Teatterin lumoa - kuvallinen teatteriblogini

Teatterin lumoa - Satu Ylävaaran kuvallinen teatteriblogi

perjantai 23. marraskuuta 2018

Huh huh miten intiimiä & intensiivistä ol hetket Rakastaja Lauri Tilkasen kanssa Teatteri Jurkassa

Varsinainen sänkykamaridraama, taistelun tanner, huohottava komedia tämä Harold Pinterin näytelmä Rakastaja. Teatteri Jurkka sopii oikein tällaisen läheisen produktion esityspaikaksi. Sänkypeitto on mitä kauneinta merenvihreää, kuten Angelikan silmät, ja vastavärinä on alla olevat lakanat. Vaikka olin tullut tiiraamaan miltä näyttää Lauri Tilkanen lavalla, niin Milla Kangas dominoi tavalla josta von Sacher-Masoch'kin voihkisi. Hän on ylhäinen, posh ja dominoiva - kutenWanda tuosta Venus turkiksissa -teoksessa ja ei ole sitä ollenkaan. Rooleja ja valtasuhteita käännettiin kuin lettuja nopsalla syötöllä. Ehkäpä Bunuelin elokuvan Päiväperhon suuntaan, jossa myös valtaa käännetään ja anastetaan, eikä mikään ole sitä miltä näyttää.... Mainoskuvissa ja julisteissa nainen juo kahvia ja katsoo merkitsevästi hymyillen katsojaan - iltapäiväkahvilla, wink wink, ajattelen, vaikka se onkin nice cup of tea - brittiläistä teenjuontia. Perusasetelmana se voi olla ikävä tyydyttämätön kotirouva jonka mies joka katoaa cityyn töihin, mies joka omistaa talon keskellä ei mitään, kyläpahasessa. Tai ehkä naisella on ikävä, ikävä olla, ikävä...

Eilinen 22.11.2018 oli appelsiinintuoksuine: Laitan tähän vain esitunnelmat, kuvat ja yleisökeskustelun. Huh huh miten intiimiä & intensiivistä oli hetket Rakastaja'n Lauri Tilkasen kanssa. Mietin miten muistavat nämä kaikki vuorosanat ja tällä rytmillä, syötllä, tykityksellä ja suunnan, vauhdin muutoksilla, hidastuksilla. Mutta ei haittaa vaikka jostain jää jotain pois kun kumppanina lavalla on ihminen johon voi luottaa. Tämä poppoo teki 10 vuotta sitten samalla naisituksella miehityksellä saman näytelmän teakkiin. Nuorina. Näytelmää esitettiin muutaman kerran. Paitsi nyt tullaan, ja loppuunmyydyille saleille, hamaan tulevaisuuteen asti. Tai ainakin helmikuuhun. Teakin proggiksesta on muistoina videopätkät joita heijastetaan taustalle.

Näin tämän omalla piletillä niin paneudun paremmin - tai pahemmin - juttuun seuraavalla kerralla...

tekijäloota:


Ohjaus: Essi Rossi
Suomennos: Juha Siltanen
Skenografia: Aino Koski
Äänisuunnittelu: Pauli Riikonen
Valosuunnittelu: Saku Kaukiainen

Näyttämöllä: Milla Kangas, Lauri Tilkanen

Kesto 1 h (ei väliaikaa)





Tilkanen ja Kangas, ohjaaja Rossi oikealla yleisökeskustelussa








#jurkkalive eli yleisökeskustelu eiliseltä:

asiaan liittyviä: