Nuorten naisten suuret perheet, ja paineet, ja yksinäisyys maaseudulla. Milteipä Hitchcock - mainen / - maiset karmeat vanhat naiset... Dominoivat.
Näytelmässä oli upeaa peräkamarinpoika Norman Bates...
Vähä hassua oli olla kirjan ja kirjan pnä Hitchcockin Psykon luennolla, mutta olihan se mm Aution Pesärikko -näytelmässä
Kävin katsomassa Turun kaupunginteatterissa kiertävän pienen suuren näytelmän Pesärikko, jossa pääosassa Sara Melleri loisti, unelmoi ja kärsi. Suosittelen. Tämä Aution kirja oli löytökirja, joka tarttui matkaan kohti juhannusta.
Tunnistan nämä vahvat naiset ja heikot, väkivaltaiset miehet. Vaikka olemme eri murrealueelta.
Hurjat naiset kuorimaveitsineen, kirveineen, pesäpallomailoineen...
Aviomies raiskaa aviovaimon, oliko tämä rikos vuonna 1982? Miksi ei? Seksiin pakottaminen? Orvokki Autio: Kotipesä romaani ja Turun Kaupunginteatterissa vieraillut Pesärikko, pääosassa Sara Melleri
Toisaalta luin myös MIKI-pikkukirjaa eli Anna-Leena Härkösen romaania Ei, kiitos, jossa päähenkilöllä on samanlaisia onkelmia kuin Onslow'n puolisolla... Kun mies sanoo sängyssä ei kiitos. Lattialla ei kiitos. Keittiön pöydällä ei kiitos. Spontaanisti ei kiitos. Suunitellusti lukujärjestyksen mukaan ei kiitos. Ja pelaa vain tappopelejä. Verkkareissa.
Vähä hassua olla kirjan ja kirjan pnä Hitchcockin Psykon luennolla, mutta olihan se mm Aution #Pesärikko näytelmässä pic.twitter.com/AzVShCV0h2
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 23. huhtikuuta 2018
Kesämökille raahatut löytökirjat #Pesärikko näytelmästä tuttu Kotipesä ja Ei kiitos #hktfi näytelmänäki nähty. Naisen rajoitukset ja voimavarat eri aikoina. Ja Parnasso kirjastos #kirjaploki pic.twitter.com/nSfHZlavsd— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 27. kesäkuuta 2018