Teatterin lumoa - kuvallinen teatteriblogini

Teatterin lumoa - Satu Ylävaaran kuvallinen teatteriblogi
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #liontheweirdandmagicalabracadabracircusshow. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #liontheweirdandmagicalabracadabracircusshow. Näytä kaikki tekstit

tiistai 31. joulukuuta 2019

Teatterivuoteni 2019: osa 3: Radikaalimpi kevät: kirjarovioita, kirvesmurhia, kummituksia. Ajanjakso 05.04.-25.05.

Teatterivuosi 2019: osa 3: 05.04.-25.05. pärähti Donkey Hot tuolla Q-teatterin puolikuun näyttämöllä - Töölön pienimmällä näyttämöllä. Koimme jotain merkityksellistä ja yhteisöllistä. Kaiken #DonkeyHot musikaalin melskeen, teatterin taian, alkemian, naurun keskellä kulkee ajatus, ettei mikään ole muuttunut sitten vuoden 1605. Kirjaroviot roihuavat paraikaa, kansa vaeltaa pakolaisina. Hullu ja meta taideteos Tölikän lavala päivitti hienosti kirjastorovio /kirjarovio kohtaan Harry Potterin - mitä vastenmieliset katoliset papit polttavat paraikaa.

Aavemusasta ( Phantom of Paradise ) Kom-teatterin 70-luvun kirkkaaseen ja vahvaan poliittiseen lauluun ja myös Mel Brooksiin. Ehdottomasti kuitenkin tuore. Ja oma ittensä. Nuori. Ja räävitön. Ja ehkä siks haikee. Vuonna 2019 näin surulisen hahmon ritarin tarinaa kahtena näytelmänä - tämä on niistä Terry Gilliamin leffana joka valmistui. Vihdoin. Hänen Lost in La Mancha on paras ja traagisin doku elokuvanteosta jossa kaikk menee pieleen, tulva vie teltat, pääosanesittäjä joudutaa hinssaamaan nostokurjella hevosen selkään tyrän takia.
toinen. Ja

Mikä huikea Bulgakov -kohtaus, en ehkä kestä. Ja Kurt Cobain, just tänä iltana, onko palattava loppuun, pitääkö poltettaa itsensä piippuun, onko se parempaa kun kuihtua vaan.

6.4. oli KauhuCon tuolla Rikun kirjastossa, jossa esiteltiin kirjaa Helsingin henget. #Helsinginhenget kirjassa on myös tuttu kummitus, eli näyttelijä joka murhasi vaimonsa kirveellä - hänet näin juuri eilen musikaalissa Donkey Hot.

Palasin myös vanhaan eli 11.04. oli tuplanäytös Anna Kareninaa Tampereen Teatterilla. Ah.

27.4.2019 oli ensin Harriet päivänäytöksenä Ryhmiksessä ja sitten Karamazovin veljekset illalla illalla. Kolmannen kerran. Karamazovin veljekset tällä lavalla hajoaa käsiin sirpaleiksi, tuhkaksi, heijasttaviksi pinnoiksi, ja rakentaa itsensä uudelleen ja uudelleen, eheäksi. Ehdottomasti suositeltavaa ajanviettoa sellaisenaan, tai voi myös jälkeen päin lukea Dostojevskin lasten kuolemasta, keskeneräisestä kirjasta.

Hannu-Pekka Björkman on irti.

Hän römyää niin, että tulee yli laidan, heiluu reunalla, kirjaimellisesti, huojuen, pikareita särkien. Kuin tehden liittoa yleisön kanssa. Joka ilta uudelleen.

Eilinen esitys oli erityinen. Äärimmäinen, vaarallinen ja reunalla (kirjaimellisesti) oleva. Vaikkei laastareita tarvittu. Tällä kertaa. Näin tämän luultavasti kolmannen kerran. Toimii myös kuumassa teatterisalissa.

Sitten tuli Täti ja minä -näytelmän vika näytös. Riihimäen teatterilla. Sarjakuvaäänistä,
varjoteatterista, tivolin friikkishowsta, släpstickistä, klovneriasta ja kaltoin kohdellusta lapsuudesta on tämä tehty. Täti ja minä vihoviimistä kertaa tänään, erityisen haikea, ekstaattinen veto, ehkä paras tähän asti.

Eero Ojala palkittiin teatterisalissa Täti ja minä -roolityöstään Riihimäen Teatterikerhon Thalia-maljalla. Olin paikalla kun oli viimeisen kerran Täti ja minä -näytelmä Riihimäen teatterissa. Kuvasin kun Eero sai pystin.










Ari Kauppilan kuolontanssin steppailu arkulla / diskon lasilattialla oli varsinaista taidetta, sirkusta, groteskia ja makaaberia oopperassa FLASH FLASH Andy Warholin kaksi kuolemaa, Espoon kaupunginteatteri. 7.5.2019. FLASH FLASH two deaths of Andy Warhol. Flash flash, kaksi välähdystä. Se oli kuin VHS-kaudella 📼, kameroiden filmiaikana ja polaroidin. Andy kuoli kaksi kertaa. Ensin radikaalin Valerie Solanasin luodista, sitten lääketieteellisemmin.

Minulle Andy Warhol on aina ollut läheinen taiteilija, monimedian osaaja, ja varsinkin perinteisen median. Mediapeliä voi pelata ilman, että mainostaa median pelaavan peliä, sinun, tai sinulla. Kun ostin Warholin kirjan 80-luvulla, niin myyjä kysyi toiselta, paljonko tämä keittokirja maksaa. Oliko se kaunis kunnianosoitus Warholille, mene ja tiedä.

Kannessa oli Campbellin herkkusienisoppapurkin kuvia, poptaiteen ikoneja, toistettavia kuvia.

Espoossa tämä ooppera alkaa näyttelijöiden / katsojien pysytellessä kaukana katsojista. Edessämme on laatikon muotoinen, neliön muotoinen, hiukka korotettu lava. He eivät astu sille.

Takaseinällä on varjoteatteria, se on kapistus, phantasmagoria, harhakuvien sarja, laterna magica, taikalyhty. Kuten viktoriaanisena aikana, huikaisevana uutuutena, viihteenä, jännityksenä. Kuten lastenhuoneiden pienempi versio, kun kynttilän laittoi sisälle, ja laitetta pyöritti, niin se heijasti noitien ja lohikäärmeiden varjoja lastenhuoneen seinille.

Tässä oopperassa ei noitia ole, ehkä.

Vai oliko Andy kuten Ihmemaa Ozissa, tosin verhojen edessä, ja valokeilassa.

Toukokuun lopulla oli viimeset kevään teatterielämykset, Lion Kansiksessa ( #liontheweirdandmagicalabracadabracircusshow )ja Nora Teatteri Jurkassa, pienen tilan laajenevia ihmeitä ja kummassakin länkkärimenoa, toks mask toimintakuvioita, joissa haastettiin Cocco Bill ja Leo di Caprio. Kyllä vain.

Nora Teatteri Jurkassa perjantai perjantai 24.5.. Nukkekodissa vallitsee uusi järjestys. Näen kaiken kahtena. Teatteri Jurkan Nora toimii toistamiseen, tällä kertaa maalausten nimettömien naisten mukaan. Ajankohtaisena vaalien edellä, ja älabaman aborttilakien kannalta.

Marraskuussa aattelin samasta teoksesta, samassa huoneessa: Ja patriarkaatin ylivalta murtui kuin marenki...  Stereoskooppimainen tulkinta Henrik Ibsenin Nukkekodin Norasta Teatteri Jurkassa antaa kyytiä myrkyllisen miehisyyden sterotypioista.

Ja teatterikevääni loppui päuvämäärään 25.5. Mutta millä tavalla! Kevään vika  Lion the weird and magical abracadabra circus show loppu justiinsa, nyyh, tää on nähty kolmessa kaupungissa, yhteensä, eh, muutaman kerran. Uusia jippoja nautinto nähdä. Täydellinen, hauras, kekseliäs Marc Gassot.

Kuvasin Gassotia Kansiksen kevään 2019 esitysten esittelyssä

Kevätkaudella näin ainakin 62 näytelmää:


42 näytelmää Helsingissä, 9 kpl Turussa, 7 kpl Tampereella, 2 kpl Riihimäellä, 2 kpl Espoossa. #teatteri

Marc Gassotin näin 11 kertaa, vähintään.



Teatterivuoteni 2019: osa 3: Radikaalimpi kevät: kirjarovioita, kirveitä, kummituksia. Ajanjakso 05.04.-25.05.



 sosialistisesta mediastani:




Teatterivuoteni 2019: osa 3: Radikaalimpi kevät: kirjarovioita, kirvesmurhia, kummituksia. Ajanjakso 05.04. alkaen. Ja loppuen toukokuun loppuun.

lauantai 15. kesäkuuta 2019

Kumma ja maaginen nero multitaskaa ja pitää useamman lautasen pyörimässä

Kevään vika Lion the weird and magical abracadabra circus show loppui justiinsa, nyyh, tämä on nähty kolmessa kaupungissa, yhteensä, eh, muutaman kerran. Kansallisteatterissa 25.05.2019. Uusia jippoja oli nautinto myös nähdä. Täydellinen, hauras, kekseliäs Gassot. Shöw pelkuruudesta, tai pelkuruuden voittamisesta, sankaruudesta, myrkyllisistä miesten malleista länkkäreistä Rampoon (paitsi Alien  on feministinen) ja epäonnistumisesta, viihdyttämisestä.

Lautaset pyörivät vinhaan kuin kiinalaisessa sirkuksessa ja tuolla syötöllä puolisuuren Arapian tehtaan työllistäisi. Vaikka tänään sekä vaijerit että lautaset olivat oikullisia. Marc Gassot on ilkikurinen nero, joka viihdyttää tälläkin saralla.

Toukokuun lopulla oli viimeset kevään teatterielämykset, Lion a Nora tuolla Teatteri Jurkassa, pienen tilan jlaajenevia ihmeitä ja kummassakin länkkärimenoa, toks mask toimintakuvioita, joissa haastettiin Cocco Bill ja Leo di Caprio.

#liontheweirdandmagicalabracadabracircusshow Kansallisteatterissa 25.05.2019




Kuinkahan monta kertaa tämän esityksen näin, ja monessako pitäjässä...


Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Kevään vika 🦁 Lion the weird and magical abracadabra circus show loppui justiinsa, nyyh, tämä on nähty kolmessa kaupungissa, yhteensä, eh, muutaman kerran. Uusia jippoja oli nautinto myös nähdä. Täydellinen, hauras, kekseliäs Gassot. Shöw pelkuruudesta, tai pelkuruuden voittamisesta, sankaruudesta, myrkyllisistä miesten malleista länkkäreistä Rampoon (paitsi Alien 👾 on feministinen) ja epäonnistumisesta, viihdyttämisestä. Lautaset pyörivät vinhaan kuin kiinalaisessa sirkuksessa ja tuolla syötöllä puolisuuren Arapian tehtaan työllistäisi. Vaikka tänään sekä vaijerit että lautaset olivat oikullisia. Marc Gassot on ilkikurinen nero, joka viihdyttää tälläkin saralla. #liontheweirdandmagicalabracadabracircusshow @kansallisteatteri 25.05.2019 #MarcGassot @mgassot #sirkusta #sirkushuveja #akrobatiaa #teatterinlumoa2019 #teatteri #teatterinlumoa #teatterissa #theater #theatre #perfect #actorsofFinland #finnishplays #theatresofFinland #circus #splätter #klovneria
Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu


Ei ihme, että Suomi on maailman onnellisin maa, just loppui Marc Gassotin Lion the weird and magical abracadabra circus show Turun kaupunginteatterissa, Sirkusshow mimiikkana on eettinen, ekologinen ja eeppinen matka, koska Gassotin povarista löytyy arsenaalia kuin Eka Vekaran housuista. #liontheweirdandmagicalabracadabracircusshow Lion the weird and magical abracadabra circus show Turuus 20.03.2019 myös iltanäytös  Turun kaupunginteatterissa maaliskuussa

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Posted @withrepost • @satuylavaaraphotography Whum zägä zägä, auuu kroints kroints, waha waha. Ei, en saanut infarktia, vaan näin Lionin. Taas. @ttteatteri #tampereentyöväenteatteri 08.03.2019 #näytelmä #tampereentyöväenteatterissa #MarcGassot #MarcGassotinLion @mgassot #liontheweirdandmagicalabracadabracircusshow #show Parasta naurua, #akrobatia #klovneria #miimi ja ties mitä on sisällytetty #koreografia'an, 50 minuutin #maaginen ja #verinen #viihdyttävä #pläjäys, #uniikki #sarjakuvamainen #taideteos, joka ei pyytele mitään anteeksi. Tai hetkinen, kyllähän pyytelee 🙈😂 sori, unohin... Esitystä on hiukka muutettu Helsingin ensimmäisistä versioista, ja aina vain parempaan suuntaan. Toivottavasti tämä proggis kulkee läpi Suamen... Weird, eli outo, outous ei ole aina pelottava tai epäselvästi aukeava jutska, jota pitäisi karsastaa. Vaan taidetta, teos, jota tehdään yhdessä yleisön kanssa. Tai että näytelmä muodostuu yhdessä yleisön kanssa, magialla. #Tampere #finland #theatre #theater #teatterinlumoa #teatterinlumoa2019 #teatterissa #teatteri #theaterposter #theatreposter #theateradvert #theatreAdvert

Henkilön Tampereen Työväen Teatteri (@ttteatteri) jakama julkaisu

maanantai 28. tammikuuta 2019

Marc Gassotin ehkä huikein temppu on saada teinit katsomoon. Ja lavalle.

 Kuolemaa käsiteltiin arvokkaasti. Paukkupakkasilla pieruhuumori näpsäkkää. Kauhua riitti: Alien, Predator, Amerikan Psyko. Marc Gassotin Lion – The Weird And Magical Abracadabra Circus Show:n lautasakrobatia pitäs Arabian tehtaan käynnissä... Nimenä teos on hirvitys, eli pitkä, häsänäkin mahoton: #liontheweirdandmagicalabracadabracircusshow. Ikään kuin ajalta ennen somea, jolloin kaikki oli paremmin, kun kaikki oli aitoa. Illuusiotkin... Esityksessä on wanhan ajan numeroita, vaativiakin sellaisia, ja yhdistettynä klovneriaan, mutta herralla ei ole punaista nenää, eikä liian isoja kenkiä, sellaisilla pellekengullä tai Leningrad Cowboys -kengillä olisiki vaikeaa olla hovinarri fyysisissä jutskissa, joita piisaa.

Hatullinen Magritteä eli Marc Gassotin shöy toimi tänäänkin. Tällä kertaa mietti väkivaltaviihdettä (piirretyt Tom & Jerry, wanhan ajan Punch & Judy käsinuket) ja taitoa millä viihdetaiteilija sai yleisön nauranaan ja kirkumaan.

Show toimi eilenkin. Herran ja narrin, spektaakkelien spektaakkelin suuren viihdyttäjän ja tohelon kompuroijan oikeasti vaikea kolmen lautasen ja lopulta kuuden lautasen, vai oliko niitä 9 kpl akrobatia hurmaa. Tuo lautasakrobatia pitäsi Arabian tehtaan käynnissä. Siis Suomessa. Wink wink.

Mainiota menoa tänään tai siis eilen. Klovneriasta saimme esimakua Kom-teatterin Lokki varas -näytelmässä. Tämä sopi myös teineille. Ja ikiteineille. Varsinainen temppu on saada teini teatteriin ja hurmioon. Suurten tunteiden äärelle. Jännän. Kuolemaa käsiteltiin harvoin näin koskettavasti ja vivahteikkaasti. Tällä kertaa väkivaltaviihde mietitytti. Ennen Simpsoneiden Tokkuu ja Takkuu oli Tom ja Jerry piirretyissä, ennen piirrettyjä oli väkivaltaista nukketeatteria Punch & Judy. Timantinkivaa äksöniä oli ja kauhua Alienista Amerikan Psykon läpinäkyvään sadetakkiin joka oikein hylki veriroiskeita...

Marc Gassotin ehkä huikein temppu on saada teinit katsomoon. Ja lavalle.

Teatterivuosi 2019 on alkanut pelkillä täysosumilla, kuten Lion ja Niskavuoren Heta, joissa yhdistävänä tekijänä oli yllättäen hevostelu, pääkallo[t], pieruhuumori ja menettäminen.


Tunnelmia eilisen 22.01.2018 Lion – The Weird And Magical Abracadabra Circus Show -esityksen jälkeen...

perjantai 11. tammikuuta 2019

Iloisesti Hammondilla ja pääkalloilla, lentävät lautaset ja munat ilmassa keikkuen oli Marc Gassotin Lion ihana, kamala ja hauska enskari.

Sirkusta, vaudevilleä, taitoa, splatteria. Moottorisahakin on pitempi kuin Nicholas Cagella! Vain Tim Burton ja Ed Wood puuttuivat katsomosta! Toisella heistä oli pätevä syy... Lion – The Weird And Magical Abracadabra Circus Show on jo nimenäkin hirviö, ironinen ylilausuma, johon on yritetty mahduttaa kaikki, ja onnistuttukin. Marc Gassotin hieman nukkavierussa kostuumissa on kerroksia Chaplinin kulkurista, mutta äänessä myös Mister Beanin jupinaa. Benny Hill Showta se ei missään nimessä ole, vaikka vaudevillen perintöön viitataankin. Millä keppihevosella Gassot ratsastaa, kun katsastaa joukkojaan, eli meitä, laumaa, hersyvää naurua päästävää yleisöä?

Myös Uhrijuhla (Wicker Man) tulee mieleen, siis pakanakauhu, tai pakanoiden alkuperäiset rituaalit, joissa mies pukeutuu mekkoon, maski päällä, ja paperimassahevonen nelistää alla.

" Perinteinen sirkus sai alkunsa 1700-luvun Englannissa järjestetyistä ratsastusnäytöksistä " kerrotaan Yle Areena Radion sivulla klipissä: Sirkuksen tarina sai alkunsa eläimistä. Näilläkin osin Gassot myös kertoo sirkuksen ja esityksen historiasta, kaanonista. Gassot ratsastaa myös villisti näytelmässä Anna Karenina tuossa korskean kreivi Vronskin roolissa. "Kun Rovaniemen markkinoille tuli hevosvetoinen karuselli, niin sitä kutsuttiin  nimellä riettaanmylly. " (kerrotaan Yle Areena Radion sivulla klipissä: Sirkuksen tarina sai alkunsa eläimistä.)

Sirkusta ja karuselliä pidettiin siis ennen muinoin syntisinä! Turhana ajanviettona. Voi rietas! sanotaan pohjoisessa. Mutta miksi, ja mihin, en muista.

Saako pieruhuumoria enää tehdä? Mikä saa olla pruuuiitin pituus? Miten Marcin huumori eroaa punanenien ( Red Nose Company) huumorista? Kenellä on yksinoikeus ja mihin? Miten erottaa yleisön artistista? ( retorinen kysymys )

Minua on aina huvittanut kun artisti tai kuuluttaja sanoo jutun jälkeen, että älä yritä tätä kotona. Miten ihmeessä ihminen ensin harjoittelee. Minä vaan kysyn, ( kuten Pekan ja Pätkän tämä Pätkä sanoi, eli kysyi, mutta hän teki myös paljon fyysistä klovneriaa isoissa housuissa.)

Gassot on hovinarri ilman narrinhatun kulkusia. Marc on klovni ilman punaista nenää. Yle Areenan artikkelissa Miksi klovnilla on punainen nenä? muisteltiin, kuinka kirkkoisä varoitteli ihmisiä tuomasta tanssijoita ja miimikoita kotiin " sillä he toisivat mukanaan myös joukon demoneita."

Löytyykö vielä yleisöä? Miten houkutella tällaiseen ajanviettoon? Mitä temppuja tehdä? Miten löytää, tehdä uusia kulmia? '

Iloisesti Hammondilla ja pääkalloilla, lentävät lautaset ja munat ilmassa keikkuen oli Marc Gassotin Lion ihana, kamala ja hauska enskari.

Marc Gassot Kansallisteatterin kevätkauden avajaisisa 08.01.2019

Olin etuoikeutettu kun ostin ajoissa piletin tähän esitykseen paraatipaikoille - vaikka olin ostohetkellä huoneessa joka oli täynnä alastomia. Patsaita siis taidemuseossa.

Lahjakkuutta on aina mukava katsoa, ja tämä zetti kulkeutuu helposti eri näyttämöille, ja jopa eri maihin. Sopii myös teineille... Kauhunkuluttajana ja sideshowfriikkinä nautin tästä vaudevillestä - päänumerona. Sanokaa Marc Gassotin Lion kun haluatte hyvää...

Vaikka mösjöö Woland heitti viimeisen keikkansa varieteeteatterissa näytelmässä Mestari ja Margarita ( jonka näin Willensaunassa sen 14 kertaa kolmena eri kautena) niin show jatkuu. Pienellä näyttämöllä. Se on mainio yhden miehen show. Kun Woland oli musta maagi, sekä itse Wanha Vihtahousu, niin Lionin artisti on - jotain muuta. Yleisön viihdyttäjä, jonglööri multitaskaaja, kömpelö lasinpyörittäjä, mutta taidokas lasinpyörittäjä. Pitää yleisöä jännityksessä.

Myös Yle Areenan artikkelissa Minkälaisia taikatemppuja tekivät maailman ensimmäiset taikurit? puhutaan tietenkin noitavainon jälkeen Bulgakovin romaanista Saatana saapuu Moskovaan " salaperäinen mustan magian asiantuntija, taikuri Woland rinnastetaan itse paholaiseen. ". Lisäksi suomalaisia on pidetty tietäjä-, noita- ja velhokansana. Toki, toki. Väinämöisestä kiertäviin silmänkääntäjiin.

Sopivan mittainen teos myös teineille. Tänään 10.01.2019 oli tarjolla suurella tarjottimella, paletilla ja kieli poskella - niin sirkusta, splatteria, pelletouhua ja vaudevillliä vaudevilleä.

Lahjakkuutta on aina mukava katsoa, ja tämä zetti kulkeutuu helposti eri näyttämöille, ja jopa eri maihin. Friikkishow:ta enemmän oli vaudevilleä, tai kun amerikkalaiset tuolloin 50-luvulla linnoittautuivat kotiin olohuoneeseen television eteen katsomaan viihdettä, eivätkä enää menneet tivoliin. Alien oli vakuuttava ja kerrankin leijonankesyttäjällä oli erilainen tooli kuin kaikissa aiemmissa! Viitteitä oli myös Amerikan Psykoon, ja moneen muuhunkin.

Mutta ei Gassot ollut ensimmäinen savolainen silimänkiäntäjä, muutama artikkeli löytyy Kuikka-Koponen -nimisestä parantajasta. Jotain yhteyksiä on myös Carl-Einar Häckneriin, joka jongleeraa moottorisahalla tiukat PVC-housut jalassa ja korkokengissä.

Pidän myös monenlaisesta esityksestä, nähtiin mm kun Artsi Nyqvist ajoi mopoa puukengät jalassa siis surmanajossa. Kuvia siitä ei ole kun oli niin nopia... Artsi on kuulemma esiintynyt mm Bond-filmissä, mutta hei, kuka ei olisi.

Kansallisteatterin kevään tuotantokauden esittelyn aloitti ilman muuta Marc Gassot 

Ylen jutussa Jongleeraus on yksi sirkustaiteen vanhimpia muotoja ( linkit ja tviitit alapäässä ) kerrottiin, kuinka jonglööri, jongleeraus -sana tulee latinankielisestä leikkimistä tarkoittavasta sanasta, ihminen joka leikkii. Leikkiähän se onkin. Joskus omalla hengellään. Tässä esityksessä käsitellään muuten tosi kauniisti niin suolenpätkiä, verta kuin elegistä kuolemaakin. Hyvällä ja huonolla maulla leikitellään kuin seitsemän pallon heitolla, cascadella. Eläintenrääkkäystä, sirkusta ja eksploitaatiota.

Ylen linkissä sanotaan: " Muinaisen Egyptin jonglöörit olivat lähes poikkeuksetta naisia, ja antiikin Kreikassa se oli suosittu ajanviete kylpylöissä. "
Ah. Tätä seuraavaksi Kämpin Spa päiväkylpylässä!

Vanhan ajan taikureissa olen aina inhonnut seksismiä. Jossa mies on kaunis tai pelottava ( tai sekä että ) kurkkuun asti napitettu päätekijä, jolla pitkät velhon hihat tummassa puvussaan, jossa salataskuja. Mutta hänen assistenttinsa - paljon nuorempi nainen - ei ole kunnolla puettu vaan sellaisissa pikinihousuissa jossa brasiliaiset vaxaukset on viilattu... Ties mihin asti. Ivaloon. Tällainen objekti-nainen on tietenkin silmänkääntäjä, ikään kuin kaikki katsojat katsoisivat naista miehen heterokatseella kuolaten kuin ulisevat sudet Lurppa-koiran animaatiossa. Että katse harhautuisi päätekijän tempuista.

Gassotin temput kiehtovat ja katsoja saa olla hetken sirkuksessa, jossa ei rääkätä villieläimiä, paremminkin päin vastoin. Huumoria ja temppuja venytetään ja käydään kulisseissa, kuten Lurppa-koiran animaatiossa välillä kaahataan filmifreimien ulkopuolelle. Äänimaailma toimii. Gassotin klovneriaa ja miimikontaitoja oli esillä edellisen kerran Kom-teatterissa näytelmässä Kokki, varas, vaimo ja rakastaja. Kaikkea mitä odotin ja vielä suurempia nauruja päästi Yleisö.

kuvasin tätä knallipäätä Kansiksen avajaisissa



Ennen näytöstä ajattelin:


Liian vähän on teatterissa kauhua ja miekannielemistä housut jalassa - mutta onneksi meillä on Marc Gassot

Kansallisteatterin kevätkauden avajaiset pärähtivät käyntiin 08.01.2018 kun syntisen punaisten samettiverhojen kätköistä astui epäröiden esiin miimikko, joka esitti ohjelmanumeron. Hienoa, että päälavalla, ainakin näin mainostaessa tulevaa Willensaunan Pienen näyttämön LION-esitystä, on tilaa kauhulle ja naurulle ja sirkukselle. Leipää ja sirkuhuveja rahvaalle - tai tarkemmin Kansiksen ystäville oli tarjolla  myöhemmin (mokkavaahto)suukkoja ja punaista mehua - olikohan se falernolaista ;) vitsi vitsi sisäpiirivitsi. Marc Gassotin laajaa ja yllättävää skaalaa seuraa mielellään, ja on useinkin ymmällään, ellei peräti selällään, mutta ironisesti ladaten. Ahmien, kyseenalaistaen, jakaen ja omien... Tällaisia numeroita pidetään lähinnä sideshowta, friikishowna, joista kaikista oikein paljon nautin esim 2000-luvun eeppisillä musiikkifestivaaleilla, joissa esitellään ihmissusi, jota peräti kättelin, ja sitten länsimaisia fakiireja, jotka pistävät neuloja lukemattomiin paikkoihin kropassaan. Miten täytenumero nousee päänumeroksi. Miten kauhua käsitellään. Onko esiintymispelko kauhua. Ja mikä on täyenumero. Miksi tivolit vetää väkeä. Syy miksi vedin otsikkoonkin tuon miekannielemisen housut jalassa, kun olen nähnyt miekannielemistä ilman housuja, hameessa. Mutta se onkin eri juttu, ja miekkaan oli käytetty miellyttävää risiiniöljyä. Eikun tietysti oliiviöljyä! ;) Mutta arvostelen tämän produktion sitten kun olen nähnyt sen. Niin se meillä on tapana...



Tekijäloota:


NÄYTTELIJÄT JA TYÖRYHMÄ

Näyttelijä
Marc Gassot

Ohjaus
Sanna Silvennoinen

Musiikki
Karl Sinkkonen
Lavastus
Kati Mantere ja Juho Rahijärvi
Pukusuunnittelu
Kati Mantere
Valosuunnittelu
Juho Rahijärvi

Tuotanto
Circo Aereo, Suomen Kansallisteatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Turun Kaupunginteatteri





Taustamatskua ja vinkiiä linkkiä:






Hieronymus Boschin silmänkääntäjä
Hieronymus Bosch 051.jpg
By Hieronymus Bosch and workshop - The Yorck Project (2002) 10.000 Meisterwerke der Malerei (DVD-ROM), distributed by DIRECTMEDIA Publishing GmbH. ISBN: 3936122202. http://art-in-europe.info/2014/10/20/hieronymus-bosch-the-conjurer-1502-in-hd/, Public Domain, Link


Instagraminin julkisista kätköistä:




Iloisesti Hammondilla ja pääkalloilla soittaen, sekä lentävät lautaset ja munat ilmassa keikkuen viehtoen oli Marc Gassotin Lion ihana, kamala ja hauska enskari. Tänään 10.01.2019 Sirkusta, splatteria taitoa ja vaudevillliä vaudevilleä. Ja pitempi moottorisaha kuin Nicolas Cagella! Esitys sopii myös teineille. Yleisöstä uupui vain Tim Burton ja Ed Wood. Mutta toisella heistä oli hyvä syy... Lahjakkuutta on aina mukava katsoa ja tämä zetti kulkeutuu helposti eri näyttämöille ja jopa eri maihin. Friikkishow:ta enemmän oli vaudevilleä, tai kun amerikkalaista 50-luvulla linnoittautuivat katsomaan viihdettä eivätkä enää menneet tivoliin. Alien oli vakuuttava ja kerrankin leijonankesyttäjällä oli erilainen tooli kuin kaikissa aiemmissa! #MarcGassot #MarcGassotinLion #helsinki #finland #kansallisteatteri @kansallisteatteri #teatterinlumoa2019. @mgassot. Kuvat Kansallisteatterin kevätkauden avajaisista 08.01.2019. #teatteri #theater #mimic #miimikko #splatter #vaudeville #sirkus #liontheweirdandmagicalabracadabracircusshow.
Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu

Katsokaa oi komeita kuvia Flickrissä:
Kuvassa Marc Gassot. Kuva Tuomo Manninen.
Lion – The Weird And Magical Abracadabra Circus Show 4