Teatterin lumoa - kuvallinen teatteriblogini

Teatterin lumoa - Satu Ylävaaran kuvallinen teatteriblogi
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aleksis Kivi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aleksis Kivi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 23. helmikuuta 2022

Kansallisteatterin päälavalla klovnit Mike ja Zin puristavat esitykseen kaiken Aleksis Kivestä ihmisenä, yhdessä tuotannonsa esittelyn kanssa, erityisesti Canzio on vimpan päälle sisäistetty. Tämä jos mikä syntyy yhdessä yleisön kanssa, ja yleisö hytkyy nauruja

Vihdoinkin tänään Red Nose Company feat. Avanti! yhteistyön ensi-ilta Aleksis Kivi Kansallisteatterissa.  Kansallisteatterin päälavalla klovnit Mike ja Zin puristavat esitykseen kaiken Aleksis Kivestä ihmisenä, yhdessä tuotannonsa esittelyn kanssa, erityisesti Canzio on vimpan päälle sisäistetty. 

#välitaukotviitti 

Tämä jos mikä syntyy yhdessä yleisön kanssa, ja yleisö hytkyy nauruja.

Torstaina 17.02.2022 siis kantaesitys, lavalla Mike ja Zin. Sekä musiikki. Mike ja Zin eivät soita soittimiaan koko esityksen ajan, vaan lavalla on muita musikantteja: hanuristi, joka edustaa kansanmusiikkia, rahvasta, miestä sekä viulistit ja sellistit, jotka edustavat klassista musiikkia, parempaa väkeä, naisia. Tietenkin nämä maukkaasti risteytyvät hekumallisiin sovituksiin. 

Vasta toinen teatterikäynti tänä vuonna, koska se on ollut kiellettyä tähän asti. Ensimmäinen teateriesitys Helsingissä, jonne pääsin.

Ja onneksi pääsin. 

Tämä esitys nimeltä Aleksis Kivi on Red Nose Companyn kahden punannenän, Miken ja Zinin aikuisin tuotos, muttei suinkaan tylsin! Nyt ollaan 150 vuotta vähintään täyttävän Suomen Kansallisteatterin päälavalla, isolla stagella, eikä missään kansankoulun homeisessa nurkassa! 

Vaikka taidetta saa, ja pitääkin viedä, ja tuoda myös pikkupaikkakuntien pieniin paikkoihin. Mutta ei homekouluihin! Lavalla on klownien tuttu metallirakennelma suljettuine punaisine sametiverhoinen. Kaikki magia tapahtuu sen edessä, takana, sivuilla. Ja myös yllä.

Koska paikalla on muusikoita kaksi ryhmää, niin lavalla kaksi Aleksis Kiveä. Tai Kullervoa. Tai Leaa. Vapain käsin, vaikka välillä myös omaan skittaan tartutaan. 

Huumori syntyy käsikirjoituksesta, yleisön vastaanotosta, fiiliksestä, tunnelmasta. Kun rytmi on oikea, vaikka ei aina tiedetä minne mennään, ja miksi. Tämä teos avaa upeasti kauden, kun saa nauraa täysin palkein tyrskyen, ja myös itkien. 


Seitsemän veljeksen parhain kohta näytellään niin dramaattisesti ja goottilaisesti, että tunnen otsasuonen kohta puhkeavan. 

Teos on mainio ja varsinkin itsenäinen jatko Juha Hurmeen Making of Lealle, jota kävin tiiraamassa tiuhaan KOM-teatterissa taannoin. 



Teos on feministinen: 


Miksei ole vieläkään patsasta Charlotta Lönnqvistille, joka on Kiven suuri tukija, hyväntekijä, mesenaatti, joka antoi katon pään päälle, syötti ja antoi työrauhan.

Ironisesti muistetaan Emilie Bergbomia, joka teki teatterissa kaikkea, kirjanpidosta vaatteisiin ja kulisseihin. Mutta vain hänen veljensä muistetaan.... Making of Leassa sai Emilie oman äänen, takaisin.

Kansallisteatterin aulassa sekä Emilie että Kaarlo Bergbom toivottavat permantorahvaat tervetulleiksi. Patsaan muodoissa, ehkä haamuina. 

Kivellä oli uskomaton määrä hienoja naisrolleja, naisia päähenkilöinä kirjoissaan. Ei tosin 7 veljeksessä. 


Välillä puhutaan Kiven aikaista kieltä kuten rolli ja niittu. 

Sain lipun Kansallisteatterilta, ja olen tyytyväinen. 

Suosittelen 
4/5 tähteä tai 6/5 tähteä. 









Aleksis Kivi Komedia miehestä, josta tuli monumentti 
 EVA BUCHWALD, TIMO RUUSKANEN, LINDA WALLGREN JA TUUKKA VASAMA 
 

Näyttämö Suuri näyttämö 
Kesto noin 2 h 15 min Sisältää väliajan 



Tekijäloota:


NÄYTTELIJÄT JA TYÖRYHMÄ 
Näyttelijät Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama 

Harmonikka, musiikin johto Niko Kumpuvaara 

Jousikvartetti (Kamariorkesteri Avanti!) Eriikka Maalismaa / Terhi Paldanius / Tommi Asplund (viulu), Olga Reskalenko / Santtu Podzniakov (alttoviulu) / Joasia Cieślak (sello) 

Teksti ja dramaturgia Eva Buchwald, Timo Ruuskanen, Linda Wallgren ja Tuukka Vasama 

Ohjaus Timo Ruuskanen, Linda Wallgren ja Tuukka Vasama Dramaturgi Eva Buchwald Lavastus ja pukusuunnittelu Tarja Simone Valosuunnittelu Ville Virtanen Musiikin sovitus Marzi Nyman ja Niko Kumpuvaara  



Mitä Kansallisteatterin sivulla kerrotaan: 


"Red Nose Company feat. Avanti! Tätä on odotettu! Red Nose Company ja Kansallisteatteri tuovat yhdessä Suurelle näyttämölle Aleksis Kiven elämän ja teokset yhdessä paketissa. 
 
Miksi juuri Kivi on nostettu jalustalle maassamme? Millaisen hinnan tinkimätön taiteelle omistautuminen ja oman tiensä kulkeminen langetti kirjailijalle itselleen maksettavaksi? Aleksis Kivi liikkuu kansalliskirjailijaan liittyvien teemojen parissa kuolemasta rakkauteen, eksistentialismista rahaan ja luonnosta modernin maailman ongelmiin. Esitys kertoo myös kirjailijan vähemmän tunnetuista puolista sekä hänen elämäänsä vaikuttaneista ihmisistä, joiden ansiosta Kivi saattoi olla se taiteilija, joka tahtoi olla. Näyttämöllä nähdään tietenkin seitsemän veljestä ja Nummisuutarien Esko. 

Ansaitun paikkansa saavat myös Kiven vahvat naisroolit, kuten Lea, jonka nimeä kantavan näytelmän kantaesityksestä (1869) suomalaisen teatterin katsotaan alkaneen. 

Näyttelijät Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama tunnetaan oivaltavista klassikkotulkinnoistaan ja saumattomasta yhteispelistään. Heidän klovnitulkintansa Kari Hotakaisen, Ilmari Kiannon ja Miguel de Cervantesin teoksista ovat tavoittaneet yli 40 000 suomalaista. Esityksen ohjaa näyttelijöiden kanssa yhdessä Linda Wallgren, jonka Kivi-tulkintoja on nähty vastikään Turussa ja Lahdessa. Huumoria ja leikkimielisyyttä säteilevä esitys nostaa esiin Kiven monipuolisuuden kielenkäyttäjänä ja tyylitaiturina. Käsikirjoitus on luotu yhteistyössä Kansallisteatterin dramaturgin Eva Buchwaldin kanssa. Lyyrisen tekstin rinnalla soi kamariorkesteri Avantin jousikvartetti, jota johtaa haitaristi Niko Kumpuvaara. 

 Yhteistuotannossa ovat Kansallisteatterin ja Red Nose Companyn lisäksi mukana Jyväskylän Kaupunginteatteri, Lahden Kaupunginteatteri, Kuopion Kaupunginteatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Turun Kaupunginteatteri sekä Kamariorkesteri Avanti! 

Kantaesitys Suurella näyttämöllä 17.2.2022 

 
Kymmenen näytäntöä Kansallisteatterissa. Esitys jatkaa Kansallisteatterista kiertueelle eri puolille Suomea. "


Hyvä, että jatkaa. Perkele!



 Sosialistisesta mediastani:

Linkkejä:
https://t.co/Rto5GMbBdP Wäinö Aaltosen veistämä Aleksis Kiven muistopatsas mietiskelee yksin sateessa.
Mutta mitä tuumasi itse Alexis Kivi väliajalla Kansallisteatterissa tästä Red Nose Companyn tuotoksesta nimeltä Aleksis Kivi? https://t.co/MApBHA0NeB
klo
Tunnisteet: , , , , ,

keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Aleksis Kiven päivänä Sari Melleri lausuhe loppumonologin näytelmästä Lea, ja Making of Lea, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla

Tämä päivä 10.10.2019 se on ollu yhtä juhlaa, ja kuoharin kittaamista kili kili kuplivaa! Aloitimme Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalista, jossa Aleksis Kiven päivänä nostimme lasin kuoharia - siis kuohuviiniä, kuohari ei tässä tarkoita ammattia. Vaikka Kiveen liittyisikin. Näimme siellä mm Sara Mellerin spektaakkelinomaisen esityksen, Lean loppumonologin näytelmästä Making of Lea.


Upea, maaginen, koominen ja herkkä Lean loppumonologi Charlotte Raan aksentilla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa, esittäjänä, jakajana ja diivana ainutlaatuinen Sara Melleri lausuhi. 10.10.2019 Stenan eli Aleksis Kiven pänä.






Aleksis Kivi ja suomalaisen teatterin synty


"Aleksis Kiven päivän matineassa juhlistetaan Lea-näytelmän kantaesityksen 150-vuotisjuhlavuotta ja julkistetaan Kiven neljän pienoisnäytelmän uusi kriittinen editio: Yö ja päivä. Lea. Alma. Margareta. Kriittinen editio. Toim. Pentti Paavolainen (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Juhani Niemi ja Jyrki Nummi. SKS 2019.

Ohjelma

Tervetuloa! toimituspäällikkö Sakari Katajamäki

Lea ja suomalaisen näytelmän kevät, päädramaturgi Juhani Koivisto

Näyttämökelpoisuus ja sukupuoli – näkökulmia Aleksis Kiven naisroolien esittämiseen, professori Hanna Suutela

Kiven pienoisnäytelmät ja suomalainen teatteri, dosentti Pentti Paavolainen
Charlotte Raan monologi Making of Lea -esityksestä, näyttelijä Sara Melleri

Malja Aleksis Kivelle ja Lean 150-vuotiaalle ensiesitykselle!"


Aleksis Kivi kirjoitti yllättävän monta kirjaa ja tarinaa, joidenka pääosassa on nainen. Tilaisuudessa julkaistussa neljän pienoisnäytelmän kriittisessä editiossa kolme neljästä on myös otsikoitu naisen nimeksi. Myös neljäskin voisi otsikoida päähenkilönsä mukaan.

Tunsiko Kiwi tuon Ivanhoen? Jossa rinssi kohtaa Rebekan, joka on eksotisoitu, erotisoitu. Miehinen katse, seksismi. La belle juive, kaunis juutalaisnainen.

Loppumonologin tärkeys, miksi monologeja pitäisi poistaa näytelmästä? Eihän oopperastakaan poisteta aarioita!

Emme tiedä, miksi oikein Aleksis Stenvalli ei tullut Making of Lean enskariin. Saamme ainakin sen seitsemän selitystä. Eikö ollut housuja eikö riihikuivaa, hävettikö, nöyryyttikö. Jännittikö, että yleisö ei pidä, ettei karvostelijat pidä. Ettei yleisö ymmärrä, ettei yleisö uskalla ymmärtää taidetta, jos sirkus, saksalainen silmänkääntäminen ja humpuuki on helpompaa kuin näyttämötaide. Entä jos huomaa oman täydellisyyden, entä jos huomaa omat virheet. Jos tulkinta on väärä? Valtavat ennakkoodotukset? Jos umpiruotsalainen Raa sekoaa, siis myös sanoissa? Pelkäsikö epäonnistumista? Oliko huonossa hapessa? Charlotte Raa´ta kyllä juhlittiin, jumalattarena ja suuren maailman diivana. Miksi kiinnitettiin huomiota, ettei Raa osaa suomea? Lauloivathan oopperalaulajat sujuvasti italiaa, vaikkeivät ymmärtäneet höykäsen pölähtävää mistä laulavat. (Lea ja suomalaisen näytelmän kevät, päädramaturgi Juhani Koivisto).

Täytyykö päähenkilön olla nainen? Siis onko Leaa näyttelevä ihminen olla mies, kuten tähän asti. Miksi. Miksei nainen? Näyttämökelpoisuus? Kuka esittää, kuka valitsee? Miesten rollit on slevät, mutta kuka tyttö Suomesta tekee?
(Näyttämökelpoisuus ja sukupuoli – näkökulmia Aleksis Kiven naisroolien esittämiseen, professori Hanna Suutela )

Hirveän hauskaa oli tieto, että 8.5. esiintyi illusionisti, jolloin Lean esitys perutaan.... vrt Making of Lean saksalainen avantgarde yliluonnollinen ekloplasmashow....

" Lea on Aleksis Kiven kirjoittama näytelmä, jonka ensi-ilta oli 10. toukokuuta 1869 Helsingin Nya Teaternissa. Se oli ensimmäinen teatterilavoilla virallisesti esitetty Kiven näytelmä, jolla oli suuri merkitys koko suomenkielisen ammattiteatterin syntymiselle. Lea osoitti, että vakavasti otettavaa ja laadukasta teatteria voidaan tehdä myös suomeksi. Näytelmän synnyttämän innostuksen johdosta perustettiin samana syksynä Suomalainen Seura, jonka draamaosastosta puolestaan syntyi vuonna 1872 nykyisen Kansallisteatterin edeltäjä Suomalainen Teatteri. " wikipedia Lea 




tämä on käsittelemätön kuva, aito hetki, Saran, Lean ilme 

Sosialistisesta mediastani:








Juha Hurne: Making of Lea spektaakkeli Kom-teatterissa ensi-ilta ja kantaesitys 15.02.2019 tänään #MakingofLea @kom_teatteri Hurmeinen, hurmoshenkinen, hurmoksellinen ja huru-ukkojakin huru mykke. Aleksis Kiwen aikaan julkaistiin Lajien synty ja Liisa ihmemaassa. Hurme itse kapellimestarina taikoi esiin sekä informatiivista ajankuvaa ja vekkulia kekkulointia. Julisteen poptaiteesta näyttämön mykkäelokuvan, länkkärin ja amerikkalaiseen tv shown virittämään / värittämään loisteliaaseen näyttelemiseen, jossa jokainen sai olla vuorollaan parrasvaloissa - halvoissa kulisseissa. Monia yhtymäkohtia tähän aikaan. Suomen kiälen juhlaa... Näin tämän nyt toisen kerran. #SaraMelleri @saramelleri ja #PaavoKinnunen vierailevina tähtinä. Juha Hurme on mahduttamisen ja virittämisen mestari. Kaikessa mitä hän tekee on läsnä sekä lämpö että hulluus. Hulluus ottaa riskejä, tehdä omannäköistä, viihdyttävää ja haastavaa historiantutkimusta, kirjallisuudentutkimusta, kansanperinnettä, pölhöyttä. #kantaesitys #enskari #ensiilta #JuhaHurme #teatterinlumoa #teatterissa #teatterinlumoa2019, #theater #theatre #perfect #theateradvert #theatreAdvert #theaterposter #helsinki #finland ensi-illassa. Ensimmäinen kuva Alexis Kiven pysti Kansallisteatterissa. Lisäsin vain hymyn. Voittajan on helppo hymyillä. Näin 150 vuoden päästä.
Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu







Ihana, hölmö, jännittävä ja älykäs Making of Lea ennakko spektaakkeli Kom-teatterissa 13.02.2019 @kom_teatteri #KomTeatterissa #KomTeatteri #MakingofLea #väliaikatviitti #välitaukotviitti Mukavaa kuulla saksankieltä niin tässä kuin Harrietissakin. Mukavaa päästä taas kuun pimeämmälle puolelle Lucifeeruksen kanssa... Saapasnahka-torni väliviivalla on nii huikea kirjassa ja kuvituksena ja teatterissa Ryhmis, 2017 Suokissa ja Turun kaupunginteatterissa 2017-2018. Aleksis Kiwen pöksyjen vyötärö on hyvin alhaakka, niin tässäkin kuin Ateriassa, Juho Milonoff on oikein sopeva Alexis Stenvall. Mainioksi havaittu esitys, kutsuvieras kiittää ja kumartaa - vaikka silloin pyllistää toiseen suuntaan. Jokainen saa vuorollaan loistaa, @saramelleri #SaraMelleri (tuttu Pesärikosta) on suuri ruotsalainen näyttelijätär, diiva joka esittää Leaa, pääroolia, osaamatta sanaakaan Suomea. Paavo Kinnunen on tuttu Lauri Maijalan 7 veljeksestä, ja tässä hän ön Kaarlo Bergblom, joka ei ehi lukea seitsemän miestä -romaanin kässäriä. Esityksen jälkeen Juha Hurme selitti taustaa, kuinka on viettänyt 18 vuotta Aleksis Kiven näytelmän Lean kanssa. Translitteroin keskustelua tuonnempana blogiin. #teatterinlumoa #teatterinlumoa2019 #teatterissa #teatteri. Huimaa oli naisten vahva läsnäolo ja ääni teatterintekemisessä, kun aikakaudella miehet vetivät myös naistenroolit. Ja Kiwi halusi Leaksi ehdottomasti naisen. Näin ymmärsin Pentti Paavolaisen ohjelmasta., jonka kuuntelin @yleareena'sta.
Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu

mitä tapahtui SKS:llä ennen Leaa?










klo
Tunnisteet: , , , , , , , ,
Sijainti: Hallituskatu 1, 00170 Helsinki, Suomi

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Juha Hurme ja Teemu Keskisarja puhuivat KOM-teatterissa Aleksis Kiven merkityksestä

Kuinka hyvä vainu olikaan nenättömällä miehellä, Malakias Costianderilla, joka vainusi Aleksis Stenvallin taidot silloiseen Aidolsiin...

Nälkäteatterin spektaakelin jälkeen oli pausi, ja sitten lavalla, konfettien, serpentiinin ja synttäritorvien ympäröimänä Juha Hurme ja Teemu Keskisarja puhuivat.

Aleksi Kivi oli oikeastaan, Keskisarjan mukaan, alkoholin oikeinkäyttäjä, en muista nyt kuka ryyppäsi enemmän kuin Kivi, Kivi taisi olla keskiverto juomisessa opiskelijoiden joukossa Helsingforsissa. Mutta alkoholi vaikutti Kiveen, jolla parikin kertaa lavantauti, aliravitsemus, köyhyys, velkaisuus sun muut heikensivät miestä.
Kestikievarit Lohjalla ja Siuntiossa olivat silloin tällöin irtiottoja. Ravintoloissa tai viinan äärellä hän kuuli meheviä juttuja.
Samoja juttuja hän oli kuullut lapsesta saakka. Näitä on mm Seitsemässä veljeksessä. Lentäviä lauseita ja muita hän keräs, oman aikansa kertojamestareiden tarinoita, välitti niitä eteenpäin - ei niinkuin Lönnrot, kuten Keskisarja sanoo, Lönnrot, joka meni merta edemmäs kalaan kaivamaan itkuvirsiä Vienan Karjalasta.

Pääsemme myös post-sipilän Suomeen!

Kivi oli työnteon totaalikieltäytyjä - miten se oli mahdollista köyhälle miehekke 1850-1860-luvun Suomessa? Oli kerran paimenessa, sen jälkeen ei tuntiakaan oikeassa työssä...

Nälkäteatterin esittämä Lea päivänäytöksessä Kom-teatterissa 09.03. Sekä Juha Hurme ja Teemu Keskisarja







Haastattelut juutuupissani:





kuvakaappaus Nurmijärven sivulta, linkki ei ole biossa vaan alhaalla tviitissä:




klo
Tunnisteet: , , , , ,

Nälkäteatterin esittämä Lea päivänäytöksessä Kom-teatterissa 09.03. Sekä Juha Hurme ja Teemu Keskisarja

Tämän Aleksis Kiven tunnin mittaisen näytelmän Lea näin nyt ensimmäistä kertaa. ( Aiemmin näin Nälkäteatterin esittämän Kiven Kihlauksen Oodin, keskuskirjaston avajaisissa - mitenkäs muulloin kuin itsenäisyyspäivänä.) Tänään on tuplasti Leaa, illalla on Making of Lea, jota olen tätä ennen nähnyt kolmasti. Mitä Kivi halusi kertoa tällä? Entäpä Hurme? Juha Hurme myös näytteli Lean isää, itsekästä koronkiskuria. Kun Dostojevskin Rikos ja rangaistus on yhdenlainen tarina köyhyydestä ja hyväksikäytöstä. Niin tässä on toinen, toisenlainen. Mitä ateisti tästä ajattelee. Miksi Kivi halusi tällaiset puitteet?

Oliko se opettavainen tarina? Eläinfaabeli, jossa leijona oli hiljaa. Miksi virtahepo oli huoneessa, tai siis leijona. Voiko elämänsä suuntaa muuttaa. Voiko arvomaailmaa tutkailla uudelleen? Ja ennen kaikkea, saako nuori nainen rakastaa ketä haluaa? Vaikuttaa itse kohtaloonsa?

Nälkäteatterin esittämä Lea päivänäytöksessä Kom-teatterissa lauvantaina 09.03.2019

Miksi hihhulit puitteet? Oliko Kivi kuten Pasolini joka aikansa kuluks plarasi raamattua hotellihuoneessa. Tai tuskimpa hän hotelleissa kävi. Ei olisi ollut varaa. Silloinkaan.

Vai oliko pseudoraamatulliset puitteet oiva hämäys ja suojakeino sensuuria, ja muuta ahdasmielisyyttä vastaan, hm... Ettei ketään loukata. Että ollaan puolivillaisia ja harmittomia.

Hurme pyöräyttää Leassa nämä väärä- ja oikeauskoiset symboloimaan fennomaaneja ja heidän vastustajiaan. Tai hetkinen, niinhän Alexis Stenvall itte teki.

Hurme liittää tämän hupailun, ja suuren muutostarinan kertomaan meidän ajastamme, Odinin pojista, jotka eivät tiedä isänsä nimeä - vaikkei olla edes kompakysymyksessä. Ja pakkoruotsin pelkääjistä. Ja yleensäkin ääliönationalisteista, jotka eivät lintukotomme ja temmellyskenttämme historiaa edes tiedä.

Enää kylteissämme liikenteessä, katukylteissä, kadunkulmissa ei lue kolmella kielellä kadunnimi - nyt kun venäjänkielinen nimi on tiputettu pois. Mutta Suomi ja Helsingfors on monikielinen ja -kulttuurinen pitäjä, sekä pikkukaupunki ja pääkaupunki, jossa voi nauttia kummistakin eduista.

Nälkäteatterin versiossa Lean sulhanen oli mainio barokkimainen konna, ja Lea itse eloveena-tyttö, täysin päinvastaisen värinen kuten Making of Lean, ja vastaavien joissa Lea oli la belle juive, kaunis juutalaistyttö -tyyppi. Nälkäteatterin Lea omistaa kaikki sankarittaren hyveet.
Mikäs siinä.

Voi tarinan näinkin kertoa.

Koko Making of Lea on ylistys suomenkielisen teatterin syntyyn. Kuinka vaikeata kaikki oli. Kuinka ruotsinkielinen eliitti vihasi ja halveksi suomenkieltä - vaikka Suomessa asui. Hurme ei hyökkää bättre folkia, suomenruotsalaisia vastaan vaan näytelmä on alatekstin mukaan kaikkien puolella eikä ketään vastaan. Ne ruotsinkieliset ahdasmieliset Meurmanista Ahlqvistiin esitetään typerinä, luovuuden ja taiteen jarruna.

Hurme ei myöskään täysin lyttää valetohtoreita, jos heidän kummallinen tapansa tuottaa potilaalle helpotusta - vaikka plaseboa, kaivovettä juomalla. Mutta saako siitä kiskos tuollaista hintaa? Ja valelääkäri myös juottaa viinaa - vaikka hänelle maksetaan, että Kiwi pysyisi juomatta.

Nälkäteatterin spektaakelin jälkeen oli pausi, ja sitten lavalla, konfettien, serpentiinin ja synttäritorvien ympäröimänä Juha Hurme ja Teemu Keskisarja puhuivat. Ne videot on vielä tekemättä, mutta tässä instagramissani olleet videopätkät sekä tviititit. Instagramiin mahtuu maxim 10 videopätkää, kun taas twitteriin vain yksi videopätkä. Revi siitä.



Juha Hurme ja Teemu Keskisarja, välissään Aleksis Kiven henki ja konfetit


Kom-teatterissa harvinaisen innovatiivista keskustelua ja tiedonvaihtoa Aleksis Kiven Lea näytelmän tiimoilta - tulossa.... siitä videoni:


ja instani:

Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu 







asiaan liittyvät ja liittymättömät tviittini:
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 9. maaliskuuta 2019





klo
Tunnisteet: , , , , , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)