On komeat kulissit, on dramaattinen sisältö, on kauniit turhamaiset miehet, on hirviö, on kaunotar ja hirviö, on kaksi hirviötä, mutta kuka onkaan hirviö...Musikaalissa kohtaa ja törmää niin vapaus ja vankila, kuin tanssi ja itseltänsä kaiken nautinnon kieltäminen. Kauhuromantiikassa on nämä selkeät ääripäät. On salainen ja julkinen, on rehellisyys ja valehtelu. On sadismi ja myötätunto. On etuoikeutettu patriarkaatti, aateliset ja rikkaat. On köyhät, kerjäläiset ja alamaailma.
Tampereen teatterilla ei ole todellakaan mitään hävettävää, vaan komeaa ja ajatonta tämä musikaali on. Olin ensi-illan hehkussa sekä myös harjoituksissa, joissa sai etumakua. Esimakua.
Jos aloitan alusta, ja Tampereen teatterin syyskauden avajaisissa tuolloin elokuussa. Kun saavuin teatterille ja nyin ovea. Se ei auennut. Herrasmies takaani tuli paikalle, ja ihmetteli samaa, ettei ole auki, vaikka avajaiset kohta. Että hän ilmoittaa sisällä henkilökunnalle, että avata ovet. Hän oli musikaalin ohjaaja Georg Malvius.
Itse lämpiön kahviossa pääjohtaja toivotti myös lämpimästi tervetulleeksi. Tilassa esiteltiin kaikki tulevat proggikset, mutta suurimman osan, hehkutuksen sai Notre Damen kellonsoittaja eli näyttelijä Petrus Kähkönen, jonka vaatimattomuutta ja lahjakkuutta kehuin ohjaajalle. Ja Kähköselle itselleen. Tilaisuudessa Quasimodo laulaa luritti sydäntäsärkevän laulun, jossa hän haluaa kuulua joukkoon, rakastaa ja iloita, mutta jää varjoihin. Rujona, jota pelätään, tai jolle nauretaan.
Ohjaaja Georg Malvius oli todella tyytyväinen Petruksen lahjakkuuteen ja yhteistyöhön, jota kehuin myös Vampyyrien tanssi, Shrek ja Kinky boots -teosten osalta syyskauden avajaisissa.
Rakastan gargoylejä, noita kivipatsaita, vedensyöksijöitä, vesinokkia, jotka harmaina hirviöinä uhmaavat korkealla goottilaisen rakennuksen jokaisessa ilmansuunnassa. Tässä tapauksessa parvilla, ja korkealla näyttämöllä. Ja niiden ihanat kynnet! Lavalla oli massiivinen puinen tellinki, joka kannatteli kumajaa kelloa.
Ensemblen voima, vaikka harjoituksissa ei ollut kaikki maskit, peruukit, huivit, tamburiinit eikä härvelit vielä kohillaan. Eikä painotukset. Niin oli oikein piristää seurata Lari Halmeen ( Phoebus ) työskentelyä. Kuinka hän naama peruslukemilla vitsaillen sai tilanteen kuin tilanteen hauskaksi, rennoksi. Phoebus on tällainen perussankari, naistenkaataja, ensirakastaja. Ironinen sellainen, mutta täysin kaanoniin sopiva veijari. Vaikka Halme jossain radiohaastattelussa, tai vastaavassa mietti, oliko hän liian vanha nelikymppisenä siihen. Ei mitään hätää, hyvin sovit. Hänellä oli muuten häiritsevän pitkä miekka. Halmeen edellinen rooli oli jäykkis Levin tuolla Anna Kareninassa, ja kiinnostava tulkinta olikin, ja suuri.
Tärkeintä naissankarilla eikun miessankarilla on komea tukka. Sen alla tapahtuu myös heräämistä ja kasvamista... Identiteetistä luopuminen on kova pala, samoin ennakkoluuloista.
Kellonsoittajan harjoitukset - ah... Senkin uhalla että akku loppuu ja maailma pimenee, niin meno oli hauskaa, taidokasta ja jaksavaa. Tunnelma oli katossa, ja niin oli Quasimododokin huippuvedossa herkkänä viattomana vammaisena poikana jolta maailma suljettu.Sitten koitti ensi-ilta. 13. päivä ja perjantai.
Nyt on goottilainen tarina kohillaan - Notre Damen kellonsoittaja musikaalin enskarissa Tampereella.
Mustalaistyttö Esmeraldana oli Josefin Silén, ja minulle uusi tuttavuus, ja toivotan kaikkea hyvää hänelle, ja tervetuloa kehiin! Töitä voi tehdä niin erilaisilla temperamenteilla.Muuten, hyvin ja tarkkaan tehty käsiohjelma sisältää meheviä yksityiskohtia Victor Hugosta, kuin myös poliittisesti korrektia taustatietoa. Käytän nyt sanaa mustalaistyttö, joka on alkuperäisessä teoksessakin. Romanttinen hahmo, vapaa ja villi nuori nainen, joka kulkee paljain jaloin, ja jolla on empatiakyky.
Toisaalta miesten jumaloima, toisaalta rajoittama, toisaalta inhoamaa porukkaa, irtolaisia, mustalaisia, köyhiä, kerjäläisiä, huono-osaisia, kipeitä, sairaita, vanhoja.
Frollon ristiriitainen suhde Esmeraldaan muistutti Amon Göthin suhdetta juutalaistyttöön keskitysleirillä Schindlerin listassa, mies joka kieltää romantiikan ja seksuaalisuuden itseltään.
Antti Langia ( Clopin ) olen nähnyt viimeksi Raskolnikovina, ja hän olikin yllättävän hyvä suomen Sankarit sukkahousuissa -elokuvan sankarin tyyppisenä sankarina, sekä koomisena että romanttisena.
Ensembleen kuului myös elävät patsaat. Erityiset helluset oli elävät gargoilit. Joilla oli tosi upeat kynnet!Clopin, tuo varkaiden kuningas, stand up -filosofi tai katuesiintyjä, toi mieleen Angelikan tarinan Pariisin alamaailmasta - joka lienee paljoa velkaa Victor Hugolle.
Lavalla kohtaavat myös Levin ja Raskolnikov (siis Lari Halme ja Antti Lang). Kun Esmeralda saa kaikkien päät pyörälle. Miksi kaikki rakastuvat paljasjalkaiseen, vapaaseen sieluun, tyttöön, joka tekee oman päänsä mukaan?
Myös tyhmä ja naurettava kuningas ( Kuningas Louis ) keinuhevosineen toimi. Häntä näytteli Risto Korhonen, joka toi myös kertojana.Gargoilit, vesinokat, ah! Jos nämä ikinä tulevat teatterikirppikselle myyntiin, niin... Parvekkeellani on tilaa. Joka ilmansuuntaan, wink wink...
Tampereen Teatterin päänäyttämö on yhtä goottilainen kuin Anna Kareninan näytösten aikaan.
Erityisen ilahtunut olen, että suurella lavalla tapahtuu myös etualalla.
Quasimodo liikkui ja kiikkui myös sutjakkaasti katon rajassa kuten Mike Monroe konsanaan... Gotiikan ystävänä ja suurkuluttajana olen lavastukseen tyytyväinen. Lavastuksiinkin.Toisaalta Phoebuksen miekka näytti pitemmältä harjoituksissa, jopa niin, että joku siihen kompastuisi...
Orkesteri on lavan alla, näin musikaalin näyttelijät ja lavasteet näkyvät. Meille kaikille. Hyvä!
Seisaaltaan annetut taputukset, aivan syystäkin, myös aina erinomaisen Petruksen herkkyydelle ja skaalalle, nyt myös Tampereen Teatterin areenalla.
Ekstaattista, mutta ei ihan pikkulapsille sopivaa. Kuten disneystä ajatellaan. Että koko perheen vesitettyä höttöä. Ei. Hyvin synkissäkin vesissä, ja varjoissa käydään. yli 12-vuotiaille.Massiivista, pakahduttavaa. Olen kauhuromantiikan ja gotiilan suurkuluttaja useammalla vuosikymmenellä. Victor Hugo on lemppareitani niin kirjahyllyssä kuin myös elokuvina. Halusin nähdä tämän heti, kun kuulin, että tulossa on. Sitten uutisissa Notre Dame paloi. Itse rakastan rakennusta Notre Dame, kuvasin sitä aikoinaan paljon. Tunsin surua, kun minulle rakas, maaginen rakennus on tulessa, tuhoutumassa. Verkossa jotkin ihmiste kritisoivat, miksi on varaa rakennuksen jälleenrakentamiseen, muttei köyhyyden poistamiseen, eikä asunnottomille, eikä pakolaisille. Se, että arvostaa historiallisia kohteita, kunnioittaa taidetta ja arkkitehtuuria, ei tarkoita siteä, etteikö olisi myös antifasisti, etteikö uskoisi oikeaan tasa-arvoon ja vapauteen. Ehkä kritiikki tarkoitti, etteivät rikkaat kerää rahaa köyhyyden poistamiseksi, pakolaisuuden ja ilmastonmuutosen lopettamiseksi. Katastrofialueiden avuksi.
Näin tämän medialipulla, kiitämme ja kumarramme. Vappuun asti on näytöksiä, suosittelen katsomaan ja kokemaan. Yllättymään ja nauttimaan. Itstuin ihan keskellä arvostetun ja anarkistisen teatteriohjaajan vieressä, ja rivillä olikohan jotain numero 5. Hyvät näkymät jokapuolelle. Parhaimmat.
Tampereen Notre Dame sopii myös immeisille, jotka eivät teatteriin yleensä astu. Tuntuu olevan vallalla käsitys, että suomalainen teatteri tai musikaali olisi jotenkin köpöä verrattuna muuhun maailmaan, mutta kyllä se on parempaa.Siinä on mukana jotain kotikutoisuutta, ettei esitystä laajenneta valtavan kokoiselle lavalle, eikä suureen saliin, vaan sopivasti. Esitykset huomioivat katsojan, ne eivät ole kaukana yleisöstä. Mutta kaikki on ammattitaitoista. Tai eihän Suomen laitosteattereissa koskaan olla ilman ammattitaitoa, vaan että satsataan, suurella kädellä niin budjettiin kuin taiteellisestikin, poikkitaiteellisesti.
Gargoilien seepiansävyiset ja mustavalkoiset kuvat allekirjoittanut. Muut, teatterimainoksilta näyttävät kuvat Tampereen teatterin sivulta.
juutuupissa:
Tampereen Teatteri: Notre Damen kellonsoittaja 1 https://t.co/JufdNbbokT käyttäjältä @YouTube
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) November 18, 2019
" Notre Damen kellonsoittaja Vaikuttava suurmusikaali hurmaa ja valloittaa! "
Ensi-ilta:13.09.2019
Näyttämö: Päänäyttämö
Kesto: 2 t 30 min
Tekijäloota:
Notre Damen kellonsoittaja jatkaa Tampereen Teatterin upeiden musikaalituotantojen sarjaa. Perustuu Victor Hugon romaaniin ja Disney-elokuvan lauluihin Esitetään Music Theatre International Europen luvalla
Musiikki Alan Menken Laulujen sanat Stephen Schwartz
Käsikirjoitus Peter Parnell Suomennos Mikko Koivusalo
Ohjaus Georg Malvius
Musiikin johto Martin Segerstråle
Lavastussuunnittelu Marjatta Kuivasto Pukusuunnittelu Ellen Cairns
Koreografia Adrienne Åbjörn Valosuunnittelu Raimo Salmi
Äänisuunnittelu Ivan Bavard, Jaakko Virmavirta
Videot Heikki Järvinen
Petrus Kähkönen Quasimodo
Josefin Silén Esmeralda
Ilkka Hämäläinen Claude Frollo
Lari Halme Phoebus
Antti Lang Clopin
Risto Korhonen Kertoja / Kuningas Louis
Ville Mäkinen Jehan Pia Piltz Florica Arttu Ratinen Fredrik / Isä Dupin Helena Rängman Kivipatsas 1, / Ensemble Elina Rintala Kivipatsas 2 Pyry Smolander Kivipatsas 3 Matti Hakulinen Kivipatsas 4 Petteri Loukio St. Aphrodisius Elisa Piispanen Madame Ilona Chevakova Panu Kangas Filip Rosengren Jukka Wennström Osku Ärilä Aki Haikonen Raisa Kekarainen Ulriikka Heikinheimo Klaara Haapanen
Kamarikuoro Tampere Cappella
Suomen Teatteriopiston opiskelijoita
13 hengen orkesteri
sosialistisesta mediastani:
Notre Damen kellonsoittajan harjoitusten jälkeen Tampereen teatterilla Quasimodo esittelee habaa, ja hubaa hulppeissa goottilaisissa kulisseissa #NotreDamenKellonsoittaja 🎭 22.8 @TampereTeatteri pic.twitter.com/vjY35I6lB4— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) August 23, 2019
Näillä mennään #NotreDamenKellonsoittaja @TampereTeatteri tuulessa ja tuiskeessa... pic.twitter.com/yKEansKrdY— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) September 13, 2019
Erityisen ilahtunut olen, että suurella lavalla tapahtuu myös etualalla. @PKahkonen liikkui ja kiikkui myös sutjakkaasti katon rajassa kuten Mike Monroe konsanaan... Gotiikan ystävänä ja suurkuluttajana olen lavastukseen tyytyväinen #NotreDamenKellonsoittaja @TampereTeatteri pic.twitter.com/NTm3YrcTSb— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) September 13, 2019
Clopin, tuo varkaiden kuningas, stand up -filosofi tai katuesiintyjä, toi mieleen Angelikan tarinan Pariisin alamaailmasta - joka lienee paljoa velkaa Victor Hugolle #NotreDamenKellonsoittaja @TampereTeatteri pic.twitter.com/wACSGCRGZX— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) September 13, 2019
Vedensyöksijät, vesinokat, gargoilit tarkkoina #NotreDamenKellonsoittaja'n avoimissa harjoituksissa 22.8. Tampereen teatterilla pic.twitter.com/adyWnPGNu1— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) August 23, 2019
#NotreDamenKellonsoittaja'n orkesteri on lavan alla, näin musikaalin näyttelijät ja lavasteet näkyvät. Hyvä! Svengaava ohjaaja Georg Malvius ja Quasimodona @PKahkonen. Itse olen goottilaisen kirjallisuuden ja arkkitehtuurin suurkuluttaja. Joten odotukset on kovat @TampereTeatteri pic.twitter.com/I4uwagRTIW— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) August 20, 2019
Ohjaaja Georg Malvius oli todella tyytyväinen #NotreDamenKellonsoittaja @PKahkonen Petruksen lahjakkuuteen ja yhteistyöhön, jota kehuin myös Vampyyrien tanssi, Shrek ja Kinky boots -teosten osalta @TampereTeatteri syyskauden avajaisissa. Harjoitukset parin päivän päästä pic.twitter.com/sRGcNHpnxF— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) August 20, 2019
Tampereen teatterin avajaiset pärähti käyntiin lämpimällä vastaanotolla, kuulimme: @PKahkonen #NotreDamenKellonsoittaja lauloi yhtä komeasti kuten muissakin musikaalissa. Tulossa myös Piina, Elling ja tuorein Klemola ilmastonlämpenemisestä, trilogian neljäs osa @TampereTeatteri pic.twitter.com/Hi0iuRztbf— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) August 20, 2019
Tampereen teatterin sivulta:Notre Damen kellonsoittajan harjoitukset ah... Senkin uhalla että akku loppuu ja maailma pimenee, niin meno oli hauskaa, taidokasta ja jaksavaa. Tunnelma oli katossa, ja niin oli Quasimododokin @PKahkonen huipouvedossa herkkänä viattomana vammaisena poikana jolta maailma suljettu pic.twitter.com/zMfAJPqZxe— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) August 22, 2019
" Notre Damen kellonsoittaja perustuu Disneyn animaatioelokuvaan ja Victor Hugon samannimiseen romaaniin. Musikaali kertoo rohkeudesta ja sorrosta, vihasta ja rakkaudesta – taistelusta paremman maailman puolesta. Sen jännittävät ja mukaansatempaavat tapahtumat sijoittuvat 1400-luvun lopun Pariisiin.
Kellonsoittaja Quasimodo on hyväsydäminen mutta epämuodostunut hylkiö. Kyttyräselkäisenä hän on elänyt koko ikänsä Notre Damen katedraalin suojissa, sieltä koskaan poistumatta.
Yksi päivä muuttaa Quasimodon, hänen isäntänsä arkkidiakoni Claude Frollon, oikeudentuntoisen mustalaistyttö Esmeraldan ja urhoollisen kapteeni Phoebusin elämät ikiajoiksi. Musikaalin on luonut Oscar-palkittu kaksikko, Alan Menken (mm. Aladdin, Pieni merenneito, Kaunotar ja hirviö) ja Stephen Schwartz (mm. Egyptin prinssi, Pocahontas) sekä Peter Parnell.
Lumoava musiikki perustuu Disney-elokuvan musiikkiin sekä musikaalia varten sävellettyyn musiikkiin. Suomennoksesta vastaa Mikko Koivusalo. Suosittelemme musikaalia yli 12-vuotiaille. " linkissä
