Teatterin lumoa - kuvallinen teatteriblogini

Teatterin lumoa - Satu Ylävaaran kuvallinen teatteriblogi

lauantai 22. helmikuuta 2025

Dostojevskin klassikko Rikos ja rangaistus on Q-teatterilla päivitetty tähän päivään ⭐⭐⭐⭐⭐

Tulossa teatterista: Dostojevskin klassikko Rikos ja rangaistus on Q-teatterilla päivitetty tähän päivään ⭐⭐⭐⭐⭐. Raskolnikov myy itseänsä, eikä Sonja, tässä versiossa. Lavastus on hyvin niukkaa, ja luotetaan laatuun, teatterin magiaan, siihen miten esitys lihallistuu yhdessä yleisön kanssa. Kenen puolella ollaan. 

Esitys on yhteisöllinen, koska yleisö voi tukea, ja kannustaa Raskolnikovia, joka on teatteriopiskelija, joka on jättänyt koulut kesken. Miksi. 

Lavalla on vain neljä jakkaraa joissa kussakin istuu Raskolnikov, eri puolineen.

Keskiössä on myös modernit nihilistit, joissa on hyviä ja pahoja. Hesarin kannessa on: onnea - perheeseen on syntynyt sijoittaja. Etusivulla missä pitäisi olla pääuutiset on karmea kapitalistinen mainos. Uutisissa muutama sivu myöhemmin Luigi Mangionesta, joka on hot assassin. 

Nyt ystävänpäivän aikaan somessa oli monia mainioita Mangione-meemejä. 

Nynny, ylituotettu biisi voi muistuttaa Amerikan psykon soittolistaa. 


On helvetillisen kuuma kesäpäivä Helsingissä. Näyttelijöiden kasvot ovat punakoita, punainen valo heittää salin oranssiksi. Suihkepulloja käytetään, kaikki Raskolnikovit ovat shortseissa. 

Raskolnikovilla on vuokratästejä, ei tuloja. Hän on taiteilija. 

Taiteilija. 

Tärkeämpi kuin muut. 

Hienosti viitataan Kati Outisen keissiin, jossa palkitulle elokuva- ja teatterinäyttelijälle tarjottiin joulupukin muorin töitä. Tässä kuumana kesäpäivänä Helsingisdä sossussa Raskolnikoville tarjotaan töitä Joulupukin pajassa Napapiirillä tai Naantalin Muumimaassa.


Keitä ne on ne sankarit. 


Standin' ovation


Sitä ennen pappi kiittää paikalle tulleita ystäviä, sukukulaisia, mesenaatteja... 


⭐⭐⭐⭐⭐

5/5


Intensiivinen, ratkiriemukas ratkaisuneen, kiitoksia lipusta Q-teatterille! 

Rikos ja rangaistus La 22.2.2025 Q-teatterilla 


Tekijäkaartista: 

alkuperäisteos: Fjodor Dostojevski

suomennos: Olli Kuukasjärvi

ohjaus ja sovitus: Esa-Matti Smolander

rooleissa: Hannu-Pekka Björkman, Lotta Kaihua,

Elena Leeve ja Miro Lopperi

esitysdramaturgi: Rasmus Arikka

lavastus: Milja Aho

pukusuunnittelu: Iida Ukkola

valosuunnittelu: Topias Toppinen

äänisuunnittelu: Pekka Kiiliäinen

maskeeraussuunnittelu: Riikka Virtanen

ohjaajan assistentti: Oona Toivola



Lavalla on neljä Raskolnikovia. 




Esityksen kesto n. 2h 45min, sisältäen väliajan

Esityksessä on vilkkuvia valoja, kovia ääniä, teatterisavua ja alastomuutta.

Kaikki tulevat esitykset näyttävät loppuunvaratuilta. 



Lue lisää Q-teatterin sivulta: 

" On historian kuumin kesä ja kesän kuumin päivä. Nuori opiskelija Raskolnikov on saapunut maakunnasta valtakunnan pääkaupunkiin. Kotiseudullaan hän oli erityislahjakkuus, mutta Helsingissä kaikki on mennyt päin helvettiä. Opinnot ovat jääneet kesken, kämppä on menossa alta ja hallituksen sakset viuhuvat. Menestystarina on muuttunut syöksykierteeksi, ja pohja lähestyy hirvittävää vauhtia. Mutta ei hätää! Raskolnikovilla on suunnitelma – ja kirves.

Rikos ja rangaistus on vimmainen tulkinta maailmankirjallisuuden suurimmasta rikoskertomuksesta. Syyllisyys, rakkaus, pakkomielteet, ääriajattelu ja olemassaolon suurimmat kysymykset törmäävät riemukkaan teatterileikin keinoin, kun Dostojevskin ihminen heitetään tämän päivän Helsinkiin.

Q-teatterin ensemblen Lotta Kaihua, Elena Leeve ja Miro Lopperi saavat seurakseen Hannu-Pekka Björkmanin, joka palaa tauon jälkeen teatterilavalle ja rakastamansa klassikon ääreen. "

" Esa-Matti Smolander on vuonna 2024 Teatterikorkeakoulusta valmistunut ohjaaja. Hän on toiminut vuodesta 2021 Teatteri Vanhan Jukon taiteellisena johtajana. Smolanderin esityksissä lämmin karnevalismi kohtaa ihmisyyden pimeät puolet ainutlaatuisella tavalla. Hänen edellisiä ohjaustöitään ovat muun muassa Jukossa loppuunmyydyille katsomoille esitetty Veriruusut sekä Lahden kaupunginteatterissa paheksuntaa ja ihastusta herättänyt Lokki. "





Rikos ja rangaistus La 22.2.2025



Ja sosialistisesta mediastani:



perjantai 21. helmikuuta 2025

Tulossa teatterista: Kom-teatteri Susanna Airaksinen – Rosa-Maria Perä VAMPIRA Miten kaivaa oma hauta suulla ⭐⭐⭐⭐⭐

 

Tulossa teatterista: Kom-teatteri Susanna Airaksinen – Rosa-Maria Perä VAMPIRA Miten kaivaa oma hauta suulla ⭐⭐⭐⭐⭐

Ohjaus Susanna Airaksinen 

Uusi kotimainen kantaesitys kertoo kulttihahmo Vampiran luoneen amerikansuomalaisen Maila Nurmen tarinan. Ensi-ilta 12.2.2025. 

Saan lipun KOM-teatterilta, kiitos siitä!

Vampira - pitkäaikainen idoli ja inspiraation lähde, vuosikymmien ajan. Vampira - ikuinen. Videohyllyssäni on 90-luvulla telkkarista nauhoitettuja kassuja, mm Mika J. Ripatin ohjaama Vampira (1995) taitaa löytyä vieläkin videokasetilta, samoin olikohan Rita Strömmerin tekemä haastattelu löytyy toiselta videokasetilta.

Sandran Niemen kirja on englanniksi fyysisenä, ja suomeksi sähkökirjana. Viimeksi Mailan näin valkokankaalta elokuvassa The Magic Sword (1962) jossa hän oli noita-akka. Seuraavaksi sitten KOM-teatterilla...

Tottahan toki näytelmänä haluaa nähdä 


Istua paikoilleen ja viereen tupsahtaa angorapuseroon pukeutunut Ed Wood ohjaajan torvi kädessä. Hän huseeraa ja kuuluttaa tervetuloa Hollywoodiin... Möykkä luuluu, soundcheck meneillään, kakofonia, sähkömies taitaa saada sähköiskuka ja lavaa rakennetaasn samalla kun porukkaa lappaa paikoilleen. Aula on lavastettu punaisen maton ympärille, on punaista harsoa. Syntistä, dekadenttia, goottilaisesta estetiikkaa. 

⭐⭐⭐⭐⭐

5/5


Vampira synnytti itsensä kuten Frida Kahlo. 

Myös Maila Nurmi synnytti itse itsensä. Loi ikonisen goottihahmon, ollen aikaansa edellä useamman vuosikymmenen. 


Muuttuiko sinun käsityksesi Orson Wellesistä luettuasi Vampiran elämänkerran, ja nähtyäsi tämän esityksen? 


(ja instagramkuvissani myös  KOMin aula sisustettuna Vampiran syntisen punaisen glamourin sametilla, silkillä ja kyntteliköillä:

Kuvasin ennen tungosta: KOM-teatterin aula ja lounge oli sisustettu Vampiran kunniaksi punaisella glamourilla. Tämä oli myös Komin joutsenlaulu juuri tässä ihanassa rakennuksessa. Haikeaa


 Lue lisää KOMin sivuilta: 

“Olin eilen ihastuttavissa hautajaisissa. Hautasimme ystäväni elävältä. Herra, salli ruumiiden tulla minun luokseni. Minä olen Vampira. Ensi viikkoon!” 


Tekijäkaartista: 

 
Rooleissa Tommi Eronen, Vilma Melasniemi, Isla Mustanoja, Alina Tomnikov ja Juho Uusitalo 
 
Näytelmä Susanna Airaksinen ja Rosa-Maria Perä 
Ohjaus Susanna Airaksinen
 
Lavastussuunnittelu Janne Vasama Pukusuunnittelu Joona Huotari Valosuunnittelu Tomi Suovankoski Äänisuunnittelu Jani Rapo Maskeeraussuunnittelu Leila Mäkynen Ompelija ja modisti Fiona Timantti 
 
Yleisötyö Jenni Bergius ja Maaretta Riionheimo Oikeuksia valvoo Agency North 

Kuvassa Alina Tomnikov
Kuva Janne Vasama



 Lue lisää KOMin sivuilta: 

“Olin eilen ihastuttavissa hautajaisissa. Hautasimme ystäväni elävältä. Herra, salli ruumiiden tulla minun luokseni. Minä olen Vampira. Ensi viikkoon!” 



Good Cast is worth repeating : )

 
Rooleissa Tommi Eronen, Vilma Melasniemi, Isla Mustanoja, Alina Tomnikov ja Juho Uusitalo 
 
Näytelmä Susanna Airaksinen ja Rosa-Maria Perä 
Ohjaus Susanna Airaksinen
 
Lavastussuunnittelu Janne Vasama Pukusuunnittelu Joona Huotari Valosuunnittelu Tomi Suovankoski Äänisuunnittelu Jani Rapo Maskeeraussuunnittelu Leila Mäkynen Ompelija ja modisti Fiona Timantti 
 
Yleisötyö Jenni Bergius ja Maaretta Riionheimo Oikeuksia valvoo Agency North 




Kom-teatterin sivulta: 

 " KOM-teatterin Vampira kuljettaa katsojansa 50-luvun Hollywoodin loistoon ja sieltä sen laitamille – outojen ja ulkopuolisten maailmaan. Vuonna 1954 television myöhäislähetyksessä näkyy savun keskellä kynttelikkö. Jännittävä musiikki soi. Kameraa lähestyy lipuen mustapukuinen nainen, jolla on epätodellisen kapea vyötärö. Hän päästää veret seisauttavan kiljaisun ja huokaa raukeana. “Aah. Kirkuminen rentouttaa minua.” On syntynyt televisiohistoriaa. Maila Nurmen tarina on kaikkea muuta kuin tyypillinen ryysyistä rikkauksiin -satu.

Hän raivasi tiensä tähtiin Hollywoodin kultakautena ja nousi nopeasti maailmanmaineeseen, mutta yhtä nopeasti hänen uransa myös kuihtui. Vain reilu vuosi Vampira Shown aloituksesta Nurmi sai potkut ja päätyi skandaalilehdistön ryvettämäksi. Mailan Nurmen tähteys oli ohi, mutta Vampira-hahmo jäi elämään rikastuttaen monia henkisesti ja osaa myös rahallisesti. Nurmi itse kuoli köyhänä ja erakoituneena. Susanna Airaksisen ja Rosa-Maria Perän kirjoittamaVampira yhdistelee iloisesti camp-henkeä ja mustaa huumoria uskomattomaan elämäntarinaan. Teos on ylistys mielikuvituksen rikkaudelle, eriskummallisuudelle, ulkopuolisuudelle ja epäonnistumiselle. 

Vampira on KOM-teatterin taiteellisen johtajan Susanna Airaksisen ensimmäinen ohjaus KOM-teatterille. “Tämä esitys ei ole pelkkä huikea elämäkertatarina vaan katsaus maailmaan, jossa yksilöt kilpailevat, jokainen on oman onnensa seppä ja röyhkein voittaa. Tarvitsemme tällaisia tarinoita, sillä sellaista maailmaa nyt rakennetaan”, Airaksinen kertoo. "



Ks. vampira käsiohjelma 


 Susanna Airaksinen – Rosa-Maria Perä VAMPIRA How to dig your own grave with your mouth Directed by Susanna Airaksinen


Ja sosialistisesta mediastani:




tiistai 18. helmikuuta 2025

Tulossa teatterista: Helsingin Kaupunginteatteri. Meri Valkama – Tuomas Timonen Sinun, Margot. Kun ideaali murtuu

Tulossa teatterista: Helsingin Kaupunginteatteri. Meri Valkama – Tuomas Timonen: Sinun, Margot. ⭐⭐⭐⭐⭐ Kun ideaali murtuu
19.02.2025 Bravo!

Kotimainen feministinen näytelmä hittikirjasta. Kuinka 80-luvun DDR opettaa meille tasa-arvoa: sama palkka samasta työstä, sukupuolista riippumati. Ja ilmainen lastenhoito! Kuinka reilua! Solidaarista! 

Mutta kuinkas sitten kävikään 

Sain lipun Helsingin kaupunginteatterilta, kiitos siitä! 

⭐⭐⭐⭐⭐
5/5

 Suuri näyttämö – Eläintarhantie 5
 Ensi-ilta 6.2.2025
 Kesto n. 3 t, sis. väliajan
 Esitys on suunnattu aikuisille. Emme suosittele esitystä alle 10-vuotiaille.

Ostalgiaa (saksaks Ostalgie) DDR-nostalgiaa on ollut ainakin elokuvissa kuten Good Bye, Lenin! (2003) ja tv sarjoissa Deutschland 83, Deutschland 86, Deutschland 89 (v. 2015-2020) mutkan kautta, vakoojien puolelta. 

Toisaalta vasemmistoradikalismia ja terroria värittäneet Der Baader Meinhof Komplex (2008) ja Kuka, ellemme me? (2011). 
Nukkumatti ( Sandmännchen) heitti hyvin unihiekkaa. 

Richy Guitar (1985) oli eräs lempparileffani tuolloin. Vaikka onkin länsiberliiniläinen. Itse polveudun 1400-luvun lyypekkiläisestä aatelissuvusta. Tai sen aatelisuuden kanssa on vähän niin ja näin. 

Eli onko minulla valheellisia muistoja Itä-Saksasta?



Helsingin Kaupunginteatteri – Sinun, Margot – Kuvassa Satu Tuuli Karhu, Sara Soulié, Sanna-June Hyde, Martin Bahne – Kuva Mitro Härkönen



Lue lisää Helsingin kaupunginteatterin sivulta: 

" Meri Valkaman sensaatiomainen esikoisromaani Sinun, Margot (2021) sulatti kriitikoiden ja lukijoiden sydämet ja nousi heti ilmestyttyään kirjallisuutemme merkkiteokseksi. Helsingin Kaupunginteatteri vastasi lukijoiden ja katsojien lukuisiin pyyntöihin valmistamalla Riikka Oksasen ohjaamana menestysromaanin pohjalta upean teatteriversion suurelle näyttämölle.

Vilja Siltasen isä Markus on juuri kuollut. Hänen asunnostaan löytyy nippu kirjeitä naiselta nimeltä Margot. Viljan äiti ei suostu sanomaan kirjeistä mitään, joten Viljan on matkustettava takaisin Berliiniin selvittämään, keneltä kirjeet ovat.

Vilja on varttunut DDR:ssä, jossa hänen isänsä työskenteli ulkomaankirjeenvaihtajana 1980-luvun alkupuolella. Perhe piti Itä-Saksaa ihannevaltiona. Sitten Berliinin muuri murtui ja perheonni hajosi. Miksi? Ja kuka kirjeiden Margot oikein on?

Sinun, Margot laajenee yksilön ja perheen tarinasta suureksi, kokonaista aikakautta tarkastelevaksi jännitysnäytelmäksi. Otteessaan pitävä draama onnistuu pohtimaan poikkeuksellisella tavalla ajankohtaisia kysymyksiä: Voiko menneisyyden muistaminen auttaa ymmärtämään nykyisyyttä?

Sinun, Margot on intensiivinen näytelmä siitä, mitä tapahtuu, kun ihanteelliseksi rakennettu kuva elämästä, aatteesta, tai ihmisestä alkaa särkyä. Kuka tai mitä ihminen lopulta on, jollei tiedä totuutta omasta menneisyydestään?

Viljan roolissa nähdään Jussi-palkittu Satu Tuuli Karhu. Margotina loistaa elokuvista ja televisiosta tuttu Sara Soulié. Viljan isää Markusta näyttelee useissa elokuvissa vaikutuksen tehnyt Martin Bahne ja Viljan äitiä Rosaa näyttelee upea Sanna-June Hyde.

Sinun, Margot on Teatterin vihreä kirja -kokeilutuotanto. "

Ks. käsiohjelma






Tekijäkaartista: 


Tekijät

Satu Tuuli Karhu (vier.)
Vilja Siltanen


Sara Soulié (vier.)
Luise Seidel


Martin Bahne (vier.)
Markus Siltanen


Sanna-June Hyde
Rosa Siltanen


Helena Haaranen
Vuokranantaja / Rouva Nowak / Tri. Müller / Marjatta


Vuokko Hovatta
Anne Stern


Risto Kaskilahti
Hannu Aarnio / Max Seidel


Tuukka Leppänen
Klaus Hauser / Sebastian Schildt / Tri. Rusch

Kaikki esiintyjät
Meri Valkama
Kirjailija

Tuomas Timonen
Dramatisointi

Riikka Oksanen
Ohjaus, esitysdramaturgia ja koreografia

Työryhmä
koreografia

Lasse Lipponen
Rajavartijan/virkailijan soolot

Kirsi Karlenius
Ohjaajan assistentti ja läheisyyskoreografi

Antti Mattila
Lavastus

Tiina Kaukanen
Pukusuunnittelu

Toni Haaranen
Valo- ja videosuunnittelu

Eradj Nazimov
Äänisuunnittelu

Milja Mensonen
Naamioinnin suunnittelu

Ari-Pekka Lahti
Dramaturgi

Agency North
Oikeuksien valvoja


Näyttämö
Suuri näyttämö
Eläintarhantie 5, 00530 Helsinki









Taustaa
Hgin kt:n sivuilta:


Henkilökohtaiset elämänkohtalot kietoutuvat yhteen poliittisten mullistusten kanssa
Ohjaaja Riikka Oksasen haastattelu.
"Sinun, Margot tarjoaa monikerroksisen kokemuksen, jossa pienet ihmiskohtalot limittyvät suurten yhteiskunnallisten mullistusten kanssa", sanoo ohjaaja Riikka Oksanen.

Lue lisää
Meri Valkama muistaa DDR:n erilaisena kuin on tapana – palkittu romaani kysyy, miksi toisten muistot kelpuutetaan ja toisten ei
Yle
Kirjailija Meri Valkama kertoo romaanistaan.

Lue lisää
Sinun, Margot -romaanin kirjoittanut Meri Valkama: "Se mitä kansankunnan ja yksilön annetaan muistaa, on vallankäyttöä"
Yle
Kuuntele Meri Valkaman haastattelu.

Lue lisää
Meri Valkaman esikoisromaani on merkittävä tapaus: aatehistoriallinen trilleri oman menneisyyden selvittämisestä
Helsingin Sanomat
Lue Sinun, Margot -romaanin arvio.

Lue lisää
Konfliktin jälkeen
Suomen Kuvalehti
Lue Sara Soulién haastattelu.

Lue lisää
Kuuntele Sinun, Margot -esityksen musiikkia
Spotify
Sinun, Margot -esityksen äänisuunnittelija Eradj Nazimov on koonnut Spotifyhin listan esitykseen valitsemastaan musiikista. Hyviä kuunteluhetkiä!


Helsingin Kaupunginteatteri
Ensi linja 2
00530 Helsinki


Ja sosialistisesta mediastani: 


Tulossa teatterista: Turun Kaupunginteatterissa Macbeth William Shakespeare ⭐⭐⭐⭐ 15.02.2025

Tulossa teatterista: Turun Kaupunginteatterissa Macbeth, William Shakespeare ⭐⭐⭐⭐⭐ 5/5 15.02.2025 : tyylilaji draama. Kesto 2 t 30 min. Näyttämönä päänäyttämö, mikäs muu. Ensi-ilta 31.1.2025. Tuotanto: Oma tuotanto

Eero Aho sai minut matkustamaan Turkkusseen, vaikken mitään heittänyt kurkkuksseen, asuinkin Hesburger-hotellissa, Hesburgerin yläkerrassa. Tuplabuukkaus, eli katsoin sekä matinean, että iltanäytösen, johon sain teatterilta lipun, kiitos siitä! Oli valtakunnassa asiat miten vain, niin Viljami Säkinperän klassikoita voi käyttää astinlautana ja kantavana muurina. Väkivaltaa ja valtaa tutkailtiin tuonne Tarantinon vihellyksiin asti. 


Macbeth 15.02.2025

Matinea

Ennen verhojen aikaisua ajattelin kuinka Eero Aho oli edellisen kerran Turun kaupunginteatterin päälavalla teoksessa Hamlet. Olikohan se ennen koronaa. Ajattelin elokuvaa The Northman, joka kertoo Amlethin tarinan, josta Viljami Säkinperä muokkasi Hamletin. Verinen leffa The Northman, joka nähtiin ennakkoon Night Visions genre-elokuvien festareilla, tuli yllättäen mieleen uudelleen kun esirippu avautui, ja näille lavan yläosassa valkokankaan jossa pyöri taisteluvideo. Kohtaus sodasta. Joka näytti elokuvalta The Northman... 

Turun Kaupunginteatterin Macbeth on tarkoituksellisen kylmä, niukasti sisustettu, askeettisesti lavastettu tarina vallanhimosta, tarina, joka ei vanhene. Tulin esitykseen Ukrainan mielenosoituksen kautta, miekkari oli Aurajoella. Julisteessa muisteltiin Stalinin aiheuttamaa nälänhätää Ukrainassa. 

Goottilaiset kulissit huokuvat aavelinnan kosteaa kylmyyttä, jatkuvassa hämärässä linnassa kolhoilla tyhjillä käytävillä tuntee tuulen ulvonnan, vaikka äänitehoissa tuuli ulvo ei ollenkaan. Avarat jylhät tilat kuin kutsuvat henkiä, tai kalvavat väkivaltaisten tekojen tekijöiden syyllisyyttä, ja omaatuntoa. Massiivinen takka ja pylväät muistuttavat Marlene Dietrichin elokuvaa jossa hän on Katariina Suuri. Onko kulisseilla viittaus Potemkinin kulisseihin. 


The Northman -leffa häipyy mielestä kun olemme Macbethin ajassa. Tärkeät kolme naurava noitaa ovat kuin sirkusväkeä iloiselta 20-luvulta ja kieltolain aikaan. 




Katsoin päivänäytöksen omalla rahalla, mutta iltanäytökseen sain lipun Turun kaupunginteatterilta, kiitos siitä! 



Jatkuu huomenna 






Taustaa Turun kt:n sivulta :

 » Macbeth

Hornaan sopusointu, valta ahneudelle

Vallanhimo, petollisuus, hulluus ja kuolema. Kas siinä ainekset ankaraan oppituntiimme ihmisyydestä.

Shakespearen klassikko kirkastaa ihmisyyden nurjat puolet näyttämölle voimalla, joka tuntuu sisuskaluissa vielä vuosisatojen jälkeenkin. Kuninkaaksi halajavan Macbethin ja häntä juonissaan kannustavan Lady Macbethin verinen tarina näyttää, kuinka vähän tarvitaan siihen, että ihminen on valmis uhraamaan arvokkuutensa ja moraalinsa.

”Jos vallantahto vääristyy vallanhimoksi, se alkaa väistämättä rappeuttaa kantajaansa. Macbethissa pyrin paisuttamaan tuon ilmiön kuvauksen äärimmilleen, jopa tarantinomaisiin mittasuhteisiin joissa ironia, kauhu ja koomisuus alkavat lyödä kättä todellisuuden kanssa.”

– ohjaaja Kari Heiskanen


Klassikko, joka on nähtävä

William Shakespearen skottilainen näytelmä 1600-luvulta saa tuoretta virtaa Kari Heiskasen ohjauksena. Luvassa on synkkää lunastusta, kun Macbeth alkaa uskoa ennustukseen, jonka mukaan hän voisi nousta kuninkaaksi. Povaus saa miehen luisumaan petokseen, josta ei enää peräännytä. Eero Aho tekee Macbethin roolissa näyttävän paluun Turkuun Hamletin ja Don Juanin suosion jälkeen. Häntä rikokseen usuttavana vaimona nähdään Riitta Salminen. Näytelmän suomennos on Matti Rossin.

Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.



Tekijäkaartista 

Tekijät


Teksti

William Shakespeare


Suomennos

Matti Rossi

Ohjaus

Kari Heiskanen

Lavastussuunnittelu

Jani Uljas

Pukusuunnittelu

Tuomas Lampinen

Äänisuunnittelu

Eetu Karioja

Valosuunnittelu

Riku Rämä

Kampaus- ja maskeeraussuunnittelu

Saara Tawast


Näyttelijät

Eero Aho

Riitta Salminen

Asta Sveholm

Ulla Reinikainen

Ulla Koivuranta

Mika Kujala

Kirsi Tarvainen

Stefan Karlsson

Sami Lalou

Antti Peltola

Viljo Kiukkonen

Kuutti Viljainen

Aatos Höglund

Esko Lehtonen




Hinnat sisältävät palvelumaksun. Esityslippu sisältää Föli-bussikyydin teatterille ja vaatesäilytyksen.


Väliaika

Esitys sisältää väliajan

Ikäsuositus 13

Ärsykkeet

Esityksessä käytetään paljon teatterisavua ja voimakkaita valoja, ja näytetään väkivaltaa ja verta


Yleisötyö: 

Teosavaus: Macbeth

Ystävänpäivän afterwork vietettiin yhdessä Kari Heiskasen ja Eero Ahon kanssa teatterila Macbeth-esitystä avaten.

Katso tallenne



Tekijöiden kertomaa

Ei sitä saa sanoa!

Artikkeli

10.01.2025

Teatteriin ja etenkin tiettyyn esitykseen liittyy paljon uskomuksia, jopa kirous. Lue mitä ”teatterin taika” voi myös tarkoittaa, kun oikein taikauskoiseksi heittäydytään.

Lue lisää

Klassikot ovat ikuisesti ajankohtaisia

HS mainosartikkeli

02.12.2024

Miksi Shakespearen näytelmät jylläävät yhä ohjelmistoissa? Meillä Turun Kaupunginteatterissa nähdään Macbeth, Svenska Teaternissa Hamlet, Åbo Svenska Teaterissa Romeo ja Julia…

Lue lisää

Eero Aho palaa Turkuun!

Haastattelu

17.09.2024

Hornaan sopusointu, valta ahneudelle! Keväällä 2025 on luvassa Eeron suosikki Shakespeare-näytelmistä, Macbeth.

Lue lisää

Esitys mediassa

Kiehtovan kaoottinen murhaballadi flirttailee viihdekuvastojen kanssa

Arvio Turun Sanomissa (vain tilaajille), julkaistu 1.2.2025

”Esityksen viihteellinen intertekstuaalisuus tekee kokonaisuudesta kiehtovan kaaoksen, joka tasapainottelee sen kysymyksen äärellä, onko Shakespeare korkeaa vai populaaria kulttuuria. Shakespearen näytelmien kielelliset ansiot, universaalit tarinat ja eheät rakenteet taipuvat sekä suureksi taiteeksi että hyväksi viihteeksi, ja siksi olenkin iloinen siitä, että Heiskasen sovitus tarttuu molempiin näkökulmiin.”


Lue lisää Kiehtovan kaoottinen murhaballadi flirttailee viihdekuvastojen kanssa, Avautuu uuteen välilehteen

Eero Aho ja Riitta Salminen Huomenta Suomessa

Haastattelu, kesto 9 min 38 s, julkaistu 2.2.2025

Päärooleissa esiintyvät näyttelijät kertoivat suorassa lähetyksessä millaista Macbethia oli tehdä ja miten juuri ensi-iltansa saanut esitys on otettu vastaan.


Lue lisää Eero Aho ja Riitta Salminen Huomenta Suomessa, Avautuu uuteen välilehteen

Tulkinta vangitsee ja haastaa ajattelemaan nykymaailman menoa

Arvio Primadonnat-blogissa, julkaistu 4.2.2025

”Erityisen hienoa on, ettei esitys huku synkkyyteen, vaan se antaa tilaa myös huumorille ja absurdiudelle. Katselukokemus on äärimmäisen voimakas ja turvallisessa teatterisalissa voi kohdata tarinan kauhut ilman todellista uhkaa.”



Esteettömyys

Pyörätuolipaikat

Induktiosilmukka

Tulkkaus

Kaikkiin Turun Kaupunginteatterin tiloihin, patsi Päänäyttämön parvelle, on esteetön pääsy ja katsomoissamme on pyörätuolipaikat. Kaikissa teatterisaleissamme on käytössä äänensiirtojärjestelmänä IR-järjestelmä. Tulkkaus viittomakielelle voidaan järjestää, kun tulkkauksesta sovitaan hyvissä ajoin etukäteen teatterin kanssa. 


Turun Kaupunginteatteri

Itäinen Rantakatu 14

20800 Turku


ja sosialistisesta mediastani:

Miten toimii maailmanloppu Disney-musikaalissa? Menossa teatteriin: Juho Mantere – Henri Lyysaari: Uusi Eden. Helsingin Kaupunginteatteri ⭐⭐⭐⭐⭐

Tulossa teatterista: Juho Mantere – Henri Lyysaari: Uusi Eden. Helsingin Kaupunginteatteri ⭐⭐⭐⭐⭐ 08.02.2025 


Juho Mantere – Henri Lyysaari

Uusi Eden

Maailmanlopun musikaalikomedia


Miten toimii maailmanloppu Disney-musikaalissa?


Parhaimmissa dystooppissa tarinoissa tärkeintä on uuden perheen, yhteisön löytäminen, tai säilyttäminen. Ja selviytyminen.

Tarina voisi olla esimerkki kultista.

Vallankumous syö lapsensa, Eläinten kapina, vallankumous 


Alussa näyttää Rocky Horror Show'lta, kuin paikalla olisi Riff Raff ja Columbia. Toisaalta RHS oli kaunis versio punk-ajan Commedia dell'artesta. 


Feminiini ja maskuliini. 

Keskiössä, spottivaloissa ja päähenkilönä on feminiini eli tyttö, nainen, joka on lyhythiuksinen ja dominoiva, aloitteen tekijä, aktiivnen. Vahva, sinnikäs, luova. Suuri näyttelijä. Hän haluaa näyttelijäksi, vaikka maailma ympäriltä on tuhoutunut, tuhottu. 


Hänen vastaparinaan on poika, joka on ujo. Onko hän vastahakoinen pelastaja kuten Neo teoksessa Matrix? Pojalla on pitkät hiukset, hän on maailmanlopun pitsapoika, lähetti. Hän välttää konflikteja. 




Jatkan tekstiä tuonnempana. 




Näin esityksen 08.02.2025 

Sain lipun Helsingin kaupunginteatterilta, kiitos siitä! 

Esityksen juliste ja pressikuva on vuoden vaikuttavin 



 Studio Pasila – Ratamestarinkatu 5

 Ensi-ilta 5.2.2025

 Kesto n. 2 t 40 min, sis. väliajan

 Esityksessä käytetään vilkkuvia valoja.

 Esitys on suunnattu aikuisille. Emme suosittele esitystä alle 13-vuotiaille.


Helsingin Kaupunginteatteri – Uusi Eden – Kuvassa Tiina Peltonen, Miiko Toiviainen, Anna-Sofia Tuominen – Kuva Otto-Ville VäätäinenHelsingin Kaupunginteatteri – Uusi Eden – Kuvassa Tiina Peltonen, Miiko Toiviainen, Anna-Sofia Tuominen – Kuva Otto-Ville Väätäinen


 

Lue taustaa ja speksit Helsingin kaupunginteatterin sivulta:

" Uusi Eden on karnevalistinen musikaalikomedia maailmanlopun jälkeisestä Pasilasta. Hillittömän hauskassa show’ssa Juho Mantereen groteski ote kohtaa Disney-musikaalin hengen.

Globaali ydinsota on pyyhkinyt planeetan yli, mutta sattuman oikusta eräs teatteri Pasilassa henkilökuntineen on säästynyt tuholta. Kun teatterilaisten vanhat ammatit osoittautuvat hyödyttömiksi post-apokalyptisessä todellisuudessa, he aloittavat neuvokkaan talkkarinsa johdolla uuden elämän rakennusprojektin.

Vanhan teatterin raunioille syntyy yhteisö, jota he kutsuvat Uudeksi Edeniksi. Yhdessä he vannovat, etteivät koskaan toista menneisyyden virheitä — mutta pian käy ilmi, ettei paratiisissakaan kaikki ole täydellistä.

Entinen näyttelijäopiskelija Sonja haaveilee edelleen roolista, jota ei koskaan saanut, ja ex-pizzakuski Petteri unelmoi saavuttamattomasta rakkaudesta. Samaan aikaan Edenin johtajaksi nousseella talkkarilla on salaisuus, joka uhkaa murentaa koko yhteisön.

Teatterissa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat sallittuja, mutta missä kulkee raja, kun kyseessä on oma selviytyminen ja usko parempaan tulevaisuuteen?

Uusi Eden yhdistää mustan huumorin, ajankohtaiset teemat ja sykähdyttävän musiikin tavalla, jota et ole ennen kokenut. Se on hengästyttävän hauska ja sydäntäsärkevän kaunis tarina toivosta ja rakkaudesta — sekä siitä, miten pitkälle olemme valmiita menemään kamppailussa paremman maailman puolesta.

Musikaalin on kirjoittanut ja ohjannut Juho Mantere, jonka edellinen teos ”Uuteen nousuun – Laman lasten elämä ja teot” kohosi teatteritapaukseksi Q-teatterissa. Musiikin on säveltänyt Henri Lyysaari, yksi nuoren polven lupaavimmista säveltäjistä.


Uusi Eden on Helsingin Kaupunginteatterin ja Q-teatterin yhteistuotanto.


Musikaali on Teatterin vihreä kirja -kokeilutuotanto. "


käsiohjelma verkossa 


Tekijäkaartista 

Tekijät


Miiko Toiviainen (vier.)

Petteri



Anna-Sofia Tuominen (vier.)

Sonja



Tiina Peltonen

Äiti



Niki Rautén (vier.)

Tuisku



Ushma Olava (vier.)

Kokki



Leenamari Unho

Puvustaja



Unto Nuora

Kylän vanhin



Mikko Vihma

Dorka Marco/Roudari


Henri Lyysaari

Kapellimestari ja kosketinsoittimet


Ossi Maristo

Kitara 1


Atte Aho

Kitara 2


Maria Lamminen

Basso 1


Saija Hostikka

Basso 2


Juhana Kiiski

Rummut


Juho Mantere

Käsikirjoitus, ohjaus sekä laulujen sanat


Henri Lyysaari

Sävellys ja laulujen sanat


Johanna Elovaara

Koreografia ja ohjaajan assistentti


Työryhmä

Koreografia


William Iles

Lavastus ja valosuunnittelu


Riina Leea Nieminen

Pukusuunnittelu


Jaakko Virmavirta

Äänisuunnittelu


Aino Hyttinen

Naamioinnin suunnittelu


Ari-Pekka Lahti

Vastuudramaturgi


Agency North

Oikeuksien valvoja


Näyttämö

Studio Pasila

Ratamestarinkatu 5, 00520 Helsinki




Taustaa

" Riemukas ja karnevalistinen dystopia

Ohjaaja Juho Mantereen ja säveltäjä Henri Lyysaaren haastattelu.

Maailma on tuhoutunut, ja ainoastaan erään teatterin työntekijät ovat onnistuneet selviämään hengissä. He ryhtyvät rakentamaan uutta, parempaa yhteisöä – heidän Edeniään – mutta päätyvät toistamaan kaikki ihmiskunnan vanhat virheet.


Lue lisää

Maailmanlopun musikaalissa betoni on pahvia ja muusikot patinoitu – Suomen suurin tähtää vihreisiin teatterituotantoihin

YLE

Ylen artikkeli Uudesta Edenistä ja Teatterin vihreästä kirjasta.


Lue lisää

Kuuntele Uusi Eden -musikaalin musiikkia

Spotify

Spotifyssa voi kuunnella Uusi Eden -musikaalin biisejä.



Tulossa teatterista: Veljeni Leijonamieli Helsingin Kaupunginteatterilla ⭐⭐⭐⭐⭐

Tulossa teatterista: Veljeni Leijonamieli Helsingin Kaupunginteatterilla ⭐⭐⭐⭐⭐

Astrid Lindgren

Veljeni Leijonamieli

Rakastettu klassikkosatu

18.02.2025 Bravo!

Laatua lastenteatteriin, vaikkapa tällä tavalla. Lastenkirjoissa ei saa käsitellä kuolemaa, paitsi sitten meillä on Astrid Lindgren, joka kirjoittaa, kuvittaa mieliimme näin surullisen sinisen kaunista tarinaa luopumisesta, sairastumisesta, yhteisöstä perheestä ja samalla myös tyranneista. 

Suuri näyttämö – Eläintarhantie 5. Ensi-ilta 17.10.2024. Kestää noin 2 t 30 min, sis. väliajan. Suosittelevat esitystä yli 9-vuotiaille.

Sain lipun Helsingin kaupunginteatterilta, kiitos paljon! 

”Nyt me kerromme tarinan veljeksistä, Kaarle ja Joonatan Leijonasta, ja siitä kuinka heistä tuli Leijonamieliä. Tämä tarina on niin kuin satu, ja vähän myös kummitusjuttu, mutta kaikki on kuitenkin totta.”


Helsingin Kaupunginteatteri – Veljeni Leijonamieli – Kuvassa Alexander Wendelin, Mikko Kauppila – Kuva Otto-Ville Väätäinen



Helsingin kaupunginteatterin suurella näyttämöllä alkaa esitys Veljeni Leijonamieli sopivaan aikaan, klo 18.30, että ehtii lapsikatsojat ja -näyttelijät ajoissa kotiin. Esitys, esityksen lavastus näyttää päiväkodilta ja lasten tekemältä teatterilta, mikä ei ole tässä negatiivisesti sanottu, päin vastoin. Linnat, vallit ja ihan tavalliset kodit koostuvat ja muuntuvat pehmeistä, joustavista vaahtomuovipaloista, kolmioista ja kuutioista muodostuu kaikenlaista rakennusta, interiööriä ja pömpöösiä. Niin kuin lasten mielikuvituksella. Voi tehdä ja kuvitella kaikenlaista. 

Veljeni Leijonamieli -elokuvaa vuodelta 1977 en taida muistaa. Sen videoelokuvan kansi on tuttua Astrid Lindgren -sarjaa fontteineen ja väreineen. 

Astrid Lingrenin romaani Bröderna Lejonhjärta ilmestyi ruotsinkielisenä vuonna 1973. Suomennoksessa kirja sai nimen Veljeni, Leijonamieli, ainakin tuo minun vuoden 1974 painos. Siinä on tuo pilkku kun vertaa Hgin kt:n näyttämöversioon. 

Veljesten fantasiaan ja feodaaliaikaan viittaavat hupparit ovat taivaansineä tai hempeää minttua väreiltään, ei keskiaikaisen ruskeaa, ettei olla vahingossa Ronja ryövärintyttären tarinassa, vaan tässä omassa. 

Kun Lindgrenin alkuperäisteoksen nimi on Veljekset Leijonamieli, niin tässä suomennoksessa puhutaan vain yhdestä veljestä, joka on Leijonamieli, rohkea kuten Rikhard Leijonamieli. Brittikunkku, kuningas Rikhard Leijonamieli on trubaduurien mukaan rohkea sankari, kun taas joidenkin historiankirjoitusten mukaan surkea, ja hallitsijana fiasko. Ota siitä nyt selvää. 

Kaunista on kuitenkin Robin Hood -viittaus. 

Itse tarina ei ole vanhentunut 70-luvulta sitten pätkääkään, yhäkin on tyranneja, jotka yrittävät estää naurun ja vapaan liikkumisen. Ei tarvitse kuin uutiset tai meemipankin avata. 

Pahikset ja tyrannien kätyrit ovat mustaan pukeutuneita fasisteja, Tähtien Sota -viittauksineen, sekä tietysti hihamerkkinsä on X, mikä voi viitata entiseen Twitteriin, nykyiseen äärioikeistolaisten tuubaa syytävään viestipalveluun nimeltä X. 

Chaplinilla oli neronleimaus elokuvassaan Diktaattori (1940) pistää hihamerkiksi XX, siis kaksi ässää, englanniksi double cross kun meinaa pettää, huiputtaa. Jotain tulee mieleen myös Pink Floydin hyytävästä animaatiosta musiikkivideossa Another Brick on the Wall. Tai ehkä myös koko elokuvasta The Wall. 

Pääosassa ovat Leijonan veljekset Korppu ja Joonatan. Kirjassa isä on häipynyt merille, ja äiti on työläinen, korjaa ja ompelee vaatteita (rikkaille. ) 

Arki rikkoutuu kun toinen veljeksistä sairastuu, ja joudumme lastenkirjassa ja nuortenkirjassa käsittelemään, ja hyväksymään lapsen vaikean sairauden. Lanu (lasten- ja nuortenkirjallisuus) ei ole pelkkää Disney-höttöä. Todellakaan. 








Lue lisää Hgin kaupunginteatterin sivuilta:

" Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli on rakastettu klassikkosatu, maaginen fantasia veljeksistä, jotka kantavat toisiaan vaikeuksien yli. Se on tarina veljeydestä ja rakkaudesta, huikea seikkailu, jossa jokainen löytää rohkeutensa.

Veljeni Leijonamieli kertoo kahdesta veljeksestä, Korpusta (Alexander Wendelin) ja Joonatanista (Mikko Kauppila). Isoveli Joonatan kuolee pelastaessaan sairasta veljeään Korppua tulipalolta, ja pian menehtyy myös Korppu. Veljekset matkaavat lyhyen maanpäällisen elämänsä jälkeen kauniiseen maahan, Nangijalaan, jossa he taistelevat yhdessä pahan voimia vastaan. Matkasta tulee huima ja jännittävä seikkailu, jonka aikana pelokkaasta Korpusta kasvaa rohkea Leijonamieli.

Veljeni Leijonamieli kertoo surusta kauniisti ja kasvaa maagiseksi fantasiaseikkailuksi, joka on täynnä rohkeutta ja toivoa. Se kertoo valtavasta rakkaudesta, joka voittaa pelot ja jopa kuoleman.

Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamielen suurelle näyttämölle ohjaa Jakob Höglund. Esitys yhdistelee musiikkiteatteria, nukketeatteria ja koreografiaa fantastiseksi, visuaalisesti henkeäsalpaavaksi kokonaisuudeksi. "

Esityskieli on suomi.

Kaikki Veljeni Leijonamieli -esitykset tekstitetään suomeksi / Alla Veljeni Leijonamieli -föreställningar textas på svenska / All Veljeni Leijonamieli -performances are subtitled in English.


käsiohjelma verkossa 


Ti 18.2.2025  18:30

Suuri näyttämö

Loppuunmyyty 



Tekijäloota

Tekijät


Mikko Kauppila JOONATAN

Alexander Wendelin KORPPU


Lumi Aunio (vier.) ENSEMBLE

Ulriikka Heikinheimo ENSEMBLE

Sofia Hilli ENSEMBLE

Tuukka Leppänen JUSSI

Lasse Lipponen ENSEMBLE

Pekka Louhio ENSEMBLE

Kai Lähdesmäki HUBERT

Sanna Majuri SOFIA

Reetta Moilanen (vier.) ENSEMBLE

Unto Nuora PERTTU

Samuli Pajunen KADER / ORVAR

Mikko Paloniemi ENSEMBLE

Tiina Peltonen ANTONIA / OPETTAJA

Elena Rekola (vier.) VEDER

Inka Tiitinen ENSEMBLE

Riina Tikkanen (vier.) ENSEMBLE

Senni Valtonen (vier.) Muusikko ja musiikin harjoitus

Joachim Wigelius MATIAS


Alexander Mørk-Eidem Dramatisointi

Jakob Höglund Ohjaus

Jakob Höglund ja työryhmä Koreografia

Johanna Elovaara Ohjaajan ja koreografin assistentti

Rasmus Arikka Tekstin sovitus, käännös ja laulutekstit

Stefan Johansson Sävellys ja äänisuunnittelu

Vilma Mattila Lavastus

Heidi Wikar Pukusuunnittelu

Toni Haaranen Valo- ja videosuunnittelu

William Iles Valo- ja videosuunnittelu

Milja Mensonen Naamioinnin suunnittelu

Heini Maaranen Nukkien suunnittelu

Jukka Nylund Lauluvalmennus

Riku Suvitie Apulaislavastaja

Ari-Pekka Lahti Dramaturgi

Nordic Drama Corner Esitysoikeuksien valvoja




Näyttämö

Suuri näyttämö

Eläintarhantie 5, 00530 Helsinki









Esityksen traileri juutuupista:



Taustaa


Veljeni Leijonamieli – kun rakkaus voittaa kuoleman

Ohjaaja Jakob Höglundin haastattelu.

Syksyn koko perheen ensi-ilta Helsingin Kaupunginteatterissa on Astrid Lindgrenin klassikkosatu Veljeni Leijonamieli, täysin uusissa vaatteissa ja äänimaailmoissa. Ohjaaja Jakob Höglund palaa juurilleen lastenteatterin luojana.

Nuket näyttelevät merkittävää roolia Astrid Lindgrenin klassikossa Veljeni Leijonamieli

Nukettaja Riina Tikkanen ja nukkesuunnittelija Heini Maaranen kävivät Ylen aamun vieraina. haastattelu.

Veljeni Leijonamieli on koskettava tarina kuolemasta, jota katsoessa voi itkeä yhdessä muun yleisön kanssa

Yle

Ylen artikkeli näytelmästä.


Lue lisää

Veljeni Leijonamielen tekijät Teatterinurkan haastattelussa

Teatterinurkka

 haastattelu.



Ja sosialistisesta mediastani: