Hella Wuolijoen Niskavuoren Heta tuolla Teatteri Jurkassa oli eilen ensi-illassa 12.01.2019 ja meno oli sekä hurjempi että herkempi kuin edellisillan ennakossa. Voiko Ella Mettänen ja Eero Ojala -combon täydellisestä Tsehovin Lokki -näytelmän konseptista, jossa he näyttelevät kaikki roolit, niin yrittää vääntää Niskavuorta? Voi toki, ja millaista! Koko Jurkan kevätkausi vaikutti kalenterissa huikealta, mutta tämä on erityisen kova, lahjakas ja suomalaista sielua ymmärtävä pikku taideteos joka laajenee muillekin sukupolville.
Hellawa work! Still life, vanitas, sirppi ja pääkallo, tarkka ja niukka esillepano. Teatterivuosi 2019 on alkanut täysosumilla kuten Lion ( lion the weird and magical abracadabra circus show ) Kansallisteatterissa ja tämä. Kummassakin tapauksessa yhdistävänä tekijänä on yllättäen hevostelu, pieruhuumori, pääkallo[t] ja menettäminen, kuoleman kohtaaminen. Kunnioittava, vääjäämätön tai kreisi. Tapa lähestyä. Tunsin sekä eilisen että tämän päivän suomalaisia Mettäsen ja Ojalan tarkkoina, julmina ja rakastavina havantoina. Niin perinnönjaossa, sukuriidassa kuin rakkauselämän karikoissakin. Täydellistä teatteria joka kulkeutuu muuallekin suht helposti. Vaikka tämä on kova ryhmä, jonka työ on tuttua, ja areenana hyväksi havaittu intiimi huoneteatteri, on odotukset kovilla, ja kyllähän ne täytetään. Mettäsen ja Ojalan edellinen bravuuri oli minimalistinen, kreisi, humaani ja nokkela Tsehovin Lokki, jonka näin, nautin ja ahmin.
Hetan ja Akustin suhteen kiemuroita on hauska seurata ihan vanhuuteen asti, ja juurikin silloin. Eero Ojala Akustin roolissa on aikalainen leppoisa leijonankesyttäjä. Ja Mettänen Hetana tietenkin leijona jota ei ole nujerrettu. Miksi Akusti haukottelee jatkuvasti, onko hän kuten laiska torkkuva prinssi ihanassa Tomi Ungererin lastenkirjassa Petronella ja muita satuja. ( Kirjassa feministinen aktiivinen prinsessa Petronella hylkää surkean prinssin ja lähtee maailmalle, jossa kohtaa goottilaisen julman linnanherran, mutta se on jo aivan eri tarina.) Ojalan Akusti haukottelee, onko hän rillutellut yöt vaiko tehnyt liikaa töitä.
Kuvaelma alkaa kun " Niskavuoren rusthollissa vietetään Heta Niskavuoren ja Akusti Harjulan häitä " wikipedia Kun näytelmän tarina alkaa viktoriaaniselta ajalta jatkuen luokkasotaan ja välitaukoon asti, ja sitten 1920-luvulle. Luokkasotaa, siis sisällissotaa 2018, anteeksi siis sisällissotaa 1918 käydään väliajan ajan. Viime vuosi oli kova vuosi, muistaa kun veli lähti veljeä vasten. Tai ei ehkä veli. Vaan kyläyhteisö, joka koostuu työläisistä ja maanomistajista. Alun perin Heta on suuren Niskavuoren talon tytär, siis valkoinen. Kun taas Akusti renkinä sympatiseeraa punaisia siis työläisiä, jotka haluavat oikeutta ja tasa-arvoa, muutosta.
Läsnä on niin tämä päivä kännyköineen ja muuveineen, lauluine lurituksineen, kuin mennyt aika, tuo Hella Wuolijoen tallentama aika vahvan naisen kärsimyksistä, onnen pilkahduksista. Huomaako tarinasta Suomen itsenäisyyttä? Naisen itsenäisyyden ainakin.
Heta on alussa tai alun jälkeen nöyryytetty nainen. Suuren talon ylpiä tyttö menee naimisiin trengin kanssa. Heta on vielä pieniin päin - koska on lempinyt tuon Lammentaustan Santerin kera, mutta se ryökäle ottikin vaimokseen vallan toisen naisen. Viettelikö Heta Santerin vai toisinpäin. Tai kumpikin vietteli mutta Santeripa ei vienyt vihille. Vaan aivan toisen likan. Heta on monella tasolla nöyryytetty ja arvoasteikolla hän matkustaa alaspäin. Vähän niinkuin ryöpytetyt julkkikset roskalehtien lööpeissä ja kuvissa siinä elämän hitaassa kassajonossa, jossa haluaisi pistää silmät kiinni...
Osa Hetan elämästä koskettaa ja liippaa läheltä, perinnönjako, sen veriset taistelut, kun niin vaikea on tasan jakaa. Suku - se on perkeleestä. Mikä kuuluu kenellekkin, kuka saa ensinnä valita, kenen tahtoa pitää kunnioittaa. Nyt on menossa monenkin elämässä lapsuudenkodista ja mummolasta luopuminen, ja menneisyyden jakaminen. Meneekö viimeisetkin siemenperunat. Lähteekö edes tuhkat uunista. Tänä vastenmielisenä oikestolaisen hallituksen pallituksen aikana kun ei ole varaa lämmittää taloa, jossa voisi asua.
Niskavuori kertoo vahvoista naisista. Kun vanhoissa elokuvissa Niskavuoren vanha emäntä, suurin matriarkka, on marttyyri, joka hyväksyy ukkonsa pettämisen - emmekä tiedä miksi. Silloin ei erottu. Naisen olisi ollut vaikea erota aviomiehestään, hän ei olisi jaossa saanut mitä hänelle kuuluu.
Akusti tekee miehen työn, vaikka hän on renki ammatiltaan, eikä suuresta talosta. Niin hän saa monenlaista luottamustehtävää, on kirkkoväärti ja kaikki. Naiset eivät näitä titteleitä eivätkä nostoja saa. Heta on tästä katkera. Syystäkin. Mutta mitä tapahtui Siipirikolle?
Mainio järkäle ja taideteos, jonka jokaisen pitäisi nähdä. Sopii Niskavuori-fanaatikoille, ummikoille ja kaikille siitä väliltä. En tiedä, miltä vaikuttaisi ei-suomenkieliselle ihmisille. Voisi olla vinkeä. Mutta muuten suomenkieliselle katsojalle.
Pitkää kiertueikää tälle, ja mihinköhän he seuraavaksi ryhtyvät.
Hella Wuolijoen sanat pistävät miettimään, millaisissa vankiloissa ja kahleissa itse elämme, ja tarvomme. Hella itse oli helvetinmoinen nainen, näin positiivisesti sanottuna. Wuolijoki joutui kirjoittamaan miehen nimellä nämä näytelmät, hän oli Juhani Tervapää.
Näin viime vuonna Hesan kaupunginteatterissa Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti. Ohjelmavihkossa ja otsikossakin ilmoitettiin toiseksi tekijäksi Hella. Sen sijaan ulkomaan produktioissa tekijänä on aina vain äijä, Bertolt Brecht, joka on kuuluisa siitä, että varasti tarinoita ja kertomuksia. Ja kävi tiuhaan heinäladossa romantiikkaa ylläpitämässä.
" Niskavuoren Hetan tarina alkaa 1800-luvulta ja päättyy 1930-luvulle. Se on Niskavuori-teoksista toiseksi viimeisin, ja se julkaistiin 1950, jolloin Hella Wuolijoki oli palannut Yleisradiosta erottamisen jälkeen teatterin pariin. " Niskavuoren Heta / Elävä Arkisto Niskavuoren Heta kertoo hämäläisen mahtitilan tyttärestä, joka nai tilallisena vasta aloittelevan Akustin.
Nainen ja sirppi. " muutama nainen nousi faaraoksi, kuten Hatšepsut ja Kleopatra " wikipedia. Lisää Hatšepsutista:
" syntymänimi: Hatšepsut ’ylevistä naisista etummainen’ " ja " Hatšepsut (1507–1458 eaa.) oli naispuolinen faarao, joka hallitsi Egyptiä Uuden valtakunnan 18. dynastian aikana vuosina 1479–1458 eaa. Hän oli pisimpään hallinnut naispuolinen faarao. " wikipedia
Nainen ja sirppi käsiohjelmassa kertoo, kuinka nainen pitää elämänlankoja käsissään, monella tavalla. Nainen ja elämänlangat. Sirppi liittyy myös Neuvostoliittoon, yhdessä tekemiseen. Pääkallon kanssa se on myös vanitas.
Näin tämän kahdesti, Jurkan mediavaparilla sekä selvällä rahalla, ja olen tyytyväinen.
Tekijäloota:
Käsikirjoitus: Hella Wuolijoki
Sovitus: Ella Mettänen, Eero Ojala ja Henri Tuulasjärvi
Ohjaus: Henri Tuulasjärvi
Esityksen visualisointi: Jenni Nylander ja Henri Tuulasjärvi
Esitysoikeudet: Agency North
Näyttämöllä: Ella Mettänen ja Eero Ojala
Teatteri Jurkan esittelysivulta:
"”Seison missä seison.”
Hella Wuolijoen klassikkonäytelmä Niskavuoren Heta pesee lattiat herroilla ja rengeillä. Parrasvaloissa on naisen tarina. Näytelmä on pitkittäisleikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta 1800-luvulta sotien väliseen aikaan saakka.
Teatteri Jurkan uusi tulkinta on huoneteatteria parhaimmillaan. Esitys on näyttelijäntaiteen riemuvoitto ja puhenäytelmän ylistys!
Hella Wuolijoen Niskavuori-näytelmäsarjaa pidetään suomalaisen identiteetin rakentajana. Mitä opimme menneisyydestä, tästä hetkestä tai tulevaisuudesta, kun sukupolvet istuvat saman pöydän ääreen?
Miksi elän? Miten käytän elämäni? Kuinka kohdata kuolema? Minäkuva on keskeneräinen, jatkuvassa muutoksessa, kuten elämä itse. Kuka tai mitä on Heta Niskavuori vuonna 2019?"
Niskavuoren Heta ennakko 11.01.2019
Edellispäivän ennakosta aattelin näin internetissä:
Niskavuoren Heta tuolla Teatteri Jurkassa ennakkonäytöksenä tänään 11.01.2019 perjantaina. Luotettavan parivaljakon tyylipuhtaalla ja leuat tipauttavalla ravilla muttei tyhjäkäynnillä. Katkeruus, suomalainen katkeruus, sielussa myllertävä myrkyllinen kateus ja naisen vahvuus. Yks hahmoista sopis Tuskaan tai Hevi reissuun. Hienosti muuntui Niskavuoren Hetan tarina kahden näyttelijän esittämäksi sukusaagaksi. Huikeat ja erinomaiset, herkät ja raivopäät Ella Mettänen ja Eero Ojala on täydellisiksi havaittu jo teoksessa Lokki, joka on niin niisk niisk, ja nami nami. Eikä päivää ilman sisällissotaa... Luokkasota 1918 ulottuu myös Niskavuoreen... Kirjoitan lisää ensi viikolla. Ja silloin jopa aiheesta
Ajanjaksossa tammikuussa 2019:
Teatterivuoteni 2019 ensimmäinen viikko: Venus turkiksissa, Lion #liontheweirdandmagicalabracadabracircusshow, Niskavuoren Heta x 2, Oopperan kummitus, ja Frankenstein voittaa kuoleman. Huh huh, tätä on vaikea panna paremmaksi. Nyt jos koskaan sana "huikea" liippaa läheltä.
Flickrissä:
Kuvassa Ella Mettänen, Eero Ojala
Kuva Marko Mäkinen
Lisää matskua muista tulkinnoista ja kaikkea muuta:
Juhani Tervapään näytelmät näytelmät.fi
Niskavuoren Heta 1947 näytelmät.fi
Kilpaileva tulkinta: Heta, Niskavuoren tytär - Heidi Herala. Akusti, hänen miehensä, entinen Niskavuoren renki - Martti Suosalo. " Hella Wuolijoen Niskavuori-näytelmissä Suomen historia nivoutuu Niskavuoren suvun vaiheisiin: avioliittoihin ja rakkauksiin, rahan ja vallan liikkeisiin sekä kamppailuihin tilojen maineesta ja sukujen kunniasta. Laura Ruohosen kuunnelmasovitus on vuodelta 1992. Niskavuoren tytär Heta nai renki Akustin. Katkeroitunut Heta rakentaa rappeutuneesta Muumäen tilasta Niskavuoren vertaista. "
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 17. tammikuuta 2019
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 17. tammikuuta 2019
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 17. tammikuuta 2019
Niskavuoren Heta https://t.co/fSG1FRSKpF— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 17. tammikuuta 2019
Häähumua Niskavuoressa (otteita) Julkaistu: 13.12.1987 Ohjelmasta: Niskavuoren Heta
Hehkutin muuallakin:
