Tulossa teatterista: Turun Kaupunginteatterissa Macbeth William Shakespeare ⭐⭐⭐⭐ 15.02.2025

Tulossa teatterista: Turun Kaupunginteatterissa Macbeth, William Shakespeare ⭐⭐⭐⭐⭐ 5/5 15.02.2025 : tyylilaji draama. Kesto 2 t 30 min. Näyttämönä päänäyttämö, mikäs muu. Ensi-ilta 31.1.2025. Tuotanto: Oma tuotanto

Eero Aho sai minut matkustamaan Turkkusseen, vaikken mitään heittänyt kurkkuksseen, asuinkin Hesburger-hotellissa, Hesburgerin yläkerrassa. Tuplabuukkaus, eli katsoin sekä matinean, että iltanäytösen, johon sain teatterilta lipun, kiitos siitä! Oli valtakunnassa asiat miten vain, niin Viljami Säkinperän klassikoita voi käyttää astinlautana ja kantavana muurina. Väkivaltaa ja valtaa tutkailtiin tuonne Tarantinon vihellyksiin asti. 

Macbeth 15.02.2025

Matinea

Ennen verhojen aikaisua ajattelin kuinka Eero Aho oli edellisen kerran Turun kaupunginteatterin päälavalla teoksessa Hamlet. Olikohan se ennen koronaa. Ajattelin elokuvaa The Northman, joka kertoo Amlethin tarinan, josta Viljami Säkinperä muokkasi Hamletin. Verinen leffa The Northman, joka nähtiin ennakkoon Night Visions genre-elokuvien festareilla, tuli yllättäen mieleen uudelleen kun esirippu avautui, ja näille lavan yläosassa valkokankaan jossa pyöri taisteluvideo. Kohtaus sodasta. Joka näytti elokuvalta The Northman... 

Turun Kaupunginteatterin Macbeth on tarkoituksellisen kylmä, niukasti sisustettu, askeettisesti lavastettu tarina vallanhimosta, tarina, joka ei vanhene. Tulin esitykseen Ukrainan mielenosoituksen kautta, miekkari oli Aurajoella. Julisteessa muisteltiin Stalinin aiheuttamaa nälänhätää Ukrainassa. 

Goottilaiset kulissit huokuvat aavelinnan kosteaa kylmyyttä, jatkuvassa hämärässä linnassa kolhoilla tyhjillä käytävillä tuntee tuulen ulvonnan, vaikka äänitehoissa tuuli ulvo ei ollenkaan. Avarat jylhät tilat kuin kutsuvat henkiä, tai kalvavat väkivaltaisten tekojen tekijöiden syyllisyyttä, ja omaatuntoa. Massiivinen takka ja pylväät muistuttavat Marlene Dietrichin elokuvaa jossa hän on Katariina Suuri. Onko kulisseilla viittaus Potemkinin kulisseihin. 

The Northman -leffa häipyy mielestä kun olemme Macbethin ajassa. Tärkeät kolme naurava noitaa ovat kuin sirkusväkeä iloiselta 20-luvulta ja kieltolain aikaan. 

Katsoin päivänäytöksen omalla rahalla, mutta iltanäytökseen sain lipun Turun kaupunginteatterilta, kiitos siitä! 

Jatkuu huomenna 

Taustaa Turun kt:n sivulta :

 » Macbeth

Hornaan sopusointu, valta ahneudelle

Vallanhimo, petollisuus, hulluus ja kuolema. Kas siinä ainekset ankaraan oppituntiimme ihmisyydestä.

Shakespearen klassikko kirkastaa ihmisyyden nurjat puolet näyttämölle voimalla, joka tuntuu sisuskaluissa vielä vuosisatojen jälkeenkin. Kuninkaaksi halajavan Macbethin ja häntä juonissaan kannustavan Lady Macbethin verinen tarina näyttää, kuinka vähän tarvitaan siihen, että ihminen on valmis uhraamaan arvokkuutensa ja moraalinsa.

”Jos vallantahto vääristyy vallanhimoksi, se alkaa väistämättä rappeuttaa kantajaansa. Macbethissa pyrin paisuttamaan tuon ilmiön kuvauksen äärimmilleen, jopa tarantinomaisiin mittasuhteisiin joissa ironia, kauhu ja koomisuus alkavat lyödä kättä todellisuuden kanssa.”

– ohjaaja Kari Heiskanen

Klassikko, joka on nähtävä

William Shakespearen skottilainen näytelmä 1600-luvulta saa tuoretta virtaa Kari Heiskasen ohjauksena. Luvassa on synkkää lunastusta, kun Macbeth alkaa uskoa ennustukseen, jonka mukaan hän voisi nousta kuninkaaksi. Povaus saa miehen luisumaan petokseen, josta ei enää peräännytä. Eero Aho tekee Macbethin roolissa näyttävän paluun Turkuun Hamletin ja Don Juanin suosion jälkeen. Häntä rikokseen usuttavana vaimona nähdään Riitta Salminen. Näytelmän suomennos on Matti Rossin.

Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.

Tekijäkaartista 

Tekijät

Teksti

William Shakespeare

Suomennos

Matti Rossi

Ohjaus

Kari Heiskanen

Lavastussuunnittelu

Jani Uljas

Pukusuunnittelu

Tuomas Lampinen

Äänisuunnittelu

Eetu Karioja

Valosuunnittelu

Riku Rämä

Kampaus- ja maskeeraussuunnittelu

Saara Tawast

Näyttelijät

Eero Aho

Riitta Salminen

Asta Sveholm

Ulla Reinikainen

Ulla Koivuranta

Mika Kujala

Kirsi Tarvainen

Stefan Karlsson

Sami Lalou

Antti Peltola

Viljo Kiukkonen

Kuutti Viljainen

Aatos Höglund

Esko Lehtonen

Hinnat sisältävät palvelumaksun. Esityslippu sisältää Föli-bussikyydin teatterille ja vaatesäilytyksen.

Väliaika

Esitys sisältää väliajan

Ikäsuositus 13

Ärsykkeet

Esityksessä käytetään paljon teatterisavua ja voimakkaita valoja, ja näytetään väkivaltaa ja verta

Yleisötyö: 

Teosavaus: Macbeth

Ystävänpäivän afterwork vietettiin yhdessä Kari Heiskasen ja Eero Ahon kanssa teatterila Macbeth-esitystä avaten.

Katso tallenne

Tekijöiden kertomaa

Ei sitä saa sanoa!

Artikkeli

10.01.2025

Teatteriin ja etenkin tiettyyn esitykseen liittyy paljon uskomuksia, jopa kirous. Lue mitä ”teatterin taika” voi myös tarkoittaa, kun oikein taikauskoiseksi heittäydytään.

Lue lisää

Klassikot ovat ikuisesti ajankohtaisia

HS mainosartikkeli

02.12.2024

Miksi Shakespearen näytelmät jylläävät yhä ohjelmistoissa? Meillä Turun Kaupunginteatterissa nähdään Macbeth, Svenska Teaternissa Hamlet, Åbo Svenska Teaterissa Romeo ja Julia…

Lue lisää

Eero Aho palaa Turkuun!

Haastattelu

17.09.2024

Hornaan sopusointu, valta ahneudelle! Keväällä 2025 on luvassa Eeron suosikki Shakespeare-näytelmistä, Macbeth.

Lue lisää

Esitys mediassa

Kiehtovan kaoottinen murhaballadi flirttailee viihdekuvastojen kanssa

Arvio Turun Sanomissa (vain tilaajille), julkaistu 1.2.2025

”Esityksen viihteellinen intertekstuaalisuus tekee kokonaisuudesta kiehtovan kaaoksen, joka tasapainottelee sen kysymyksen äärellä, onko Shakespeare korkeaa vai populaaria kulttuuria. Shakespearen näytelmien kielelliset ansiot, universaalit tarinat ja eheät rakenteet taipuvat sekä suureksi taiteeksi että hyväksi viihteeksi, ja siksi olenkin iloinen siitä, että Heiskasen sovitus tarttuu molempiin näkökulmiin.”

Lue lisää Kiehtovan kaoottinen murhaballadi flirttailee viihdekuvastojen kanssa, Avautuu uuteen välilehteen

Eero Aho ja Riitta Salminen Huomenta Suomessa

Haastattelu, kesto 9 min 38 s, julkaistu 2.2.2025

Päärooleissa esiintyvät näyttelijät kertoivat suorassa lähetyksessä millaista Macbethia oli tehdä ja miten juuri ensi-iltansa saanut esitys on otettu vastaan.

Lue lisää Eero Aho ja Riitta Salminen Huomenta Suomessa, Avautuu uuteen välilehteen

Tulkinta vangitsee ja haastaa ajattelemaan nykymaailman menoa

Arvio Primadonnat-blogissa, julkaistu 4.2.2025

”Erityisen hienoa on, ettei esitys huku synkkyyteen, vaan se antaa tilaa myös huumorille ja absurdiudelle. Katselukokemus on äärimmäisen voimakas ja turvallisessa teatterisalissa voi kohdata tarinan kauhut ilman todellista uhkaa.”

Esteettömyys

Pyörätuolipaikat

Induktiosilmukka

Tulkkaus

Kaikkiin Turun Kaupunginteatterin tiloihin, patsi Päänäyttämön parvelle, on esteetön pääsy ja katsomoissamme on pyörätuolipaikat. Kaikissa teatterisaleissamme on käytössä äänensiirtojärjestelmänä IR-järjestelmä. Tulkkaus viittomakielelle voidaan järjestää, kun tulkkauksesta sovitaan hyvissä ajoin etukäteen teatterin kanssa. 

Turun Kaupunginteatteri

Itäinen Rantakatu 14

20800 Turku

ja sosialistisesta mediastani:

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Satu Ylävaara (@kirjahullun_kirjahylly) jakama julkaisu

Miten toimii maailmanloppu Disney-musikaalissa? Menossa teatteriin: Juho Mantere – Henri Lyysaari: Uusi Eden. Helsingin Kaupunginteatteri ⭐⭐⭐⭐⭐

Tulossa teatterista: Juho Mantere – Henri Lyysaari: Uusi Eden. Helsingin Kaupunginteatteri ⭐⭐⭐⭐⭐ 08.02.2025 

Juho Mantere – Henri Lyysaari

Uusi Eden

Maailmanlopun musikaalikomedia

Miten toimii maailmanloppu Disney-musikaalissa?

Parhaimmissa dystooppissa tarinoissa tärkeintä on uuden perheen, yhteisön löytäminen, tai säilyttäminen. Ja selviytyminen.

Tarina voisi olla esimerkki kultista.

Vallankumous syö lapsensa, Eläinten kapina, vallankumous 

Alussa näyttää Rocky Horror Show'lta, kuin paikalla olisi Riff Raff ja Columbia. Toisaalta RHS oli kaunis versio punk-ajan Commedia dell'artesta. 

Feminiini ja maskuliini. 

Keskiössä, spottivaloissa ja päähenkilönä on feminiini eli tyttö, nainen, joka on lyhythiuksinen ja dominoiva, aloitteen tekijä, aktiivnen. Vahva, sinnikäs, luova. Suuri näyttelijä. Hän haluaa näyttelijäksi, vaikka maailma ympäriltä on tuhoutunut, tuhottu. 

Hänen vastaparinaan on poika, joka on ujo. Onko hän vastahakoinen pelastaja kuten Neo teoksessa Matrix? Pojalla on pitkät hiukset, hän on maailmanlopun pitsapoika, lähetti. Hän välttää konflikteja. 

Jatkan tekstiä tuonnempana. 

Näin esityksen 08.02.2025 

Sain lipun Helsingin kaupunginteatterilta, kiitos siitä! 

Esityksen juliste ja pressikuva on vuoden vaikuttavin 

 Studio Pasila – Ratamestarinkatu 5

 Ensi-ilta 5.2.2025

 Kesto n. 2 t 40 min, sis. väliajan

 Esityksessä käytetään vilkkuvia valoja.

 Esitys on suunnattu aikuisille. Emme suosittele esitystä alle 13-vuotiaille.

Helsingin Kaupunginteatteri – Uusi Eden – Kuvassa Tiina Peltonen, Miiko Toiviainen, Anna-Sofia Tuominen – Kuva Otto-Ville VäätäinenHelsingin Kaupunginteatteri – Uusi Eden – Kuvassa Tiina Peltonen, Miiko Toiviainen, Anna-Sofia Tuominen – Kuva Otto-Ville Väätäinen

 

Lue taustaa ja speksit Helsingin kaupunginteatterin sivulta:

" Uusi Eden on karnevalistinen musikaalikomedia maailmanlopun jälkeisestä Pasilasta. Hillittömän hauskassa show’ssa Juho Mantereen groteski ote kohtaa Disney-musikaalin hengen.

Globaali ydinsota on pyyhkinyt planeetan yli, mutta sattuman oikusta eräs teatteri Pasilassa henkilökuntineen on säästynyt tuholta. Kun teatterilaisten vanhat ammatit osoittautuvat hyödyttömiksi post-apokalyptisessä todellisuudessa, he aloittavat neuvokkaan talkkarinsa johdolla uuden elämän rakennusprojektin.

Vanhan teatterin raunioille syntyy yhteisö, jota he kutsuvat Uudeksi Edeniksi. Yhdessä he vannovat, etteivät koskaan toista menneisyyden virheitä — mutta pian käy ilmi, ettei paratiisissakaan kaikki ole täydellistä.

Entinen näyttelijäopiskelija Sonja haaveilee edelleen roolista, jota ei koskaan saanut, ja ex-pizzakuski Petteri unelmoi saavuttamattomasta rakkaudesta. Samaan aikaan Edenin johtajaksi nousseella talkkarilla on salaisuus, joka uhkaa murentaa koko yhteisön.

Teatterissa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat sallittuja, mutta missä kulkee raja, kun kyseessä on oma selviytyminen ja usko parempaan tulevaisuuteen?

Uusi Eden yhdistää mustan huumorin, ajankohtaiset teemat ja sykähdyttävän musiikin tavalla, jota et ole ennen kokenut. Se on hengästyttävän hauska ja sydäntäsärkevän kaunis tarina toivosta ja rakkaudesta — sekä siitä, miten pitkälle olemme valmiita menemään kamppailussa paremman maailman puolesta.

Musikaalin on kirjoittanut ja ohjannut Juho Mantere, jonka edellinen teos ”Uuteen nousuun – Laman lasten elämä ja teot” kohosi teatteritapaukseksi Q-teatterissa. Musiikin on säveltänyt Henri Lyysaari, yksi nuoren polven lupaavimmista säveltäjistä.

Uusi Eden on Helsingin Kaupunginteatterin ja Q-teatterin yhteistuotanto.

Musikaali on Teatterin vihreä kirja -kokeilutuotanto. "

käsiohjelma verkossa 

Tekijäkaartista 

Tekijät

Miiko Toiviainen (vier.)

Petteri

Anna-Sofia Tuominen (vier.)

Sonja

Tiina Peltonen

Äiti

Niki Rautén (vier.)

Tuisku

Ushma Olava (vier.)

Kokki

Leenamari Unho

Puvustaja

Unto Nuora

Kylän vanhin

Mikko Vihma

Dorka Marco/Roudari

Henri Lyysaari

Kapellimestari ja kosketinsoittimet

Ossi Maristo

Kitara 1

Atte Aho

Kitara 2

Maria Lamminen

Basso 1

Saija Hostikka

Basso 2

Juhana Kiiski

Rummut

Juho Mantere

Käsikirjoitus, ohjaus sekä laulujen sanat

Henri Lyysaari

Sävellys ja laulujen sanat

Johanna Elovaara

Koreografia ja ohjaajan assistentti

Työryhmä

Koreografia

William Iles

Lavastus ja valosuunnittelu

Riina Leea Nieminen

Pukusuunnittelu

Jaakko Virmavirta

Äänisuunnittelu

Aino Hyttinen

Naamioinnin suunnittelu

Ari-Pekka Lahti

Vastuudramaturgi

Agency North

Oikeuksien valvoja

Näyttämö

Studio Pasila

Ratamestarinkatu 5, 00520 Helsinki

Taustaa

" Riemukas ja karnevalistinen dystopia

Ohjaaja Juho Mantereen ja säveltäjä Henri Lyysaaren haastattelu.

Maailma on tuhoutunut, ja ainoastaan erään teatterin työntekijät ovat onnistuneet selviämään hengissä. He ryhtyvät rakentamaan uutta, parempaa yhteisöä – heidän Edeniään – mutta päätyvät toistamaan kaikki ihmiskunnan vanhat virheet.

Lue lisää

Maailmanlopun musikaalissa betoni on pahvia ja muusikot patinoitu – Suomen suurin tähtää vihreisiin teatterituotantoihin

YLE

Ylen artikkeli Uudesta Edenistä ja Teatterin vihreästä kirjasta.

Lue lisää

Kuuntele Uusi Eden -musikaalin musiikkia

Spotify

Spotifyssa voi kuunnella Uusi Eden -musikaalin biisejä.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Tulossa teatterista: Veljeni Leijonamieli Helsingin Kaupunginteatterilla ⭐⭐⭐⭐⭐

Tulossa teatterista: Veljeni Leijonamieli Helsingin Kaupunginteatterilla ⭐⭐⭐⭐⭐

Astrid Lindgren

Veljeni Leijonamieli

Rakastettu klassikkosatu

18.02.2025 Bravo!

Laatua lastenteatteriin, vaikkapa tällä tavalla. Lastenkirjoissa ei saa käsitellä kuolemaa, paitsi sitten meillä on Astrid Lindgren, joka kirjoittaa, kuvittaa mieliimme näin surullisen sinisen kaunista tarinaa luopumisesta, sairastumisesta, yhteisöstä perheestä ja samalla myös tyranneista. 

Suuri näyttämö – Eläintarhantie 5. Ensi-ilta 17.10.2024. Kestää noin 2 t 30 min, sis. väliajan. Suosittelevat esitystä yli 9-vuotiaille.

Sain lipun Helsingin kaupunginteatterilta, kiitos paljon! 

”Nyt me kerromme tarinan veljeksistä, Kaarle ja Joonatan Leijonasta, ja siitä kuinka heistä tuli Leijonamieliä. Tämä tarina on niin kuin satu, ja vähän myös kummitusjuttu, mutta kaikki on kuitenkin totta.”

Helsingin Kaupunginteatteri – Veljeni Leijonamieli – Kuvassa Alexander Wendelin, Mikko Kauppila – Kuva Otto-Ville Väätäinen

Helsingin kaupunginteatterin suurella näyttämöllä alkaa esitys Veljeni Leijonamieli sopivaan aikaan, klo 18.30, että ehtii lapsikatsojat ja -näyttelijät ajoissa kotiin. Esitys, esityksen lavastus näyttää päiväkodilta ja lasten tekemältä teatterilta, mikä ei ole tässä negatiivisesti sanottu, päin vastoin. Linnat, vallit ja ihan tavalliset kodit koostuvat ja muuntuvat pehmeistä, joustavista vaahtomuovipaloista, kolmioista ja kuutioista muodostuu kaikenlaista rakennusta, interiööriä ja pömpöösiä. Niin kuin lasten mielikuvituksella. Voi tehdä ja kuvitella kaikenlaista. 

Veljeni Leijonamieli -elokuvaa vuodelta 1977 en taida muistaa. Sen videoelokuvan kansi on tuttua Astrid Lindgren -sarjaa fontteineen ja väreineen. 

Astrid Lingrenin romaani Bröderna Lejonhjärta ilmestyi ruotsinkielisenä vuonna 1973. Suomennoksessa kirja sai nimen Veljeni, Leijonamieli, ainakin tuo minun vuoden 1974 painos. Siinä on tuo pilkku kun vertaa Hgin kt:n näyttämöversioon. 

Veljesten fantasiaan ja feodaaliaikaan viittaavat hupparit ovat taivaansineä tai hempeää minttua väreiltään, ei keskiaikaisen ruskeaa, ettei olla vahingossa Ronja ryövärintyttären tarinassa, vaan tässä omassa. 

Kun Lindgrenin alkuperäisteoksen nimi on Veljekset Leijonamieli, niin tässä suomennoksessa puhutaan vain yhdestä veljestä, joka on Leijonamieli, rohkea kuten Rikhard Leijonamieli. Brittikunkku, kuningas Rikhard Leijonamieli on trubaduurien mukaan rohkea sankari, kun taas joidenkin historiankirjoitusten mukaan surkea, ja hallitsijana fiasko. Ota siitä nyt selvää. 

Kaunista on kuitenkin Robin Hood -viittaus. 

Itse tarina ei ole vanhentunut 70-luvulta sitten pätkääkään, yhäkin on tyranneja, jotka yrittävät estää naurun ja vapaan liikkumisen. Ei tarvitse kuin uutiset tai meemipankin avata. 

Pahikset ja tyrannien kätyrit ovat mustaan pukeutuneita fasisteja, Tähtien Sota -viittauksineen, sekä tietysti hihamerkkinsä on X, mikä voi viitata entiseen Twitteriin, nykyiseen äärioikeistolaisten tuubaa syytävään viestipalveluun nimeltä X. 

Chaplinilla oli neronleimaus elokuvassaan Diktaattori (1940) pistää hihamerkiksi XX, siis kaksi ässää, englanniksi double cross kun meinaa pettää, huiputtaa. Jotain tulee mieleen myös Pink Floydin hyytävästä animaatiosta musiikkivideossa Another Brick on the Wall. Tai ehkä myös koko elokuvasta The Wall. 

Pääosassa ovat Leijonan veljekset Korppu ja Joonatan. Kirjassa isä on häipynyt merille, ja äiti on työläinen, korjaa ja ompelee vaatteita (rikkaille. ) 

Arki rikkoutuu kun toinen veljeksistä sairastuu, ja joudumme lastenkirjassa ja nuortenkirjassa käsittelemään, ja hyväksymään lapsen vaikean sairauden. Lanu (lasten- ja nuortenkirjallisuus) ei ole pelkkää Disney-höttöä. Todellakaan. 

Lue lisää Hgin kaupunginteatterin sivuilta:

" Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli on rakastettu klassikkosatu, maaginen fantasia veljeksistä, jotka kantavat toisiaan vaikeuksien yli. Se on tarina veljeydestä ja rakkaudesta, huikea seikkailu, jossa jokainen löytää rohkeutensa.

Veljeni Leijonamieli kertoo kahdesta veljeksestä, Korpusta (Alexander Wendelin) ja Joonatanista (Mikko Kauppila). Isoveli Joonatan kuolee pelastaessaan sairasta veljeään Korppua tulipalolta, ja pian menehtyy myös Korppu. Veljekset matkaavat lyhyen maanpäällisen elämänsä jälkeen kauniiseen maahan, Nangijalaan, jossa he taistelevat yhdessä pahan voimia vastaan. Matkasta tulee huima ja jännittävä seikkailu, jonka aikana pelokkaasta Korpusta kasvaa rohkea Leijonamieli.

Veljeni Leijonamieli kertoo surusta kauniisti ja kasvaa maagiseksi fantasiaseikkailuksi, joka on täynnä rohkeutta ja toivoa. Se kertoo valtavasta rakkaudesta, joka voittaa pelot ja jopa kuoleman.

Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamielen suurelle näyttämölle ohjaa Jakob Höglund. Esitys yhdistelee musiikkiteatteria, nukketeatteria ja koreografiaa fantastiseksi, visuaalisesti henkeäsalpaavaksi kokonaisuudeksi. "

Esityskieli on suomi.

Kaikki Veljeni Leijonamieli -esitykset tekstitetään suomeksi / Alla Veljeni Leijonamieli -föreställningar textas på svenska / All Veljeni Leijonamieli -performances are subtitled in English.

käsiohjelma verkossa 

Ti 18.2.2025  18:30

Suuri näyttämö

Loppuunmyyty 

Tekijäloota

Tekijät

Mikko Kauppila JOONATAN

Alexander Wendelin KORPPU

Lumi Aunio (vier.) ENSEMBLE

Ulriikka Heikinheimo ENSEMBLE

Sofia Hilli ENSEMBLE

Tuukka Leppänen JUSSI

Lasse Lipponen ENSEMBLE

Pekka Louhio ENSEMBLE

Kai Lähdesmäki HUBERT

Sanna Majuri SOFIA

Reetta Moilanen (vier.) ENSEMBLE

Unto Nuora PERTTU

Samuli Pajunen KADER / ORVAR

Mikko Paloniemi ENSEMBLE

Tiina Peltonen ANTONIA / OPETTAJA

Elena Rekola (vier.) VEDER

Inka Tiitinen ENSEMBLE

Riina Tikkanen (vier.) ENSEMBLE

Senni Valtonen (vier.) Muusikko ja musiikin harjoitus

Joachim Wigelius MATIAS

Alexander Mørk-Eidem Dramatisointi

Jakob Höglund Ohjaus

Jakob Höglund ja työryhmä Koreografia

Johanna Elovaara Ohjaajan ja koreografin assistentti

Rasmus Arikka Tekstin sovitus, käännös ja laulutekstit

Stefan Johansson Sävellys ja äänisuunnittelu

Vilma Mattila Lavastus

Heidi Wikar Pukusuunnittelu

Toni Haaranen Valo- ja videosuunnittelu

William Iles Valo- ja videosuunnittelu

Milja Mensonen Naamioinnin suunnittelu

Heini Maaranen Nukkien suunnittelu

Jukka Nylund Lauluvalmennus

Riku Suvitie Apulaislavastaja

Ari-Pekka Lahti Dramaturgi

Nordic Drama Corner Esitysoikeuksien valvoja

Näyttämö

Suuri näyttämö

Eläintarhantie 5, 00530 Helsinki

Esityksen traileri juutuupista:

Taustaa

Veljeni Leijonamieli – kun rakkaus voittaa kuoleman

Ohjaaja Jakob Höglundin haastattelu.

Syksyn koko perheen ensi-ilta Helsingin Kaupunginteatterissa on Astrid Lindgrenin klassikkosatu Veljeni Leijonamieli, täysin uusissa vaatteissa ja äänimaailmoissa. Ohjaaja Jakob Höglund palaa juurilleen lastenteatterin luojana.

Nuket näyttelevät merkittävää roolia Astrid Lindgrenin klassikossa Veljeni Leijonamieli

Nukettaja Riina Tikkanen ja nukkesuunnittelija Heini Maaranen kävivät Ylen aamun vieraina. haastattelu.

Veljeni Leijonamieli on koskettava tarina kuolemasta, jota katsoessa voi itkeä yhdessä muun yleisön kanssa

Yle

Ylen artikkeli näytelmästä.

Lue lisää

Veljeni Leijonamielen tekijät Teatterinurkan haastattelussa

Teatterinurkka

 haastattelu.

Ja sosialistisesta mediastani:

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Nosferatun jälkeen ja ennen Vampiraa oli aika tavata ihmissusi terapiassa... Espoon teatterilla nykyesitys LAPIS LAZULI

Nosferatun jälkeen ja ennen Vampiraa oli aika tavata ihmissusi terapiassa... Espoon teatterilla alkoi tämä teatterivuosi, ja vallan vallattomissa merkeissä goottilaisessa tarinassa jossa oli vaudevilleä, klovneriaa ilveilyä, släpstickiä ja burkeskia menoa. 

Nykyesitys LAPIS LAZULI oli infon mukaan surrealistinen, extravaganza ihmissusishow, ja näin loppuunmyydyn esityksen Espoon teatterilla 06.02. Louhisalissa. Tuotanto: Εuripides Laskaridis // OSMOSIS. 

Se oli mieletön, kieletön eli monikielinen, jossa oli englantia, kreikkaa, italiaa, suomea ja murinaa ja mongerrusta. Siansaksaa sanoisin mutta se on niin rasistinen ilmaus. 

Lapis Lazuli eli ihmissusi terapiassa goes wrong käytti nykyteatterin ja kreikkalaisen tragedian ja rempsakkaan naurun kierroksia. 

Idea ja ohjaus Euripides Laskaridis 

 Näyt­tä­möl­lä Angelos Alafogiannis, Maria Bregianni / Eftychia Stefanou, Euripides Laskaridis, Dimitris Matsoukas & Spyros Ntogas 

 Sä­vel­lys ja ää­ni­suun­nit­te­lu Giorgos Poulios Dra­ma­tur­gian kon­sul­toin­ti Alexandros Mistriotis 

 La­vas­tus­suun­nit­te­lu Sotiris Melanos 

 Va­lo­suun­nit­te­lu Stefanos Droussiotis

 #espoonteatteri #espoonteatteri2025 #lapislazuli #ihmissudet #ihmissusi 

 Ihmissusi marssii lääkärin pakeille: kaikki ei ole kunnossa. 

 " Tästä alkaa kreikkalaisen Euripides Laskaridisin tanssia, teatteria ja kuvataidetta yhdistelevä hillitön esitys. Teoksessa yhdistyvät slapstick, surrealismi ja 1920-luvun kauhuelokuvien tunnelma. Laskaridisilla on erityinen kyky muuttaa tavallisen tuntuiset esineet ja tilanteet taikuudeksi. "

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Tulossa teatterista ja stagelta: Liisa Pentti +Co:n tanssi- ja musiikki-improvisaatio-tapahtumaan Tekstin talolla lauantaina 30.11.

Tulossa teatterista ja stagelta: Liisa Pentti +Co:n tanssi- ja musiikki-improvisaatio-tapahtumaan Tekstin talolla lauantaina 30.11. klo 15.30–20.15 ja sunnuntaina 1.12. klo 15–18.30:

Liisa Pentti +Co:n Improsyksy huipentuu kaksipäiväiseen tapahtumaan, jossa tanssi- ja musiikki-improvisaatiota tarkastellaan monesta kulmasta. Viikonlopun aikana tanssin ja musiikin huipputaitajat kokoontuvat yhteen luomaan jotain täysin uutta ja yllätyksellistä.

Esitykset

30.11.2024 klo 15.30–20

1.12.2024 klo 15–18.30

Parvisali, Tekstin talo

(Lintulahdenkatu 3, Helsinki)

Taustaa :

" Lauantain ohjelmaan sisältyy taiteilijakeskustelu, jota moderoi kriitikko Rakel Similä. Kaksikielisessä keskustelussa pureudutaan siihen, mitä annettavaa improvisaatiolla taidemuotona on taiteilijalle ja katsojalle.

Improviikonloppu

Ohjelma

Lauantai 30.11.

Klo 15.30–17.00 Tanssi- ja musiikki-improvisaatiota

Klo 17.30–19.00 Paneelikeskustelu yhteistyössä Kritikbyrånin kanssa

Klo 19.15–20.15 Improjamit!

Sunnuntai 1.12.

Klo 15.00–16.30 Tanssi- ja musiikki-improvisaatiota

Klo 17–18.30 Impro Open Stage

”Improvisaatio on väylä ja väline synnyttää uutta ajattelua liikkeessä, löytää uusia merkityksiä ja sisältöjä, joita voi työstää eteenpäin. Juuri nyt tässä kulttuuripoliittisessa, äärimmäisen epävarmassa tilanteessa tuntuu vapauttavalta tehdä taidetta, joka on kiinnittyneenä hetkessä tehtäviin valintoihin – se mitä on nyt, on, koska huomisesta ei kukaan vielä tiedä. Improvisaatio sisältää usein myös erityisen tanssimiseen ja musiikkiin liittyvän riemun ja nautinnon ja tuntuu erityisen tärkeältä luoda tiloja, joissa jotain siitä ilosta voi tihkua ahdistavaan arkeen.” 

– Liisa Pentti

Tekijäkaartista:

Työryhmä

Tanssijat/koreografit: Elina Hauta-aho, Emma Kerttula, Pia Lindy, Nelia Naumanen, Meeri Lempiäinen, Corinne Mustonen, Liisa Pentti, Satu Rekola, Benno Voorham (SVE/NL), Katariina Vähäkallio

Muusikot: Christer Bothén (SVE), Troels Lorenzen, Jukka Kääriäinen, Paul Pignon (SVE/UK), Eero Savela

Tuotanto: Liisa Pentti +Co

Tapahtumaa tukee Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto.

" Liisa Pentti +Co on helsinkiläinen tanssiryhmä, jonka keskeiset arvot ovat taiteellinen tinkimättömyys ja omaäänisyys. Vuonna 2000 perustetun ryhmän taiteellinen profiili sijoittuu tanssin, esitystaiteen ja nykyteatterin kansainväliseen kenttään. Liisa Pentti +Co:n työskentelyä leimaa kokeellisuus ja uusien ilmaisumuotojen etsiminen. "

Viirus Premiär på fredag! Vi är väl inga monster, mamma?

 Viirus Premiär på fredag! Vi är väl inga monster, mamma? (Emmehän ole hirviöitä, äiti?) 

Viirus Teatteri se osaa antaa ja yllättää! Tällä kertaa ensi-illassa oli kantaesitys Vi är väl inga monster, mamma?

(Emmehän ole hirviöitä, äiti?) jota olivst harjoitelleet viikon. Myös Suomen ja maailman poliittinen tilanne oli ja on niin epävarma, niin mielelläni menen friskiin teatteriin, vaikka fasistihallitus haluaa leikata kulttuurista. Ja varsinkin ei-suomenkielisestä. Ruotsalaisuuden viikon aloitin etuajassa siis Jätkäsaaressa. 

Näimme kuvia, absurdeja kuvia. Normaali tai hirviömäinen perhe kokoontui ensin hautajaisiin. 

01.11-22.11

Premiär på fredag!

4 näytelmäkirjailijaa, 4 ohjaajaa, 4 kantaesitystä Viiruksessa marraskuussa 2024

" Käsikirjoitus valmiiksi viikossa. Esitys valmiiksi viikossa. Aikataulu aina kohtuuton. Tee paniikista ja epävarmuudesta ystäväsi. Ensimmäinen päätös on aina oikea. Sillä ensi-ilta on perjantaina! "

1.11. Vi är väl inga monster, mamma?

(Emmehän ole hirviöitä, äiti?)

Teksti: Kaisa Lundán. Ohjaaja: Essi Rossi.

Lavalla: Iida Kuningas, Maria Ahlroth, Oskar Pöysti, Jessica Raita.

Vieraileva taiteilija: Sirkku Rosi (kuvataiteilija)

Valitsin perjantain 1.11.

Kaikki tietävät impron, mutta miten käy esityksen jonka lavasteet tehdään silmiesi edessä? Että esitys kestäisi 48 h, ja katsotaan maalin kuivumista? 

No ei tietenkään, onhan tässä viikko saatu harjoiteltua. Esitys valmistuu reilussa tunnissa, ja samalla valmistuu lattian, lavan keskiössä toinenkin taideteos, maalaus, onko se pakanamaankartta vai olenko minä tullut Mordoriin? Vieraileva taiteilijana on kuvataiteilija Sirkku Rosi, joka luo esityksen aikana maisema lavan keskellä olevalle valkealle alueelle, joka muistuttaa nyrkkeilykehää tai catwalkia. 

Virkistävä konsepti!

" Annamme neljälle näytelmäkirjailijalle keskeisen kysymyksen ja lähetämme heidät viikoittain sattumanvaraisesti valittuun baariin Helsingissä tehtävänään luoda materiaalia tunnin mittaiseen esitykseen. Heillä on seitsemän päivää aikaa saada materiaali valmiiksi.

Viikon jälkeen ohjaaja ja muu työryhmä ottavat materiaalin haltuunsa ja luovat siitä tuoretta näyttämötaidetta. On uskomattoman kiire – sillä ensi-ilta on perjantaina! "

8.11. Teksti: Malin Kivelä. Ohjaaja: Rasmus Slätis.

Lavalla: Iida Kuningas, Maria Ahlroth, Oskar Pöysti, Jessica Raita.

Vieraileva taiteilija: Alen Nsambu (tanssija)

15.11. Teksti: Joakim Groth. Ohjaaja: Ida Kronholm.

Lavalla: Iida Kuningas, Maria Ahlroth, Oskar Pöysti, Jessica Raita.

Vieraileva taiteilija: Martin Ormin (muusikko)

22.11. Teksti: Otto Sandqvist. Ohjaaja: Maarit Ruikka.

Lavalla: Iida Kuningas, Maria Ahlroth, Oskar Pöysti, Jessica Raita.

Vieraileva taiteilija: Ville Virtanen (näyttelijä)

" Esityskonsepti on syntynyt tarpeesta kokeilla dynaamisempia ja nopeammin reagoivia teatteriprosesseja. Yleensä teatterilla kestää noin puolitoista vuotta tuotantopäätöksestä ensi-iltaan, ja esitysidea syntyy usein kauan ennen sitä.

Tämä tekee teatterista vähemmän ajankohtaisen taidemuodon, vaikka teatteritaide syntyy ja saa virikkeensä ympäröivän todellisuuden impulsseista.

Samalla pitkä odotusaika ja merkittävä taloudellinen panostus, joita jokainen teatterituotanto vaatii, jarruttavat taiteellista riskinottoa ja leikkisyyttä.

Mitä tämän korjaamiseksi voidaan tehdä? Luodaan puitteet teatterille, joka pyrkii keveyteen, iloon, nopeuteen ja kosketuspintaan nykyhetken todellisuuden kanssa.

Meillä ei ole aavistustakaan mitä teemme tai mitä siitä tulee, mutta olemme todella täpinöissä! "

Näytelmäkirjailijat: Kaisa Lundán, Otto Sandqvist, Joakim Groth, Malin Kivelä

Ohjaajat Ida Kronholm, Maarit Ruikka, Rasmus Slätis, Essi Rossi

Apulaisohjaaja Marja Vuori

Lavalla Maria Ahlroth, Iida Kuningas, Oskar Pöysti, Jessica Raita

Vierailevat taiteilijat Sirkku Rosi, Alen Nsambu, Martin Ormin, Ville Virtanen

Lavastaja Tinja Salmi

Äänisuunnittelu Riku Vuorensola

Valosuunnittelu Noora Pietilä

Pukusuunnittelu Elina Riikonen

Taiteellinen tuottaja Oskar Pöysti

Projektidramaturgi Per Ehrström (Labbet)

Näyttämömestari Markus Schaffter

Tuottaja Hanna Sundman

Liput 25 / 17 €

Yhteistyössä Labbet r.f. ja UNTO

Ikäraja 18 vuotta

Tulossa teatterista: Oblivia: Turn Turtle Turn – luentoperformanssi. Mad House esittää Tekstin talolla. Hesassa

 Tulossa teatterista: Oblivia: Turn Turtle Turn – luentoperformanssi. Mad House esittää Tekstin talolla. Hesassa 03.11.2024.

Tätä en ole vielä nähnyt, mutta lähitulevassa kyllä. Sitten näin sunnuntaina. Sunnuntai on mukava päivä käveskellä galleriakierroksella kuvaamassa ja matineassa teatterissa puhelin ja kamera kiinni. 

Mistä on kyse?

Vietän vielä halloweeniä, kekriä ja samhainia elokuvateattereissa ja viltin alla kotosalla, mutta ehdin hyvin teatteriinkin. Mad House esittää Tekstin talolla. 

Mad House Helsinki
Oblivia: Turn Turtle Turn – luentoperformanssi

Mad House Helsinki esittää 

Oblivia: Turn Turtle Turn – luentoperformanssi. 

Tudeerin teos oli todellakin performanssi ja luentoa paperista sopivan kokoisen pöydän äärellä. Itse en arvannut katsovani aikajanaa hirmuliskoista antiikin kreikan tragedioihin, joissa tyhmät jumaluudet sössössivät, ja runo, taide elää, elää. Aikajanalla näemme myös dodot. Dodon. Sitten emme enää näe. 

Hämärässä tilassa Tekstin huoneen sopivan mustassa ja punatiilisessä tilassa on esiintyjä nurkassa, aluksi. Hän on puoliksi pukeutunut, hänellä on barokkinen postpunkin musta, valtava ja kahiseva hame liehuksineen. On kuin hän raahaisi historian ja herstorian taakkaa mukanaan. Alussa hän esittäytyy yleisölle kumartaen, hihittäen kuin hovinarri. Onko hän houkka? Olemmehan hullujenhuoneella jos kirjaimellisesti tutkimme sanaa Madhouse. Mad voi olla, ja onkin se luova, hullutteleva, huomautteleva voima. 

Luentojen välillä tanssitaan kuin unessa, kuin veden alla, sitähän valssi on. Äitiydestä, lapsuudesta, adoptiosta, söpöistä kundeista, opiskelusta, matkoista. 

Kieli oli englanti, kansainvälinen. Kun esittäjä kertoo millaisissa tiloissa tätä esitettiin Saksassa, niin mieleen tulee Jim Jarmuschin upea, kestävä vampyyrielokuva Only Lovers Left Alive, jossa käydään Michigan Theater - teatterin raunioilla - paikka on nykyään idiottimainen autoparkki. Ysh, ihan puistattaa ajatella miten kauniita paikkoja tuhotaan. 

Teksti, näyttämöllä: Annika Tudeer

Dramaturgia, ohjaus: Timo Fredriksson, Tua Helve, Annika Tudeer

Pukusuunnittelu: Tua Helve

Valosuunnittelu: Meri Ekola & Stine Hertel

Äänisuunnittelu: Yiran Zhao

Tuottaja: Jenny Nordlund

Viestintä: Essi Brunberg & Viestintätoimisto Röd

Tuotanto: Oblivia, Mad House Helsinki

Kiitos: Juha Valkeapää, Anna-Maija Terävä & koko Turn Turtle Turn -työryhmä

Tukijat: Taiteen edistämiskeskus, Helsingin kaupunki, Svenska kulturfonden, Stiftelsen Tresmeder, Konstsamfundet

" Teoksen kolme viimeistä esitystä ovat osana Focus on the Local Landscape – Paikallisjälkiä -ohjelmaa Liikkeellä marraskuussa -festivaalin kehyksessä. "

PAIKKA Mad House Helsinki, Lintulahdenkatu 3, 00530

KESTO 60 min

KIELI englanti

SAAVUTETTAVUUDESTA Teos ei ole osallistava. Ei tekstityksiä tai muuta tulkkausta. Teos sisältää paljon englanninkielistä puhetta.

IKÄSUOSITUS 12+

HINTA 5-30€

Kuva: Saara Autere

Valokuvassa on akateeminen nainen työpöydän kirjakasojen ja konseptiliuskojen kera, maailmankartta takanaan. Mutta hänellä näkyy rintsikat. Onko tämä kommentointi raakku-keissiin? 

Miltä akateeminen nainen saa näyttää? 

Miltä aikuinen nainen saa näyttää? 

Lue lisää Madhousen ja Tekstin talon sivuilta: 

Mad House Helsinki

Oblivia: Turn Turtle Turn – luentoperformanssi

" Oblivian perustaja ja taiteellinen johtaja Annika Tudeer juhlii 60-vuotispäiväänsä tähän mennessä henkilökohtaisimmalla teoksellaan: Turn Turtle Turn – luentoperformanssi on sooloesitys elämästä, kuolemasta ja dodoista.

Tekstin, äänen ja tanssin keinoin Annika kertoo runollisella voimalla elämänsä ainutlaatuisuudesta ja haavoittuvuudesta, piirtäen häilyviä aikajanoja dinosauruksista kreikkalaiseen mytologiaan ja nykypäivään. Samalla hän valottaa elämän suuria kysymyksiä – syntymää ja menetystä, ei-toivottua ja valittua vanhemmuutta, lapsuutta ja ikää. Illan kuluessa hänen henkilökohtainen kertomuksensa siirtyy yhä enemmän kohti yleismaailmallista pohdintaa, meidän kaikkien yhteistä ja elinikäistä kuulumisen etsintää.

Turn Turtle Turn – luentoperformanssi on intiimi eepos äideistä, tyttäristä, muinaishistoriasta ja kaikesta siltä väliltä. Sooloa kehystää Oblivian tähän asti suurin esitys, antroposeenia pohtiva Turn Turtle Turn, jonka musiikillisia elementtejä kuullaan myös luentoperformanssin aikana. "

" Aika on niin outo rakennelma. Miljardeja vuosia siitä, kun elämä alkoi maan päällä, tuhansia vuosia siitä, kun ihmisiä on ollut. Jatkuvaa elämää, jatkuvaa kuolemaa, eikä maapallo ole lainkaan vaikuttunut ja jatkaa pyörimistä, mutta aina vain oma elämämme, tuo hiekanjyvä ikuisuuden hiekkamyrskyssä, on keskipisteenä sille, miten me hahmotamme ajan.”

– Annika Tudeer "

Esityksiä vielä: 

3.11.2024 klo 16

8.11.2024 klo 16

9.11.2024 klo 19

10.11.2024 klo 19

" Esitystaideryhmä Oblivian ja Mad House Helsingin perustaja Annika Tudeer juhlistaa 60-vuotissyntymäpäiväänsä ja Mad Housen 10-vuotisjuhlaa tähän mennessä henkilökohtaisimmalla teoksellaan. Marraskuun alussa nähtävä Turn Turtle Turn – luentoperformanssi on Tudeerin sooloteos elämästä, kuolemasta ja dodoista. Sooloa kehystää Oblivian uusin ja tähän asti suurin esitys, Turn Turtle Turn, joka pohtii antroposeenia ja matkaa kaukaa menneisyydestä aina tulevaisuuteen saakka. Esitys sai ensi-iltansa Münchenin biennaalissa kesäkuussa 2024.

Tekstin, äänen ja tanssin keinoin Tudeer kertoo runollisella voimalla elämänsä ainutlaatuisuudesta ja haavoittuvuudesta, piirtäen häilyviä aikajanoja dinosauruksista kreikkalaiseen mytologiaan ja nykypäivään. Samalla hän valottaa elämän suuria kysymyksiä – syntymää ja menetystä, ei-toivottua ja valittua vanhemmuutta, lapsuutta ja ikää.

Illan kuluessa Tudeerin henkilökohtainen ja intiimi kertomus siirtyy yhä enemmän kohti yleismaailmallista pohdintaa, meidän kaikkien yhteistä ja elinikäistä kuulumisen etsintää. Esitys säilyttää myös musiikillisia elementtejä Turn Turtle Turn -teoksessa kuullusta, Yiran Zhaon kehutusta musiikkiteatterisävellyksestä.

Annika Tudeer on esitystaiteilija, taiteellinen johtaja sekä yksi Oblivian ja Mad House Helsingin perustajista. Hän on uransa aikana työskennellyt myös tanssijana, koreografina ja tanssikriitikkona. Tällä hetkellä Tudeer on kiinnostunut uuden musiikkiteatterin mahdollisuuksista, miten kommunikoidaan ja millaisin keinoin voi luoda parempi ja nautinnollisempi maailma.

Ensi vuonna 25-vuotisjuhlaa viettävä Oblivia on tullut tunnetuksi minimalistista näyttämöestetiikkaa sekä valo-, ääni- ja pukusuunnittelua hyödyntävästä omintakeisesta teatterikielestään. Ryhmä yhdistää teoksissaan orgaanisesti nykytanssia, -teatteria ja performanssitaidetta. Kansainvälisesti suurta suosiota niittänyt Oblivia nähtiin pitkästä aikaa kotimaisilla lavoilla joulukuussa 2023, kun Pleasure sai Suomen ensi-iltansa Teatteri Viiruksessa. Kyseessä oli kolmas ja viimeinen osa Oblivian Tunteet ja politiikka -musiikkiteatterisarjasta. "

Oblivia: Turn Turtle Turn – luentoperformanssi

Mad House Helsinki, Lintulahdenkatu 3, 00530 Helsinki

ENSI-ILTA oli 1.11.2024 klo 19

Q-Teatterin Tuvi toas eli pulu huoneessa näytelmä 17.10.2024 oli aikuisempi kuin aiemmat (tyyliin Pimpsonit ja Minä, askartelija) mutta sisälsi tarpeeksi annosteltuna hömpsänlööriä

Q-Teatterin Tuvi toas eli pulu huoneessa näytelmä 17.10.2024 oli aikuisempi kuin aiemmat (tyyliin Pimpsonit ja Minä, askartelija) mutta sisälsi tarpeeksi annosteltuna hömpsänlööriä. 

Kaksikielinen, tunnekielinen ja osin kehokielinenkin esitys kesti reilut 2 h 30 minsaa väliaikoineen. Hyvä, että iltanäytös alkaa jo 18.30, niin ehtii kotiin lähiöön. Josta pitää kolmella kulkuvälineellä tulla kulttuurin pariin, Töölöön. Olin kutsuttuna vieraana, kiitos Q-Teatteri! Esityksen katsojat olivat vanhempaa porukkaa kuin aiemmin Q-teatterissa. Mutta sehän ei pöhinää pienennä. 

Näyttelijöitä lavalla oli vähän, osa tuttuja useammasta produktiosta. Osa aivan uutta ja tuoretta. Suomen- ja vironkieliset lauseet heijastettiin lavan ylle kuten oopperassa konsanaan. Myös taisi olla mobiilinenkin vaihtoehto, että matalampi kynnys erikielisille. 

Lava oli kolhon harmaa, pulunharmaa siis. Kyyhkynharmaa! Ennen esitystä kuului pulun kujerrusta, ja taustan harmaasta betonista alkoi erottua esim rauhankyyhkyn hahmo. Ehkä. Olimme nykyajassa ja esim vuodessa 1994. 

Mikä tarinan pulu tai pulu on, jää katsojalle. Pääteltäväksi. Pulu on tuvassa, niin kuin virtahepo huoneessa. Tai oikeasti se oli krokotiili, kun muisteltiin kouluesitystä. Mukana oli rasismia ja kulttuurista omimista. Sitä kun itse luulee olevansa vähemmistöä ja kiusattu, niin aina löytyy useampaakin vähemmistöä edustava, jota kiusataan useammin. Ja rasistisista syistä.

Viron kieli on laulavaa ja hauskaa. Muistan mukavia kulttuurimatkoja Tallinnaan, niin filmiaikana kuin diginäkin. 

Mutta tämän tarinan kertoo Mari. Joka on Virossa liian suomalainen, ja Suomessa liian virolainen. Joka syntyi Tallinnassa, muutti sitten äitineen Suomeen. Vai lukiko niin käsikirjoittaja-ohjaaja Anna Jaanisoon krediiteissä. Luenko tätä autofiktiivisenä tarinana.

Mari. Joka lapsena halusi synttäreilleen sipsuja, karkkia ja popkornia, kuten suomalaiset / amerikkalaiset. Eikä piirakoita, voitaleipää. Eikä niitä lasisia purnukoita joihin mummi säilöö kaikkea syötävää, asunnon joka kulmaan. Tai ainaki keittiöön. 

Marin roolissa on Anna-Sofia Tuominen. Niin lapsena kuin aikuisena. Kummallakin mantereella, ja myös merellä. 

Tässäkin esityksessä Q-teatterilla on lavalla lintuja. 

Musiikkia on hyvin vähän. Mutta voimakkaat äänitehosteet ovat paikoin nykyteatteria. Polkuharmoonia työnnettäessä. 

Q-TEATTERI

Tuvi toas eli pulu huoneessa

14.9.2024–5.12.2024

Teksti ja ohjaus Anna Jaanisoo

Dramaturgi Rasmus Arikka

Lavastus Annukka Pykäläinen

Pukusuunnittelu Hilla Ruuska

Valosuunnittelu Ada Halonen

Äänisuunnittelu ja musiikki Timo Tikka

Rooleissa Kate Lusenberg, Eeva Mäkinen, Olli Riipinen ja Anna-Sofia Tuominen

Kuvassa: Eeva Mäkinen, Olli Riipinen ja Anna-Sofia Tuominen

Kuva: Pate Pesonius

Q-Teatterin sivulla kerrotaan:

" Mari, me puhumme sinusta enimmäkseen suomen kielellä, ja vähän myös viron, koska se on ensimmäinen kieli, jota olet puhunut. Jotkut sanovat, että se on sinun tunnekielesi.

Tämä on esitys perunasalaatista ja vieraudesta.

Esitys suomalaisen katseesta virolaisuuteen.

Tämä on esitys Itämerestä, autolautasta ja kerrostaloyksiöstä.

Esitys virolaisen katseesta suomalaisuuteen.

Tämä on esitys sisällä pyristelevästä pulusta.

Onneksi sinulla on tuollainen nimi, Mari. Sen suhteen ei ainakaan tule ongelmia.

Anna Jaanisoo on Teatterikorkeakoulusta vuonna 2024 valmistunut ohjaaja ja näytelmäkirjailija. Hän on syntynyt Tallinnassa ja asuu nykyään Helsingissä. Jaanisoo ohjasi Q-teatterin ja Taideyliopiston yhteistuotannon aikuisten esitys Puoli-Q -näyttämölle vuonna 2022.

Tuvi toas eli pulu huoneessa tarkastelee kokemusta kansallisidentiteetin esittämisestä. Miten olla mahdollisimman suomalainen Suomessa, miten mahdollisimman virolainen Virossa? Miten salata ulkopuolisuus, ja peittää se, ettei kuulu joukkoon? "

Bravoo! Minna Craucher - musikaali! Lisää historian jänniä naisia! Kantaesitys Espoon teatterilla

Bravoo! Lisää historian jänniä naisia! Suomalaisia! Tällä kertaa tarjolla on itsensä keksinyt, uusia identiteettejä luonut kameleontti, ja luokkahyppääjä, tuo vallaton Minna Craucher, kieltolain aikana, Tulenkantajien mukana, kyydissä mm Tuusulan eye candy Olavi Paavolainen ja Kristian Korppi. Kantaesitys 18.9. Espoon teatterilla 

#välitaukotviitti #MinnaCraucherMusikaali

#MinnaCraucher #teatterivuoteni2024 #teatterivuosi2024 #teatterissa2024 @espoonteatteri #espoonteatteri #espoonteatteri2024 #historianjännätnaiset #tulenkantajat #kieltolaki 

Musikaali vallasta ja vallattomuudesta... #Kantaesitys 18.09.2024

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Tulossa teatteriin: Minna Craucher! & Espoon teatterilla

Tulossa teatteriin: Minna Craucher! & Espoon teatterilla 

Minna Craucher ensi-illassa: Kantaesitys 18.9. &Revontulessa.

17.9.-14.12.

Genre Musikaali 

Kieli Suomi 

Ikä­suo­si­tus 14+

Musikaali vallasta ja vallattomuudesta

Näyttämönä  &Revontuli

Kesto n. 2 t 40 min, sis väliajan

Kieli suomi

Tekstitys suomi ja englanti mobiilisovelluksella

Huomiot

Teatteriusvaa, kirkkaita välkkyviä valoja.

Saavutettavuus

Pyörätuolipaikat, saattajan ja tulkin paikat teatterin lipunmyynnistä.

Lue lisää Espoon teatterin sivulta: 

“Saisinko hetkeksi kaikkien huomion? Haluan esitellä teille salongin emännän. Hän on neiti Minna Craucher, kansainvälinen seikkailijatar ja avokätinen mesenaatti. Oikea uuden ajan nainen!”

" Helsinki sata vuotta sitten: seurapiireihin astuu salaperäinen madame, saksalainen aatelisnainen, miljonääri ja mesenaatti Minna Craucher. Todellisuudessa kyseessä on “sakkolaiseksi ja irtolaiseksi” merkitty Maria Lindell, joka on lähtöisin äärimmäisen köyhistä oloista. Esityksessämme soittava ja laulava ensemble heittäytyy yhteiseen leikkiin, jossa ollaan ketä halutaan, ollaan mihin uskotaan, ollaan mitä tahdotaan.

Aino Pennasen kirjoittama, Eeva Kontun säveltämä ja Riikka Oksasen ohjaama karnevalistinen uusi musikaali tutkii valheen kautta totuuden suhteellisuutta. Nykyaikana identiteetin jatkuva uudelleenarviointi on osa henkilökohtaista kasvua. Totuuden jälkeisessä ajassa tunteet ja mielipiteet jyräävät faktojen ohi, mutta kenen totuus voittaa? Saako köyhä keksiä itsensä uudelleen rikkaana ja hyväosaisena?

Minnan tositapahtumiin perustuva tarina myötäilee myös maailmansotien välistä liikehdintää. Se tarjoaa ikkunan fasismin nousun tarkasteluun sekä menneisyydessä että nykyhetkessä. 1920-luvulla muutoksen tuulet puhaltavat ja kaikki tuntuu olevan mahdollista. 1930-luvulle tultaessa mielikuvitusleikki kääntyy hirvittävään suuntaan, kun Minna ja puoli Eurooppaa hullaantuu fasismista. Pitääkö leikin palkka olla kuolema? "

Kantaesitys 18.9. &Revontulessa.

Sa­not­tua

”Luin Minna Craucherista ensimmäistä kertaa vuosia sitten ja hänen hahmonsa jäi kiehtomaan minua. Ajattelin kuitenkin, ettei Minna sovi näytelmän hahmoksi. Eihän hän ole tehnyt mitään yhteiskunnallisesti merkittävää, päinvastoin. Miksi tehdä esitys naisesta, jonka moni aikalainen halusi unohdettavan ikuisesti? Minnan tarina ei kuitenkaan jättänyt minua rauhaan. Siitä ei tuntunut saavan otetta. Tajusin, että aihe kiehtoo minua ristiriitaisuutensa vuoksi. Toisaalta Minna on paatunut huijari ja moraaliton rikollinen, mutta toisaalta hän on heikkoon asemaan syntynyt nainen, joka ei suostunut alistumaan ennalta määrättyyn kohtaloonsa.”

Aino Pennanen

"Olen kuka haluan"

Kä­si­kir­joi­tus

Aino Pennanen

Musii­kin sä­vel­lys, musii­kin har­joi­tut­ta­ja ja ka­pel­li­mes­ta­ri Eeva Kontu

Ohjaus Riikka Oksanen

Esi­tys­dra­ma­tur­gi Riikka Oksanen, Eeva Kontu

Musii­kin sovitus Eeva Kontu, Tony Sikström ja työryhmä

Pu­kusuun­nit­te­lu Tiina Kaukanen

(lisää verkossa) 

Yht. 32 näytöstä

ke 18.9.

Muuta:

Minna Craucherin jalanjäljissä 12.9. ja 29.9.

Opastettu kävelykierros  Helsingin Töölössä to 12.9. klo 18 ja su 29.9. klo 15. Molemmat kierrokset loppuunvarattuja. Voi pahus! 

Teemakeskustelu la 21.9.

Mitä luokkayhteiskunnalle kuuluu nyt? Keskustelussa peilataan esityksen teemoja nykyaikaan. Esityksen jälkeen Bar Juorussa. Vapaa pääsy.

Afternoon Tea la 28.9.

Iltapäivätee ennen esitystä klo 13, loppuunmyyty.

Ole kuka haluat la 12.10.

Esityksessämme ollaan keitä halutaan, ole sinäkin!

Pukeudu keneksi haluat tai 1920-luvun henkeen.

Taiteilijatapaaminen ke 16.10.

Ohjaaja Riikka Oksanen kertoo esityksen tekoprosessista klo 18 alkaen Bar Juorussa. Vapaa pääsy.

Musikaalibrunssi la 19.10.

Laitamme suosikkibiisisi soimaan, nautitaan yhteinen herkkuhetki ennen esitystä klo 12.30 alkaen.

Minna WHO? ti 22.10.

Englanninkielinen teosesittely sinulle, joka pohdit, kuka oli Minna Craucher tai mitä Suomessa tapahtui 1920- ja 1930-luvuilla. Klo 18 Kuiskaamossa. Vapaa pääsy.

Afternoon Tea la 26.10. ja la 9.11.

Iltapäivätee ennen esitystä klo 13.

Taiteilijatapaaminen to 31.10.

Säveltäjä Eeva Kontu kertoo esityksen tekoprosessista klo 18 alkaen Bar Juorussa. Vapaa pääsy. 

Tuoksuton näytös to 31.10.

Näytös on suunnattu erityisesti allergisille ja tuoksuyliherkille. Pyydämme saapumaan täysin ilman hajuvesiä, partavesiä ja muita hajusteita. Näytöksessä käytetään teatteriusvaa.

Rento näytös to 7.11.

Tule teatteriin astetta rennommin! Tähän näytökseen toivotamme tervetulleiksi kaikki, mutta etenkin katsojat, joilla saattaa olla tarve liikkua tai pitää ääntä esityksen aikana.

Minna WHO? ti 12.11.

Englanninkielinen teosesittely sinulle, joka pohdit, kuka oli Minna Craucher tai mitä Suomessa tapahtui 1920- ja 1930-luvuilla. Klo 18 Kuiskaamossa. Vapaa pääsy.

Open Mic Runostage la 23.11.

&:n, Espoon kirjailijoiden ja teatterin kannatusyhdistyksen yhteinen lavarunoklubi, jossa pääsee esittämään omia tekstejään kannustavan yleisön edessä. Klo 17-19 Bar Juorussa. Vapaa pääsy.

K-18 näytös pe 29.11.

Näytökseen on 18 vuoden ikäraja. Bar Juorusta ostetun juoman saa ottaa mukaan katsomoon. 

Taiteilijatapaaminen ke 4.12.

Näytelmäkirjailija Aino Pennanen kertoo musikaalin synnystä klo 18 alkaen Bar Juorussa. Vapaa pääsy.

Taustaa:

" Aino Pennanen on helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Hänen viimeisimpiä töitään ovat Ryhmäteatterissa 2023 ensi-iltansa saanut Valeäidit ja Miiko Toiviaisen ympäri Suomea esittämä monologinäytelmä Kepeä elämäni. Aino on lisäksi käsikirjoittanut muun muassa Teatteri Takomoon, Ylen Radioteatteriin, Tampereen Työväen Teatteriin, Teatteri Vanhaan Jukoon ja Saimaan Teatteriin.

Eeva Kontu on säveltäjä ja teatterikapellimestari. Eeva on opiskellut musiikkiteatteria mm. Lontoossa Royal Academy of Musicissa (Master of Arts Musical Theatre) ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hän aloitti työuransa teatterimuusikkona vuonna 2000 ja kapellimestarina vuonna 2005. Hän on työskennellyt yli neljässäkymmenessä musiikkiteatteriteoksessa. Hän on säveltänyt musikaaleja, oopperan sekä elokuva- ja kuunnelmamusiikkia, joista viimeisimpänä oopperan Armi – vahvan naisen muotokuva (Ilmajoen Musiikkijuhlat 2023). Kontu on johtanut musikaaleja mm. Helsingin kaupunginteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa ja Turun kaupunginteatterissa. Hän on ollut perustamassa uutta Musiikkiteatterifestivaalia, jonka taiteellisena johtajana hän toimii. Lisäksi hän toimii musiikkipalveluyhtiö MD Companyn hallituksen puheenjohtajana ja YLE Aamun Jälkinäytöksen vakituisena raatilaisena. Hänelle on myönnetty Olavi Veistäjä -palkinto.

Riikka Oksanen

Riikka Oksanen on helsinkiläinen freelance-ohjaaja. Hän on suorittanut maisterin tutkinnon Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ohjauksen koulutusohjelmassa. Riikka on ohjannut esityksiä muun muassa Kansallisteatteriin, Kansallisoopperaan, Ryhmäteatteriin, KOM-teatteriin, Teatteri Takomoon, Teatteri Vanhaan Jukoon, Saimaan Teatteriin, sekä kuunnelmia YLE:lle. Hänen ohjaamansa Ihmepoika A -ooppera valittiin vuoden 2017 parhaaksi oopperaksi kansainvälisessä Young Audiences Music Awards (YAMawards) -kilpailussa. "