Teatterin lumoa - kuvallinen teatteriblogini

Teatterin lumoa - Satu Ylävaaran kuvallinen teatteriblogi

maanantai 25. helmikuuta 2019

Hurjaa, tarpeellista ja höpsöä menoa, vekkulia kekkulointia Making of Lea ennakkossa ja enskarissa 13.02. ja 15.02.

Making of Lea ennakko koitti 13.02.2019 KOM-teatterissa  ja Juha Hurme oli stagella jälestäpäin. Sitten myös hurja enskari
15.02. Yritän tähän tiivistää kaiken noilta illoilta. Ihana, hölmö, jännittävä ja älykäs Making of Lea ennakko elikkä spektaakkeli Kom-teatterissa 13.02.2019: Mukavaa kuulla saksankieltä niin tässä kuin Harrietissakin. Mukavaa päästä taas kuun pimeämmälle puolelle Lucifeeruksen kanssa... Saapasnahka-torni väliviivalla on nii huikea kirjassa ja kuvituksena ja teatterissa Ryhmis, 2017 Suokissa ja Turun kaupunginteatterissa 2017-2018.

Aleksis Kiwen pöksyjen vyötärö on hyvin alhaalla, niin tässäkin kuin Ateriassa, Juho Milonoff on oikein sopeva Alexis Stenvall. Mainioksi havaittu esitys, kutsuvieras kiittää ja kumartaa - vaikka silloin pyllistää toiseen suuntaan.

Jokainen saa vuorollaan loistaa, Sara Melleri (tuttu Pesärikosta) on suuri ruotsalainen näyttelijätär, diiva joka esittää Leaa, pääroolia, osaamatta sanaakaan Suomea. Paavo Kinnunen on tuttu Lauri Maijalan 7 veljeksestä, ja tässä hän ön Kaarlo Bergblom, joka ei ehi lukea seitsemän miestä -romaanin kässäriä.

Esityksen jälkeen Juha Hurme selitti taustaa, kuinka on viettänyt 18 vuotta Aleksis Kiven näytelmän Lean kanssa. Translitteroin keskustelua tuonnempana.

Huimaa oli naisten vahva läsnäolo ja ääni teatterintekemisessä, kun aikakaudella miehet vetivät myös naistenroolit. Ja Kiwi halusi Leaksi ehdottomasti naisen. Näin ymmärsin Pentti Paavolaisen ohjelmasta, jonka kuuntelin mistäpä muualta kuin Yle Areenasta.

Juha Hurne: Making of Lea spektaakkeli Kom-teatterissa ensi-ilta ja kantaesitys 15.02.2019 tänään, oi, hurmeinen, hurmoshenkinen, hurmoksellinen ja huru-ukkojakin huru mykke. Aleksis Kiwen aikaan julkaistiin Lajien synty ja Liisa ihmemaassa. Hurme itse kapellimestarina taikoi esiin sekä informatiivista ajankuvaa ja vekkulia kekkulointia. Julisteen poptaiteesta näyttämön mykkäelokuvan, länkkärin ja amerikkalaiseen tv shown virittämään / värittämään loisteliaaseen näyttelemiseen, jossa jokainen sai olla vuorollaan parrasvaloissa - halvoissa kulisseissa. Monia yhtymäkohtia tähän aikaan. Suomen kiälen juhlaa... Näin tämän nyt toisen kerran. Sara Melleri ja Paavo Kinnunen vierailevina tähtinä. Juha Hurme on mahduttamisen ja virittämisen mestari. Kaikessa mitä hän tekee on läsnä sekä lämpö että hulluus. Hulluus ottaa riskejä, tehdä omannäköistä, viihdyttävää ja haastavaa historiantutkimusta, kirjallisuudentutkimusta, kansanperinnettä, pölhöyttä. 150 vuotta sitten tehtiin näytelmää Lea. Viikossa se harjoiteltiin ja samaan aikaan Seitsemän veljeksen kässäri (työnimellä Seittemän miestä?) jumitti Kaarlo Bergblomilla, jolla oli siis kiireitä Lea-näytelmän kanssa. Kaikki on ollut totta, kaikki on tapahtunut....

Hullutuksia eli robottimainen (tai ainaki koneellinen, kokeellinen) Baabelin torni on Huberin käännöskoe. Samalla katsoja, teatterissa istuja, kuulija altistuu valoille ja äänille, kun suomenlipun alla pärährää ääno ja syttyy valo, tiedetään, että nyt kaikki puhuvat suomea. Kun ruotsin lipun alla pärähtää niin kaikki tuohon aikaan puhuivat ruotsia. Onneksi lavalla he kuitenkin puhuvat suomea - kun Huberin käännöskoje toimii.

Mutta nämä äänet ja valot saavat aikaan amerikkalaisen telkkariviihteen shown, jossa katsojaa manipuloidaan, ehdollistetaan, mutta samalla autetaan, helpotetaan. Nauhalta kuuluu valmiita kovia taputuksia ja hurraa huutoja.

Hahmoista törkein ja rakastettavin, ainakin omasta (saksalaisesta) mielestään Friedrich Everth eli Willensauna on nimetty hänen mukaansa. Ihminen miettii, missä kummassa mahtui tuo Badenbaden ich bin laden kylpylä olemaan Kaisaniemessä. Everth on roisto eli opportunisti. Samalla hänen valetohtorin kalliit valehoitonsa yhdistyvät nykyaikaan.

Samoin nykyaikaan yhdistyy nuo nälkävuodet, jolloin paheksuttiin teatterin, esi-rillumarein tekemistä, kun on nälänhätä. Ettei taidetta eikä spektaakkeleita eikä viihdytystä sais. Kun nälänhätä. Nytkin monin taho yrittää torpata kokeellisen taiteen, tai yleensä taiteen tekemisen, tai taiteen tekemisellä elämisen. Koska on se ja se. Ollaan sotejalalla, on talvisote, on syrjäytyminen, syrjäyttäminen, aktiivimalli ja muu kusetus.

Television elokuvien ja sarjojen välissä on jatkuvasti mainoksia, mm pikavippejä, jotkut lainanantajat sponssaavat koko paskaa. Sitten tulee mainoksia järjettömästä elämästä, syödä hamppareita ja kasvisuutejuomaa.

Taidetta tarvitaan. Teatteria tarvitaan. Tämä on ihana näytelmä, monessakin mielessä. Hurja ja höpsö. Syvällinen ja pinnallinen risteilevät. Mikä on korkeakulttuuria, mikä saa olla korkeakultuuria. Kenen kieltä puhutaan, kenen kieltä saa puhua.

Lea esitetään muuten 6.3. Nälkäteatterin toimesta KOM-teatterissa.

Juha Hurme: Vaativa sanavarasto! Yhteyksissä tajuaa, jos yhtä yksittäistä sanaa ei.

Härr Hurme on lukenut teoksen 50 kertaa, aina kerran vuodessa. Pysähtyy sen äärelle. Elämänmittainen teos. Jossa nousee esiin hahmoista tuo Simeoni v - ja viina ja hihhulius, jotka vuorottelevat, kiusaavat, pienentevät miehen minuutta.

Vitun hauska kirja.
Also spracht Hurme tuosta Seitsemän veljestä -romaanista.

Mutta palataan Leaan.

Juhana Grahnin piisi Ruissalossa on samalta ajalta, siis 1800-luvun lopulta. Se on olemassa oleva laulu, muttei googlattavissa. Kirjastosta sitä ei löyry, mutta ihmiset verkossa muistavat ja laulavat...

Itse laulukilpailu oli keksitty,
Muuten oikeat tapahtumat ja immeiset.

Taiteilijaperheiden vesat ovat keskiössä. He saavat loistaa. He saavat vierailla. Paavo Kinnusen olen nähnyt Lauri Maijalan näytelmässä Seitsemän veljestä tuolla Turun kaupunginteatterissa. Useamman kerran. Sekä Q-teatterissa. Hänessä on sellaista hiljaista outoutta ja räjähdysherkkyyttä. Elokuvassa Suomen hauskin mies hän oli sivuroolissa, tärkeässä sellaisessa.

Sara Mellerin näin edellisen kerran Turun kaupunginteatterissa jossa vieraili Pesärikko.

Oliko Vilman hahmo Chaplin vai Poe. Hm, emme tiedä.

Ei kantsis haastaa nokkapokkaan menestyvää nyrkkeilijä näytellyttä hepua
( Onnellinen mies -viittaus ).

Näin tämän hutsuvieraana ennakossa siis kutsuvieraana, ja rahalla ensi-illassa. Kiitämme KOM-teatteria, KOM-teatterin konttuurin pitkäjänteisyyttä ja omaa, uutta tyhjää lompakkoa.

Tekijäloota:


ENSI-ILTA 15.2.2019 KOM-TEATTERISSA
TEKSTI JA OHJAUS: Juha Hurme
LAVASTUSSUUNNITTELU: Matti Rasi
PUKUSUUNNITTELU: Anne Kotola
MASKEERAUSSUUNNITTELU: Leila Mäkynen
VALOSUUNNITTELU: Tomi Suovankoski
ÄÄNISUUNNITTELU: Jani Rapo
KUOROLAULUJEN SÄVELLYKSET: Petra Poutanen
​OHJAAJAN ASSISTENTTI: Ines Kakkonen
YLEISÖTYÖ: Jenni Bergius, Rosa-Maria Perä ja Maaretta Riionheimo


ROOLEISSA: Paavo Kinnunen, Jarkko Lahti, Vilma Melasniemi, Sara Melleri, Juho Milonoff ja Eeva Soivio

KOMin sivulta.

"Juha Hurmeen uutuuskomediassa tapaamme ihastuttavaa, hurjaa ja epätoivoista porukkaa, jota yhdistää Aleksis Kiven uuden Lea-näytelmän saattaminen ensi-iltaan. Kovasta yrityksestä huolimatta lähes kaikki mikä vain voi mennä pieleen myös menee. Harjoitussalissa palmujen katveessa vallitsevat tuhon enteet, myrskyävät intohimot ja Baabelin kielten sekoitus. Aleksis Kiven alkoholismi ja orastava sekoaminen tekevät harjoituksista yhtä helvettiä.

Ensi-ilta lähestyy. Pääosan esittäjä, Tukholmasta Suomeen palkattu nti Charlotte Raa, ei osaa sanaakaan suomea. Kiven pahimmat kriitikot August Ahlqvist ja senaattori Agathon Meurman meuhkaavat jo etukäteen aggressiivisesti.

Making of Lea on lähestulkoon totta ja kertoo jokseenkin kaiken Suomen ja suomalaisuuden synnytystuskista vuonna 1869. Ja näin ollen se tulee näyttäneeksi, mistä me nykyihmiset tulemme ja keitä me oikein olemme. "



Ja omaan tekstiin, muistiinpanoihin ja Hurmeen sanoihin:

Mukana Juha Hurmeen kyselytunti...




Tässä Juha Hurmeen vatstauksia, ja pohjustuksia esityksen jälkeen, 

kun paikalla oli monta kourallista äikänopettajii. Huijaushoidoissaan, joita voi käsittää plasebona, Everth kuitenkin lohdutti Kiveä.

Sara Mellerin esittämä riikinruotsalainen Charlotte Raa. Saran toveri, niin ikään riikinruotsalainen teki Saralle nauhan, luki sen osaamatta suomea. Teknisesti vaikea rolli, mutta vitsi kääntyy voitoksi. Eletään nytkin monikielisessä Suomessa.

Roolitus, tuttu Komia, vahva ensemble. Kom valitsi Kinnusen ja Mellerin, joille roolit kirjoitettu täsmälle.

Hurme on kirjoittanut, hautonut viimeiset 18 vuotta kirjoittanut tätä. Sattuma on kova poika. Tai tyttö.
Mitä etukäteen tietää teineille? Ei etukäteistietoa tarvi, informaatio tullee ilmi näytelmässä. 

Keskisarjan Saapasnahka-tornin mukana tietona, Sen sijaan esityksen jälkeen käsitellä joku jakso 7 veljestä.

Aleksis ei pönötä, vaan on moottoriturpa ja veijari, Varaa ei ollut kunnon ruokaa ja viina teki pahaa jälkeen. Ahlqvist joi enämpi viinaa. Aleksis on rajalla, ei vielä mielisairas.




Tässä muualla verkossa hehkutuksiani aiheesta sekä kuvallista matskua:




Ensimmäinen kuva Alexis Kiven pysti Kansallisteatterissa. Lisäsin vain hymyn. Voittajan on helppo hymyillä. Näin 150 vuoden päästä.


Kovaa sarjaa, Keskisarjaa ja Saapasnahka-tornia:























Juha Hurne: Making of Lea spektaakkeli Kom-teatterissa ensi-ilta ja kantaesitys 15.02.2019 tänään #MakingofLea @kom_teatteri Hurmeinen, hurmoshenkinen, hurmoksellinen ja huru-ukkojakin huru mykke. Aleksis Kiwen aikaan julkaistiin Lajien synty ja Liisa ihmemaassa. Hurme itse kapellimestarina taikoi esiin sekä informatiivista ajankuvaa ja vekkulia kekkulointia. Julisteen poptaiteesta näyttämön mykkäelokuvan, länkkärin ja amerikkalaiseen tv shown virittämään / värittämään loisteliaaseen näyttelemiseen, jossa jokainen sai olla vuorollaan parrasvaloissa - halvoissa kulisseissa. Monia yhtymäkohtia tähän aikaan. Suomen kiälen juhlaa... Näin tämän nyt toisen kerran. #SaraMelleri @saramelleri ja #PaavoKinnunen vierailevina tähtinä. Juha Hurme on mahduttamisen ja virittämisen mestari. Kaikessa mitä hän tekee on läsnä sekä lämpö että hulluus. Hulluus ottaa riskejä, tehdä omannäköistä, viihdyttävää ja haastavaa historiantutkimusta, kirjallisuudentutkimusta, kansanperinnettä, pölhöyttä. #kantaesitys #enskari #ensiilta #JuhaHurme #teatterinlumoa #teatterissa #teatterinlumoa2019, #theater #theatre #perfect #theateradvert #theatreAdvert #theaterposter #helsinki #finland ensi-illassa. Ensimmäinen kuva Alexis Kiven pysti Kansallisteatterissa. Lisäsin vain hymyn. Voittajan on helppo hymyillä. Näin 150 vuoden päästä.
Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu
Tunnelmia KOM-teatterista hetkeltä ennen kuin ensi-iltavieraat rynnivät innokkaana laumana...
Ja sitten asiaa:
sivulta lainaus: "Aleksis Kivi ja Kaarlo Bergbom syntyivät erilaisiin oloihin, mutta siitä huolimatta räätälinpojan ja senaattorinpojan polut risteilivät tiheään. He opiskelijat, kirjoittivat ja kilpailivat samaan aikaan. Nuori Kaarlo Bergbom tuki Aleksis Kiveä monella tapaa: lainasi rahaa, lähetti kirjoja, puhui puolesta, tunnisti lahjakkuuden. Oliko Kiven hurjuus kuitenkin liikaa suomalaisuusaatteille? Oliko Bergbominkin vaikea sulattaa Seitsemää veljestä tai silotella Kullervoa? Eeva Luotosen vieraana teatterintutkija Pentti Paavolainen. Näytteet lukee Pietari Kylmälä. Ohjelma on uusinta vuodelta 2014. Kuva: Albert Edelfeltin tekemä piirustus Aleksis Kivestä / Museovirasto "

klo
Tunnisteet: , , , , ,