Teatterin lumoa - kuvallinen teatteriblogini

Teatterin lumoa - Satu Ylävaaran kuvallinen teatteriblogi

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Juha Hurme ja Teemu Keskisarja puhuivat KOM-teatterissa Aleksis Kiven merkityksestä

Kuinka hyvä vainu olikaan nenättömällä miehellä, Malakias Costianderilla, joka vainusi Aleksis Stenvallin taidot silloiseen Aidolsiin...

Nälkäteatterin spektaakelin jälkeen oli pausi, ja sitten lavalla, konfettien, serpentiinin ja synttäritorvien ympäröimänä Juha Hurme ja Teemu Keskisarja puhuivat.

Aleksi Kivi oli oikeastaan, Keskisarjan mukaan, alkoholin oikeinkäyttäjä, en muista nyt kuka ryyppäsi enemmän kuin Kivi, Kivi taisi olla keskiverto juomisessa opiskelijoiden joukossa Helsingforsissa. Mutta alkoholi vaikutti Kiveen, jolla parikin kertaa lavantauti, aliravitsemus, köyhyys, velkaisuus sun muut heikensivät miestä.
Kestikievarit Lohjalla ja Siuntiossa olivat silloin tällöin irtiottoja. Ravintoloissa tai viinan äärellä hän kuuli meheviä juttuja.
Samoja juttuja hän oli kuullut lapsesta saakka. Näitä on mm Seitsemässä veljeksessä. Lentäviä lauseita ja muita hän keräs, oman aikansa kertojamestareiden tarinoita, välitti niitä eteenpäin - ei niinkuin Lönnrot, kuten Keskisarja sanoo, Lönnrot, joka meni merta edemmäs kalaan kaivamaan itkuvirsiä Vienan Karjalasta.

Pääsemme myös post-sipilän Suomeen!

Kivi oli työnteon totaalikieltäytyjä - miten se oli mahdollista köyhälle miehekke 1850-1860-luvun Suomessa? Oli kerran paimenessa, sen jälkeen ei tuntiakaan oikeassa työssä...

Nälkäteatterin esittämä Lea päivänäytöksessä Kom-teatterissa 09.03. Sekä Juha Hurme ja Teemu Keskisarja







Haastattelut juutuupissani:





kuvakaappaus Nurmijärven sivulta, linkki ei ole biossa vaan alhaalla tviitissä:




Nälkäteatterin esittämä Lea päivänäytöksessä Kom-teatterissa 09.03. Sekä Juha Hurme ja Teemu Keskisarja

Tämän Aleksis Kiven tunnin mittaisen näytelmän Lea näin nyt ensimmäistä kertaa. ( Aiemmin näin Nälkäteatterin esittämän Kiven Kihlauksen Oodin, keskuskirjaston avajaisissa - mitenkäs muulloin kuin itsenäisyyspäivänä.) Tänään on tuplasti Leaa, illalla on Making of Lea, jota olen tätä ennen nähnyt kolmasti. Mitä Kivi halusi kertoa tällä? Entäpä Hurme? Juha Hurme myös näytteli Lean isää, itsekästä koronkiskuria. Kun Dostojevskin Rikos ja rangaistus on yhdenlainen tarina köyhyydestä ja hyväksikäytöstä. Niin tässä on toinen, toisenlainen. Mitä ateisti tästä ajattelee. Miksi Kivi halusi tällaiset puitteet?

Oliko se opettavainen tarina? Eläinfaabeli, jossa leijona oli hiljaa. Miksi virtahepo oli huoneessa, tai siis leijona. Voiko elämänsä suuntaa muuttaa. Voiko arvomaailmaa tutkailla uudelleen? Ja ennen kaikkea, saako nuori nainen rakastaa ketä haluaa? Vaikuttaa itse kohtaloonsa?

Nälkäteatterin esittämä Lea päivänäytöksessä Kom-teatterissa lauvantaina 09.03.2019

Miksi hihhulit puitteet? Oliko Kivi kuten Pasolini joka aikansa kuluks plarasi raamattua hotellihuoneessa. Tai tuskimpa hän hotelleissa kävi. Ei olisi ollut varaa. Silloinkaan.

Vai oliko pseudoraamatulliset puitteet oiva hämäys ja suojakeino sensuuria, ja muuta ahdasmielisyyttä vastaan, hm... Ettei ketään loukata. Että ollaan puolivillaisia ja harmittomia.

Hurme pyöräyttää Leassa nämä väärä- ja oikeauskoiset symboloimaan fennomaaneja ja heidän vastustajiaan. Tai hetkinen, niinhän Alexis Stenvall itte teki.

Hurme liittää tämän hupailun, ja suuren muutostarinan kertomaan meidän ajastamme, Odinin pojista, jotka eivät tiedä isänsä nimeä - vaikkei olla edes kompakysymyksessä. Ja pakkoruotsin pelkääjistä. Ja yleensäkin ääliönationalisteista, jotka eivät lintukotomme ja temmellyskenttämme historiaa edes tiedä.

Enää kylteissämme liikenteessä, katukylteissä, kadunkulmissa ei lue kolmella kielellä kadunnimi - nyt kun venäjänkielinen nimi on tiputettu pois. Mutta Suomi ja Helsingfors on monikielinen ja -kulttuurinen pitäjä, sekä pikkukaupunki ja pääkaupunki, jossa voi nauttia kummistakin eduista.

Nälkäteatterin versiossa Lean sulhanen oli mainio barokkimainen konna, ja Lea itse eloveena-tyttö, täysin päinvastaisen värinen kuten Making of Lean, ja vastaavien joissa Lea oli la belle juive, kaunis juutalaistyttö -tyyppi. Nälkäteatterin Lea omistaa kaikki sankarittaren hyveet.
Mikäs siinä.

Voi tarinan näinkin kertoa.

Koko Making of Lea on ylistys suomenkielisen teatterin syntyyn. Kuinka vaikeata kaikki oli. Kuinka ruotsinkielinen eliitti vihasi ja halveksi suomenkieltä - vaikka Suomessa asui. Hurme ei hyökkää bättre folkia, suomenruotsalaisia vastaan vaan näytelmä on alatekstin mukaan kaikkien puolella eikä ketään vastaan. Ne ruotsinkieliset ahdasmieliset Meurmanista Ahlqvistiin esitetään typerinä, luovuuden ja taiteen jarruna.

Hurme ei myöskään täysin lyttää valetohtoreita, jos heidän kummallinen tapansa tuottaa potilaalle helpotusta - vaikka plaseboa, kaivovettä juomalla. Mutta saako siitä kiskos tuollaista hintaa? Ja valelääkäri myös juottaa viinaa - vaikka hänelle maksetaan, että Kiwi pysyisi juomatta.

Nälkäteatterin spektaakelin jälkeen oli pausi, ja sitten lavalla, konfettien, serpentiinin ja synttäritorvien ympäröimänä Juha Hurme ja Teemu Keskisarja puhuivat. Ne videot on vielä tekemättä, mutta tässä instagramissani olleet videopätkät sekä tviititit. Instagramiin mahtuu maxim 10 videopätkää, kun taas twitteriin vain yksi videopätkä. Revi siitä.



Juha Hurme ja Teemu Keskisarja, välissään Aleksis Kiven henki ja konfetit


Kom-teatterissa harvinaisen innovatiivista keskustelua ja tiedonvaihtoa Aleksis Kiven Lea näytelmän tiimoilta - tulossa.... siitä videoni:


ja instani:

Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu 







asiaan liittyvät ja liittymättömät tviittini:
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 9. maaliskuuta 2019





perjantai 29. maaliskuuta 2019

Making of Juha H - Teatterimuseossa Juha Hurme teatteripäivänä 27.03.2019: Teatterin ekologinen jalanjälki on kauheen pieni

Making of Juha H, Teatterimuseossa, Juha Hurme taiteilijavieraana Kirsikka Moring haastattelijana teatteripäivänä 27.03.2019. MARAT / SADE on yks poliittinen vaalitentti, tai debatti, sanoi Juha Hurme taiteilijavieraana teatterimuseossa. Juha Hurme ei vaikene kummallakaan kielellä, Teatterimuseossa MARAT / SADE näytelmästä. Teatterin ekologinen jalanjälki on kauheen pieni, sanoi Juha Hurme taiteilijavieraana teatterimuseossa. Siinä yksi syy allekirjoittaneelle miksi valita teatteri.

Kaikille maailman tytöille koulutusmahdollisuus, sanoi Juha. Mutta mikä on Juhan tuleva pommi? Mutta mikä on Juha Hurmeen seuraava jymypaukku teatterissa?



Weissin näytelmän MARAT / SADE ruotsinnos vastasi hyvin saksankielistä, mutta miltä Suomen kieli kuulostaa yleensä,







instassani videot: Osa 1