Ehtoon performanssina GLITCHERin Verilöyly, BloodBath, Teatteri Viiruksessa. Sadomasokistinen, osin hauska esitys veren merkityksestä

Ehtoon performanssina GLITCHERin Verilöyly, BloodBath, Teatteri Viiruksessa. Sadomasokistinen, osin hauska esitys veren merkityksestä Psykon kautta Carrieen ja upeaan kauhuelokuvaan RAW. Myös Udo Kierin Blood for Draculaa on tiirattu tuokiokuvissa. 

Suosittelen Halloweeniinkin jos sisältövaraukset, sisältövaroitukset on luettu läpi, on täysi-ikäinen, maskia käyttävä. 

Burleskin, kinkyn ja BDMS-sessioin etenevä väkivaltainen pläjäys kettingillä kuristamisineen ei ehkä iske kaikille, mutta määrittelee, koettelee nykyteatterin, sirkuksen, seksuaalista kuvastoa kukkahatun täristessä. 

 Aikuisten nirvahtanut satu muuntui Saturnukseksi joka syö poikaansa, kävi välillä showpainissa, ja näytti, kuinka mies nauttii kehostaan, koomisesti ja kuumasti, pitkiä verisiä hiuksia heilutellen. 

Alussa oli kolme groteskia peikkoa, jotka käyttivät puukkojaan vain kurpitsan kovertamiseen. Sitten... 

Aikuisten nirvahtanut satu muuntui Saturnukseksi joka syö poikaansa, kävi välillä showpainissa, ja näytti, kuinka mies nauttii kehostaan, koomisesti ja kuumasti, pitkiä verisiä hiuksia heilutellen.

Glitcher: Verilöyly

Viirus GUEST

Kantaesitys 16.10.2021

Esitykset 16.10.-29.10.

Lue lisää teatteri Viiruksen sivulta:

" K18: Esityksessä verta, väkivaltaa, vaginaalista penetraatiota, pornograafista materiaalia, neuloja, itsensä vahingoittamista, voimakkaita ääniä, vilkkuvia valoja ja teatterisavua.

GLITCHER-kollektiivin esityS BLODBAD on syväsukellus ihmisen suhteesta vereen. 

Brace yourself for one hour of uncensored, bloodcurdling violence! Glitcher is back with another hair-raising whole-evening performance. Come and experience the unspeakable horrors from the minds of Glitcher. Torture, cannibalism, bloody murder and orgasmafantastic atrocities.

GLITCHER perustettiin 2019. GLITCHER on feministinen, normikriittinen ja pop-kulttuurin innoittama näyttämötaiteen kollektiivi,

joka pyrkii tekemään taidetta demokraattisia työmalleja noudattaen.

Ryhmä haluaa tehdä rohkeaa taidetta, joka tutkii yhteiskunnan tabuja ja rakenteita. 

BLODBAD on GLITCHERin viides teos ja toinen yhteistyö Viirus GUESTin kanssa. 

Lavalla Emelie Zilliacus, Martin Paul ja Joel Forsbacka

Äänisuunnittelu Oscar Fagerudd

Esityksen kesto noin 1 h 30 min

Esitykset

Ti 26.10 klo.19.30 / Ke 27.10 klo. 19:30 /

To 28.10 klo. 19:30 / Pe 29.10 klo. 23.00

Kotisivu www.glitcher.info

Instagram g_litcher

Facebook GLITCHER 

Tukijoina Stiftelsen Tre Smeder ja Konstsamfundet r.f., Helsingfors stad, William Thurings stiftelse, Emilie och Rudolf Gesellius stiftelse, Nygréns stiftelse, Svenska Teaterföreningen i Finland rf, Otto A. Malms donationsfond ja Vivicas Vänner. "

Mielleyhtymiä taiteesta kun katsoin Teater Viiruksessa Glitcherin esitystä BloodBath, Verilöyly, BlodBad 20.10.2021. 

1. Pieter Bruegel vanhempi, yksityiskohta, Taistelu karnevaalin ja paaston välillä, 1559. (1,9) 

2. Francisco de Goyan Saturnus syö poikansa. Ja kurpitsaa. 

Sekä tietysti Pingu (4,10) ja 

Raja, Gränsen (3).  

(nämä kuvat Instagramissani sekä myös upottuna alla tahi jossain )

Ja Udo Kierin roolisuoritus leffassa Blood for Dracula (5-8) tunnetaan myös nimellä Andy Warholin Dracula, vaikka ohjaajana Paul Morrissey. Muuten, Night Visions festareilla Maximum Halloween 3013 (2013) näytettiin tuo elokuva. Udo Kier oli paikalla. Niin myös minäkin.

 @g_litcher @teaterviirus 20.10.2021. 

 sosialistisesta mediastani:

Ehtoon performanssina GLITCHERin Verilöyly, BloodBath, Teatteri Viiruksessa. Sadomasokistinen, osin hauska esitys veren merkityksestä Psykon kautta Carrieen ja upeaan kauhuelokuvaan RAW. Myös Udo Kierin Blood for Draculaa on tiirattu tuokiokuvissa. Suosittelen Halloweeniinkin jos pic.twitter.com/NuBznaVJXB

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) October 20, 2021

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

The Loving memory of Hans Rosling pressipremiääristä 16.03.2021 teatteri Viiruksessa

Teatteri. Terveisiä The loving memory of Hans Rosling pressipremiääristä Teatteri Viiruksesta tänään 16.03.2021. Oskar Pöystin englanninkielinen monologi esitettiin pienelle yleisölle ihmisiä. Tai siis kriitikkoja. Jo vain oli hyvä läksytys. Eikun luento. Myös teatterin taikaa... Mutta ovatko kriitikot ihmisiä? Näin voisi kysyä Birdman -leffan jälkeen. Mutta nyt Esitykseen. Jos pelkäsi, että nauraa väärässä kohdassa ruotsalaista puhetta, niin ei ollut mitään hätää. Esitys oli englanniksi. Tosin Oskar Pöysti pääroolissaan puhui sitä komealla ja herttaisella ruåtsalaisella aksentilla, very good, very good. Ens alkuun vastasimme kyselyyn, jossa vastasin enimmäkseen väärin. En tiedä, onko spoilausta, eli pillausta, juonipaljastusta jos kerron, että vastasin väärään suuntaan, pidin kehitysmaita kehittymättömimpinä. Kun pitäisi puhua kehittyvistä maista, eli low income countries, alhaisen tulotason maat. Esitys on lempeä, ja samalla tiikerinraivoilla räyh myös poliittinen, yhteiskunnallinen, humaani ja opettavainen. Hyvin yksinkertaisilla esineillä tämä Hans Rosling, joka ei ollut oikea Hans Rosling, vaan hänen rakastava ja rakastettava muistonsa, havannoi puheitaan, pylväsdiagrammeja ja prosenttejaan. 

Monologi oli sopivan mittainen. Menin sinne säkki päässä, eli haen infon vasta esityksen jälkeen, jos kirjoitan näytelmästä, ja jos haluan pitää itseni virkeänä ja korvat höröllä, myös silmätkin. Hieman oli outoa, ettei Pöystillä ollut nyt vihreätä tukkaa, harmi, mutta näyttelijän on uhrauduttava moneen. Huumori oli sopivasti maustettu, ja jaoteltu, milloin annetaan. Eikö kieli ollut niin lässyä kuin voisi luulla, vaan piti yleisön hereillä. Osa hörähtelikin naurusta. 

Teatterilla oli todella lämmin vastaanotto. Oli outoa olla aluksi suht tyhjässä teatterissa, vasta toista kertaa tänä vuonna, kun teatteri, kuten muutkin taiteenlajit ovat suljettuna heltsingissä. Vaikka teatterit ovat turvallisia paikkoja, kun olemme kasvomaskissa, läträämme käsidesiä, emme hiplaa emmekä nuole kaikkea, ja ostamme tai saamme liput etukäteen, joten meistä on kaikki tiedot teatterilla, JOS tartuntaketju lähtisi meistä vastuullisista teatterifriikeistä liikkeelle. Meidät olisi helppo löytää. Räkälässä näin ei ole. Eikä karaokessa. 

Olin läpeensä tyytyväinen tästä kutsusta.

“It is never too late to give up, so we might as well do that another time.” 
–Hans Rosling

Oskar Pöysti, pressikuva Cata Portin

Kuinka paljon vaikuttaa se, että näkee esityksen harvoin, harvoille teatteriesitykseen pääseminen on, eh, harvinaista. Vaikeaa. Mahdotonta. 

Live. Olen katsellut myös striimejä. Suoria lähetyksiä ja tallenteita. Tämä esitys liikkuu ja liikkuisi kyllä hyvin Viiruksenkin ulkopuolelle. 

Tekijä ja esittäjä Oskar Pöysti Ohjaus- ja dramaturgiatuki Antonia Henn, Ted Forsström Puvustus ja rekvisiitta Elina Riikonen Tekniikka Atte Pukero Tuottaja Hanna Sundman

Pituus 1 tunti Kieli Englanti (ei tekstitystä)

Livestriimatut esitykset 19.3 klo 19 / 25.3 klo 19 olivat, menivät, seurataan tilannetta

Esitykset Viiruksessa järjestetään mahdollisesti pandemiatilanteen parantuessa Liput  17,5 / 11,5 € (striimi)

"Luovuttaminen ei ole koskaan liian myöhäistä, joten voimme myös tehdä sen toisen kerran." 
–Hans Rosling "

Ensi-ilta 16.3.2021, kiertueella 2021–

Lue lisää Viiruksen sivulta:

“ Oskar Pöysti herättää Hans Roslingin muistin eloon Viirus-teatterissa 16. maaliskuuta 2021 Hans Roslingin rakastava muisti -esitys. Rosling on kouluttaja, joka tilastojen avulla esitteli maailmaa paremmin kuin koskaan onnistuneen Factfulness-kirjan sekä vilkkaiden ja pedagogisten luentojensa avulla, joista hänestä tuli maailmankuulu.

Mutta mitä Roslingilla on sanottavaa maailmasta tänään, neljä vuotta kuolemansa jälkeen? 

Oskar Pöystin tehtävä Hans Roslingin muistona on viedä viesti eteenpäin esityksessä, jossa sekoittuvat luento ja stand up -komedia, tosiasiat ja huumori. Hans Roslingin rakastava muisti ensi-iltansa 16. maaliskuuta 2121, ja se soitetaan keväällä Viirus-galleriassa. Näyttely kiertää myös vuonna 2021. “

No nythän tuo lainaus mäni göögle translaattorin mukaan eli päin pers vers, tässä aito teksti:

" Kantaesitys, 16.3.2021, kiertueella 2021–

Oskar Pöysti herättää Hans Roslingin muiston henkiin teatteri Viiruksessa 16 maaliskuuta 2021 monologiesityksessä The Loving Memory of Hans Rosling. Rosling on kansansivistäjä, joka tilastojen avulla esitti maailman parempana paikkana kuin koskaan. Hänet tunnetaan Factfulness-kirjastaan ja vauhdikkaista ja opettavaisista luennoistaan, jotka tekivät hänestä maailmankuuluisan.

Mutta mitä sanottavaa maailman menosta Roslingilla on tänään, neljä vuotta hänen kuolemansa jälkeen? Se jää Oskar Pöystin selvitettäväksi, hänen viedessään Hans Roslingin sanomaa eteenpäin tämän elävän muiston roolissa esityksessä, joka sekoittaa luentoa, standup-komiikkaa, faktaa ja huumoria.

"

Malja teatterille tänä Teatteripäivänä 27.03.2021!

Kuva Viiruksesta ennen illan monologia The Loving memory of Hans Rosling pressipremiääristä (16.03.2021)

Malja teatterille tänä Teatteripäivänä 27.03.2021!

Kuva Viiruksesta ennen illan monologia The Loving memory of Hans Rosling pressipremiääristä (16.03.2021) pic.twitter.com/D9lpMiPgVK

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) March 27, 2021

Täsä raileri: 

 

Instastani:

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Teater Viirus: Familjen Bra: Ilkeä, hilpeä ja pastellinsävyinen bunkkerikomedia Joakim Pirisen kynästä, perheestä joka on kaukana NIMBYn ruutitynnyrimenosta

Teater Viirus: Familjen Bra: Perhe on siirtynyt bunkkeriin pelaamaan noppaa, konflikteja ei ole, lapset ihan kilpailee kumpi saa tiskata! Ilkeä, pastellinsävyinen komedia Joakim Pirisen kynästä, perheestä joka on kaukana NIMBYn ruutitynnyrimenosta. Kauden piristävin seksikohtaus!

Thea-sovelluksen suomennos toimi, en tienny ruotsiksi päivänkakkaraa, ruohohameista enkä erikoista tapaa kiittää ruuantekijää. Näen TEATER VIIRUS: FAMILJEN BRA vielä Kom-teatterissa suomenkielisenä. Hyvät vinkit postapokalyptiseen Halloweeniin korona-aikana. Neljä tähteä lavalla ja arvostelussa karvostelussa. ****

täydellinen perhe, jolla ei ole konflikteja

Näytelmä alkaa skifillä ja postapokalyptisellä kuvastolla, suojapuvuilla ja komeilla kaasunaamareilla varustettu perhe laskeutuu bunkkeriin valkoisissa kumppareissa. Perhe on keskiverto eli täydellinen, on isä ja on äiti, ja kaksi lasta: tyttö ja poika. Kun keskivertoisessa Simpsons-jaksossa tulee konfliktia joka suunnasta ja sisarukset nahistelevat, niin ei vain tässä näytelmässä! Perhe on pukeutunut mukaviin kolitsiasuihin (college), tuli mieleen Seppälän Impazzivo-mallisto 1987, mutta se meni harhaan, sillä rennot, joustavat asut ovat pastellinsävyisiä. Koko näyttämökuva on sävyisä. Paitsi, että näemme vessanpöntön. 

Perhe puhaltaa yhteen hiileen, kun tullaan kaapista, ei se ole järkytys, vaan juhlan aihe! Vaikka ruoka tulee purkista on syömisseremonia nauravainen ja hieman japanilainen kun istutaan pehmoisilla vanhan roosan värisillä samettityynyillä matalan pöydän ääressä. Ulkona jyrähtelee, ja perustukset vapisevat, mutta ei tämän perheen perustukset!

Mutta ketä perheeseen kuuluu?

Janne-poika. Viiruksen Facebookissa kirjoitetaan, robotti kääntää: "Tänään ei ole mikä tahansa päivä, sillä tänään on Jannen syntymäpäivä! Hyvää syntymäpäivää sinulle Janne rakas! Janne on perheen rintaliivipilari ja on myös todellinen lahjakkuus sekä tekniseen arkkitehtuuriin (jota hän opiskelee) että käsityöhön (jota hän harrastaa vapaa-ajalla)." rintaliivipilari!! Kun alkuperäisessä tekstissä lukee: " Janne är familjens Bras glädjepiller  " eli ilopilleri. 

Jannen roolissa Oskar Pöysti, kuva FB

Lena-tyttö. " Kuka siellä hymyilee niin onnellisesti, ellei Lena Good, perheen lisäravinne ja kielitietoinen prima ballerina. Energiaa hänellä on kuin pienellä voimalalla, eikä bunkkerissa eläminen estä häntä toteuttamasta unelmiaan rakkaudesta. Aikuisena hän aikoo voittaa Ranskan kiertueen! " robottikäännös, FB.

Lenan roolissa Jessica Raita, kuva FB

Eva-äiti. "Tästä se lähtee Eva Bra, hän on oikea leijonanaaras ja kissa! Hän on paitsi rakastava ja huolehtiva lapsistaan ja miehestään, myös sietämättömän yrittäjähenkinen ja hieman myös perheen oma Picasso! Äidille todellinen moniaskare ja lahjakkuus. " robottikäännös, FB.

Äidin roolissa Maria Ahlroth, kuva FB

Isä Lasse. " Kuka oikeasti on perhe hyvä? On aika esitellä ne lopullisesti! Tämä on Lasse Good, hän on kahden ihanan kultaisen nugetin isä ja erittäin viehättävän naisen mies jota rakastaa aivan uskomattoman paljon. Hän on myös oikea puutarhuri! Ja miksi pitäisi lopettaa intohimolla vain siksi, että yksi siirtyy bunkkeriin? Jos on niin vihreät sormet kuin Lasse, niin päivänkakkaratkin saa helposti kukkimaan maan alle. " robottikäännös, FB.

Isän roolissa Martin Bahne, kuva FB

Mutta kun olemme bunkkerissa, ja naisen nimi on Eva Bra, se on miltei Eva Braun... Mutta lähteekö näytelmä tälle urille? Vaikka tämä poppoo, ensemble sopii hyvin perheeksi, niin eivät he iältään nyt niin hirveästi eroa, näyttelijät siis. Mutta hyvä näyttelijä näyttelee hyvin. Ettei sitä huomaa. 

Tyyntä myrskyn edellä. Kaikki on moitteetonta: sähkö pelaa, vessat vetää, valaistus toimii, vessapaperirullia on hamstrattu, ja tölkkiruokaakin hyllyt notkuu. Ollaan kuin kolmannen maailmansodan edellä. Ehkä. 

Teatterin neljäs seinä. Inhoan tosi tv:tä. Sitä tämä ei ole, tietenkään. Mutta se voisi olla Isoveli valvoo. Mutta onneksi ei ole. Eikä tämä ole mikään houkutusten saari, onneksi ei. Teatteri ja elokuva on tirkistelyä, teatteri vielä enemmän, kun näyttelijät henkivät ja kuulevat yleisön reaktion. Me näemme kaiken. Miten päivät kuluvat. Normaalisti. 

Miksi konflikteja edes pitäisi olla? Mainiostihan tämä kulkee, kulkee ilman niitäkin!

Tuo seksikohtaus oli tehty niin mainiosti, fetisistisesti ja hauskalla tavalla, että olemme jonkin uuden äärellä. Siinä on kinkyjä elementtejä ja fetisismiä. Ja kiihko kasvaa sopivalla vauhdilla. 

Korona-aikaan tämä sopii mainiosti. Olen nähnyt tekstin kirjoittajan Joakim Pirisen Helsingin sarjakuvafestareilla taannoin, ja hänen sarjakuvansa ovat naurattaneet 80-luvun lopusta lähtien. Tämä sopii mainiosti koronaan. 

Mutta mitä tapahtuu kun välitauko loppuu?

Kuplamuovifetissi ja eräänlaiset ruohohameet valtaavat näkymän. Paljonko aikaa on kulunut. Keitä me olemme. Miksi me olemme täällä. 

Erinomainen ehtoo, ja tapa viettää aikaa on mennä teatteriin.

Kun vielä voitte.

Näin tämän vapaalipulla, tack som fan, ja menen katsomaan KOM-teatteriin myös suomenkielisen version. 

****

Seuraavaksi sitten tällaista kinkyä. Bunkkerissa.

Tekijäloota:

Alkuperäisteksti Joakim Pirinen

Esitysoikeus Agency North / Colombine Teaterförlag

Ohjaus Jussi Sorjanen

Lavalla Maria Ahlroth, Martin Bahne, Oskar Pöysti, Jessica Raita

Lavastus Janne Vasama

Puvustus Janne Vasama och Sofia Palillo

Valosuunnittelu Sofia Palillo

Äänisuunnittelu Ville Kabrell

Kuvat: Ernest Protasiewicz

Esityspäiviä jäljellä:

15.10, 19.00 / 16.10, 19.00

17.10, 14.00 / 22.10, 19.00 / 23.10, 19.00 / 24.10, 19.00 / 28.10, 19.00 / 31.10, 19.00

5.11, 19.00 / 6.11, 19.00 / 10.11, 19.00 / 11.11, 19.00 / 18.11, 19.00 / 20.11, 19.00

Raileri VIMEOssa:

Trailer: Familjen Bra, Viirus 2020 from Viirus Theatre on Vimeo.

Teater Viirus kertoo esityksestä sivullaan:

"Familjen Bra

En öppnad konservburk med huvudpersonernas ansikten och Familjen Bra på.Uskomme, että maan päällä voi olla niin onnellinen, ettei huomaa olevansa matkalla taivaaseen.

Bran perhe elää aivan fantastista elämää. Maailman ongelmat eivät ulotu heidän maanalaiseen bunkkeriinsa. Täällä he voivat elää rauhassa. Bunkkerissa ei ole tilaa konflikteille tai riidoille.

Familjen Bra on utopistinen kertomus, jossa kaikki on pintapuolisesti täydellistä. Tai dystopia, jossa kaikki odottaa lopullista pirstoutumista.

Joakim Pirisen näytelmä on tyyliltään ainutlaatuinen. Hän maalaa hulvattomalla huumorilla ja absurdeilla arkikohtauksilla parodian täydellisestä elämästä. Kohtaukset ovat äärimmäisen jänniteisiä, vaikka Familjen Bra on ehkä maailman ainoa näytelmä, johon ei ole kirjoitettu ainuttakaan konfliktia.

Familjen Bran kohtaukset voisivat aivan hyvin olla lähtöisin omasta arjestamme, jota olemme eläneet eristäytymisen ja karanteenin aikana. Omissa bunkkereissamme. 

Mutta toisin kuin meillä, Bran perheellä kaikki on täydellistä."

sosialistisesta mediastani:

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Teater Viirus: Familjen bra: Perhe on siirtynyt bunkkeriin pelaamaan noppaa, konflikteja ei ole, lapset ihan kilpailee kumpi saa tiskata! Ilkeä, pastellinsävyinen komedia Joakim Pirisen kynästä, perheestä joka on kaukana NIMBYn ruutitynnyrimenosta. Kauden piristävin seksikohtaus! #välitaukotviitti #teatterivuoteni2020 #teatterivuoteni #teatterinlumoa #teatterinlumoa2020 #teatteri #theater #teatterissa #theatre #perfect #teaterviirus @teaterviirus #viirusteatteri #viirusteater #viirusteatern #viirusteatterissa #jätkäsaaressa #joakimpirinen #familjenbra 09.10.2020. Seuraavaksi sitten tällaista kinkyä. Bunkkerissa.. Thea-sovelluksen suomennos toimi, en tienny ruotsiksi päivänkakkaraa, ruohohameista enkä erikoista tapaa kiittää ruuantekijää. Näen TEATER VIIRUS: FAMILJEN BRA vielä Kom-teatterissa suomenkielisenä. Hyvät vinkit postapokalyptiseen Halloweeniin korona-aikana 😷🤕🎃 #KOM_teatteri @kom_teatteri

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu Loka 9, 2020 kello 10.18 PDT

Kevään oudoin näytelmä oli Den Andra Naturen VIIRUS teatterissa

aiheena eläinräkkäys, kuinka toisaalta leppoisat lemmikit, kuten lelut, leppäkerttu-, luonto- ja kissavideot aiheuttavat ihkua & lämpöä internetissä, jaettavissa, kahvitauolla, puhelimessa, oi kuinka söpö, mutta eläimet teurastamoissa ja turkistarhoissa eivät hetkauta. Miksi.

#LoveTheatreDay oli eilen jolloin tätä muistelin. Miksikö. Olin ostanut lipun aivan eri esitykseen Viiruksessa, siinä takanani leva äijä yritti etuilla ja puhua päälle lippukassalla. Sain kyllä oikean lipun ja ihmistungoksessa menin sisään klo 19 alkavaan esitykseen. Kuten lipussa luki. Joka oli eri kuin lipussa. Hm. Varsin outoa. Jos samassa talossa on kaksi näytöstä samaan aikaan, niin voisiko olla jossain merkintää missä se toinen esitys on? Näköjään ei ole. Ei koskaan pitäisi antaa takan olevan äijän molotuksen tai tyrkkimisen häiritä asiointia. Äijillä ei ole koskaan niin kiire.

Istuin alas. Ja huomasin, että esitys väärä, vaikka lipussa lukee oikein. Varsinainen väärässä paikassa.

Ja ihmisten kuminaamiot, siis lavalla pelottivat. Toisaalta osa heistä muistutti ihmisiä meidän sukujuhlissa. Etäännyttäminen, les yeux sans visage, klassisen kauhuelokuvan Eyes Without a Face tyyliin. Olemmeko skifissä, tehtaassa, teurastamossa, laboratoriossa. Se on sama, kaikissa rääkätään eläimiä. Ryhmiksen 9 hyvää syytä elää -näytelmässä muisteltiin Laikaa joka ehkä vieläkin kiertää meitä tuolla kaukana.

Mikä on poikkitaiteellista, mikä tekotaidetta, mikä falskia, mikä on rohkeutta mennä ohi, yli.

Onko liukuhihna teurastamossa vai lentokentällä. Miten Roy Anderson olisi tehnyt tästä pitkän kohtauksen elokuvaansa?

Kumi voi olla fetisistinen, suojeleva, eroottinen, ällöttävä, allergisoiva, ahdistava kasvoilla. Tasa-arvoistava, päälle maalattavissa, muokattavissa.

Pikkupoika rääkkää muurahaista. Muurahainen puree. Pikkupoika itkee ja ehkä katsoo katsojaan. Emme näe muurahaisen kasvoja.

Lapset jotka pienenä rääkkäsivät pieniä elämiä kasvoivat sitten psykopaateiksi.

On hienoa että ens keväällä sama näytelmä näytetään samoissa tiloissa - mutta suomeksi!

Kevään oudoin näytelmä oli Den Andra Naturen VIIRUS teatterissa.

Näin tämän omalla rahalla, joten ei enempiä.

Pipsa Lonka: Toinen luonto PDF suomeksi:

Vieraan lajin katse määrittelee ihmisen, antaa hänelle
oikeat koordinaatit. Kuinka oma kielemme voisikaan
sen kertoa? Vain vieraan silmistä saamme lukea, keitä ja
millaisia olemme.
– Leena Krohn, Datura

"Liukuhihna
Liukuhihna pitkässä käytävässä (kuin lentoasemalla tai satamassa).
Liukuhihnalla seisoo ja kulkee ihmisiä, kukin omissa mietteissään. Osa seisoo paikoillaan ja
antaa liukuhihnan kuljettaa heitä loputtomalta vaikuttavaa käytävää eteenpäin, osa kulkee
määrätietoisin askelin ja liukuhihna jouduttaa heidän kulkuaan.
Liukuhihnan vieressä seisoo viulisti, joka soittaa Johann Sebastian Bachin Sarabanden.
Viulistin jalkojen juuressa on virttynyt kertakäyttökahvikuppi.
Kaukana edessä, siellä missä liukuhihna viimein päättyy, ihmiset kaatuvat kuolleina maahan
ja siirtyvät ruhoina toista liukuhihnaa pitkin toisaalle.
Pimeys.
"

Den Andra Naturen pressikuvia, hienoja.
Foto: Mark Niskanen
På bilden: Iida Kuningas

Tiiseri Vimeossa:
Den Andra Naturen Teaser 1 from Viirus Theatre on Vimeo.
Den Andra Naturen Teaser 2 from Viirus Theatre on Vimeo.

Tekijäloota:

Text Pipsa Lonka
Regi Anni Klein
På scenen Maria Ahlroth, Martin Bahne, Iida Kuningas, Oskar Pöysti
Scenografi och kostymdesign Laura Haapakangas
Ljuddesign Heidi Soidinsalo
Ljusdesign & video Jani-Matti Salo & Mark Niskanen
Ljuddesign assistent Markus Tapio
Dramaturg för texten E.L. Karhu
Scenografiassistent Amanda Hakoköngäs
Scenografipraktikant Ruut Helariutta och Miklas Itkonen
Masker Alice Corre

Uppföranderätt Agency North / Finlands Dramatiker och Manusförfattare

Juutuupin, instan ja twitterin mielleyhtymiä, soittolistoja, visuaalisia muistiinpanoja:
#DenAndraNaturen etäännytettynä mieliyhtymänä "Les yeux sans visage"

#DenAndraNaturen etäännytettynä mieliyhtymänä @TeaterViirus "Les yeux sans visage" - Trailer https://t.co/REx6ie6NxB käyttäjältä @YouTube

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 15. marraskuuta 2018