Tulossa teatterista: Viirus teatterilla Diptyk ⭐⭐⭐⭐⭐

Tulossa teatterista: Viirus teatterilla Diptyk ⭐⭐⭐⭐⭐. Näytäntökausi 28.02-02.05. 

Viirus teatterilla Diptyk 11.03.2025: Tämä on kova teatterivuosi. Tämä on kova vuosi muutenkin. On aina mukava tai tärkeää nenää Viiruksen säkki päässä. Toki mielessä hehkui Hannah Wilken motto:

“Gorgeous people die too”

Viiruksen Diptyk on suositeltavaa, vaikka esitys on rankka, todellinen. Naurujakin löytyy ja saa. Perheenjäsen kun meillä sairastui jouluna, ja joulu jäi kesken, mutta nyt hän on kuntoutumassa parin kk jälkeen. Niin eri sairaalat ovat tulleet tutuiksi. Myös tässä on sairaalan kuvastoa. 

Krediitit, tekijätieto-lista on harvinaisen pitkä, koska mukana on mm videotykitystä, joka puolustaa paikkaansa, miltä kokee kun 1. kertaa kokee sairaalan, shokin, ja miten kerrat toistivat. 

Enimmäkseen ruotsinkielinen esitys on käännetty suomeksi ja englanniksi, lavan yläpuolella on käännökset kuten oopperassa. Käännös on ihan paikoillaan, koska osaltaan sairaalatermistöä. Tarinassa on kaksi sisarta, joista toinen, terve, aloittaa kertomisen. On myös äitiä ja sairaalan henkilöitä.

Teos jakaantuu lahteen osaan. 1. Hyvä kuolema ja 2. sitten tanssitaan ja siivotaan. 1. osassa päähenkilömme (upea Maria Ahlroth, välillä myös gorgeous) on sairastunut syöpään, ja olemme vaiheessa, jossa haluaa palliatiivista hoitoa, hän haluaa kuolla kotona, inhimillisesti. 

1. En god död – A good death 

    2. Jag vill se oss dansa och städa – I want to see us dancing and cleaning

#viirusteater #teaterviirus #viirusteater2025 #teaterviirus2025

 #teatterivuoteni2025 #teatterivuosi2025 #teatteri #theatre #theater #teatterissa 

Kuolema länsimaisessa taiteessa. Taiteen kuolema, rajoitusten vuoksi, rahoitusten leikkausten vuoksi. Minulle Hannah Wilken valokuvataide tuli tutuksi 27 vuotta sitten, kun taidekurssilainen kertoi Wilken vaikutuksesta. Olen tehnyt myös goottilaisen matkan George Sandin ja Chopinin turistirysä-Majorkalle, joten nämä ysäri-muistot kummittelivat mielessä - teoksessa soi Chopinin Hautajaismarssi, mutta sekin on vain osa teosta, sävelteosta. 

Teoksen Diptyk laadukas ohjelmavihko on yksinkertainen taiteltu esite, jossa on avattavat kannet, painotuote, joka näyttää kortilta, jossa valkoinen pohja on pysäyttävä. Onko se parane pian -kortti, vaiko että saat toivomasi, että kärsimyksesi vähenee. Että saat arvokkaan, valitsemasi lähdön. Että et ole yksin. 

Samalla kortti voi keskustella maalauksen Ad Astra peilikuvana. Kun Gallen-Kallelan maalauksessa alaston tyttö syleilee taivasta tuuhein hiuksin, niin Diptykin julisteessa kahdessa kuvassa ensimmäisessä nainen on, istuu sairaalan sinisessä. Toisessa kuvassa naista ei ole. 

Sain lipun, kiitoksia! 

4/5

Eikun 5/5

Tekijäloota:

Ohjaus & käsikirjoitus: Minna Lund

Käsikirjoituksen käännös ruotsiksi: David Sandqvist

Tekstitys englanniksi: Sarka Hantula

Näyttämöllä: Maria Ahlroth, Oskar Pöysti, Jessica Raita ja Lilli Sukula-Lindblom.

Lavastus-suunnittelu: Riku Suvitie

Valosuunnittelu: Tuomas Honkanen

Äänisuunnittelu: Axel Ridberg

Pukusuunnittelu: Mirva Mietala

Diptyk

“Gorgeous people die too”

(Hannah Wilke)

Lue lisää Viiruksen sivulta:. 

" Diptyykillä tarkoitetaan taideteosta, joka koostuu kahdesta osasta, jotka yhdessä muodostavat yhden taideteoksen. Nämä osat voidaan kiinnittää yhteen tai esittää vierekkäin.

Diptyykin osat

1. En god död – A good death

2. Jag vill se oss dansa och städa – I want to see us dancing and cleaning

Kuinka kuolemaa käsitellään länsimaisessa taiteessa? Millainen on hyvä kuolema?

Ohjaaja Minna Lundin Diptyk on kaksiosainen esitys kuolemasta ja elossa olemisesta. Se on yhteen huoneistoon sijoittuva intiimi ja banaali montaasi hyvästä kuolemasta ja siitä mitä sen jälkeen. 

Teoksen ensimmäinen osa pureutuu länsimaisen kuoleman kulttuurin sosiaalisiin ja tilallisiin koreografioihin. Toinen osa kysyy, mitä voimme tehdä kun juuri nyt me kuitenkin elämme? 

Diptyk asettaa itsensä kuolemaa käsittelevien taideteosten jatkumoon nostaen esiin kysymyksiä kuoleman medikalisoitumisesta, hoivasta, kyvystämme käsitellä kuolemaa sekä yhdessäolosta. "

“Meillä ei kotona uskottu Jumalaan. Ei Hannalla ollut mitään parempaa mitä odottaa tuonpuoleisessa. Kaikki oli tässä ja nyt. Se kaikki oli tässä asunnossa. Oli kaksi huonetta. Keittiö ja makuuhuone. Tilaa halkova ja kehystävä kapea eteinen. Oli makuuhuoneen ikkuna, josta paistoi aurinko Hannan vuoteeseen. Hannan loppuelämä kesti kolme kuukautta, joka alkoi 10.9.2018.“

Ohjaus & käsikirjoitus: Minna Lund

Käsikirjoituksen käännös ruotsiksi: David Sandqvist

Tekstitys englanniksi: Sarka Hantula

Näyttämöllä: Maria Ahlroth, Oskar Pöysti, Jessica Raita ja Lilli Sukula-Lindblom.

Lavastus-suunnittelu: Riku Suvitie

Valosuunnittelu: Tuomas Honkanen

Äänisuunnittelu: Axel Ridberg

Pukusuunnittelu: Mirva Mietala

Ompelija: Elina Riikonen

Tarpeisto: Elina Riikonen, Riku Suvitie

Maski ja hiukset: Kaisa Pätilä

Videosuunnittelu: Riku Suvitie, Minna Lund

Läheisyyskoreografi: Sara-Maria Heinonen

Kuolindoula ja sairaanhoidon konsultaatio: Ada Koistinen

Dramaturgi: Elina Snicker (UNTO)

Tuottaja: Hanna Sundman

Markkinointi ja graafinen suunnittelu: Josefin Saarenpää

Tuotanto- ja markkinointikoordinaattori: Katimari Niskala

Markkinointi, yleisötyö ja pedagoginen materiaali: Marja Vuori

Trailerkuvaus ja leikkaus: Jesse Jalonen

Trailerin maskeeraus: Heidi Huovinen

Promokuva: Simo Pukkinen

Promokuvan maskeeraus: Juho Lehiö

Trailerin ja promokuvan rekvisiitta ja lavastus: Riku Suvitie

Trailerin ja promokuvan puvustus: Mirva Mietala

Pressikuvat: Mitro Härkönen

Vastaava teknikko Noora Pietilä, Markus Schaffter

Lavastuksen ja tekniikan toteutus Tuomas Honkanen, Noora Pietilä, Axel Ridberg, Jussi Ruskanen, Riku Suvitie, Riku Vuorensola, Juho Ärmänen, Thommy Öhman, Ilona Lehtonen

Esitysajo Jussi Ruskanen, Riku Vuorensola, Juho Ärmänen

Hallinnollinen koordinaattori Sofie Gammals, Jenny Holmlund

GUEST-ohjelman kuratointi ja tuotanto, kansainväliset projektit: Mirkka Maikola

Talous- ja hallintojohtaja: Martin Bahne

Taiteellinen johtaja: Essi Rossi

Aulahenkilökunta ja tekstityksen ajo: Rebecka Nylund, Emma Presley, Julia Presley, Lisa Rönnberg, Elin Symes, Hilda Purhonen, Lisa Lundán

Ikäsuositus: 14 +

Kieli: Ruotsi, tekstitetään suomeksi ja englanniksi

Kesto: noin 2,5 h, sis. väliaikaa.

Yhteistyössä:

Esitystä tukee Opetus- ja kulttuuriministeriö, Svenska kulturfonden, Helsingin kaupunki, Stiftelsen Tre Smeder, Konstsamfundet, Taiteen edistämiskeskus (Taike)

Käsiohjelma (Issuu): https://issuu.com/teaterviirus/docs/fi_diptyk_k_siohjelma

Sosialistisesta mediastani:

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Ehtoon performanssina GLITCHERin Verilöyly, BloodBath, Teatteri Viiruksessa. Sadomasokistinen, osin hauska esitys veren merkityksestä

Ehtoon performanssina GLITCHERin Verilöyly, BloodBath, Teatteri Viiruksessa. Sadomasokistinen, osin hauska esitys veren merkityksestä Psykon kautta Carrieen ja upeaan kauhuelokuvaan RAW. Myös Udo Kierin Blood for Draculaa on tiirattu tuokiokuvissa. 

Suosittelen Halloweeniinkin jos sisältövaraukset, sisältövaroitukset on luettu läpi, on täysi-ikäinen, maskia käyttävä. 

Burleskin, kinkyn ja BDMS-sessioin etenevä väkivaltainen pläjäys kettingillä kuristamisineen ei ehkä iske kaikille, mutta määrittelee, koettelee nykyteatterin, sirkuksen, seksuaalista kuvastoa kukkahatun täristessä. 

 Aikuisten nirvahtanut satu muuntui Saturnukseksi joka syö poikaansa, kävi välillä showpainissa, ja näytti, kuinka mies nauttii kehostaan, koomisesti ja kuumasti, pitkiä verisiä hiuksia heilutellen. 

Alussa oli kolme groteskia peikkoa, jotka käyttivät puukkojaan vain kurpitsan kovertamiseen. Sitten... 

Aikuisten nirvahtanut satu muuntui Saturnukseksi joka syö poikaansa, kävi välillä showpainissa, ja näytti, kuinka mies nauttii kehostaan, koomisesti ja kuumasti, pitkiä verisiä hiuksia heilutellen.

Glitcher: Verilöyly

Viirus GUEST

Kantaesitys 16.10.2021

Esitykset 16.10.-29.10.

Lue lisää teatteri Viiruksen sivulta:

" K18: Esityksessä verta, väkivaltaa, vaginaalista penetraatiota, pornograafista materiaalia, neuloja, itsensä vahingoittamista, voimakkaita ääniä, vilkkuvia valoja ja teatterisavua.

GLITCHER-kollektiivin esityS BLODBAD on syväsukellus ihmisen suhteesta vereen. 

Brace yourself for one hour of uncensored, bloodcurdling violence! Glitcher is back with another hair-raising whole-evening performance. Come and experience the unspeakable horrors from the minds of Glitcher. Torture, cannibalism, bloody murder and orgasmafantastic atrocities.

GLITCHER perustettiin 2019. GLITCHER on feministinen, normikriittinen ja pop-kulttuurin innoittama näyttämötaiteen kollektiivi,

joka pyrkii tekemään taidetta demokraattisia työmalleja noudattaen.

Ryhmä haluaa tehdä rohkeaa taidetta, joka tutkii yhteiskunnan tabuja ja rakenteita. 

BLODBAD on GLITCHERin viides teos ja toinen yhteistyö Viirus GUESTin kanssa. 

Lavalla Emelie Zilliacus, Martin Paul ja Joel Forsbacka

Äänisuunnittelu Oscar Fagerudd

Esityksen kesto noin 1 h 30 min

Esitykset

Ti 26.10 klo.19.30 / Ke 27.10 klo. 19:30 /

To 28.10 klo. 19:30 / Pe 29.10 klo. 23.00

Kotisivu www.glitcher.info

Instagram g_litcher

Facebook GLITCHER 

Tukijoina Stiftelsen Tre Smeder ja Konstsamfundet r.f., Helsingfors stad, William Thurings stiftelse, Emilie och Rudolf Gesellius stiftelse, Nygréns stiftelse, Svenska Teaterföreningen i Finland rf, Otto A. Malms donationsfond ja Vivicas Vänner. "

Mielleyhtymiä taiteesta kun katsoin Teater Viiruksessa Glitcherin esitystä BloodBath, Verilöyly, BlodBad 20.10.2021. 

1. Pieter Bruegel vanhempi, yksityiskohta, Taistelu karnevaalin ja paaston välillä, 1559. (1,9) 

2. Francisco de Goyan Saturnus syö poikansa. Ja kurpitsaa. 

Sekä tietysti Pingu (4,10) ja 

Raja, Gränsen (3).  

(nämä kuvat Instagramissani sekä myös upottuna alla tahi jossain )

Ja Udo Kierin roolisuoritus leffassa Blood for Dracula (5-8) tunnetaan myös nimellä Andy Warholin Dracula, vaikka ohjaajana Paul Morrissey. Muuten, Night Visions festareilla Maximum Halloween 3013 (2013) näytettiin tuo elokuva. Udo Kier oli paikalla. Niin myös minäkin.

 @g_litcher @teaterviirus 20.10.2021. 

 sosialistisesta mediastani:

Ehtoon performanssina GLITCHERin Verilöyly, BloodBath, Teatteri Viiruksessa. Sadomasokistinen, osin hauska esitys veren merkityksestä Psykon kautta Carrieen ja upeaan kauhuelokuvaan RAW. Myös Udo Kierin Blood for Draculaa on tiirattu tuokiokuvissa. Suosittelen Halloweeniinkin jos pic.twitter.com/NuBznaVJXB

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) October 20, 2021

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

The Loving memory of Hans Rosling pressipremiääristä 16.03.2021 teatteri Viiruksessa

Teatteri. Terveisiä The loving memory of Hans Rosling pressipremiääristä Teatteri Viiruksesta tänään 16.03.2021. Oskar Pöystin englanninkielinen monologi esitettiin pienelle yleisölle ihmisiä. Tai siis kriitikkoja. Jo vain oli hyvä läksytys. Eikun luento. Myös teatterin taikaa... Mutta ovatko kriitikot ihmisiä? Näin voisi kysyä Birdman -leffan jälkeen. Mutta nyt Esitykseen. Jos pelkäsi, että nauraa väärässä kohdassa ruotsalaista puhetta, niin ei ollut mitään hätää. Esitys oli englanniksi. Tosin Oskar Pöysti pääroolissaan puhui sitä komealla ja herttaisella ruåtsalaisella aksentilla, very good, very good. Ens alkuun vastasimme kyselyyn, jossa vastasin enimmäkseen väärin. En tiedä, onko spoilausta, eli pillausta, juonipaljastusta jos kerron, että vastasin väärään suuntaan, pidin kehitysmaita kehittymättömimpinä. Kun pitäisi puhua kehittyvistä maista, eli low income countries, alhaisen tulotason maat. Esitys on lempeä, ja samalla tiikerinraivoilla räyh myös poliittinen, yhteiskunnallinen, humaani ja opettavainen. Hyvin yksinkertaisilla esineillä tämä Hans Rosling, joka ei ollut oikea Hans Rosling, vaan hänen rakastava ja rakastettava muistonsa, havannoi puheitaan, pylväsdiagrammeja ja prosenttejaan. 

Monologi oli sopivan mittainen. Menin sinne säkki päässä, eli haen infon vasta esityksen jälkeen, jos kirjoitan näytelmästä, ja jos haluan pitää itseni virkeänä ja korvat höröllä, myös silmätkin. Hieman oli outoa, ettei Pöystillä ollut nyt vihreätä tukkaa, harmi, mutta näyttelijän on uhrauduttava moneen. Huumori oli sopivasti maustettu, ja jaoteltu, milloin annetaan. Eikö kieli ollut niin lässyä kuin voisi luulla, vaan piti yleisön hereillä. Osa hörähtelikin naurusta. 

Teatterilla oli todella lämmin vastaanotto. Oli outoa olla aluksi suht tyhjässä teatterissa, vasta toista kertaa tänä vuonna, kun teatteri, kuten muutkin taiteenlajit ovat suljettuna heltsingissä. Vaikka teatterit ovat turvallisia paikkoja, kun olemme kasvomaskissa, läträämme käsidesiä, emme hiplaa emmekä nuole kaikkea, ja ostamme tai saamme liput etukäteen, joten meistä on kaikki tiedot teatterilla, JOS tartuntaketju lähtisi meistä vastuullisista teatterifriikeistä liikkeelle. Meidät olisi helppo löytää. Räkälässä näin ei ole. Eikä karaokessa. 

Olin läpeensä tyytyväinen tästä kutsusta.

“It is never too late to give up, so we might as well do that another time.” 
–Hans Rosling

Oskar Pöysti, pressikuva Cata Portin

Kuinka paljon vaikuttaa se, että näkee esityksen harvoin, harvoille teatteriesitykseen pääseminen on, eh, harvinaista. Vaikeaa. Mahdotonta. 

Live. Olen katsellut myös striimejä. Suoria lähetyksiä ja tallenteita. Tämä esitys liikkuu ja liikkuisi kyllä hyvin Viiruksenkin ulkopuolelle. 

Tekijä ja esittäjä Oskar Pöysti Ohjaus- ja dramaturgiatuki Antonia Henn, Ted Forsström Puvustus ja rekvisiitta Elina Riikonen Tekniikka Atte Pukero Tuottaja Hanna Sundman

Pituus 1 tunti Kieli Englanti (ei tekstitystä)

Livestriimatut esitykset 19.3 klo 19 / 25.3 klo 19 olivat, menivät, seurataan tilannetta

Esitykset Viiruksessa järjestetään mahdollisesti pandemiatilanteen parantuessa Liput  17,5 / 11,5 € (striimi)

"Luovuttaminen ei ole koskaan liian myöhäistä, joten voimme myös tehdä sen toisen kerran." 
–Hans Rosling "

Ensi-ilta 16.3.2021, kiertueella 2021–

Lue lisää Viiruksen sivulta:

“ Oskar Pöysti herättää Hans Roslingin muistin eloon Viirus-teatterissa 16. maaliskuuta 2021 Hans Roslingin rakastava muisti -esitys. Rosling on kouluttaja, joka tilastojen avulla esitteli maailmaa paremmin kuin koskaan onnistuneen Factfulness-kirjan sekä vilkkaiden ja pedagogisten luentojensa avulla, joista hänestä tuli maailmankuulu.

Mutta mitä Roslingilla on sanottavaa maailmasta tänään, neljä vuotta kuolemansa jälkeen? 

Oskar Pöystin tehtävä Hans Roslingin muistona on viedä viesti eteenpäin esityksessä, jossa sekoittuvat luento ja stand up -komedia, tosiasiat ja huumori. Hans Roslingin rakastava muisti ensi-iltansa 16. maaliskuuta 2121, ja se soitetaan keväällä Viirus-galleriassa. Näyttely kiertää myös vuonna 2021. “

No nythän tuo lainaus mäni göögle translaattorin mukaan eli päin pers vers, tässä aito teksti:

" Kantaesitys, 16.3.2021, kiertueella 2021–

Oskar Pöysti herättää Hans Roslingin muiston henkiin teatteri Viiruksessa 16 maaliskuuta 2021 monologiesityksessä The Loving Memory of Hans Rosling. Rosling on kansansivistäjä, joka tilastojen avulla esitti maailman parempana paikkana kuin koskaan. Hänet tunnetaan Factfulness-kirjastaan ja vauhdikkaista ja opettavaisista luennoistaan, jotka tekivät hänestä maailmankuuluisan.

Mutta mitä sanottavaa maailman menosta Roslingilla on tänään, neljä vuotta hänen kuolemansa jälkeen? Se jää Oskar Pöystin selvitettäväksi, hänen viedessään Hans Roslingin sanomaa eteenpäin tämän elävän muiston roolissa esityksessä, joka sekoittaa luentoa, standup-komiikkaa, faktaa ja huumoria.

"

Malja teatterille tänä Teatteripäivänä 27.03.2021!

Kuva Viiruksesta ennen illan monologia The Loving memory of Hans Rosling pressipremiääristä (16.03.2021)

Malja teatterille tänä Teatteripäivänä 27.03.2021!

Kuva Viiruksesta ennen illan monologia The Loving memory of Hans Rosling pressipremiääristä (16.03.2021) pic.twitter.com/D9lpMiPgVK

— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) March 27, 2021

Täsä raileri: 

 

Instastani:

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu

Teater Viirus: Familjen Bra: Ilkeä, hilpeä ja pastellinsävyinen bunkkerikomedia Joakim Pirisen kynästä, perheestä joka on kaukana NIMBYn ruutitynnyrimenosta

Teater Viirus: Familjen Bra: Perhe on siirtynyt bunkkeriin pelaamaan noppaa, konflikteja ei ole, lapset ihan kilpailee kumpi saa tiskata! Ilkeä, pastellinsävyinen komedia Joakim Pirisen kynästä, perheestä joka on kaukana NIMBYn ruutitynnyrimenosta. Kauden piristävin seksikohtaus!

Thea-sovelluksen suomennos toimi, en tienny ruotsiksi päivänkakkaraa, ruohohameista enkä erikoista tapaa kiittää ruuantekijää. Näen TEATER VIIRUS: FAMILJEN BRA vielä Kom-teatterissa suomenkielisenä. Hyvät vinkit postapokalyptiseen Halloweeniin korona-aikana. Neljä tähteä lavalla ja arvostelussa karvostelussa. ****

täydellinen perhe, jolla ei ole konflikteja

Näytelmä alkaa skifillä ja postapokalyptisellä kuvastolla, suojapuvuilla ja komeilla kaasunaamareilla varustettu perhe laskeutuu bunkkeriin valkoisissa kumppareissa. Perhe on keskiverto eli täydellinen, on isä ja on äiti, ja kaksi lasta: tyttö ja poika. Kun keskivertoisessa Simpsons-jaksossa tulee konfliktia joka suunnasta ja sisarukset nahistelevat, niin ei vain tässä näytelmässä! Perhe on pukeutunut mukaviin kolitsiasuihin (college), tuli mieleen Seppälän Impazzivo-mallisto 1987, mutta se meni harhaan, sillä rennot, joustavat asut ovat pastellinsävyisiä. Koko näyttämökuva on sävyisä. Paitsi, että näemme vessanpöntön. 

Perhe puhaltaa yhteen hiileen, kun tullaan kaapista, ei se ole järkytys, vaan juhlan aihe! Vaikka ruoka tulee purkista on syömisseremonia nauravainen ja hieman japanilainen kun istutaan pehmoisilla vanhan roosan värisillä samettityynyillä matalan pöydän ääressä. Ulkona jyrähtelee, ja perustukset vapisevat, mutta ei tämän perheen perustukset!

Mutta ketä perheeseen kuuluu?

Janne-poika. Viiruksen Facebookissa kirjoitetaan, robotti kääntää: "Tänään ei ole mikä tahansa päivä, sillä tänään on Jannen syntymäpäivä! Hyvää syntymäpäivää sinulle Janne rakas! Janne on perheen rintaliivipilari ja on myös todellinen lahjakkuus sekä tekniseen arkkitehtuuriin (jota hän opiskelee) että käsityöhön (jota hän harrastaa vapaa-ajalla)." rintaliivipilari!! Kun alkuperäisessä tekstissä lukee: " Janne är familjens Bras glädjepiller  " eli ilopilleri. 

Jannen roolissa Oskar Pöysti, kuva FB

Lena-tyttö. " Kuka siellä hymyilee niin onnellisesti, ellei Lena Good, perheen lisäravinne ja kielitietoinen prima ballerina. Energiaa hänellä on kuin pienellä voimalalla, eikä bunkkerissa eläminen estä häntä toteuttamasta unelmiaan rakkaudesta. Aikuisena hän aikoo voittaa Ranskan kiertueen! " robottikäännös, FB.

Lenan roolissa Jessica Raita, kuva FB

Eva-äiti. "Tästä se lähtee Eva Bra, hän on oikea leijonanaaras ja kissa! Hän on paitsi rakastava ja huolehtiva lapsistaan ja miehestään, myös sietämättömän yrittäjähenkinen ja hieman myös perheen oma Picasso! Äidille todellinen moniaskare ja lahjakkuus. " robottikäännös, FB.

Äidin roolissa Maria Ahlroth, kuva FB

Isä Lasse. " Kuka oikeasti on perhe hyvä? On aika esitellä ne lopullisesti! Tämä on Lasse Good, hän on kahden ihanan kultaisen nugetin isä ja erittäin viehättävän naisen mies jota rakastaa aivan uskomattoman paljon. Hän on myös oikea puutarhuri! Ja miksi pitäisi lopettaa intohimolla vain siksi, että yksi siirtyy bunkkeriin? Jos on niin vihreät sormet kuin Lasse, niin päivänkakkaratkin saa helposti kukkimaan maan alle. " robottikäännös, FB.

Isän roolissa Martin Bahne, kuva FB

Mutta kun olemme bunkkerissa, ja naisen nimi on Eva Bra, se on miltei Eva Braun... Mutta lähteekö näytelmä tälle urille? Vaikka tämä poppoo, ensemble sopii hyvin perheeksi, niin eivät he iältään nyt niin hirveästi eroa, näyttelijät siis. Mutta hyvä näyttelijä näyttelee hyvin. Ettei sitä huomaa. 

Tyyntä myrskyn edellä. Kaikki on moitteetonta: sähkö pelaa, vessat vetää, valaistus toimii, vessapaperirullia on hamstrattu, ja tölkkiruokaakin hyllyt notkuu. Ollaan kuin kolmannen maailmansodan edellä. Ehkä. 

Teatterin neljäs seinä. Inhoan tosi tv:tä. Sitä tämä ei ole, tietenkään. Mutta se voisi olla Isoveli valvoo. Mutta onneksi ei ole. Eikä tämä ole mikään houkutusten saari, onneksi ei. Teatteri ja elokuva on tirkistelyä, teatteri vielä enemmän, kun näyttelijät henkivät ja kuulevat yleisön reaktion. Me näemme kaiken. Miten päivät kuluvat. Normaalisti. 

Miksi konflikteja edes pitäisi olla? Mainiostihan tämä kulkee, kulkee ilman niitäkin!

Tuo seksikohtaus oli tehty niin mainiosti, fetisistisesti ja hauskalla tavalla, että olemme jonkin uuden äärellä. Siinä on kinkyjä elementtejä ja fetisismiä. Ja kiihko kasvaa sopivalla vauhdilla. 

Korona-aikaan tämä sopii mainiosti. Olen nähnyt tekstin kirjoittajan Joakim Pirisen Helsingin sarjakuvafestareilla taannoin, ja hänen sarjakuvansa ovat naurattaneet 80-luvun lopusta lähtien. Tämä sopii mainiosti koronaan. 

Mutta mitä tapahtuu kun välitauko loppuu?

Kuplamuovifetissi ja eräänlaiset ruohohameet valtaavat näkymän. Paljonko aikaa on kulunut. Keitä me olemme. Miksi me olemme täällä. 

Erinomainen ehtoo, ja tapa viettää aikaa on mennä teatteriin.

Kun vielä voitte.

Näin tämän vapaalipulla, tack som fan, ja menen katsomaan KOM-teatteriin myös suomenkielisen version. 

****

Seuraavaksi sitten tällaista kinkyä. Bunkkerissa.

Tekijäloota:

Alkuperäisteksti Joakim Pirinen

Esitysoikeus Agency North / Colombine Teaterförlag

Ohjaus Jussi Sorjanen

Lavalla Maria Ahlroth, Martin Bahne, Oskar Pöysti, Jessica Raita

Lavastus Janne Vasama

Puvustus Janne Vasama och Sofia Palillo

Valosuunnittelu Sofia Palillo

Äänisuunnittelu Ville Kabrell

Kuvat: Ernest Protasiewicz

Esityspäiviä jäljellä:

15.10, 19.00 / 16.10, 19.00

17.10, 14.00 / 22.10, 19.00 / 23.10, 19.00 / 24.10, 19.00 / 28.10, 19.00 / 31.10, 19.00

5.11, 19.00 / 6.11, 19.00 / 10.11, 19.00 / 11.11, 19.00 / 18.11, 19.00 / 20.11, 19.00

Raileri VIMEOssa:

Trailer: Familjen Bra, Viirus 2020 from Viirus Theatre on Vimeo.

Teater Viirus kertoo esityksestä sivullaan:

"Familjen Bra

En öppnad konservburk med huvudpersonernas ansikten och Familjen Bra på.Uskomme, että maan päällä voi olla niin onnellinen, ettei huomaa olevansa matkalla taivaaseen.

Bran perhe elää aivan fantastista elämää. Maailman ongelmat eivät ulotu heidän maanalaiseen bunkkeriinsa. Täällä he voivat elää rauhassa. Bunkkerissa ei ole tilaa konflikteille tai riidoille.

Familjen Bra on utopistinen kertomus, jossa kaikki on pintapuolisesti täydellistä. Tai dystopia, jossa kaikki odottaa lopullista pirstoutumista.

Joakim Pirisen näytelmä on tyyliltään ainutlaatuinen. Hän maalaa hulvattomalla huumorilla ja absurdeilla arkikohtauksilla parodian täydellisestä elämästä. Kohtaukset ovat äärimmäisen jänniteisiä, vaikka Familjen Bra on ehkä maailman ainoa näytelmä, johon ei ole kirjoitettu ainuttakaan konfliktia.

Familjen Bran kohtaukset voisivat aivan hyvin olla lähtöisin omasta arjestamme, jota olemme eläneet eristäytymisen ja karanteenin aikana. Omissa bunkkereissamme. 

Mutta toisin kuin meillä, Bran perheellä kaikki on täydellistä."

sosialistisesta mediastani:

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Teater Viirus: Familjen bra: Perhe on siirtynyt bunkkeriin pelaamaan noppaa, konflikteja ei ole, lapset ihan kilpailee kumpi saa tiskata! Ilkeä, pastellinsävyinen komedia Joakim Pirisen kynästä, perheestä joka on kaukana NIMBYn ruutitynnyrimenosta. Kauden piristävin seksikohtaus! #välitaukotviitti #teatterivuoteni2020 #teatterivuoteni #teatterinlumoa #teatterinlumoa2020 #teatteri #theater #teatterissa #theatre #perfect #teaterviirus @teaterviirus #viirusteatteri #viirusteater #viirusteatern #viirusteatterissa #jätkäsaaressa #joakimpirinen #familjenbra 09.10.2020. Seuraavaksi sitten tällaista kinkyä. Bunkkerissa.. Thea-sovelluksen suomennos toimi, en tienny ruotsiksi päivänkakkaraa, ruohohameista enkä erikoista tapaa kiittää ruuantekijää. Näen TEATER VIIRUS: FAMILJEN BRA vielä Kom-teatterissa suomenkielisenä. Hyvät vinkit postapokalyptiseen Halloweeniin korona-aikana 😷🤕🎃 #KOM_teatteri @kom_teatteri

Henkilön Satu Ylävaara (@teatterinlumoa) jakama julkaisu Loka 9, 2020 kello 10.18 PDT