Teatterin lumoa - kuvallinen teatteriblogini

Teatterin lumoa - Satu Ylävaaran kuvallinen teatteriblogi

sunnuntai 3. syyskuuta 2023

Terveiset Kerjäläisoopperan ensi-illasta Opistotalolta, Kalliosta. Kyllä työväenopistot ovat mainioita

Terveiset Kerjäläisoopperan ensi-illasta Opistotalolta, Kalliosta. Kyllä työväenopistot ovat mainioita. Ilmaiseksi tänään neljä tiimaa barokkiorkesteria, lavalla näkynyt ainakin kokkelia, ruumisarkku ja dildo. Yhdistellään barokkia ja nyky-Kalliota mm Roskapankin rinsessat.

01.09.2023

Myöhemmin lisää

#välitaukotviitti



Tämmöinen meno oli loppukumarruksissa eilen Kerjäläisoopperan ensi-illassa Kalliossa, Opistotalolla

#kerjäläisooppera2023 #kerjäläisooppera #opistotalo


Lähdin ekstemporee jamboree kiireellä Kallion pinkkiin opistotaloon jossa on ollut mainiota luentoja, kursseja ja tapahtumia tässä vuosikymmenten saatossa. Tällä kertaa ilmaisena tapahtumana oli alle neljän tunnin barokkihupailu, Kerjäläisooppera. 

Alkuperäistä teosta oli modernisoitu osin, saaliina mm aiphouneja. Mutta komeat barokin ajan miestenvetimet oli pääosassa, barokin aikaanhan oli miehen parhaimman näköisiä, heillä oli feminiisyys ja maskuliinisuus tasapainossa. Varsinkin pääpahiksella, rosvojoukon johtajalla. 

Naiset olivat lähinnä rokokoon ajalta, bordellissa. Muistuttaen Madonnan sitä Vogue-esitystä olikohan MTV:llä, musiikkikanavalla, silloin kun sieltä vielä tuli musiikkia. Oli myös Lana Del Reytä kukkakruunussaan ja Last Night in Soho -elokuvan Puppet in the string -menoa, eli ilakoivaa burleskia. 

Kokonaisuutena tuntui olevan esiintyjäkatraalla amatöörien ja ammattilaisten yhteistyötä, opiskelijoiden ja pitkää uraa tehneiden. Barokkiorkesteri soitti tietenkin barokin asuissa ja -peruukeissa. 


Huikeimmillaan koreografia oli seksikohtauksessa, jonka kuin genre-elokuvista tutut nallet peittivät häpeissään lakanalla. 

Modernia ja ilkamoivaa. 

Tosin rekvisiittaa ja puitteita, taustavideoita ja -kankaita olisi kaivannut lisää, ja näytöstä myös teatterinlavalle







Taustaa:


Kerjäläisooppera

Balladiooppera 


Libretto: John Gay

Sanoittaja: John Gay

Säveltäjä: Johann Christoph Pepusch


Hahmot: Captain Macheath, Jonathan Jeremiah Peachum, Lucy Lockit, Diana Trapes.. 

Kirjoitettu: 1728

Ensiesitys: 29. tammikuuta 1728, Lisle's Tennis Court



" Kerjäläisooppera 1.9.-9.9.2023

Helsingin työväenopisto esittää Kerjäläisoopperan (Beggar’s Opera) syyskuussa 2023. Teoksen tekemiseen osallistuu opiskelijoita eri ainealoilta. Solisteina kuullaan Tomi Metsäketoa ja Rolf Bromania. "




Ker­jä­läi­soop­pe­ra 1.9.-9.9.2023


Lue lisää työväenopiston ja hel:n sivuilta: 


" Helsingin työväenopisto esittää Kerjäläisoopperan (Beggar’s Opera) syyskuussa 2023. Teoksen tekemiseen osallistuu opiskelijoita eri ainealoilta. Solisteina kuullaan Tomi Metsäketoa ja Rolf Bromania.

Lontoon alamaailma siirtyy Kallioon – työväenopisto esittää Kerjäläisoopperan

Helsingin työväenopiston opiskelijat esittävät 1.–9. syyskuuta kirjoittaja John Gayn ja säveltäjä Johann Christoph Pepuschin vuonna 1728 luoman Kerjäläisoopperan, joka on balladiooppera orkesterille, laulajille sekä tanssijoille. Työväenopistossa esitettävän version on sovittanut ja leikannut nykyiseen muotoonsa yhdysvaltalainen Jonathan Dobin.

Dobin on säveltäjä ja sovittaja, joka on erikoistunut 1600- ja 1700-luvun musiikin rekonstruoimiseen ja sovittamiseen. Työväenopiston esitykseen musiikin ovat sovittaneet Amore Barocco orkesterille kapelimestari Anni Elonen sekä cembalisti Laura Ollberg-Ekman.

Ohjaajana toimii Ville Saukkonen, jonka mukaan Kerjäläisooppera sopii erinomaisesti työväenopiston maailmaan sen monien pienten roolien ja tanssiosuuksien ansiosta.

Solisteina kuullaan Tomi Metsäketoa ja Rolf Bromania sekä muita vierailevia laulajia. Pääosissa laulavat mm. Tiia Maria Saari, Saara Pääkkönen, Susanna Snellman ja Petter Korkman. Kokonaisproduktioon osallistuu 54 opiskelijaa musiikin, tanssin, käsitöiden ja median ainealoilta.

Musikaalien esiäiti

Lontoon alamaailmaan sijoitetun näytelmän tapahtumat on siirretty nykyaikaan ja Kallioon. Teoksen on suomentanut kääntäjä Saara Pääkkönen, joka on myös opiston pitkäaikainen laulunopiskelija.

Kolmesataa vuotta vanha teos sisältää paljon viittauksia muun muassa oman aikansa politiikkaan. Se on vahvasti kirjoittajansa John Gayn teos ja hänet mainitaankin poikkeuksellisesti ennen säveltäjää tämän oopperan kohdalla. 

Teosirvailee italialaiselle opera serialle ja on nimestään huolimatta pikemminkin kolminäytöksinen musiikkinäytelmä, pastissiteos, joka sisältää 69 tunnettua laulua (ooppera-aarioita, virsiä, kansanlauluja, balladeja) useilta eri säveltäjiltä monista eri maista – onpa mukana yksi Händelinkin aaria.

Kerjäläisoopperalla on vankka historiallinen arvo ja perusta länsimaisessa musiikkikulttuurissa.

– Sitä voi hyvällä syyllä kutsua musikaalin esiäidiksi. Ilman tätä teosta, meillä ei olisi Catsia tai West Side Storya, kertoo Saukkonen.

Produktion harjoitukset ovat olleet käynnissä lukuvuoden 2022–2023 työväenopiston kursseilla. Esitykset toteutetaan syksyllä 2023 seuraavasti:

pe 1.9.klo 19.00,

su 3.9. klo 14.00,

ke 6.9. klo 19.00,

pe 8.9. klo 19.00,

la 9.9. klo 14.00


Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kesto on noin 3h 30min sisältäen väliajan. Kahvio on avoinna ennen esityksiä sekä väliajalla. Ikäsuositus: 16 v. Ei ennakkovarauksia.

Helsingin työväenopiston Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26

Lisätiedot: satu.luomajoki(at)hel.fi




(Kuva: Nils Krogell) 


Zachris Castrenin säätiö on mukana tukemassa Kerjäläisoopperan tuotantoa. "