Q-Teatterin Tuvi toas eli pulu huoneessa näytelmä 17.10.2024 oli aikuisempi kuin aiemmat (tyyliin Pimpsonit ja Minä, askartelija) mutta sisälsi tarpeeksi annosteltuna hömpsänlööriä

Q-Teatterin Tuvi toas eli pulu huoneessa näytelmä 17.10.2024 oli aikuisempi kuin aiemmat (tyyliin Pimpsonit ja Minä, askartelija) mutta sisälsi tarpeeksi annosteltuna hömpsänlööriä. 

Kaksikielinen, tunnekielinen ja osin kehokielinenkin esitys kesti reilut 2 h 30 minsaa väliaikoineen. Hyvä, että iltanäytös alkaa jo 18.30, niin ehtii kotiin lähiöön. Josta pitää kolmella kulkuvälineellä tulla kulttuurin pariin, Töölöön. Olin kutsuttuna vieraana, kiitos Q-Teatteri! Esityksen katsojat olivat vanhempaa porukkaa kuin aiemmin Q-teatterissa. Mutta sehän ei pöhinää pienennä. 

Näyttelijöitä lavalla oli vähän, osa tuttuja useammasta produktiosta. Osa aivan uutta ja tuoretta. Suomen- ja vironkieliset lauseet heijastettiin lavan ylle kuten oopperassa konsanaan. Myös taisi olla mobiilinenkin vaihtoehto, että matalampi kynnys erikielisille. 

Lava oli kolhon harmaa, pulunharmaa siis. Kyyhkynharmaa! Ennen esitystä kuului pulun kujerrusta, ja taustan harmaasta betonista alkoi erottua esim rauhankyyhkyn hahmo. Ehkä. Olimme nykyajassa ja esim vuodessa 1994. 

Mikä tarinan pulu tai pulu on, jää katsojalle. Pääteltäväksi. Pulu on tuvassa, niin kuin virtahepo huoneessa. Tai oikeasti se oli krokotiili, kun muisteltiin kouluesitystä. Mukana oli rasismia ja kulttuurista omimista. Sitä kun itse luulee olevansa vähemmistöä ja kiusattu, niin aina löytyy useampaakin vähemmistöä edustava, jota kiusataan useammin. Ja rasistisista syistä.

Viron kieli on laulavaa ja hauskaa. Muistan mukavia kulttuurimatkoja Tallinnaan, niin filmiaikana kuin diginäkin. 

Mutta tämän tarinan kertoo Mari. Joka on Virossa liian suomalainen, ja Suomessa liian virolainen. Joka syntyi Tallinnassa, muutti sitten äitineen Suomeen. Vai lukiko niin käsikirjoittaja-ohjaaja Anna Jaanisoon krediiteissä. Luenko tätä autofiktiivisenä tarinana.

Mari. Joka lapsena halusi synttäreilleen sipsuja, karkkia ja popkornia, kuten suomalaiset / amerikkalaiset. Eikä piirakoita, voitaleipää. Eikä niitä lasisia purnukoita joihin mummi säilöö kaikkea syötävää, asunnon joka kulmaan. Tai ainaki keittiöön. 

Marin roolissa on Anna-Sofia Tuominen. Niin lapsena kuin aikuisena. Kummallakin mantereella, ja myös merellä. 

Tässäkin esityksessä Q-teatterilla on lavalla lintuja. 

Musiikkia on hyvin vähän. Mutta voimakkaat äänitehosteet ovat paikoin nykyteatteria. Polkuharmoonia työnnettäessä. 

Q-TEATTERI

Tuvi toas eli pulu huoneessa

14.9.2024–5.12.2024

Teksti ja ohjaus Anna Jaanisoo

Dramaturgi Rasmus Arikka

Lavastus Annukka Pykäläinen

Pukusuunnittelu Hilla Ruuska

Valosuunnittelu Ada Halonen

Äänisuunnittelu ja musiikki Timo Tikka

Rooleissa Kate Lusenberg, Eeva Mäkinen, Olli Riipinen ja Anna-Sofia Tuominen

Kuvassa: Eeva Mäkinen, Olli Riipinen ja Anna-Sofia Tuominen

Kuva: Pate Pesonius

Q-Teatterin sivulla kerrotaan:

" Mari, me puhumme sinusta enimmäkseen suomen kielellä, ja vähän myös viron, koska se on ensimmäinen kieli, jota olet puhunut. Jotkut sanovat, että se on sinun tunnekielesi.

Tämä on esitys perunasalaatista ja vieraudesta.

Esitys suomalaisen katseesta virolaisuuteen.

Tämä on esitys Itämerestä, autolautasta ja kerrostaloyksiöstä.

Esitys virolaisen katseesta suomalaisuuteen.

Tämä on esitys sisällä pyristelevästä pulusta.

Onneksi sinulla on tuollainen nimi, Mari. Sen suhteen ei ainakaan tule ongelmia.

Anna Jaanisoo on Teatterikorkeakoulusta vuonna 2024 valmistunut ohjaaja ja näytelmäkirjailija. Hän on syntynyt Tallinnassa ja asuu nykyään Helsingissä. Jaanisoo ohjasi Q-teatterin ja Taideyliopiston yhteistuotannon aikuisten esitys Puoli-Q -näyttämölle vuonna 2022.

Tuvi toas eli pulu huoneessa tarkastelee kokemusta kansallisidentiteetin esittämisestä. Miten olla mahdollisimman suomalainen Suomessa, miten mahdollisimman virolainen Virossa? Miten salata ulkopuolisuus, ja peittää se, ettei kuulu joukkoon? "

Bravoo! Minna Craucher - musikaali! Lisää historian jänniä naisia! Kantaesitys Espoon teatterilla

Bravoo! Lisää historian jänniä naisia! Suomalaisia! Tällä kertaa tarjolla on itsensä keksinyt, uusia identiteettejä luonut kameleontti, ja luokkahyppääjä, tuo vallaton Minna Craucher, kieltolain aikana, Tulenkantajien mukana, kyydissä mm Tuusulan eye candy Olavi Paavolainen ja Kristian Korppi. Kantaesitys 18.9. Espoon teatterilla 

#välitaukotviitti #MinnaCraucherMusikaali

#MinnaCraucher #teatterivuoteni2024 #teatterivuosi2024 #teatterissa2024 @espoonteatteri #espoonteatteri #espoonteatteri2024 #historianjännätnaiset #tulenkantajat #kieltolaki 

Musikaali vallasta ja vallattomuudesta... #Kantaesitys 18.09.2024

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Tulossa teatteriin: Minna Craucher! & Espoon teatterilla

Tulossa teatteriin: Minna Craucher! & Espoon teatterilla 

Minna Craucher ensi-illassa: Kantaesitys 18.9. &Revontulessa.

17.9.-14.12.

Genre Musikaali 

Kieli Suomi 

Ikä­suo­si­tus 14+

Musikaali vallasta ja vallattomuudesta

Näyttämönä  &Revontuli

Kesto n. 2 t 40 min, sis väliajan

Kieli suomi

Tekstitys suomi ja englanti mobiilisovelluksella

Huomiot

Teatteriusvaa, kirkkaita välkkyviä valoja.

Saavutettavuus

Pyörätuolipaikat, saattajan ja tulkin paikat teatterin lipunmyynnistä.

Lue lisää Espoon teatterin sivulta: 

“Saisinko hetkeksi kaikkien huomion? Haluan esitellä teille salongin emännän. Hän on neiti Minna Craucher, kansainvälinen seikkailijatar ja avokätinen mesenaatti. Oikea uuden ajan nainen!”

" Helsinki sata vuotta sitten: seurapiireihin astuu salaperäinen madame, saksalainen aatelisnainen, miljonääri ja mesenaatti Minna Craucher. Todellisuudessa kyseessä on “sakkolaiseksi ja irtolaiseksi” merkitty Maria Lindell, joka on lähtöisin äärimmäisen köyhistä oloista. Esityksessämme soittava ja laulava ensemble heittäytyy yhteiseen leikkiin, jossa ollaan ketä halutaan, ollaan mihin uskotaan, ollaan mitä tahdotaan.

Aino Pennasen kirjoittama, Eeva Kontun säveltämä ja Riikka Oksasen ohjaama karnevalistinen uusi musikaali tutkii valheen kautta totuuden suhteellisuutta. Nykyaikana identiteetin jatkuva uudelleenarviointi on osa henkilökohtaista kasvua. Totuuden jälkeisessä ajassa tunteet ja mielipiteet jyräävät faktojen ohi, mutta kenen totuus voittaa? Saako köyhä keksiä itsensä uudelleen rikkaana ja hyväosaisena?

Minnan tositapahtumiin perustuva tarina myötäilee myös maailmansotien välistä liikehdintää. Se tarjoaa ikkunan fasismin nousun tarkasteluun sekä menneisyydessä että nykyhetkessä. 1920-luvulla muutoksen tuulet puhaltavat ja kaikki tuntuu olevan mahdollista. 1930-luvulle tultaessa mielikuvitusleikki kääntyy hirvittävään suuntaan, kun Minna ja puoli Eurooppaa hullaantuu fasismista. Pitääkö leikin palkka olla kuolema? "

Kantaesitys 18.9. &Revontulessa.

Sa­not­tua

”Luin Minna Craucherista ensimmäistä kertaa vuosia sitten ja hänen hahmonsa jäi kiehtomaan minua. Ajattelin kuitenkin, ettei Minna sovi näytelmän hahmoksi. Eihän hän ole tehnyt mitään yhteiskunnallisesti merkittävää, päinvastoin. Miksi tehdä esitys naisesta, jonka moni aikalainen halusi unohdettavan ikuisesti? Minnan tarina ei kuitenkaan jättänyt minua rauhaan. Siitä ei tuntunut saavan otetta. Tajusin, että aihe kiehtoo minua ristiriitaisuutensa vuoksi. Toisaalta Minna on paatunut huijari ja moraaliton rikollinen, mutta toisaalta hän on heikkoon asemaan syntynyt nainen, joka ei suostunut alistumaan ennalta määrättyyn kohtaloonsa.”

Aino Pennanen

"Olen kuka haluan"

Kä­si­kir­joi­tus

Aino Pennanen

Musii­kin sä­vel­lys, musii­kin har­joi­tut­ta­ja ja ka­pel­li­mes­ta­ri Eeva Kontu

Ohjaus Riikka Oksanen

Esi­tys­dra­ma­tur­gi Riikka Oksanen, Eeva Kontu

Musii­kin sovitus Eeva Kontu, Tony Sikström ja työryhmä

Pu­kusuun­nit­te­lu Tiina Kaukanen

(lisää verkossa) 

Yht. 32 näytöstä

ke 18.9.

Muuta:

Minna Craucherin jalanjäljissä 12.9. ja 29.9.

Opastettu kävelykierros  Helsingin Töölössä to 12.9. klo 18 ja su 29.9. klo 15. Molemmat kierrokset loppuunvarattuja. Voi pahus! 

Teemakeskustelu la 21.9.

Mitä luokkayhteiskunnalle kuuluu nyt? Keskustelussa peilataan esityksen teemoja nykyaikaan. Esityksen jälkeen Bar Juorussa. Vapaa pääsy.

Afternoon Tea la 28.9.

Iltapäivätee ennen esitystä klo 13, loppuunmyyty.

Ole kuka haluat la 12.10.

Esityksessämme ollaan keitä halutaan, ole sinäkin!

Pukeudu keneksi haluat tai 1920-luvun henkeen.

Taiteilijatapaaminen ke 16.10.

Ohjaaja Riikka Oksanen kertoo esityksen tekoprosessista klo 18 alkaen Bar Juorussa. Vapaa pääsy.

Musikaalibrunssi la 19.10.

Laitamme suosikkibiisisi soimaan, nautitaan yhteinen herkkuhetki ennen esitystä klo 12.30 alkaen.

Minna WHO? ti 22.10.

Englanninkielinen teosesittely sinulle, joka pohdit, kuka oli Minna Craucher tai mitä Suomessa tapahtui 1920- ja 1930-luvuilla. Klo 18 Kuiskaamossa. Vapaa pääsy.

Afternoon Tea la 26.10. ja la 9.11.

Iltapäivätee ennen esitystä klo 13.

Taiteilijatapaaminen to 31.10.

Säveltäjä Eeva Kontu kertoo esityksen tekoprosessista klo 18 alkaen Bar Juorussa. Vapaa pääsy. 

Tuoksuton näytös to 31.10.

Näytös on suunnattu erityisesti allergisille ja tuoksuyliherkille. Pyydämme saapumaan täysin ilman hajuvesiä, partavesiä ja muita hajusteita. Näytöksessä käytetään teatteriusvaa.

Rento näytös to 7.11.

Tule teatteriin astetta rennommin! Tähän näytökseen toivotamme tervetulleiksi kaikki, mutta etenkin katsojat, joilla saattaa olla tarve liikkua tai pitää ääntä esityksen aikana.

Minna WHO? ti 12.11.

Englanninkielinen teosesittely sinulle, joka pohdit, kuka oli Minna Craucher tai mitä Suomessa tapahtui 1920- ja 1930-luvuilla. Klo 18 Kuiskaamossa. Vapaa pääsy.

Open Mic Runostage la 23.11.

&:n, Espoon kirjailijoiden ja teatterin kannatusyhdistyksen yhteinen lavarunoklubi, jossa pääsee esittämään omia tekstejään kannustavan yleisön edessä. Klo 17-19 Bar Juorussa. Vapaa pääsy.

K-18 näytös pe 29.11.

Näytökseen on 18 vuoden ikäraja. Bar Juorusta ostetun juoman saa ottaa mukaan katsomoon. 

Taiteilijatapaaminen ke 4.12.

Näytelmäkirjailija Aino Pennanen kertoo musikaalin synnystä klo 18 alkaen Bar Juorussa. Vapaa pääsy.

Taustaa:

" Aino Pennanen on helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Hänen viimeisimpiä töitään ovat Ryhmäteatterissa 2023 ensi-iltansa saanut Valeäidit ja Miiko Toiviaisen ympäri Suomea esittämä monologinäytelmä Kepeä elämäni. Aino on lisäksi käsikirjoittanut muun muassa Teatteri Takomoon, Ylen Radioteatteriin, Tampereen Työväen Teatteriin, Teatteri Vanhaan Jukoon ja Saimaan Teatteriin.

Eeva Kontu on säveltäjä ja teatterikapellimestari. Eeva on opiskellut musiikkiteatteria mm. Lontoossa Royal Academy of Musicissa (Master of Arts Musical Theatre) ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hän aloitti työuransa teatterimuusikkona vuonna 2000 ja kapellimestarina vuonna 2005. Hän on työskennellyt yli neljässäkymmenessä musiikkiteatteriteoksessa. Hän on säveltänyt musikaaleja, oopperan sekä elokuva- ja kuunnelmamusiikkia, joista viimeisimpänä oopperan Armi – vahvan naisen muotokuva (Ilmajoen Musiikkijuhlat 2023). Kontu on johtanut musikaaleja mm. Helsingin kaupunginteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa ja Turun kaupunginteatterissa. Hän on ollut perustamassa uutta Musiikkiteatterifestivaalia, jonka taiteellisena johtajana hän toimii. Lisäksi hän toimii musiikkipalveluyhtiö MD Companyn hallituksen puheenjohtajana ja YLE Aamun Jälkinäytöksen vakituisena raatilaisena. Hänelle on myönnetty Olavi Veistäjä -palkinto.

Riikka Oksanen

Riikka Oksanen on helsinkiläinen freelance-ohjaaja. Hän on suorittanut maisterin tutkinnon Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ohjauksen koulutusohjelmassa. Riikka on ohjannut esityksiä muun muassa Kansallisteatteriin, Kansallisoopperaan, Ryhmäteatteriin, KOM-teatteriin, Teatteri Takomoon, Teatteri Vanhaan Jukoon, Saimaan Teatteriin, sekä kuunnelmia YLE:lle. Hänen ohjaamansa Ihmepoika A -ooppera valittiin vuoden 2017 parhaaksi oopperaksi kansainvälisessä Young Audiences Music Awards (YAMawards) -kilpailussa. "

Vähän Moulin Rougesta ja juonipaljastuksia -varoituksia

 Vähän Moulin Rougesta ja juonipaljastuksia -varoituksia

Kävin katsomassa Moulin Rouge! musikaalin kahdesti. Ensin oli ensi-ilta ja Suomen kantaesitys torstaina 29.08.2024 medialipun kera, ja tänään lauvantaina 31.08.2024 matineassa kultaposse-alennuslipulla. 

Liki kolmituntinen jamboree oli täydellisesti leikattu ja miksattu. Puhun leikkauksesta, kun tarkoitan ajoitusta. 

Kirjoitan tässä taustoja miksi Baz Luhrmannin leffa aikoinaan, ja yhä, viehätti, viehättää.

Kirjoitus sisältää juonipaljastuksia jos et ole nähnyt musikaalia tai leffaa, tai tunne Kamelianaisen tarinaa.

Musikaali perustuu siis Baz Luhrmannin elokuvaan Moulin Rouge (2001). Käsikirjoitus John Logan. Tämä on pohjoismaista yhteistyötä.

Leffa on moderni klassikko, Luhrmann lunasti jo paikkansa, popkulttuurissa ja taiteessa Romeo + Julia leffallaan. Raikasta, uutta, innostavaa. 

Eräs lemppareitani on tämä elokuva, olen myös kuvannut punaisia tuulimyllyjään 90-luvulla. Miltähän maistuu meno nykypäivänä? 

En mennyt 1996 Moulin Rougeen koska se ei ollut enää sama kuin 1896. Luulisin... Yläosattomat naiset olisivat kaikki samasta muotista, ja oman esityksensä kloonattuja statisteja. Amerikkalaisille turisteille. 

Nykyään burleskissa naiset ovat ottaneet oman tilan, jossa omasta tahdostaan kiusoitellaan ja höpsötellään höyhenviuhkojen takana hepenissä ja rihmankiertämissä. Kerrotaan oma tarina. Burleskissa on myös kehopositiivisuutta, omana itsenään olemista, tietty buustattuna kimalteisiin ja hapsutasseleihin.

Helsingin kaupunginteatterin versiossa turhaa paljasta pintaa ei näy. Mikä on oikea valinta, näyttelijän kunnioittaminen. Eivätkä pelkästään naiset pukeudu korsetteihin ja cancan-rimpsuhameisiin. Hienoa!

Seksuaalisuuden ja seksikkyyden voi jakaa esityksessä kolmeen osaan. 

Alussa on provokaatio, esittely, haaristelu - kuten hienossa sarjassa Carnivale jossa eletään Ameriikasa kolkytluvun lamaa. Sarja kertoo kiertävästä tivolista - jossa myös naiset seisovat päällään ja haaristelevat ts levittävät haarojaan. Jotta miehet tulisivat tuhlaamaan rahojaan ja höynäytetyiksi. Lähtökohta on aina tämä: naisilta puuttuu heille kuuluva raha, kun taas miehillä on rahaa. 

Oli hirveän hauskaa kun teatteriohjaaja Raili Leppäkoski avasi tätä adult entertainment -käsitettä 90-luvulla. Kenelle aikuisviihde on tehty, ja mikä siinä on "viihdettä".

Provokaatio on sisään heittämistä, meillä on tällaista tarjolla.

Hgin kt:lla alun haaristelu on miltei rivoa, mutta permantorahvas, siis normaali teatterinkatsoja-kokija ymmärtää, että miljöö esitellään. Moulin Rouge -yökerho sijaitsi siellä bohheemien alueella.

Mutta mistä kaikki alkoi. Köyhä säveltäjä, amerikkalainen kiltti poika Christian, jo nimeltään kristitty, saapuu Pariisiin, ja haluaa hypähtää Montmartrelle, taiteilijoiden pariin. Christianin roolissa loistaa Martti Manninen parhaimmillaan, vaikka on oman luokkansa vaatteissa, ruskeissa, ei silkeissä eikä sameteissa, hänellä ei ole rahaa, mutta hänellä on luovuutta! Elokuvassa hän oli runoilija, mutta tässä näyttämöversiossa säveltäjä ts säveltäjä-sanoittaja, lauluntekijä..

 Ja esityksessä hän alkaakin selittämään musiikkigenreään kunnes keskeytetään.

Asetelma on aika suoraan musikaalielokuvasta Cabaret, tuolta seiskytluvulta. Jossa myös amerikkalainen kiltti poika saapuu suurkaupunkien Berliiniin 1930-luvulla. Teos perustuu romaaniin I am camera, jota en ole lukenut. Luultavasti. Vai oliko hän britti.

Isherwoodin jonkin verran autofiktiivinen teos kuvaa iloisen ja vapaan 1920-luvun loppua seurannutta natsien valtaan nousua. Kuulostaako tutulta?

Vastakkain on pömpöösit aristokraatit, siis miehet kuten herttua, joilla on valtaa ja rahaa.

Ja sitten nämä alamaailman asukit, huorat ja...

Välihuomautus, muistelu vuodesta 2022 Tampereen teatterin musikaalista Anastasia jossa pahana poikana toimi Joel Mäkinen - kun Rasputinia ei ollut teoksessa...

" Anastasia (Pia Piltz) katoaa, piiloutuu, muuntuu toiseksi, ei-prinsessaksi, rahvaaksi, joka luudalla lakaisee katuja. 

Häneen iskee silmänsä Deb Vaganov (Joel Mäkinen) kuin Kunniattomat paskiaiset elokuvan juutalaiseen tyttöön elokuvateatterin pyörittäjään ja itsenäiseen, kirjaa rauhassa lukevaan naiseen rakastunut natsi. Mäkisen esittämä Deb on negatiivinen, synkkä hahmo, joka kuitenkin haluaa hyvää, omasta mielestään. Hän haluaa tasa-arvoa yhteiskuntaan, mutta kohteeseen silti naisia halveksivasti. Deb on vallankumouksellinen. Tulevaisuuteen ja sosialismiin suuntaavaa, mutta hänen, ja tovereidensa käsimerkki muistuttaa kohta natsitervehdystä. Debin ja Anastasian kohtauksesta joistakin tulee mieleen Moulin Rouge, ja Goottilaisen tornin tapahtumat, jossa rikas tyhmä mies haluaa omistaa naisen, kurtisaanin.

Rasputinia emme näe, (ehkä joskus saamme ihan eri version, jossa myös Pussy Rioteja.)" 

Eli vuonna 2022 ennakoin, että Mäkinen sopisi Moulin Rougen herttuaksi... 

#kultaposse Baz Luhrmannin monenmoisten fiilisten värisyttämä potpurri, kuuma Moulin Rouge! toimi toisenkin kerran

Baz Luhrmannin monenmoisten fiilisten värisyttämä potpurri, kuuma Moulin Rouge! toimi toisenkin kerran, tällä kertaa matineassa, eri suunnasta tiiraten. 31.08.2024. #kultaposse! 

Musikaalin voimasta kertoo kuinka melkein tekee mieli tanssia metrossa loppunumeron koreografiaa, jossa varsinkin miehet saivat mukavasti liikkumatilaa, makeat muuvit toivat mieleen Barbien ja Greasen, mikä ei ole paha asia. Näköjään pikkujoulut tuli vietettyä nyt kun esitys on loppuunmyyty tuonne joululomille asti. Mikäs siinä, näinä aikoina kulttuuri vetää ja kulttuuri koskettaa. #kultaposse oli alelippujen nimi,   ja onhan tämä upeaa, Helsingin kaupunginteatteri!

#moulinrouge! #moulinrouge #moulinrougemusical #moulinrougemusikaali #musikaali #hktfi2024 #hktfi #helsinginkaupunginteatteri 

Helsingin Kaupunginteatteri – Moulin Rouge! Musikaali - Kuva Otto-Ville Väätäinen

Baz Luhrmannin rakkauslaulujen mix tape, musikaali Moulin Rouge! sopi oikein hyvin suomalaisena versiona Helsingin kaupunginteatteriin...

Baz Luhrmannin rakkauslaulujen mix tape, musikaali Moulin Rouge! sopi oikein hyvin suomalaisena versiona Helsingin kaupunginteatterin isolle näyttämölle. Suurin osa biiseistä oli suomennettu, ja sopi oikein mainiosti kielellämme esitettävän. Liki kolmituntinen spektaakkeli iski ainakin tähän permantorahvaaseen. Varsinkin Martti Manninen pääroolissa Christianina saa levitellä, revitellä ja leventää palettiaan kiltistä pojasta ja Pienen merenneidon prinssistä laajempiinkiin kuvioihin, välillä muistuttaen Bowieta, ja  sitten popliinitakissaan Alain Delonia. 

Vieraileva tähti Joel Mäkinen jatkaa taas pahisten sarjaansa, Monrothin herttuana, viimeksi näin hänet Jekyllinä. Ja Hydenä. 

Miehillä oli varsinkin liikkumatilaa rooleissaan boheemeina, pennittöminä, totuuteen, kauneuteen ja vallankumoukseen uskovina idealisteina ja vuorosanoja. 

Kamelianaisen tarina toistui, mutta myös Anna Kareninan ja ehkä Nukkekodinkin, jossa viktoriaanisena aikana nainen oli miehensä omaisuutta. 

 ⭐⭐⭐⭐ 

Ensi-illassa 29.08.2024, ja kovinkin ajankohtaisena näinä kulttuurin leikkaamisten aikoina esitys kysyi, mikä on tämän yökerhon (teatterin) paikalla vuoden kuluttua. 

Sain lipun Helsingin kaupunginteatterilta, kiitämme! 

#moulinrouge! #moulinrouge #moulinrougemusical #moulinrougemusikaali #musikaali #hktfi2024 #hktfi #helsinginkaupunginteatteri 

Helsingin Kaupunginteatteri – Moulin Rouge! Musikaali – Kuvassa Risto Kaskilahti, Jennie Storbacka, Martti Manninen – Kuva Otto-Ville Väätäinen

Tulossa teatteriin: Moulin Rouge! Musikaali Helsingin kaupunginteatterille. Tätähän odotellaan! Eräs lemppareitani on tämä elokuva,

Tulossa teatteriin: Moulin Rouge! Musikaali Helsingin kaupunginteatterille. Tätähän odotellaan! Eräs lemppareitani on tämä elokuva, olen myös kuvannut tuulimyllyjään 90-luvulla. Miltähän maistuu meno nykypäivänä? 

Odotan siis innolla. Ja samaan aikaan luen suomen äärioikeistohallituksen leikkauksista joka kohdistuu kulttuurin, nuoriin, mielenterveyteen, oikeuteen terveydenhoitoon muutenkin, asumiseen. 

Tässä on esimerkki kulttuurin voimasta. 

Baz Luhrmannin vallankumouksellinen elokuva herää henkiin

Moulin Rouge! Musikaali

Villi musikaalispektaakkeli

Suuri näyttämö – Eläintarhantie 5

 Ensi-ilta 29.8.2024

 Noin 2 t 50 min, sis. väliajan

 Esityskieli on suomi. Esityksessä käytetään strobovaloja.

 Esitys on suunnattu aikuisille. Emme suosittele esitystä alle 12-vuotiaille.

Lue lisää Helsingin kaupunginteatterin sivulta: 

" Helsingin Kaupunginteatterin syksyn 2024 suurmusikaali on Moulin Rouge! Musikaali. Oscar-palkittu eeppinen klassikkoelokuva herää henkiin, ja sykkii elämää Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Moulin Rouge! Musikaali räjäyttää tajuntasi, stimuloi kaikkia aistejasi ja kietoo sinut ennenkokemattoman hekumalliseen kimallukseen. Visuaalinen spektaakkeli ja intohimoinen rakkaustarina sisältää popmusiikin historian suurimpia hittejä.

Moulin Rouge! Musikaali on aistillinen, näyttävä musikaalishow ja satumainen, henkeäsalpaava rakkaustarina. Musikaali vie katsojan legendaariseen 1800-luvun lopun yökerhoon Pariisiin. Kaikki on sallittua, ja kaiken saa anteeksi rakkauden nimissä, kun boheemi nuori säveltäjä rakastuu kauniiseen kurtisaaniin, ja kielletyt intohimot leimahtavat.

Kymmenen Tony-palkintoa kahmineen Moulin Rouge! Musikaalin biisilista on pophistorian ylistysveisua. Musikaalissa kuullaan yli seitsemääkymmentä musiikkihistorian suurinta hittiä.

Tämä musikaalispektaakkeli on totuuden, kauneuden, vapauden ja ennen kaikkea rakkauden yltäkylläinen juhla. Moulin Rouge! Musikaali on hunajaista hedonismia kaikilla herkuilla. Astu sisään hekumalliseen loistoon, unohda kaikki estosi ja antaudu villiin ilonpitoon – tervetuloa Moulin Rouge! Musikaaliin!

Musikaali on osa pohjoismaista yhteistuotantoa, jossa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja. Perustuu Baz Luhrmannin elokuvaan Moulin Rouge. Käsikirjoitus John Logan.

Esityskieli on suomi.

Kaikki Moulin Rouge! Musikaali -esitykset tekstitetään suomeksi / Alla Moulin Rouge! Musikaali -föreställningar textas på svenska / All Moulin Rouge! Musikaali -performances are subtitled in English. "

Tekijäloota:

Tekijät, näyttelijät lavalla:

Jennie Storbacka (vier.)

Satine

Martti Manninen

Christian

Risto Kaskilahti

Harold Zidler

Joel Mäkinen (vier.)

Monrothin herttua

Nea-Maria Alanko (vier.)

Ensemble ja Varalla Nini

Laura Allonen (vier.)

Nini

Sofia Arasola (vier.)

Ensemble

Nicolas Frimodig (vier.)

Ensemble ja varalla Baby Doll

(Kaikki esiintyjät, ks Hgin ktn sivulta) 

Tekijät luojat:

Paavo Leppäkoski

Suomentaja

Anders Albien

Ohjaus

Kirsi Karlenius

Apulaisohjaus

Jennie Widegren

Koreografi

Anja Gaardbo

Koreografi

Kirsty McDonald

Koreografi

Zain Odelstål

Koreografi

takis

Lavastus

Astrid Lynge Ottosen

Pukusuunnittelu

Laura Dammert

Pukukoordinaattori

Palle Palmé

Valosuunnittelu

Kai Poutanen

Äänisuunnittelu

Maija Sillanpää

Naamioinnin suunnittelu

Henna Piirto

Dramaturgi

Tekijät orkesterissa:

Eeva Kontu

Vastaava kapellimestari / 1. kosketinsoittimet

Ville Myllykoski

Kapellimestari / 1. Kosketinsoittimet

Mikko Mäkinen

2. Kosketinsoittimet

Marko Hilpo

2. Kosketinsoittimet

Anssi Sopanen

Rummut sekä elektronisten lyömäsoittimien ohjelmointi

Ville Pynssi

Rummut

Eeva Koivusalo

Basso

Maria Lamminen

Basso

Varre Vartiainen

1. Kitara

Ville-Veikko Airaniemi

1. kitara

Jari Nieminen

2. Kitara

Ville Paappanen

2. Kitara

Heikki Pohto

Saksofonit, huilu ja klarinetti

Johannes Salomaa

Saksofonit, huilu ja klarinetti

Jukka Tiirikainen

Trumpetti, pikkolotrumpetti ja flyygelitorvi

Tommi Kolunen

Trumpetti, pikkolotrumpetti ja flyygelitorvi

Barbora Hilpo

Viulu/alttoviulu

Kaisa Porra

Viulu/alttoviulu

Tiia Ignatius

Sello

Riikka Lampinen

Sello

Paavo Malmberg

Kosketinsoitinten ohjelmointi

Mongo Aaltonen

Elektronisten lyömäsoittimien ohjelmointi

Tänää teatterissa: Ålevangeliet 12.03.2024 Teatteri Viiruksessa

 Tänää teatterissa: Ålevangeliet 12.03.2024 Teatteri Viiruksessa. Pahus, en ole lukenut kirjaa tätä. 

Näyttökausi 08.03-19.04.2024

Taustaa Viiruksen sivulta :

" Patrik Svenssonin August-kirjallisuuspalkittuun romaaniin Ålevangeliet – berättelsen om världens mest gåtfulla fisk perustuva monologiesitys keskittyy luonnon omaan mysteeriin: ankeriaaseen.

Ankerias on mystinen ja myyttinen kala, jonka olemassaolo on uhattu. Tämän kohtalon ankerias jakaa monen muun lajin kanssa, myös ihmisen. Tuomas Rinta-Panttilan dramatisoima ja ohjaama monologiesitys ottaa lähtokohdaksi romaanissa kuvaillun ristiriitaisen katseen, joka meillä on ankeriaaseen; ankerias on ihme, mutta myös saalis. Se on tutkimuksen ja ihastelun kohde, mutta myös kalastuksemme uhri.

Ankeriaan sukupuolen monimuotoisuus ja nelivaiheinen muutos sen elinkaaren aikana, sen vaellus kohti Sargassonmerta ja vuosisatoja jatkunut tutkimus yhdistettynä 2020-luvulla kiihtyvään luontokatoon, ilmastonmuutokseen ja sukupuuttoaaltoon luo vahvan pohjan nuorille suunnatulle kiertue-esitykselle, joka kutsuu yleisönsä ihmeen äärelle. "

Alkuperäisteos Patrik Svensson

Ohjaus ja dramaturgia Tuomas Rinta-Panttila

Näyttämöllä Greta Lignell

Puvustus ja rekvisiitta Elina Riikonen

Tuottaja Hanna Sundman

Pituus 50 minuuttia

Esitysoikeus Agency North / Colombine Teaterförlag

Taustaa Viiruksen sivulta :

" Tuomas Rinta-Panttila on ohjaaja ja näyttelijä, joka tunnetaan vahvoista ja filosofisista näyttämöteoksistaan. Hänen ohjauksiaan on nähty muun muassa Kansallisteatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa, Oulun kaupunginteatterissa ja Teatteri Takomossa.

Greta Lignell valmistui näyttelijätyön maisteriksi Teatterikorkeakoulusta 2023. Hän on jo ehtinyt työskennellä lukuisissa projekteissa ja teattereissa, joihin lukeutuu Lilla Teatern, PuoliQ, Hangö Teaterträff, Teater Universum ja vapaa ryhmä Blaue Frau. "

Tänään tulossa: Tanssiteatteri Tsuumi: Gritty B & Improvisoidut iltamat

 Tänään tulossa: Tanssiteatteri Tsuumi: Gritty B & Improvisoidut iltamat Teatteri Avoimet ovet siis kutsuvat! 

8.–9.3.2024 kahden esityksen ilta 

Missä? Osoitteessa Erottajankatu 5, 00130 Helsinki. 

Kyltissä lukee. Teatteri Avoimet Ovet

Mistä on kyse? Tanssista. 

Milloin? Tänään klo 19-21, yhteiskesto noin 2 tuntia, sisältäen väliajan. (Huomenna matinea johon en mene.)

Vietin kansainvälistä naistenpäivää lukien. Sitten tanssien. Katsoen tanssia, ehkä. 

Yleisön pyynnöstä toteutetaan Gritty B ja Improvioidut iltamat -yhteisillan uusintaesitykset. Ihastusta herättänyt kokonaisuus nähdään Teatteri Avoimissa Ovissa. 

Tekijäkaartista : 

koreografia ja tanssi Johanna Elovaara ja Reetta-Kaisa Iles

musiikki Ville Rauhala

pukusuunnittelu ja lavastus Mirkka Nyrhinen

tekstit työryhmä ja Johanna Keinänen

kuvat Mortti Saarnia

tuotanto Tanssiteatteri Tsuumi ja työryhmä

Esittely Tanssiteatteri Tsuumin ja Teatteri Avointen ovien sivuilta: 

" Gritty B on bassotaajuuksien värittämä tanssillinen trippi tyttöyteen ja takaisin. Vahvasti liikkeeseen ja äänen luottava teos rakentuu näyttämölle kahden tanssijan ja sähköbasistin voimin. Gritty B sukeltaa kriittisesti mutta riemulla disconostalgiaan, aikaan jolloin sosiaalisen median tilalla oli vielä päiväkirja ja vessan seinä.

Työryhmä palaa omaan nuoruuteensa 80-luvun lankapuhelimien, minihameiden ja itse keksittyjen discohittien maailmaan. Teoksessa pohditaan nykyaikaa peilaten sitä esiintyjien omaan nuoruuteen. Voiko keski-ikäinen nainen vielä päivittää kehoidentiteettinsä tälle vuosikymmenelle?

Tanssintäyteinen ilta jatkuu Improvisoitujen iltamien merkeissä. Improvisoidut iltamat on tanssitaidetta, iltamaperinnettä ja elävää musiikkia yhdistävä kokonaisuus, jossa tanssijat ja muusikot heittäytyvät hetken vietäviksi kokonaisvaltaisesti ja sydämellä.

Nyt työryhmä astuu parrasvaloihin ja tekee kunniaa Gritty B -esitykselle tulkitsemalla yleisön kokemuksista käynnistyvän täysin uuden, kokoillan esityksen tässä ja nyt. Tule mukaan todistamaan miten tunnelmat, sävelmät, liikemailmat ja tarinat syntyvät yleisön silmien edessä. Mitä vain voi tapahtua – kaikki mitä näet ja kuulet, syntyy hetkessä! "

Teatteri Avoimet Ovet. Esitykset: 8.-9.3.2024

Lisää taustatietoa: 

" Gritty B on bassotaajuuksien värittämä tanssillinen trippi tyttöyteen ja takaisin. Vahvasti liikkeeseen ja äänen luottava teos rakentuu näyttämölle kahden tanssijan ja sähköbasistin voimin. Gritty B sukeltaa kriittisesti mutta riemulla disconostalgiaan, aikaan, jolloin sosiaalisen median tilalla oli vielä päiväkirja ja vessan seinä.

Työryhmä palaa omaan nuoruuteensa 80-luvun lankapuhelimien, minihameiden ja itse keksittyjen discohittien maailmaan. Teoksessa pohditaan nykyaikaa peilaten sitä esiintyjien omaan nuoruuteen. Voiko keski-ikäinen nainen vielä päivittää kehoidentiteettinsä tälle vuosikymmenelle?

Gritty B -teoksessa 80-luvulla nuoruuttaan eläneen kansan kollektiivista muistia kaivellaan ja mietitään sitä, kuinka muistoista muodostuva kansallinen identiteettimme on pitkälti tuontitavaraa. 80- ja 90-lukujen populaarikulttuurin nostama girlpower muovasi isosti erityisesti naisten maailmankuvaa ja ravisteli sukupuolirooleja jopa täällä pohjan perukoilla. "

 " Hiekkainen bolku – improvisoitu illan päätös

Tanssintäyteinen ilta jatkuu Improvisoitujen iltamien merkeissä. Improvisoidut iltamat on tanssitaidetta, iltamaperinnettä ja elävää musiikkia yhdistävä kokonaisuus, jossa tanssijat ja muusikot heittäytyvät hetken vietäviksi kokonaisvaltaisesti ja sydämellä.

Nyt työryhmä astuu parrasvaloihin ja tekee kunniaa Gritty B -esitykselle tulkitsemalla yleisön kokemuksista käynnistyvän täysin uuden, kokoillan esityksen tässä ja nyt. Tule mukaan todistamaan miten tunnelmat, sävelmät, liikemaailmat ja tarinat syntyvät yleisön silmien edessä. Mitä vain voi tapahtua – kaikki mitä näet ja kuulet, syntyy hetkessä! "

esiintyjät Heli Hartikainen, Sampo Kerola, Topi Korhonen, Salla Korja, Kaisa Niemi, Leena Nordberg, Samuli Nordberg, Hannu Oskala, Petri Prauda, Satu Rekola, Patrik Riipinen, Jarno Tastula

kuva: Mortti Saarnia

Olin tulessa teatterissa, tanssin talolla: &Fest – Focus Gent: ONE SONG: HISTOIRE(S) DU THÉATRE IV 6.3.2024

Olin tulessa teatterissa, tanssin talolla: &Fest – Focus Gent: ONE SONG: HISTOIRE(S) DU THÉATRE IV tänään 06.03.2023. 

2 esitystä, 5.3-6.3.2024. Kokonaiskesto 1 h (ei väliaikaa). Tilana Erkko-sali, Tanssin talo, Kaapelitehtaalla, Helsingissä. 

Esityskieli: englanti. Ikäsuositus: 12+

Varoitukset: Kovaäänistä musiikkia. Korvatulppia sai. 

Minkälainen on teatterihistoriasi, Miet Warlop?

Minkälainen on taidehistoriasi, Miet Warlop?

Huh huh, mikä hypnoottinen tanssitunti, yhden biisin variaatiota tanssin talolla. 

Suosittelen. Jos joskus jossain vielä... 

Kiitoksia lipusta! 

Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Ja hajua. Vähintäänkin Turkasta lähtien ovat nuoret näyttelijät ähisseet punasina ja juokseet lavalla ympyrää, mutta nyt sillä oli merkitystä myös esityksessä, osana esitystä, yhteisöä, kilpas, kilvoittelua. Kyllä reenaamisen Turkan esityksissä olisi saanut jättää sinne kulisseihin ja ennen esitystä. Ja kaikille tasapuolisesti, eikä naisia nöyryyttäen. 

Mistäköhän iso-T tuli mieleen. 

Sillä tämä oli hyvä esitys, freesi. 

Ainoastaan valot oli hirveät ja sattuivat silmään. 

Teosesittely oli Tanssin talon aulassa ennen esityksiä. Siitä sai olla välittämättä ja mennä esitykseen säkki päässä. 

Kuva: Michiel Devijver

ESITTELY

" Alkukantainen kutsu absurdeihin maratonbileisiin.

15 esiintyjää astuu lavalle soittamaan samaa kappaletta yhä uudestaan. Kommentaattori huutaa välissä megafoniin. Hengästyttävä meno jatkuu läpi esityksen ja taivuttelee mukaan rytmiin.

New York Timesin vuoden 2022 parhaimpiin esityksiin valikoitu ja Avignon-festivaalilla läpimurtonsa tehnyt ONE SONG: Histoire(s) du Théâtre IV sijaitsee jossain tanssimaratonin, kilpailun ja festivaalin välimaastossa. Se on villi ja koskettava metafora elämän vuorovesistä, ja käsittelee kuin varkain samanaikaisesti jäähyväisiä, elämää ja kuolemaa – toivoa sekä uudelleen syntymistä.

ONE SONG on osa hollantilais-belgialaisen teatterin NTGentin Histoire(s) du Théâtre IV -sarjaa, jossa ohjaajat kutsutaan tekemään teoksia, jotka kertovat heidän oman tarinansa teatterintekijöinä. Miet Warlop on belgialainen ohjaaja ja esittävän taiteen tekijä, joka tunnetaan visuaalisesti vangitsevista poikkitaiteellisista teoksistaan. Hän haastaa teoksillaan teatterin perinteitä, sekoittaen eri taiteenaloja yllättäviin ja epätyypillisiin keskustelunaiheisiin.

“A PRIMAL SCREAM AND VISUAL BOMBSHELL”

– DEMORGEN

Esityksen järjestää Espoon Teatteri. Tapahtuma on osa Espoon Teatterin &Fest – Focus Gent -festivaalin ohjelmistoa. &Fest – Focus Gent on & Espoon teatterin tuottama uusi esittävän taiteen festivaali, joka levittäytyy pääkaupunkiseudulle 5.–28. maaliskuuta 28. Ohjelmistossa on kuusi ajankohtaista teosta eurooppalaisen teatteriskenen ytimestä, Gentistä.

TEKIJÄT

Esiintyjät: Simon Beeckaert, Elisabeth Klinck, Willem Lenaerts/Gilles Vandecaveye-Pinoy, Milan Schudel, Melvin Slabbinck, Joppe Tanghe, Karin Tanghe, Wietse Tanghe, sekä Stanislas Bruynseels, Rint Dens †, Judith Engelen, Marius Lefever, Luka Mariën, Flora Van Canneyt, Max Colonne

Teksti: Miet Warlop (neuvonantajanaan Jeroen Olyslaegers)

Konsepti, ohjaus ja lavastussuunnittelu: Miet Warlop

Musiikki: Maarten Van Cauwenberghe sekä koko työryhmä

Puvustus: Carol Piron ja Filles à Papa

Valosuunnittelu: Dennis Diels

Dramaturgia: Giacomo Bisordi

Dramaturgian assistentti: Kaatje De Geest

Tuotantopäällikkö: Greet Prové

Tekninen tuotanto, näyttämömestari: Oliver Houttekiet, Patrick Vanderhaegen

Kiertuetuotanto: Carla Beeckmans

Tekninen henkilökunta: Flup Beys, Dietrich Lerooij, Gilles Roosen, Bart Van Hoydonck, Raf Willems, Laurent Ysebaert, Pieter Kinoli, Bart Vincent, John Hellinx, Jurgen Techel, Laura Vayssier

Toteutus, rekvisiitta ja puvut: Ateliers NTGent

Kiitokset: Kris Auman, Imran Alam, Barbara Vackier, Jasper Houttekiet, de familie Warlop, Rossana Miele, Lotte Van Craeynest, Christel Simons, Patrick Vanderhaegen, Diana Campbell Betancourt

Tuotanto: NTGent, Miet Warlop / Irene Wool vzw

Yhteistuotanto: Festival d'Avignon, DE SINGEL (Antwerp), Tandem Scène Nationale (Arras-Douai), Théâtre Dijon Bourgogne Centre dramatique national, HAU Hebbel am Ufer Berlin, La Comédie de Valence - Centre dramatique national Drôme - Ardèche, Teatre Lliure (Barcelona)

Tukijat: De Vlaamse Overheid, de stad Gent, Tax Shelter van de Belgische Federale Overheid

Jakelu ja tiedotus: Frans Brood Productions