruusumaa
Samuli Pajunen
Riikka Riikonen
Davey van Pas
Chris Bewsher
Eleonoora Martikainen
Elina Haikka
Ville Mäkinen
Konsta Reuter
Aada Dahlgren
Venla Dahlgren
Viola Käki
Venla Takamäki
Eelis Koponen
Pontus Mäenpää
Eino Salonen





ENSI-ILTA 03.09.2022 klo 19.00 
 ESITYSKAUSI 2022 
   NÄYTTÄMÖ Päänäyttämö 
     KESTO 2 t 35 min, sisältää väliajan 
       Genre Musikaali 







 ESITTELY 

 Lue lisää Tampereen teatterin sivulta : " Loistelias musikaali ensimmäistä kertaa Suomessa! Tampereen Teatteri toi ensimmäisenä Suomessa ensi-iltaan loisteliaan Anastasia-musikaalin! 

Teatterillemme myönnettiin lupa tehdä vuonna 2016 kantaesitetystä ja Broadwayn valloittaneesta musikaalista oma versio. Musikaali pohjaa Romanovien suvun ja keisari Nikolai II:n perheen kohtaloon, ja siihen liitettyyn kiehtovaan mysteeriin. Taianomainen tarina kuljettaa Romanovien palatsista Venäjän vallankumouksen keskelle ja Pariisiin, missä nuori ja rohkea Anja etsii itseään ja menneisyyttään. 

 Suositusta animaatioelokuvastakin tutun tarinan on musikaaliksi luonut Tony-palkittu kolmikko: Terrence McNally, Stephen Flaherty ja Lynn Ahrens. Musikaalin ohjauksesta vastaa Suomen musikaaliohjaajien kärkinimi Samuel Harjanne, jonka meriitteihin lukeutuvat mm. menestysmusikaalit Pieni Merenneito, Kinky Boots ja Billy Elliot. 


Pääosassa Anastasian nimiroolissa nähdään teatterin oma näyttelijä – upea, lahjakas ja valovoimainen Pia Piltz. Musikaalin lavastuksesta vastaa Marjatta Kuivasto, jonka taidokkaasta ja upeasta lavastussuunnittelusta saatiin nauttia mm. unohtumattomassa Notre Damen kellonsoittaja -musikaalissa. "




Inspired by the Twentieth Century Fox Motion Pictures by special arrangement with Buena Vista Theatrical
From the play by Marcelle Maurette as adapted by Guy Bolton
ANASTASIA is presented by arrangement with Concord Theatricals Ltd.

www.concordtheatricals.co.uk " 

sunnuntai 11. syyskuuta 2022

Espoon Teatterissa, Louhisalissa, Rimini Protokollin teos UNCANNY VALLEY. Mikä tekee meistä robotteja? Mikä tekee roboteista meitä?

Suosittelen teatteria, Espoon Teatterissa, Louhisalissa, Rimini Protokollin teos UNCANNY VALLEY. Mikä tekee meistä robotteja? Mikä tekee roboteista meitä?

Päivän paras, ja rauhallisin luento. Myös sähköistävä.

Rimini Protocoll: UNCANNY VALLEY.

Automaattinen korjaaja korjasi automaattisesti, väärin.

Onko teoksen humanoidi, robotti Thomas Melle hän vaiko se? 

Onko vitsi, robotit ja koneet vievät kaiken työn? 

Espoon kaupunginteatterin Louhisalissa ensi-illassa Berliinissä vaikuttavan taiteilijaryhmän Rimini Protokollin teos UNCANNY VALLEY Taiteiden yönä 18.8. loppui juuri. Robotti, humanoidi esittää näytelmäkirjailijaa. Miten se eroaa nukketeatterista ja sirkuksen vatsastajapuhujasta? 

Robottia katsoessa ja kuunnellessa luottamus lisääntyy, kuten ihmistäkin kuunnellessa, jos on lisääntyäkseen. Lavalla oli replika robottikaksoisolento saksal näytelmäkirjailija Thomas Mellestä joka istuu nojatoolissa ja luennoi tunnin ajan itsestään, Turingista ja roboteista


Yleisö istuu, ja odottaa. Lava pn hämärä, siellä näkyy istuva mies. Onko hän oikea näyttelijä. Vaiko robotti. Pitkän ajan jälkeen valo syttyy tai valokeila aukeaa laajenee. Hän on robotti, ihmisen näköinen mies, joka istuu tyynesti 60-luvun nojatuolissa, jalka polvella. 


Hän on robotti. Kuulemme kyllä ihmisen nauhoitetun äänen. Liikkuuko hänen huulet, en muista. Silmät muistan, vähän väsyneet. Sanotaanko robotista hän. 


Noin tunnin ajan luentoa ja päiväkirjaa. Siinä ajassa hän on inhimillinen. Hän esittelee teatterin valospottirobotin joka on kuin suoraan Robocop-skifistä se pieleen mennyt robokytän prototyyppi. Joka ei totellut 

Pieni valospottirobo tottelee. 




Mitä siitä saa muutakin kuin skifiä ja Alan Turingin koskettavaa elämänkertaa?



Itse olisin aloittanut roboteista tai keinoälystä, ohjelmoinnista jo Ada Lovelacesta, lord Byronin tyttärestä, joka oli ensimmäinen ohjelmoija... " Ada Lovelace kuoli 36-vuotiaana syöpään vuonna 1852. Sitä ennen hän ideoi tietokoneen, kirjoitti sille ohjelman ja pohti, voiko tietokone ajatella. Ada oli ihminen, jonka supervoima oli mielikuvitus." kerrotaan Ylen artikkelissa Riettaan sekoilijalordin kolmekymppinen tytär aloitti digiajan (14.06.2022). Me näimme jo Gothic - yövieraat (1985) leffassa mm Mary Shelleyn ja Byronin, jolla oli mekaanisia ihmisenkokoisia nukkeja jotka soittivat pianoa, ehkä reikäkorttipianoa, sekä napatanssivat. 

Sitten olisin siirtynyt Hedy Lamarriin, joka " kehitti myös säveltäjä George Antheilin kanssa taajuushyppelyyn perustuvan hajaspektritekniikan, joka on perusta nykyisille mobiiliradiotekniikoille kuten CDMA:lle ja WLANille." Wikipedia. 

Sitten olisin siirtynyt Margaret Hamiltonin ikuiseen kuvaan, jossa hän seisoo itsensä mittaisen puhelinluettelopinon kanssa, eikä ne tietenkään puhelinluetteloita ole, vaan koodia, joka sai meidät kuuhun.... 



Mutta ei. Tässä lyhyehkössä esityksessä valokeilassa on Alan Turing, jota nöyryytettiin ja kidutettiin sukupuolisen suuntautumisensa vuoksi, niin, että hän teki itsemurhan. 





Tekijäloota:


Tekijät:

Konsepti, teksti & ohjaus: Stefan Kaegi

Teksti, keho, ääni: Thomas Melle

Laitteet: Evi Bauer

Animatroninen robotti: Chiscreatures Filmeffects GmbH

Silikonipään valmistus ja viimeistely, hiukset ja värjäys: Tommy Opatz

Dramaturgia: Martin Valdés-Stauber

Videosuunnittelu: Mikko Gaestel

Musiikki: Nicolas Neecke

Tuotanto: Rimini Protokoll / kiertue: Monica Ferrari

Valosuunnittelu / kiertue: Robert Läßig

Ääni- ja videosuunnittelu / kiertue: Jaromir Zezula

Rimini Protokollin näytelmän on tuottanut Münchner Kammerspiele, yhteistyössä Berliner Festspiele – Immersion, donaufestival (Krems), Feodor Elutine (Moskova), FOG Triennale Milano Performing Arts (Milano), Temporada Alta – Festival de Tador de Catalunya (Girona) ja  SPRING Utrecht

Esitysoikeudet: Rowohlt Theater Verlag, Reinbek bei Hamburg


 


Kategoriat

Esittävät taiteet, More Than Human





Lue lisää juhlaviikkojen julkaisusta: 


" Rimini Protokoll: Uncanny Valley on osa Helsingin juhlaviikkojen, EMMA – Espoon modernin taiteen museon ja Espoon kaupunginteatterin yhteistä teossarjaa, jossa tutkitaan taiteen ja keinoälyn yhteyksiä.


Robotteja pidetään työkoneina, tehokkaina ja täsmällisinä tehtävien suorittajina. Tunnetason sekaannuksen välttämiseksi Saksassa käytettävät teollisuusrobotit eivät juurikaan muistuta ihmistä. Toisaalta Aasiassa on jo jonkin aikaa kehitetty ihmismäisiä robotteja, humanoideja, joita käytetään esimerkiksi hoivatyössä tai seksikumppaneina.


Ihmisen kaltainen ulkomuoto tekee koneiden hyväksymisen helpommaksi. Jos kone on kuitenkin liian ihmismäinen, alamme tuntea epätietoisuutta: mikä on ihminen, mikä on kone? Japanilaiset robotiikan tutkijat ovat kuvanneet tätä onttoa samankaltaisuutta termillä ’outo laakso’, englanniksi uncanny valley.


Muun muassa dokumenttiteatteriesityksistään tunnettu  Stefan Kaegi tekee Uncanny Valleyssa ensimmäistä kertaa yhteistyötä kirjailijan kanssa, muttei suinkaan näytelmää tilaamalla. Saksalainen näytelmäkirjailija Thomas Melle suostui toimimaan mallina hänestä tehtävälle replikalle, robottikaksoisolennolle.


Kun humanoidi ottaa kirjailijan paikan, kysymyksiä nousee väistämättä pintaan: mitä tapahtuu alkuperäiselle, kun kopio astuu esiin? Oppiiko alkuperäinen tuntemaan itsensä entistä paremmin tämän elektronisen kuplan sisällä? Ovatko kopio ja alkuperäinen keskinäisessä kilpailuasetelmassa vai tekevätkö he yhteistyötä?


Berliinissä vaikuttava taiteilijaryhmä Rimini Protokoll on perustettu vuonna 2000. Perustajajäseniä ovat Stefan Kaegin lisäksi kirjailija, ohjaaja Helger Haug ja teatterintekijä Daniel Wetzel.  Tuotanto tuotannolta kolmikko on laajentanut esityksen tekemisen tapoja ja tapaa luoda uusia perspektiivejä, joista tarkastella ympäröivää todellisuutta.


Rimini Protokoll kehittää näyttämöteoksensa, interventionsa, esitysinstallaationsa ja kuunnelmansa useimmiten yhdessä asiantuntijoiden kanssa, joiden toimintakenttä on muu kuin teatteri. Tämän lisäksi kolmikolla on tapana sekoittaa tiloja tai yhteiskunnallisia rakenteita teatterin muotojen kanssa. Useat heidän töistään ovat interaktiivisia ja tekniikalla leikitteleviä.


Ryhmän teoksia on nähty Suomessa aiemmin muun muassa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistossa.


Esitys on Espoon Kaupunginteatterin ohjelmistoa "





Esityksen jälkeen oli keskustelua:

SYVENNY IHMISEN ULKOPUOLISEN ÄLYN TEEMAAN. 

Feelings, communication and technology – a discussion on Uncanny Valley with Robert Läßig, Maria Oiva and Imanuel Schipper. Keskustelua vetää teatterikuraattori Julia Pajunen. Keskustelukieli englanti.



Tekoäly. Ehdottomasti tarvitaan queer-dataa. Ettei kaikki ole suppeasti vain valkoisten eurooppalaisten miesten töitä.