Nosferatun jälkeen ja ennen Vampiraa oli aika tavata ihmissusi terapiassa... Espoon teatterilla nykyesitys LAPIS LAZULI

Nosferatun jälkeen ja ennen Vampiraa oli aika tavata ihmissusi terapiassa... Espoon teatterilla alkoi tämä teatterivuosi, ja vallan vallattomissa merkeissä goottilaisessa tarinassa jossa oli vaudevilleä, klovneriaa ilveilyä, släpstickiä ja burkeskia menoa. 

Nykyesitys LAPIS LAZULI oli infon mukaan surrealistinen, extravaganza ihmissusishow, ja näin loppuunmyydyn esityksen Espoon teatterilla 06.02. Louhisalissa. Tuotanto: Εuripides Laskaridis // OSMOSIS. 

Se oli mieletön, kieletön eli monikielinen, jossa oli englantia, kreikkaa, italiaa, suomea ja murinaa ja mongerrusta. Siansaksaa sanoisin mutta se on niin rasistinen ilmaus. 

Lapis Lazuli eli ihmissusi terapiassa goes wrong käytti nykyteatterin ja kreikkalaisen tragedian ja rempsakkaan naurun kierroksia. 

Idea ja ohjaus Euripides Laskaridis 

 Näyt­tä­möl­lä Angelos Alafogiannis, Maria Bregianni / Eftychia Stefanou, Euripides Laskaridis, Dimitris Matsoukas & Spyros Ntogas 

 Sä­vel­lys ja ää­ni­suun­nit­te­lu Giorgos Poulios Dra­ma­tur­gian kon­sul­toin­ti Alexandros Mistriotis 

 La­vas­tus­suun­nit­te­lu Sotiris Melanos 

 Va­lo­suun­nit­te­lu Stefanos Droussiotis

 #espoonteatteri #espoonteatteri2025 #lapislazuli #ihmissudet #ihmissusi 

 Ihmissusi marssii lääkärin pakeille: kaikki ei ole kunnossa. 

 " Tästä alkaa kreikkalaisen Euripides Laskaridisin tanssia, teatteria ja kuvataidetta yhdistelevä hillitön esitys. Teoksessa yhdistyvät slapstick, surrealismi ja 1920-luvun kauhuelokuvien tunnelma. Laskaridisilla on erityinen kyky muuttaa tavallisen tuntuiset esineet ja tilanteet taikuudeksi. "

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Tulossa teatterista ja stagelta: Liisa Pentti +Co:n tanssi- ja musiikki-improvisaatio-tapahtumaan Tekstin talolla lauantaina 30.11.

Tulossa teatterista ja stagelta: Liisa Pentti +Co:n tanssi- ja musiikki-improvisaatio-tapahtumaan Tekstin talolla lauantaina 30.11. klo 15.30–20.15 ja sunnuntaina 1.12. klo 15–18.30:

Liisa Pentti +Co:n Improsyksy huipentuu kaksipäiväiseen tapahtumaan, jossa tanssi- ja musiikki-improvisaatiota tarkastellaan monesta kulmasta. Viikonlopun aikana tanssin ja musiikin huipputaitajat kokoontuvat yhteen luomaan jotain täysin uutta ja yllätyksellistä.

Esitykset

30.11.2024 klo 15.30–20

1.12.2024 klo 15–18.30

Parvisali, Tekstin talo

(Lintulahdenkatu 3, Helsinki)

Taustaa :

" Lauantain ohjelmaan sisältyy taiteilijakeskustelu, jota moderoi kriitikko Rakel Similä. Kaksikielisessä keskustelussa pureudutaan siihen, mitä annettavaa improvisaatiolla taidemuotona on taiteilijalle ja katsojalle.

Improviikonloppu

Ohjelma

Lauantai 30.11.

Klo 15.30–17.00 Tanssi- ja musiikki-improvisaatiota

Klo 17.30–19.00 Paneelikeskustelu yhteistyössä Kritikbyrånin kanssa

Klo 19.15–20.15 Improjamit!

Sunnuntai 1.12.

Klo 15.00–16.30 Tanssi- ja musiikki-improvisaatiota

Klo 17–18.30 Impro Open Stage

”Improvisaatio on väylä ja väline synnyttää uutta ajattelua liikkeessä, löytää uusia merkityksiä ja sisältöjä, joita voi työstää eteenpäin. Juuri nyt tässä kulttuuripoliittisessa, äärimmäisen epävarmassa tilanteessa tuntuu vapauttavalta tehdä taidetta, joka on kiinnittyneenä hetkessä tehtäviin valintoihin – se mitä on nyt, on, koska huomisesta ei kukaan vielä tiedä. Improvisaatio sisältää usein myös erityisen tanssimiseen ja musiikkiin liittyvän riemun ja nautinnon ja tuntuu erityisen tärkeältä luoda tiloja, joissa jotain siitä ilosta voi tihkua ahdistavaan arkeen.” 

– Liisa Pentti

Tekijäkaartista:

Työryhmä

Tanssijat/koreografit: Elina Hauta-aho, Emma Kerttula, Pia Lindy, Nelia Naumanen, Meeri Lempiäinen, Corinne Mustonen, Liisa Pentti, Satu Rekola, Benno Voorham (SVE/NL), Katariina Vähäkallio

Muusikot: Christer Bothén (SVE), Troels Lorenzen, Jukka Kääriäinen, Paul Pignon (SVE/UK), Eero Savela

Tuotanto: Liisa Pentti +Co

Tapahtumaa tukee Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto.

" Liisa Pentti +Co on helsinkiläinen tanssiryhmä, jonka keskeiset arvot ovat taiteellinen tinkimättömyys ja omaäänisyys. Vuonna 2000 perustetun ryhmän taiteellinen profiili sijoittuu tanssin, esitystaiteen ja nykyteatterin kansainväliseen kenttään. Liisa Pentti +Co:n työskentelyä leimaa kokeellisuus ja uusien ilmaisumuotojen etsiminen. "

Viirus Premiär på fredag! Vi är väl inga monster, mamma?

 Viirus Premiär på fredag! Vi är väl inga monster, mamma? (Emmehän ole hirviöitä, äiti?) 

Viirus Teatteri se osaa antaa ja yllättää! Tällä kertaa ensi-illassa oli kantaesitys Vi är väl inga monster, mamma?

(Emmehän ole hirviöitä, äiti?) jota olivst harjoitelleet viikon. Myös Suomen ja maailman poliittinen tilanne oli ja on niin epävarma, niin mielelläni menen friskiin teatteriin, vaikka fasistihallitus haluaa leikata kulttuurista. Ja varsinkin ei-suomenkielisestä. Ruotsalaisuuden viikon aloitin etuajassa siis Jätkäsaaressa. 

Näimme kuvia, absurdeja kuvia. Normaali tai hirviömäinen perhe kokoontui ensin hautajaisiin. 

01.11-22.11

Premiär på fredag!

4 näytelmäkirjailijaa, 4 ohjaajaa, 4 kantaesitystä Viiruksessa marraskuussa 2024

" Käsikirjoitus valmiiksi viikossa. Esitys valmiiksi viikossa. Aikataulu aina kohtuuton. Tee paniikista ja epävarmuudesta ystäväsi. Ensimmäinen päätös on aina oikea. Sillä ensi-ilta on perjantaina! "

1.11. Vi är väl inga monster, mamma?

(Emmehän ole hirviöitä, äiti?)

Teksti: Kaisa Lundán. Ohjaaja: Essi Rossi.

Lavalla: Iida Kuningas, Maria Ahlroth, Oskar Pöysti, Jessica Raita.

Vieraileva taiteilija: Sirkku Rosi (kuvataiteilija)

Valitsin perjantain 1.11.

Kaikki tietävät impron, mutta miten käy esityksen jonka lavasteet tehdään silmiesi edessä? Että esitys kestäisi 48 h, ja katsotaan maalin kuivumista? 

No ei tietenkään, onhan tässä viikko saatu harjoiteltua. Esitys valmistuu reilussa tunnissa, ja samalla valmistuu lattian, lavan keskiössä toinenkin taideteos, maalaus, onko se pakanamaankartta vai olenko minä tullut Mordoriin? Vieraileva taiteilijana on kuvataiteilija Sirkku Rosi, joka luo esityksen aikana maisema lavan keskellä olevalle valkealle alueelle, joka muistuttaa nyrkkeilykehää tai catwalkia. 

Virkistävä konsepti!

" Annamme neljälle näytelmäkirjailijalle keskeisen kysymyksen ja lähetämme heidät viikoittain sattumanvaraisesti valittuun baariin Helsingissä tehtävänään luoda materiaalia tunnin mittaiseen esitykseen. Heillä on seitsemän päivää aikaa saada materiaali valmiiksi.

Viikon jälkeen ohjaaja ja muu työryhmä ottavat materiaalin haltuunsa ja luovat siitä tuoretta näyttämötaidetta. On uskomattoman kiire – sillä ensi-ilta on perjantaina! "

8.11. Teksti: Malin Kivelä. Ohjaaja: Rasmus Slätis.

Lavalla: Iida Kuningas, Maria Ahlroth, Oskar Pöysti, Jessica Raita.

Vieraileva taiteilija: Alen Nsambu (tanssija)

15.11. Teksti: Joakim Groth. Ohjaaja: Ida Kronholm.

Lavalla: Iida Kuningas, Maria Ahlroth, Oskar Pöysti, Jessica Raita.

Vieraileva taiteilija: Martin Ormin (muusikko)

22.11. Teksti: Otto Sandqvist. Ohjaaja: Maarit Ruikka.

Lavalla: Iida Kuningas, Maria Ahlroth, Oskar Pöysti, Jessica Raita.

Vieraileva taiteilija: Ville Virtanen (näyttelijä)

" Esityskonsepti on syntynyt tarpeesta kokeilla dynaamisempia ja nopeammin reagoivia teatteriprosesseja. Yleensä teatterilla kestää noin puolitoista vuotta tuotantopäätöksestä ensi-iltaan, ja esitysidea syntyy usein kauan ennen sitä.

Tämä tekee teatterista vähemmän ajankohtaisen taidemuodon, vaikka teatteritaide syntyy ja saa virikkeensä ympäröivän todellisuuden impulsseista.

Samalla pitkä odotusaika ja merkittävä taloudellinen panostus, joita jokainen teatterituotanto vaatii, jarruttavat taiteellista riskinottoa ja leikkisyyttä.

Mitä tämän korjaamiseksi voidaan tehdä? Luodaan puitteet teatterille, joka pyrkii keveyteen, iloon, nopeuteen ja kosketuspintaan nykyhetken todellisuuden kanssa.

Meillä ei ole aavistustakaan mitä teemme tai mitä siitä tulee, mutta olemme todella täpinöissä! "

Näytelmäkirjailijat: Kaisa Lundán, Otto Sandqvist, Joakim Groth, Malin Kivelä

Ohjaajat Ida Kronholm, Maarit Ruikka, Rasmus Slätis, Essi Rossi

Apulaisohjaaja Marja Vuori

Lavalla Maria Ahlroth, Iida Kuningas, Oskar Pöysti, Jessica Raita

Vierailevat taiteilijat Sirkku Rosi, Alen Nsambu, Martin Ormin, Ville Virtanen

Lavastaja Tinja Salmi

Äänisuunnittelu Riku Vuorensola

Valosuunnittelu Noora Pietilä

Pukusuunnittelu Elina Riikonen

Taiteellinen tuottaja Oskar Pöysti

Projektidramaturgi Per Ehrström (Labbet)

Näyttämömestari Markus Schaffter

Tuottaja Hanna Sundman

Liput 25 / 17 €

Yhteistyössä Labbet r.f. ja UNTO

Ikäraja 18 vuotta

Tulossa teatterista: Oblivia: Turn Turtle Turn – luentoperformanssi. Mad House esittää Tekstin talolla. Hesassa

 Tulossa teatterista: Oblivia: Turn Turtle Turn – luentoperformanssi. Mad House esittää Tekstin talolla. Hesassa 03.11.2024.

Tätä en ole vielä nähnyt, mutta lähitulevassa kyllä. Sitten näin sunnuntaina. Sunnuntai on mukava päivä käveskellä galleriakierroksella kuvaamassa ja matineassa teatterissa puhelin ja kamera kiinni. 

Mistä on kyse?

Vietän vielä halloweeniä, kekriä ja samhainia elokuvateattereissa ja viltin alla kotosalla, mutta ehdin hyvin teatteriinkin. Mad House esittää Tekstin talolla. 

Mad House Helsinki
Oblivia: Turn Turtle Turn – luentoperformanssi

Mad House Helsinki esittää 

Oblivia: Turn Turtle Turn – luentoperformanssi. 

Tudeerin teos oli todellakin performanssi ja luentoa paperista sopivan kokoisen pöydän äärellä. Itse en arvannut katsovani aikajanaa hirmuliskoista antiikin kreikan tragedioihin, joissa tyhmät jumaluudet sössössivät, ja runo, taide elää, elää. Aikajanalla näemme myös dodot. Dodon. Sitten emme enää näe. 

Hämärässä tilassa Tekstin huoneen sopivan mustassa ja punatiilisessä tilassa on esiintyjä nurkassa, aluksi. Hän on puoliksi pukeutunut, hänellä on barokkinen postpunkin musta, valtava ja kahiseva hame liehuksineen. On kuin hän raahaisi historian ja herstorian taakkaa mukanaan. Alussa hän esittäytyy yleisölle kumartaen, hihittäen kuin hovinarri. Onko hän houkka? Olemmehan hullujenhuoneella jos kirjaimellisesti tutkimme sanaa Madhouse. Mad voi olla, ja onkin se luova, hullutteleva, huomautteleva voima. 

Luentojen välillä tanssitaan kuin unessa, kuin veden alla, sitähän valssi on. Äitiydestä, lapsuudesta, adoptiosta, söpöistä kundeista, opiskelusta, matkoista. 

Kieli oli englanti, kansainvälinen. Kun esittäjä kertoo millaisissa tiloissa tätä esitettiin Saksassa, niin mieleen tulee Jim Jarmuschin upea, kestävä vampyyrielokuva Only Lovers Left Alive, jossa käydään Michigan Theater - teatterin raunioilla - paikka on nykyään idiottimainen autoparkki. Ysh, ihan puistattaa ajatella miten kauniita paikkoja tuhotaan. 

Teksti, näyttämöllä: Annika Tudeer

Dramaturgia, ohjaus: Timo Fredriksson, Tua Helve, Annika Tudeer

Pukusuunnittelu: Tua Helve

Valosuunnittelu: Meri Ekola & Stine Hertel

Äänisuunnittelu: Yiran Zhao

Tuottaja: Jenny Nordlund

Viestintä: Essi Brunberg & Viestintätoimisto Röd

Tuotanto: Oblivia, Mad House Helsinki

Kiitos: Juha Valkeapää, Anna-Maija Terävä & koko Turn Turtle Turn -työryhmä

Tukijat: Taiteen edistämiskeskus, Helsingin kaupunki, Svenska kulturfonden, Stiftelsen Tresmeder, Konstsamfundet

" Teoksen kolme viimeistä esitystä ovat osana Focus on the Local Landscape – Paikallisjälkiä -ohjelmaa Liikkeellä marraskuussa -festivaalin kehyksessä. "

PAIKKA Mad House Helsinki, Lintulahdenkatu 3, 00530

KESTO 60 min

KIELI englanti

SAAVUTETTAVUUDESTA Teos ei ole osallistava. Ei tekstityksiä tai muuta tulkkausta. Teos sisältää paljon englanninkielistä puhetta.

IKÄSUOSITUS 12+

HINTA 5-30€

Kuva: Saara Autere

Valokuvassa on akateeminen nainen työpöydän kirjakasojen ja konseptiliuskojen kera, maailmankartta takanaan. Mutta hänellä näkyy rintsikat. Onko tämä kommentointi raakku-keissiin? 

Miltä akateeminen nainen saa näyttää? 

Miltä aikuinen nainen saa näyttää? 

Lue lisää Madhousen ja Tekstin talon sivuilta: 

Mad House Helsinki

Oblivia: Turn Turtle Turn – luentoperformanssi

" Oblivian perustaja ja taiteellinen johtaja Annika Tudeer juhlii 60-vuotispäiväänsä tähän mennessä henkilökohtaisimmalla teoksellaan: Turn Turtle Turn – luentoperformanssi on sooloesitys elämästä, kuolemasta ja dodoista.

Tekstin, äänen ja tanssin keinoin Annika kertoo runollisella voimalla elämänsä ainutlaatuisuudesta ja haavoittuvuudesta, piirtäen häilyviä aikajanoja dinosauruksista kreikkalaiseen mytologiaan ja nykypäivään. Samalla hän valottaa elämän suuria kysymyksiä – syntymää ja menetystä, ei-toivottua ja valittua vanhemmuutta, lapsuutta ja ikää. Illan kuluessa hänen henkilökohtainen kertomuksensa siirtyy yhä enemmän kohti yleismaailmallista pohdintaa, meidän kaikkien yhteistä ja elinikäistä kuulumisen etsintää.

Turn Turtle Turn – luentoperformanssi on intiimi eepos äideistä, tyttäristä, muinaishistoriasta ja kaikesta siltä väliltä. Sooloa kehystää Oblivian tähän asti suurin esitys, antroposeenia pohtiva Turn Turtle Turn, jonka musiikillisia elementtejä kuullaan myös luentoperformanssin aikana. "

" Aika on niin outo rakennelma. Miljardeja vuosia siitä, kun elämä alkoi maan päällä, tuhansia vuosia siitä, kun ihmisiä on ollut. Jatkuvaa elämää, jatkuvaa kuolemaa, eikä maapallo ole lainkaan vaikuttunut ja jatkaa pyörimistä, mutta aina vain oma elämämme, tuo hiekanjyvä ikuisuuden hiekkamyrskyssä, on keskipisteenä sille, miten me hahmotamme ajan.”

– Annika Tudeer "

Esityksiä vielä: 

3.11.2024 klo 16

8.11.2024 klo 16

9.11.2024 klo 19

10.11.2024 klo 19

" Esitystaideryhmä Oblivian ja Mad House Helsingin perustaja Annika Tudeer juhlistaa 60-vuotissyntymäpäiväänsä ja Mad Housen 10-vuotisjuhlaa tähän mennessä henkilökohtaisimmalla teoksellaan. Marraskuun alussa nähtävä Turn Turtle Turn – luentoperformanssi on Tudeerin sooloteos elämästä, kuolemasta ja dodoista. Sooloa kehystää Oblivian uusin ja tähän asti suurin esitys, Turn Turtle Turn, joka pohtii antroposeenia ja matkaa kaukaa menneisyydestä aina tulevaisuuteen saakka. Esitys sai ensi-iltansa Münchenin biennaalissa kesäkuussa 2024.

Tekstin, äänen ja tanssin keinoin Tudeer kertoo runollisella voimalla elämänsä ainutlaatuisuudesta ja haavoittuvuudesta, piirtäen häilyviä aikajanoja dinosauruksista kreikkalaiseen mytologiaan ja nykypäivään. Samalla hän valottaa elämän suuria kysymyksiä – syntymää ja menetystä, ei-toivottua ja valittua vanhemmuutta, lapsuutta ja ikää.

Illan kuluessa Tudeerin henkilökohtainen ja intiimi kertomus siirtyy yhä enemmän kohti yleismaailmallista pohdintaa, meidän kaikkien yhteistä ja elinikäistä kuulumisen etsintää. Esitys säilyttää myös musiikillisia elementtejä Turn Turtle Turn -teoksessa kuullusta, Yiran Zhaon kehutusta musiikkiteatterisävellyksestä.

Annika Tudeer on esitystaiteilija, taiteellinen johtaja sekä yksi Oblivian ja Mad House Helsingin perustajista. Hän on uransa aikana työskennellyt myös tanssijana, koreografina ja tanssikriitikkona. Tällä hetkellä Tudeer on kiinnostunut uuden musiikkiteatterin mahdollisuuksista, miten kommunikoidaan ja millaisin keinoin voi luoda parempi ja nautinnollisempi maailma.

Ensi vuonna 25-vuotisjuhlaa viettävä Oblivia on tullut tunnetuksi minimalistista näyttämöestetiikkaa sekä valo-, ääni- ja pukusuunnittelua hyödyntävästä omintakeisesta teatterikielestään. Ryhmä yhdistää teoksissaan orgaanisesti nykytanssia, -teatteria ja performanssitaidetta. Kansainvälisesti suurta suosiota niittänyt Oblivia nähtiin pitkästä aikaa kotimaisilla lavoilla joulukuussa 2023, kun Pleasure sai Suomen ensi-iltansa Teatteri Viiruksessa. Kyseessä oli kolmas ja viimeinen osa Oblivian Tunteet ja politiikka -musiikkiteatterisarjasta. "

Oblivia: Turn Turtle Turn – luentoperformanssi

Mad House Helsinki, Lintulahdenkatu 3, 00530 Helsinki

ENSI-ILTA oli 1.11.2024 klo 19

Q-Teatterin Tuvi toas eli pulu huoneessa näytelmä 17.10.2024 oli aikuisempi kuin aiemmat (tyyliin Pimpsonit ja Minä, askartelija) mutta sisälsi tarpeeksi annosteltuna hömpsänlööriä

Q-Teatterin Tuvi toas eli pulu huoneessa näytelmä 17.10.2024 oli aikuisempi kuin aiemmat (tyyliin Pimpsonit ja Minä, askartelija) mutta sisälsi tarpeeksi annosteltuna hömpsänlööriä. 

Kaksikielinen, tunnekielinen ja osin kehokielinenkin esitys kesti reilut 2 h 30 minsaa väliaikoineen. Hyvä, että iltanäytös alkaa jo 18.30, niin ehtii kotiin lähiöön. Josta pitää kolmella kulkuvälineellä tulla kulttuurin pariin, Töölöön. Olin kutsuttuna vieraana, kiitos Q-Teatteri! Esityksen katsojat olivat vanhempaa porukkaa kuin aiemmin Q-teatterissa. Mutta sehän ei pöhinää pienennä. 

Näyttelijöitä lavalla oli vähän, osa tuttuja useammasta produktiosta. Osa aivan uutta ja tuoretta. Suomen- ja vironkieliset lauseet heijastettiin lavan ylle kuten oopperassa konsanaan. Myös taisi olla mobiilinenkin vaihtoehto, että matalampi kynnys erikielisille. 

Lava oli kolhon harmaa, pulunharmaa siis. Kyyhkynharmaa! Ennen esitystä kuului pulun kujerrusta, ja taustan harmaasta betonista alkoi erottua esim rauhankyyhkyn hahmo. Ehkä. Olimme nykyajassa ja esim vuodessa 1994. 

Mikä tarinan pulu tai pulu on, jää katsojalle. Pääteltäväksi. Pulu on tuvassa, niin kuin virtahepo huoneessa. Tai oikeasti se oli krokotiili, kun muisteltiin kouluesitystä. Mukana oli rasismia ja kulttuurista omimista. Sitä kun itse luulee olevansa vähemmistöä ja kiusattu, niin aina löytyy useampaakin vähemmistöä edustava, jota kiusataan useammin. Ja rasistisista syistä.

Viron kieli on laulavaa ja hauskaa. Muistan mukavia kulttuurimatkoja Tallinnaan, niin filmiaikana kuin diginäkin. 

Mutta tämän tarinan kertoo Mari. Joka on Virossa liian suomalainen, ja Suomessa liian virolainen. Joka syntyi Tallinnassa, muutti sitten äitineen Suomeen. Vai lukiko niin käsikirjoittaja-ohjaaja Anna Jaanisoon krediiteissä. Luenko tätä autofiktiivisenä tarinana.

Mari. Joka lapsena halusi synttäreilleen sipsuja, karkkia ja popkornia, kuten suomalaiset / amerikkalaiset. Eikä piirakoita, voitaleipää. Eikä niitä lasisia purnukoita joihin mummi säilöö kaikkea syötävää, asunnon joka kulmaan. Tai ainaki keittiöön. 

Marin roolissa on Anna-Sofia Tuominen. Niin lapsena kuin aikuisena. Kummallakin mantereella, ja myös merellä. 

Tässäkin esityksessä Q-teatterilla on lavalla lintuja. 

Musiikkia on hyvin vähän. Mutta voimakkaat äänitehosteet ovat paikoin nykyteatteria. Polkuharmoonia työnnettäessä. 

Q-TEATTERI

Tuvi toas eli pulu huoneessa

14.9.2024–5.12.2024

Teksti ja ohjaus Anna Jaanisoo

Dramaturgi Rasmus Arikka

Lavastus Annukka Pykäläinen

Pukusuunnittelu Hilla Ruuska

Valosuunnittelu Ada Halonen

Äänisuunnittelu ja musiikki Timo Tikka

Rooleissa Kate Lusenberg, Eeva Mäkinen, Olli Riipinen ja Anna-Sofia Tuominen

Kuvassa: Eeva Mäkinen, Olli Riipinen ja Anna-Sofia Tuominen

Kuva: Pate Pesonius

Q-Teatterin sivulla kerrotaan:

" Mari, me puhumme sinusta enimmäkseen suomen kielellä, ja vähän myös viron, koska se on ensimmäinen kieli, jota olet puhunut. Jotkut sanovat, että se on sinun tunnekielesi.

Tämä on esitys perunasalaatista ja vieraudesta.

Esitys suomalaisen katseesta virolaisuuteen.

Tämä on esitys Itämerestä, autolautasta ja kerrostaloyksiöstä.

Esitys virolaisen katseesta suomalaisuuteen.

Tämä on esitys sisällä pyristelevästä pulusta.

Onneksi sinulla on tuollainen nimi, Mari. Sen suhteen ei ainakaan tule ongelmia.

Anna Jaanisoo on Teatterikorkeakoulusta vuonna 2024 valmistunut ohjaaja ja näytelmäkirjailija. Hän on syntynyt Tallinnassa ja asuu nykyään Helsingissä. Jaanisoo ohjasi Q-teatterin ja Taideyliopiston yhteistuotannon aikuisten esitys Puoli-Q -näyttämölle vuonna 2022.

Tuvi toas eli pulu huoneessa tarkastelee kokemusta kansallisidentiteetin esittämisestä. Miten olla mahdollisimman suomalainen Suomessa, miten mahdollisimman virolainen Virossa? Miten salata ulkopuolisuus, ja peittää se, ettei kuulu joukkoon? "

Bravoo! Minna Craucher - musikaali! Lisää historian jänniä naisia! Kantaesitys Espoon teatterilla

Bravoo! Lisää historian jänniä naisia! Suomalaisia! Tällä kertaa tarjolla on itsensä keksinyt, uusia identiteettejä luonut kameleontti, ja luokkahyppääjä, tuo vallaton Minna Craucher, kieltolain aikana, Tulenkantajien mukana, kyydissä mm Tuusulan eye candy Olavi Paavolainen ja Kristian Korppi. Kantaesitys 18.9. Espoon teatterilla 

#välitaukotviitti #MinnaCraucherMusikaali

#MinnaCraucher #teatterivuoteni2024 #teatterivuosi2024 #teatterissa2024 @espoonteatteri #espoonteatteri #espoonteatteri2024 #historianjännätnaiset #tulenkantajat #kieltolaki 

Musikaali vallasta ja vallattomuudesta... #Kantaesitys 18.09.2024

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Tulossa teatteriin: Minna Craucher! & Espoon teatterilla

Tulossa teatteriin: Minna Craucher! & Espoon teatterilla 

Minna Craucher ensi-illassa: Kantaesitys 18.9. &Revontulessa.

17.9.-14.12.

Genre Musikaali 

Kieli Suomi 

Ikä­suo­si­tus 14+

Musikaali vallasta ja vallattomuudesta

Näyttämönä  &Revontuli

Kesto n. 2 t 40 min, sis väliajan

Kieli suomi

Tekstitys suomi ja englanti mobiilisovelluksella

Huomiot

Teatteriusvaa, kirkkaita välkkyviä valoja.

Saavutettavuus

Pyörätuolipaikat, saattajan ja tulkin paikat teatterin lipunmyynnistä.

Lue lisää Espoon teatterin sivulta: 

“Saisinko hetkeksi kaikkien huomion? Haluan esitellä teille salongin emännän. Hän on neiti Minna Craucher, kansainvälinen seikkailijatar ja avokätinen mesenaatti. Oikea uuden ajan nainen!”

" Helsinki sata vuotta sitten: seurapiireihin astuu salaperäinen madame, saksalainen aatelisnainen, miljonääri ja mesenaatti Minna Craucher. Todellisuudessa kyseessä on “sakkolaiseksi ja irtolaiseksi” merkitty Maria Lindell, joka on lähtöisin äärimmäisen köyhistä oloista. Esityksessämme soittava ja laulava ensemble heittäytyy yhteiseen leikkiin, jossa ollaan ketä halutaan, ollaan mihin uskotaan, ollaan mitä tahdotaan.

Aino Pennasen kirjoittama, Eeva Kontun säveltämä ja Riikka Oksasen ohjaama karnevalistinen uusi musikaali tutkii valheen kautta totuuden suhteellisuutta. Nykyaikana identiteetin jatkuva uudelleenarviointi on osa henkilökohtaista kasvua. Totuuden jälkeisessä ajassa tunteet ja mielipiteet jyräävät faktojen ohi, mutta kenen totuus voittaa? Saako köyhä keksiä itsensä uudelleen rikkaana ja hyväosaisena?

Minnan tositapahtumiin perustuva tarina myötäilee myös maailmansotien välistä liikehdintää. Se tarjoaa ikkunan fasismin nousun tarkasteluun sekä menneisyydessä että nykyhetkessä. 1920-luvulla muutoksen tuulet puhaltavat ja kaikki tuntuu olevan mahdollista. 1930-luvulle tultaessa mielikuvitusleikki kääntyy hirvittävään suuntaan, kun Minna ja puoli Eurooppaa hullaantuu fasismista. Pitääkö leikin palkka olla kuolema? "

Kantaesitys 18.9. &Revontulessa.

Sa­not­tua

”Luin Minna Craucherista ensimmäistä kertaa vuosia sitten ja hänen hahmonsa jäi kiehtomaan minua. Ajattelin kuitenkin, ettei Minna sovi näytelmän hahmoksi. Eihän hän ole tehnyt mitään yhteiskunnallisesti merkittävää, päinvastoin. Miksi tehdä esitys naisesta, jonka moni aikalainen halusi unohdettavan ikuisesti? Minnan tarina ei kuitenkaan jättänyt minua rauhaan. Siitä ei tuntunut saavan otetta. Tajusin, että aihe kiehtoo minua ristiriitaisuutensa vuoksi. Toisaalta Minna on paatunut huijari ja moraaliton rikollinen, mutta toisaalta hän on heikkoon asemaan syntynyt nainen, joka ei suostunut alistumaan ennalta määrättyyn kohtaloonsa.”

Aino Pennanen

"Olen kuka haluan"

Kä­si­kir­joi­tus

Aino Pennanen

Musii­kin sä­vel­lys, musii­kin har­joi­tut­ta­ja ja ka­pel­li­mes­ta­ri Eeva Kontu

Ohjaus Riikka Oksanen

Esi­tys­dra­ma­tur­gi Riikka Oksanen, Eeva Kontu

Musii­kin sovitus Eeva Kontu, Tony Sikström ja työryhmä

Pu­kusuun­nit­te­lu Tiina Kaukanen

(lisää verkossa) 

Yht. 32 näytöstä

ke 18.9.

Muuta:

Minna Craucherin jalanjäljissä 12.9. ja 29.9.

Opastettu kävelykierros  Helsingin Töölössä to 12.9. klo 18 ja su 29.9. klo 15. Molemmat kierrokset loppuunvarattuja. Voi pahus! 

Teemakeskustelu la 21.9.

Mitä luokkayhteiskunnalle kuuluu nyt? Keskustelussa peilataan esityksen teemoja nykyaikaan. Esityksen jälkeen Bar Juorussa. Vapaa pääsy.

Afternoon Tea la 28.9.

Iltapäivätee ennen esitystä klo 13, loppuunmyyty.

Ole kuka haluat la 12.10.

Esityksessämme ollaan keitä halutaan, ole sinäkin!

Pukeudu keneksi haluat tai 1920-luvun henkeen.

Taiteilijatapaaminen ke 16.10.

Ohjaaja Riikka Oksanen kertoo esityksen tekoprosessista klo 18 alkaen Bar Juorussa. Vapaa pääsy.

Musikaalibrunssi la 19.10.

Laitamme suosikkibiisisi soimaan, nautitaan yhteinen herkkuhetki ennen esitystä klo 12.30 alkaen.

Minna WHO? ti 22.10.

Englanninkielinen teosesittely sinulle, joka pohdit, kuka oli Minna Craucher tai mitä Suomessa tapahtui 1920- ja 1930-luvuilla. Klo 18 Kuiskaamossa. Vapaa pääsy.

Afternoon Tea la 26.10. ja la 9.11.

Iltapäivätee ennen esitystä klo 13.

Taiteilijatapaaminen to 31.10.

Säveltäjä Eeva Kontu kertoo esityksen tekoprosessista klo 18 alkaen Bar Juorussa. Vapaa pääsy. 

Tuoksuton näytös to 31.10.

Näytös on suunnattu erityisesti allergisille ja tuoksuyliherkille. Pyydämme saapumaan täysin ilman hajuvesiä, partavesiä ja muita hajusteita. Näytöksessä käytetään teatteriusvaa.

Rento näytös to 7.11.

Tule teatteriin astetta rennommin! Tähän näytökseen toivotamme tervetulleiksi kaikki, mutta etenkin katsojat, joilla saattaa olla tarve liikkua tai pitää ääntä esityksen aikana.

Minna WHO? ti 12.11.

Englanninkielinen teosesittely sinulle, joka pohdit, kuka oli Minna Craucher tai mitä Suomessa tapahtui 1920- ja 1930-luvuilla. Klo 18 Kuiskaamossa. Vapaa pääsy.

Open Mic Runostage la 23.11.

&:n, Espoon kirjailijoiden ja teatterin kannatusyhdistyksen yhteinen lavarunoklubi, jossa pääsee esittämään omia tekstejään kannustavan yleisön edessä. Klo 17-19 Bar Juorussa. Vapaa pääsy.

K-18 näytös pe 29.11.

Näytökseen on 18 vuoden ikäraja. Bar Juorusta ostetun juoman saa ottaa mukaan katsomoon. 

Taiteilijatapaaminen ke 4.12.

Näytelmäkirjailija Aino Pennanen kertoo musikaalin synnystä klo 18 alkaen Bar Juorussa. Vapaa pääsy.

Taustaa:

" Aino Pennanen on helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Hänen viimeisimpiä töitään ovat Ryhmäteatterissa 2023 ensi-iltansa saanut Valeäidit ja Miiko Toiviaisen ympäri Suomea esittämä monologinäytelmä Kepeä elämäni. Aino on lisäksi käsikirjoittanut muun muassa Teatteri Takomoon, Ylen Radioteatteriin, Tampereen Työväen Teatteriin, Teatteri Vanhaan Jukoon ja Saimaan Teatteriin.

Eeva Kontu on säveltäjä ja teatterikapellimestari. Eeva on opiskellut musiikkiteatteria mm. Lontoossa Royal Academy of Musicissa (Master of Arts Musical Theatre) ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hän aloitti työuransa teatterimuusikkona vuonna 2000 ja kapellimestarina vuonna 2005. Hän on työskennellyt yli neljässäkymmenessä musiikkiteatteriteoksessa. Hän on säveltänyt musikaaleja, oopperan sekä elokuva- ja kuunnelmamusiikkia, joista viimeisimpänä oopperan Armi – vahvan naisen muotokuva (Ilmajoen Musiikkijuhlat 2023). Kontu on johtanut musikaaleja mm. Helsingin kaupunginteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa ja Turun kaupunginteatterissa. Hän on ollut perustamassa uutta Musiikkiteatterifestivaalia, jonka taiteellisena johtajana hän toimii. Lisäksi hän toimii musiikkipalveluyhtiö MD Companyn hallituksen puheenjohtajana ja YLE Aamun Jälkinäytöksen vakituisena raatilaisena. Hänelle on myönnetty Olavi Veistäjä -palkinto.

Riikka Oksanen

Riikka Oksanen on helsinkiläinen freelance-ohjaaja. Hän on suorittanut maisterin tutkinnon Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ohjauksen koulutusohjelmassa. Riikka on ohjannut esityksiä muun muassa Kansallisteatteriin, Kansallisoopperaan, Ryhmäteatteriin, KOM-teatteriin, Teatteri Takomoon, Teatteri Vanhaan Jukoon, Saimaan Teatteriin, sekä kuunnelmia YLE:lle. Hänen ohjaamansa Ihmepoika A -ooppera valittiin vuoden 2017 parhaaksi oopperaksi kansainvälisessä Young Audiences Music Awards (YAMawards) -kilpailussa. "

Vähän mun Moulin Rougesta ja juonipaljastuksia

 Vähän Moulin Rougesta ja juonipaljastuksia -varoituksia. 

Kävin katsomassa Moulin Rouge! musikaalin kahdesti. Ensin oli ensi-ilta ja Suomen kantaesitys torstaina 29.08.2024 medialipun kera, ja tänään lauvantaina 31.08.2024 matineassa kultaposse-alennuslipulla. 

Liki kolmituntinen jamboree oli täydellisesti leikattu ja miksattu. Puhun leikkauksesta, kun tarkoitan ajoitusta. 

Kirjoitan tässä taustoja miksi Baz Luhrmannin leffa aikoinaan, ja yhä, viehätti, viehättää.

Kirjoitus sisältää juonipaljastuksia jos et ole nähnyt musikaalia tai leffaa, tai tunne Kamelianaisen tarinaa.

Musikaali perustuu siis Baz Luhrmannin elokuvaan Moulin Rouge (2001). Käsikirjoitus John Logan. Tämä on pohjoismaista yhteistyötä.

Leffa on moderni klassikko, Luhrmann lunasti jo paikkansa, popkulttuurissa ja taiteessa Romeo + Julia leffallaan. Raikasta, uutta, innostavaa. 

Eräs lemppareitani on tämä elokuva, olen myös kuvannut punaisia tuulimyllyjään 90-luvulla. Miltähän maistuu meno nykypäivänä? 

En mennyt 1996 Moulin Rougeen koska se ei ollut enää sama kuin 1896. Luulisin... Yläosattomat naiset olisivat kaikki samasta muotista, ja oman esityksensä kloonattuja statisteja. Amerikkalaisille turisteille. 

Nykyään burleskissa naiset ovat ottaneet oman tilan, jossa omasta tahdostaan kiusoitellaan ja höpsötellään höyhenviuhkojen takana hepenissä ja rihmankiertämissä. Kerrotaan oma tarina. Burleskissa on myös kehopositiivisuutta, omana itsenään olemista, tietty buustattuna kimalteisiin ja hapsutasseleihin.

Helsingin kaupunginteatterin versiossa turhaa paljasta pintaa ei näy. Mikä on oikea valinta, näyttelijän kunnioittaminen. Eivätkä pelkästään naiset pukeudu korsetteihin ja cancan-rimpsuhameisiin. Hienoa!

Seksuaalisuuden ja seksikkyyden voi jakaa esityksessä kolmeen osaan. 

Alussa on provokaatio, esittely, haaristelu - kuten hienossa sarjassa Carnivale jossa eletään Ameriikasa kolkytluvun lamaa. Sarja kertoo kiertävästä tivolista - jossa myös naiset seisovat päällään ja haaristelevat ts levittävät haarojaan. Jotta miehet tulisivat tuhlaamaan rahojaan ja höynäytetyiksi. Lähtökohta on aina tämä: naisilta puuttuu heille kuuluva raha, kun taas miehillä on rahaa. 

Oli hirveän hauskaa kun teatteriohjaaja Raili Leppäkoski avasi tätä adult entertainment -käsitettä 90-luvulla. Kenelle aikuisviihde on tehty, ja mikä siinä on "viihdettä".

Provokaatio on sisään heittämistä, meillä on tällaista tarjolla.

Hgin kt:lla alun haaristelu on miltei rivoa, mutta permantorahvas, siis normaali teatterinkatsoja-kokija ymmärtää, että miljöö esitellään. Moulin Rouge -yökerho sijaitsi siellä bohheemien alueella.

Mutta mistä kaikki alkoi. Köyhä säveltäjä, amerikkalainen kiltti poika Christian, jo nimeltään kristitty, saapuu Pariisiin, ja haluaa hypähtää Montmartrelle, taiteilijoiden pariin. Christianin roolissa loistaa Martti Manninen parhaimmillaan, vaikka on oman luokkansa vaatteissa, ruskeissa, ei silkeissä eikä sameteissa, hänellä ei ole rahaa, mutta hänellä on luovuutta! Elokuvassa hän oli runoilija, mutta tässä näyttämöversiossa säveltäjä ts säveltäjä-sanoittaja, lauluntekijä..

 Ja esityksessä hän alkaakin selittämään musiikkigenreään kunnes keskeytetään.

Asetelma on aika suoraan musikaalielokuvasta Cabaret, tuolta seiskytluvulta. Jossa myös amerikkalainen kiltti poika saapuu suurkaupunkien Berliiniin 1930-luvulla. Teos perustuu romaaniin I am camera, jota en ole lukenut. Luultavasti. Vai oliko hän britti.

Isherwoodin jonkin verran autofiktiivinen teos kuvaa iloisen ja vapaan 1920-luvun loppua seurannutta natsien valtaan nousua. Kuulostaako tutulta?

Vastakkain on pömpöösit aristokraatit, siis miehet kuten herttua, joilla on valtaa ja rahaa.

Ja sitten nämä alamaailman asukit, huorat ja...

Välihuomautus, muistelu vuodesta 2022 Tampereen teatterin musikaalista Anastasia jossa pahana poikana toimi Joel Mäkinen - kun Rasputinia ei ollut teoksessa...

" Anastasia (Pia Piltz) katoaa, piiloutuu, muuntuu toiseksi, ei-prinsessaksi, rahvaaksi, joka luudalla lakaisee katuja. 

Häneen iskee silmänsä Deb Vaganov (Joel Mäkinen) kuin Kunniattomat paskiaiset elokuvan juutalaiseen tyttöön elokuvateatterin pyörittäjään ja itsenäiseen, kirjaa rauhassa lukevaan naiseen rakastunut natsi. Mäkisen esittämä Deb on negatiivinen, synkkä hahmo, joka kuitenkin haluaa hyvää, omasta mielestään. Hän haluaa tasa-arvoa yhteiskuntaan, mutta kohteeseen silti naisia halveksivasti. Deb on vallankumouksellinen. Tulevaisuuteen ja sosialismiin suuntaavaa, mutta hänen, ja tovereidensa käsimerkki muistuttaa kohta natsitervehdystä. Debin ja Anastasian kohtauksesta joistakin tulee mieleen Moulin Rouge, ja Goottilaisen tornin tapahtumat, jossa rikas tyhmä mies haluaa omistaa naisen, kurtisaanin.

Rasputinia emme näe, (ehkä joskus saamme ihan eri version, jossa myös Pussy Rioteja.)" 

Eli vuonna 2022 ennakoin, että Mäkinen sopisi Moulin Rougen herttuaksi... 

#kultaposse Baz Luhrmannin monenmoisten fiilisten värisyttämä potpurri, kuuma Moulin Rouge! toimi toisenkin kerran

Baz Luhrmannin monenmoisten fiilisten värisyttämä potpurri, kuuma Moulin Rouge! toimi toisenkin kerran, tällä kertaa matineassa, eri suunnasta tiiraten. 31.08.2024. #kultaposse! 

Musikaalin voimasta kertoo kuinka melkein tekee mieli tanssia metrossa loppunumeron koreografiaa, jossa varsinkin miehet saivat mukavasti liikkumatilaa, makeat muuvit toivat mieleen Barbien ja Greasen, mikä ei ole paha asia. Näköjään pikkujoulut tuli vietettyä nyt kun esitys on loppuunmyyty tuonne joululomille asti. Mikäs siinä, näinä aikoina kulttuuri vetää ja kulttuuri koskettaa. #kultaposse oli alelippujen nimi,   ja onhan tämä upeaa, Helsingin kaupunginteatteri!

#moulinrouge! #moulinrouge #moulinrougemusical #moulinrougemusikaali #musikaali #hktfi2024 #hktfi #helsinginkaupunginteatteri 

Helsingin Kaupunginteatteri – Moulin Rouge! Musikaali - Kuva Otto-Ville Väätäinen

Baz Luhrmannin rakkauslaulujen mix tape, musikaali Moulin Rouge! sopi oikein hyvin suomalaisena versiona Helsingin kaupunginteatteriin...

Baz Luhrmannin rakkauslaulujen mix tape, musikaali Moulin Rouge! sopi oikein hyvin suomalaisena versiona Helsingin kaupunginteatterin isolle näyttämölle. Suurin osa biiseistä oli suomennettu, ja sopi oikein mainiosti kielellämme esitettävän. Liki kolmituntinen spektaakkeli iski ainakin tähän permantorahvaaseen. Varsinkin Martti Manninen pääroolissa Christianina saa levitellä, revitellä ja leventää palettiaan kiltistä pojasta ja Pienen merenneidon prinssistä laajempiinkiin kuvioihin, välillä muistuttaen Bowieta, ja  sitten popliinitakissaan Alain Delonia. 

Vieraileva tähti Joel Mäkinen jatkaa taas pahisten sarjaansa, Monrothin herttuana, viimeksi näin hänet Jekyllinä. Ja Hydenä. 

Miehillä oli varsinkin liikkumatilaa rooleissaan boheemeina, pennittöminä, totuuteen, kauneuteen ja vallankumoukseen uskovina idealisteina ja vuorosanoja. 

Kamelianaisen tarina toistui, mutta myös Anna Kareninan ja ehkä Nukkekodinkin, jossa viktoriaanisena aikana nainen oli miehensä omaisuutta. 

 ⭐⭐⭐⭐ 

Ensi-illassa 29.08.2024, ja kovinkin ajankohtaisena näinä kulttuurin leikkaamisten aikoina esitys kysyi, mikä on tämän yökerhon (teatterin) paikalla vuoden kuluttua. 

Sain lipun Helsingin kaupunginteatterilta, kiitämme! 

#moulinrouge! #moulinrouge #moulinrougemusical #moulinrougemusikaali #musikaali #hktfi2024 #hktfi #helsinginkaupunginteatteri 

Helsingin Kaupunginteatteri – Moulin Rouge! Musikaali – Kuvassa Risto Kaskilahti, Jennie Storbacka, Martti Manninen – Kuva Otto-Ville Väätäinen