Myös Uhrijuhla (Wicker Man) tulee mieleen, siis pakanakauhu, tai pakanoiden alkuperäiset rituaalit, joissa mies pukeutuu mekkoon, maski päällä, ja paperimassahevonen nelistää alla.
" Perinteinen sirkus sai alkunsa 1700-luvun Englannissa järjestetyistä ratsastusnäytöksistä " kerrotaan Yle Areena Radion sivulla klipissä: Sirkuksen tarina sai alkunsa eläimistä. Näilläkin osin Gassot myös kertoo sirkuksen ja esityksen historiasta, kaanonista. Gassot ratsastaa myös villisti näytelmässä Anna Karenina tuossa korskean kreivi Vronskin roolissa. "Kun Rovaniemen markkinoille tuli hevosvetoinen karuselli, niin sitä kutsuttiin nimellä riettaanmylly. " (kerrotaan Yle Areena Radion sivulla klipissä: Sirkuksen tarina sai alkunsa eläimistä.)
Sirkusta ja karuselliä pidettiin siis ennen muinoin syntisinä! Turhana ajanviettona. Voi rietas! sanotaan pohjoisessa. Mutta miksi, ja mihin, en muista.
Saako pieruhuumoria enää tehdä? Mikä saa olla pruuuiitin pituus? Miten Marcin huumori eroaa punanenien ( Red Nose Company) huumorista? Kenellä on yksinoikeus ja mihin? Miten erottaa yleisön artistista? ( retorinen kysymys )
Minua on aina huvittanut kun artisti tai kuuluttaja sanoo jutun jälkeen, että älä yritä tätä kotona. Miten ihmeessä ihminen ensin harjoittelee. Minä vaan kysyn, ( kuten Pekan ja Pätkän tämä Pätkä sanoi, eli kysyi, mutta hän teki myös paljon fyysistä klovneriaa isoissa housuissa.)
Gassot on hovinarri ilman narrinhatun kulkusia. Marc on klovni ilman punaista nenää. Yle Areenan artikkelissa Miksi klovnilla on punainen nenä? muisteltiin, kuinka kirkkoisä varoitteli ihmisiä tuomasta tanssijoita ja miimikoita kotiin " sillä he toisivat mukanaan myös joukon demoneita."
Löytyykö vielä yleisöä? Miten houkutella tällaiseen ajanviettoon? Mitä temppuja tehdä? Miten löytää, tehdä uusia kulmia? '
Iloisesti Hammondilla ja pääkalloilla, lentävät lautaset ja munat ilmassa keikkuen oli Marc Gassotin Lion ihana, kamala ja hauska enskari.
Marc Gassot Kansallisteatterin kevätkauden avajaisisa 08.01.2019 |
Olin etuoikeutettu kun ostin ajoissa piletin tähän esitykseen paraatipaikoille - vaikka olin ostohetkellä huoneessa joka oli täynnä alastomia. Patsaita siis taidemuseossa.
Lahjakkuutta on aina mukava katsoa, ja tämä zetti kulkeutuu helposti eri näyttämöille, ja jopa eri maihin. Sopii myös teineille... Kauhunkuluttajana ja sideshowfriikkinä nautin tästä vaudevillestä - päänumerona. Sanokaa Marc Gassotin Lion kun haluatte hyvää...
Vaikka mösjöö Woland heitti viimeisen keikkansa varieteeteatterissa näytelmässä Mestari ja Margarita ( jonka näin Willensaunassa sen 14 kertaa kolmena eri kautena) niin show jatkuu. Pienellä näyttämöllä. Se on mainio yhden miehen show. Kun Woland oli musta maagi, sekä itse Wanha Vihtahousu, niin Lionin artisti on - jotain muuta. Yleisön viihdyttäjä, jonglööri multitaskaaja, kömpelö lasinpyörittäjä, mutta taidokas lasinpyörittäjä. Pitää yleisöä jännityksessä.
Myös Yle Areenan artikkelissa Minkälaisia taikatemppuja tekivät maailman ensimmäiset taikurit? puhutaan tietenkin noitavainon jälkeen Bulgakovin romaanista Saatana saapuu Moskovaan " salaperäinen mustan magian asiantuntija, taikuri Woland rinnastetaan itse paholaiseen. ". Lisäksi suomalaisia on pidetty tietäjä-, noita- ja velhokansana. Toki, toki. Väinämöisestä kiertäviin silmänkääntäjiin.
Sopivan mittainen teos myös teineille. Tänään 10.01.2019 oli tarjolla suurella tarjottimella, paletilla ja kieli poskella - niin sirkusta, splatteria, pelletouhua ja vaudevillliä vaudevilleä.
Lahjakkuutta on aina mukava katsoa, ja tämä zetti kulkeutuu helposti eri näyttämöille, ja jopa eri maihin. Friikkishow:ta enemmän oli vaudevilleä, tai kun amerikkalaiset tuolloin 50-luvulla linnoittautuivat kotiin olohuoneeseen television eteen katsomaan viihdettä, eivätkä enää menneet tivoliin. Alien oli vakuuttava ja kerrankin leijonankesyttäjällä oli erilainen tooli kuin kaikissa aiemmissa! Viitteitä oli myös Amerikan Psykoon, ja moneen muuhunkin.
Mutta ei Gassot ollut ensimmäinen savolainen silimänkiäntäjä, muutama artikkeli löytyy Kuikka-Koponen -nimisestä parantajasta. Jotain yhteyksiä on myös Carl-Einar Häckneriin, joka jongleeraa moottorisahalla tiukat PVC-housut jalassa ja korkokengissä.
Pidän myös monenlaisesta esityksestä, nähtiin mm kun Artsi Nyqvist ajoi mopoa puukengät jalassa siis surmanajossa. Kuvia siitä ei ole kun oli niin nopia... Artsi on kuulemma esiintynyt mm Bond-filmissä, mutta hei, kuka ei olisi.
Kansallisteatterin kevään tuotantokauden esittelyn aloitti ilman muuta Marc Gassot |
Ylen jutussa Jongleeraus on yksi sirkustaiteen vanhimpia muotoja ( linkit ja tviitit alapäässä ) kerrottiin, kuinka jonglööri, jongleeraus -sana tulee latinankielisestä leikkimistä tarkoittavasta sanasta, ihminen joka leikkii. Leikkiähän se onkin. Joskus omalla hengellään. Tässä esityksessä käsitellään muuten tosi kauniisti niin suolenpätkiä, verta kuin elegistä kuolemaakin. Hyvällä ja huonolla maulla leikitellään kuin seitsemän pallon heitolla, cascadella. Eläintenrääkkäystä, sirkusta ja eksploitaatiota.
Ylen linkissä sanotaan: " Muinaisen Egyptin jonglöörit olivat lähes poikkeuksetta naisia, ja antiikin Kreikassa se oli suosittu ajanviete kylpylöissä. "
Ah. Tätä seuraavaksi Kämpin Spa päiväkylpylässä!
Vanhan ajan taikureissa olen aina inhonnut seksismiä. Jossa mies on kaunis tai pelottava ( tai sekä että ) kurkkuun asti napitettu päätekijä, jolla pitkät velhon hihat tummassa puvussaan, jossa salataskuja. Mutta hänen assistenttinsa - paljon nuorempi nainen - ei ole kunnolla puettu vaan sellaisissa pikinihousuissa jossa brasiliaiset vaxaukset on viilattu... Ties mihin asti. Ivaloon. Tällainen objekti-nainen on tietenkin silmänkääntäjä, ikään kuin kaikki katsojat katsoisivat naista miehen heterokatseella kuolaten kuin ulisevat sudet Lurppa-koiran animaatiossa. Että katse harhautuisi päätekijän tempuista.
Gassotin temput kiehtovat ja katsoja saa olla hetken sirkuksessa, jossa ei rääkätä villieläimiä, paremminkin päin vastoin. Huumoria ja temppuja venytetään ja käydään kulisseissa, kuten Lurppa-koiran animaatiossa välillä kaahataan filmifreimien ulkopuolelle. Äänimaailma toimii. Gassotin klovneriaa ja miimikontaitoja oli esillä edellisen kerran Kom-teatterissa näytelmässä Kokki, varas, vaimo ja rakastaja. Kaikkea mitä odotin ja vielä suurempia nauruja päästi Yleisö.
kuvasin tätä knallipäätä Kansiksen avajaisissa |
Ennen näytöstä ajattelin:
Liian vähän on teatterissa kauhua ja miekannielemistä housut jalassa - mutta onneksi meillä on Marc Gassot
Kansallisteatterin kevätkauden avajaiset pärähtivät käyntiin 08.01.2018 kun syntisen punaisten samettiverhojen kätköistä astui epäröiden esiin miimikko, joka esitti ohjelmanumeron. Hienoa, että päälavalla, ainakin näin mainostaessa tulevaa
Tekijäloota:
NÄYTTELIJÄT JA TYÖRYHMÄ
Näyttelijä
Marc Gassot
Ohjaus
Sanna Silvennoinen
Musiikki
Karl Sinkkonen
Lavastus
Kati Mantere ja Juho Rahijärvi
Pukusuunnittelu
Kati Mantere
Valosuunnittelu
Juho Rahijärvi
Tuotanto
Circo Aereo, Suomen Kansallisteatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Turun Kaupunginteatteri
Lahjakkuutta on aina mukava katsoa, ja tämä zetti kulkeutuu helposti eri näyttämöille, ja jopa eri maihin. Sopii myös teineille... Kauhunkuluttajana ja sideshowfriikkinä nautin tästä vaudevillestä - päänumerona. Sanokaa Marc Gassotin Lion @SKTeatteri kun haluatte hyvää... pic.twitter.com/ATuXm6uCTm— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 10. tammikuuta 2019
Taustamatskua ja vinkiiä linkkiä:
Tiesitkö, että muinaisessa Egyptissä jonglöörit olivat naisia? Paljetteja ja partanaisia kertoo merkillisiä asioita sirkuksen maagisesta maailmasta @yleradio1 @yleareena #sirkus https://t.co/vhM6YB58Dx— Yle Kulttuuri (@YleKulttuuri) 11. tammikuuta 2019
Ihmis- ja eläinhahmojen veijarit rikkovat teoillaan rakenteita ja paljastavat ihmisen luomia arvoasetelmia, satujen, tarinoiden ja myyttien hahmoja kulttuureissa. Kansa on nauranut herroille – ja savolaiset tärkeilijöille. #KuikkaKoponen #silmänkääntäjähttps://t.co/OGOHVmJ6Yu— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 11. tammikuuta 2019
"Koponen oppi taitonsa Pietarissa intialaiselta fakiirilta palkinnoksi tämän hengen pelastamisesta. Elinaikanaan häntä pidettiin hyvin outona persoonana, ja myös hänen temppunsa olivat usein varsin kummallisia." #kuikkaKoponen #silmänkääntäjähttps://t.co/NJGwosAgWu— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 11. tammikuuta 2019
Miksi sirkus ei vielä kelpaa Taideyliopistolle? Alalla kehitettiin oma koulutus, josta toivotaan ratkaisua tilanteeseen https://t.co/NWd9ktGJE5— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 11. tammikuuta 2019
”Parempi on kirjoittaa naurusta kuin kyynelistä, sillä juuri nauru on ihmisen tunnusmerkki”. Rabelais'n varhaisia romaaneja Gargantua ja Pantagruel Bahtin kutsuu menippolaissatiireiksi. Niissä maailma on käännetty ylösalaisin, kuten karnevaalikulttuurissa https://t.co/cKOpcTG69K— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 11. tammikuuta 2019
Hieronymus Boschin silmänkääntäjä
By Hieronymus Bosch and workshop - The Yorck Project (2002) 10.000 Meisterwerke der Malerei (DVD-ROM), distributed by DIRECTMEDIA Publishing GmbH. ISBN: 3936122202. http://art-in-europe.info/2014/10/20/hieronymus-bosch-the-conjurer-1502-in-hd/, Public Domain, Link
Instagraminin julkisista kätköistä:
Katsokaa oi komeita kuvia Flickrissä:
Kuvassa Marc Gassot. Kuva Tuomo Manninen.