Teatterin lumoa - kuvallinen teatteriblogini

Teatterin lumoa - Satu Ylävaaran kuvallinen teatteriblogi
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lauri Maijalan ohjaama Humiseva Harju. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lauri Maijalan ohjaama Humiseva Harju. Näytä kaikki tekstit

torstai 30. tammikuuta 2020

Tänään sitten pyöritään kanervikossa, ja voi olla, että tuuleekin hiukan... Humisevan harjun ennakko

Tänään sitten pyöritään kanervikossa, ja voi olla, että tuuleekin hiukan... Humisevan harjun ennakko oli tiistaina 28.01.2020 ja olihan se hurja.  Lauri Maijalan ohjaama Humiseva Harju kauhuromanttien ja rujo näytelmä, sen gotiikka ja kauhuromantiikka ei ollut halpahintaista, eikä muovista, vaan rapalahkeista, tuhkaista ja revittyä. Kirjoitan sitten ensi-illan jälkeen. Tässä turkkalaisuutta, ja turkkalaisuudesta kasvamista. Tai ehkä se oli Aleksis Kiveä, jos Heathcliff on Seitsemässä veljeksissä se tummempi veli. Maijalan ohjasi Turun kaupunginteatterissa näytelmän 7 veljestä, jota kävin katsomassa tiuhaan.

Tämä voi sisältää juonipaljastuksia ihmiselle, joka ei ole lukenut romaania, eikä katsonut sen lukuisia filmatisointeja eri painotuksineen. Mutta olisi järjetöntä kirjoittaa tunnelmia näytelmästä käyttämättä sanoja. Tai huomioita....

Mutta millainen Heathcliff, ja olipa Cathy, olipa Hindley, olipa Frances. Mitkä valinnat. Tärkeätä oli myös laulu ja tanssi, kuten Kate Bushin videolla. Vaikkei tässä Bushia kuultu tuskin yhtään. Ehkä.
Markus Järvenpää on täydellinen. Rikkinäinen. Raakalainen. Hänessä on oikeasti vaaran tuntua. Kun juokse, riehuu, elää ja kärsii rampilla. Nummilla.

Hänessä on myös vähän Kesytöntä, Truffautin. Onhan siellä Jokeriakin. Hän kompuroi sisään Miten kosto on parhaiten nautittava.... Miten Heathcliff skulaa me too:n aikakaudella. Miksi pitäisi kääntää toinen poski, miksi pitäisi ottaa iskuja vastaan loputtomasti. Olla nöyryytettynä. Väärin kohdeltuna.

Martti Manninen oli oikein sliipattu ja puhdas Linton, muistuttaan juppikauden aikana bättre folkia, vanhaa rahaa. Tavallaan tuolloin siirrytään 1800-luvun lopusta, tai syrjäisen maaseudulta 1980-luvulta parempiin piireihin, tai ainakin torpasta kartanoon, maantieltä taloon, kapitalistisessa huumassa. Tai kuka siirtyy. Kuka on oman onnensa seppä. Onko Catherinella vähiten kortteja kourassa.


Oona Airolassa oli myös androgyynisyyttä, ja tuskaa valinnasta, valinnoista, ja mikä merkitys niillä on, ja tulee olemaan.


Markku Haussilan Hindley on ensin rasittava, ilkeä pikkupoika, sitten hyvin etuoiketettu, törkee mies, joka perii kaiken, kun sisarella ei ole oikeutta perintöön naisena.. Ja hänestä tulee varsinainen Turmiolan Tommi rallissa, joka intensiivisyydessään jää mieleen. Pitkäksi aikaa. Viime aikoina olen huomannut kuinka paljon tuon kauden uhkapeliä on Dickensin, Tolstoin, Dostojevskin ja Tsehovin teoksissa. Kun vain mies saa periä ja omistaa tilan, talon.


Cathyn isä suojelee Heathcliffiä, ehkä liikaakin tässä versiossa. Se on tietenkin oikein. Aiemmin olen miettinyt, oliko Heathcliff hänen lehtolapsi, äpärä, siis omaa lihaa ja verta. Miksi isä pelasti orpopojan, kerjäläisen? Isä haluaa sovittaa syntinsä, mutta mitkä.

Olen nähnyt useita versioita tästä tarinasta, sekä romaania minulla on eri versioita, vanhin kirja on sellainen, jossa kannessa ei lue mitään, eikä siinä ole edes kuvaa. Kannen avattua alkaa psykedeeliset, mutta himmeät marmoroinnin kuviot. Hurjat pyörteet, jotka vievät meitä. Tunteisiin. Muistoihin. Nummelle.
Nummi on vahvasti läsnä, siellä on vapaus. Kova tuuli vie luokkaerot kauas pois. Hajottaa. Puhdistaa.


Miltä näyttää Lauri Maijalan ohjaama Humiseva Harju enskarissa? No ihanalta kuulostaa tämä poppoo, ja heidän tapa tehdä töitä. Tänään se selviää.

Ehkä.


Joulukuussa ajattelin:

Vielä ne harjut huminoi... Minkähänlaisia painotuksia tässä versiossa on, onko musiikkina mikä, ketkä ovat tarinan roistoja.


hyväntuulinen Humisevan harjun porukka Oona, Markus ja Lauri kaupunginteatterin joulupuurolla lumituiskussa joulukuussa 2019.




Tuorein Heathcliff - tätä ennen - oli Hemlock Grove -kauhusarjassa, joka välillä oli teinimenoa, ja välillä gorea. Sarjassa kysyttiin, kumpi Heatcliff oli oikeasti? Byronilainen sankari vai marxilainen luokkasankari? Mitä muita kysymyksiä hän herättää?




Edellisen kerran näin uuden Humisevan harjun 30.3.2012 Artisokka-festivaaleilla, joka sai nimensä Fellinin seksistisestä lausahduksesta. Siinä leffassa oli luonto lähikuvassa, hyvin lähikuvassa. Vaatimattattomat kuivat kukkaset sinnittelivät nummella. Tyttö katseli linnun höyhentä, höyheniä. Se oli Andrea Arnoldin ohjaama versio vuodelta 2011. Ensi-iltaan se tuli Suomessa 06.04. 2012.




Tästä ja muustakin sosialistisesta mediastani:




klo
Tunnisteet: , , , , ,

torstai 19. joulukuuta 2019

Miltä näyttää Lauri Maijalan ohjaama Humiseva Harju ensi vuoden enskarissa?

No ihanalta kuulostaa tämä poppoo, ja heidän tapa tehdä töitä. Helsingin kaupunginteatteri pistooasi riisikryynipuurot aamutuimaan 10.12. ja sitten makusteltiin piparin ja kaffen kera tulevia ensi-iltoja. Entäpä muut proggikset?

Humisevan harjun työryhmä on oikein hyvällä tuulella, ja mikä ettei, Helsingin kaupunginteatterin joulupuurolla. Itse tulin suoraan lumipyrystä, ja metrovuorojakin oli peruttu. Oli mustin marraskuu 76 vuoteen. Mutta tänään ulkona näytti joululta...



Tunnelmia aamupuuron lomassa. Sykähdyttävää oli vuoden teatterikävijän palkinto K. Blomille näistä vuosista. Merja Larivaara lauloi lumesta ja Humiseva harju ja Metsän joulu innostavat kumpainenkin teatteriin, useamman asian äärelle... Tulossa on hupinäytelmää, murhenäytelmää, tanssitaidetta, farssia, rakkaustarinaa, koulukiusausta ja muutakin kasvutarinaa. Kummallakin kielellä.

Marja Larivaara soitti laulua hanurilla Lumesta
Myös vuoden teatterikävijä K. Blom palkittiin

Helsingin kaupunginteatterilla oli riisikryynipuuro, kahvetta ja piparia, ja katsaus kevään ensi-iltoihin, joista eri toten #HumisevaHarju kiinnosti, ja jonka työryhmällä oli hauskaa ja joulun pilkettä silmässä. Lauri Maijalan ohjaama klassikkoromaani nähdään suurella näyttämöllä, mutta vain 20 kertaa. Mikäs luku se on. Vaadimme lisää!

 10.12.2019. Aamu tuomaan, ja suoraan lumimyrskystä, eikä edes kaikki metrot kulkeneet. Marraskuu oli mustin 76 vuoteen, mutta nyt koitti valkea joulu.. Sympaattista oli myös vuoden teatterissakävijän palkitseminen.

Tältä kuulostaa hissipuhe joulupuuron äärellä aamutuimaan 10.12. Huh huh, odotukset korkialla...


Vielä ne harjut huminoi... Minkähänlaisia painotuksia on #hktfi versiossa #HumisevaHarju, onko musiikkina mikä, ketkä ovat tarinan roistoja. Teatterivuosi 2020 ei olekaan niin kaukana, lippuja on vasta kolmeen kaupunkiin, mutta yksi jopa vappuaattoon asti.


Tällainen oli muuten sää Mordorissa, eli Hakaniemessä, kun marssin kukonlaulun jälkeen teatteria kohti: hirveä lumi-inferno ja tuisku. Ja ah niin jouluinen. Ja sopii myös Humisevaan harjuun. Kuvat käsittelemättömiä. 







Tässä videoklippejäni tapahtumasta:

Myös Heatcliff (Markus Järvenpää) ja Kathy (Oona Airola) saavat suunvuoroa. Vaikka tämä on filmatisoitu tiuhaan, niin tästä tulee varsinainen paukku ja alkuräjähdys... Soisi tälle enemmän kuin 20 esityskertaa! #hktfi joulupuurolla tip tap.








Helsingin kaupunginteatterilla oli riisikryynipuuro, kahvetta ja piparia, ja katsaus kevään ensi-iltoihin, joista eri toten #HumisevaHarju kiinnosti, ja jonka työryhmällä oli hauskaa ja joulun pilkettä silmässä. Lauri Maijalan ohjaama klassikkoromaani nähdään suurella näyttämöllä, mutta vain 20 kertaa. Mikäs luku se on. Vaadimme lisää! #LauriMaijala #oonaairola #MarkusJärvenpää @jarvenpaamarkus @maijalalauri @oonaairola #hktfi @hktfi #helsinginkaupunginteatteri 10.12.2019. Aamu tuomaan, ja suoraan lumimyrskystä, eikä edes kaikki metrot kulkeneet. Marraskuu oli mustin 76 vuoteen, mutta nyt koitti valkea joulu.. Sympaattista oli myös vuoden teatterissakävijän palkitseminen. #teatterinlumoa #teatterinlumoa2019 #teatterissa #teatteri #theater #theatre #perfect #actorsofFinland #theatersofHelsinki.
Henkilön Valokuvataiteilija (@satuylavaara) jakama julkaisu
klo
Tunnisteet: , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)