Hiirenloukku ei ollut täysosuma Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä ensi-illassa, mutta kolmen tähden syksyn avaus.
Agatha Christie
HIIRENLOUKKU
klassikkodekkari
Vaikka Sauli Suonperän suvereeni kreisi hahmo Christopher Wren kohtauksen, kohtauksia varastaen nauratti. Pitkine koipineen hän vei sopivan, tai sopimattoman paljon tilaa lavalta, kuitenkin hyvin liikkuen, tai ilmehtien.
Ja Severi Saarinen tässä Giles Ralstonin roolissa on mustasukkainen, umpimielinen, pitkävihainen, jurottava aviomies oli hyvinkin tunnistettava. En ole nähnyt Hiirenloukkua aiemmin, vaikka se on Lontoossa pyörinyt sen 70 vuotta. Kuinkahan pitkään täällä... Koska ei saa paljasta whodunit, who-done-it, kuka-sen-teki, niin en paljasta. Tarina tuntuu yhdistelmältä Agatha Christien 3 - 5 muuta tarinaa. En kerro mitä, ettei juonta arvaa, päättele. Varsinkin filmatisoinneissa on tuttuja yhtymäkohtia, motiiveja.
Mutta olemme noin 50-luvulla, kaikki on vintagea. On vanha kartano josta on tehty pieni hotelli. Muutamaa vierasta odotellaan. Mutta on kamala ilma, lunta on tupruttanut niin, että tiet ovat tukossa. Apua ei ole tulossa. Olemme siis suljetun tilan mysteerissä kuten parissa muussakin Christien tarinassa.
Hirvittävä vieras on ilkeä nainen, joka on pukeutunut hyvin vihreään mekkoon. Helena Haarasen rooli on ROUVA BOYLE.
Olin tuolloin päivällä nähnyt erinomaisen kolmen tähden elokuvan Rikos on minun, 30-luvulle sijoittuva metoo-satiiri ajalta jolloin naisella ei ollut edes äänioikeutta, ja dekkari, jossa näyttelijätär sanoi vihreän mekon tuovan huonoa onnea. En muista tarkoittiko teatterin näyttämöä vaiko oikeissalia...
Toisaalta Downton Abbeyn kuikelo leskikreivitär sanoi mainion ilkeästi vihreän olevan vaikea väri mekolle (epävarmalle naiselle).
Tässä vihreä mekko ja oranssi tukka huutavat räikeyttä ja vulgaarisuutta, vaikka nainen on olevinaan rikas tai häntä pitäisi palvella kuin keisarinnaa. Nainen valittaa kaikesta. Nainen kommentoi kaikkea.
Muitakin vieraita lappaa sisälle. Eikä katsoja oikein tiedä kuka kukin on, oikeasti. Jännitystä tulee, kun Lontoossa on tapahtunut raaka murha. Voiko tuo murhaaja olla tämän saman katon alla.
Sain lipun, kiitos siitä!
Kun kirjoitin, ettei täysosuma kuten Baskervillen koira ja Näytelmä joka menee pieleen, jotka molemmat olivat hillittömiä toteutuksia teatterin lavalla mm akrobatiab, nopeiden reaktioiden, hulluttelun ja käsikirjoituksen osilta. Arena-näyttämö on profiloitunut sekä farssien että dekkareiden keitaaksi Hakaniemessä, kummistakin pidän. Siellä on ollut myös koskettavaa draamaa kuten Kultalampi. Puhun siis viime vuosista kun teatterissa olen ravannut teatteribloggaajana.
Rakastan Christien jännittäviä tarinoita, kuten olen tehnyt useamman vuosikymmenen ajan. Niin elokuvissa, sarjoissakin. Traagisin on Ikiyö. Myös Kurpitsajuhlan filmatisoinnissa on erityisen traaginen rakkaustarina.
Pidän myös kirjojen kotimaista kansista 80-luvulla. Kuten Ruumis kirjastossa ja väärän vänkyrä talo.
See How They Run (2022) oli valkokaankaalla viime vuonna mainio mysteeri/komedia.
Agatha Christie
HIIRENLOUKKU
Hyytävän jännittävä klassikkodekkari
Tekijäloota:
Aino Piirola
SUOMENNOS
Miika Muranen
OHJAUS
Katariina Kirjavainen
LAVASTUS
Laura Dammert
PUKUSUUNNITTELU
Petteri Heiskanen
VALOSUUNNITTELU
Eradj Nazimov
ÄÄNISUUNNITTELU
Henri Karjalainen
NAAMIOINNIN SUUNNITTELU
Sanna Niemeläinen
DRAMATURGI
ROOLEISSA
Mollie Ralston ELINA KEINONEN
Giles Ralston SEVERI SAARINEN
Christopher Wren SAULI SUONPÄÄ
Rouva Boyle HELENA HAARANEN
Majuri Metcalf RISTO KASKILAHTI
Leslie Casewell SANNA-JUNE HYDE
Herra Paravicini SANTERI KINNUNEN
Ylikonstaapeli Trotter JOEL HIRVONEN
ÄÄNIROOLEISSA
Ohikulkijat kadulla
LEENAMARI UNHO, URSULA SALO,
VAPPU NALBANTOGLU
Poliisi
MIKKO VIRTANEN
Uutistenlukija
JOUKO KLEMETTILÄ
Radio-ohjelman psykologi
MIIKA MURANEN
Agatha Christie
ARENA-NÄYTTÄMÖ – Hämeentie 2
Ensi-ilta 7.9.2023
Noin 2 t 30 min, sis. väliajan
”Joku teistä on vaarassa – kuoleman vaarassa.”
Lue lisää Helsingin kaupunginteatterin sivulta:
" Dekkarikuningatar Agatha Christien Hiirenloukku sijoittuu nostalgiseen 1950-luvun Englantiin. Vuonna 1952 Lontoossa ensi-iltansa saanut teos on maailman pisimpään yhtäjaksoisesti esitetty näytelmä, kiistaton klassikko ja käsittämättömän suosittu teatteri-ilmiö. Nyt tämä hyytävä jännitysnäytelmä nähdään Helsingin Kaupunginteatterissa, tiivistunnelmaisella Arena-näyttämöllä.
Mollie ja Giles ovat nuori, onnellinen pariskunta. Heillä on edessään aivan erityinen päivä, he ovat avaamassa Monkswellin täysihoitolaa vanhaan perintökartanoon keskelle maaseudun rauhaa. Kun kaikki on valmista asiakkaita varten, iskee lumimyrsky ja sekoittaa suunnitelmat. Samaan aikaan radiossa poliisi tiedottaa Lontoossa tapahtuneesta murhasta, jonka tekijää etsitään.
Kun asiakkaat lopulta pääsevät myrskyn läpi kartanon lämpöön, tunnelmallinen täysihoitola herää eloon. Mollie ja Giles saavat palveltavakseen vaativan vierasjoukon, eivätkä kaikki tunnu tulevan toimeen keskenään. Juuri ennen kuin lumi saartaa kartanon ja tukkii tiet, paikalle saapuu poliisi varoittamaan murhaajasta, joka on jättänyt viestin: seuraava uhri löytyy Monkswellin täysihoitolasta.
Kuinka murhaaja pääsee lumimyrskyn keskeltä kartanoon? Vai onko hän jo siellä? "
Sekä
" LUVASSA HYYTÄVÄÄ JÄNNITYSTÄ SULJETUSSA TILASSA"
Hiirenloukun ohjaajalta:
" Murha illassa on kuulunut jo teini-iästä omiin rutiineihini. Se on nautittu joko kirjojen, tv-sarjojen tai elokuvien muodossa. Siksi olikin itsestään selvää vastata kyllä, kun minulle tarjottiin mahdollisuutta ohjata Arena-näyttämölle jännitysnäytelmien klassikko Hiirenloukku. Aiemmin olen näytellyt tämän lajityypin teoksessa, mutta nyt pääsin ensimmäistä kertaa luomaan näyttämölle ohjaajana hyytävää jännitystä ja tämä haaste on ollut nautinnollista. *
HIIRENLOUKUN LAVASTUKSEN SUUNNITTELUSTA
" Hiirenloukku on klassinen jännitysjuoninäytelmä. Paikka, tässä tapauksessa Monkswellin kartanon täysihoitolan sali, on tarkkaan Agatha Christien käsikirjoituksessa kuvailtu. Mysteeriä on mahdotonta synnyttää näyttämölle ilman tarkkaa tilan arkkitehtuuria. Jännitys saadaan ylläpidettyä noudattamalla käsikirjoituksessa annettua ovien, sähkökatkaisimien, huonekalujen ja ikkunoiden sijoittelua. Näiden elementtien paikoista näyttämöllä syntyy iso osa esityksen rytmistä ja näyttelijöiden liikeradat. Jännitysnäytelmän tilan luominen, samoin kuin farssin, on matematiikkaa; kuinka kauan näyttelijällä kestää siirtyä paikasta A paikkaan B, jotta mysteeri ei paljastu ja tilanteet seuraavat luontevasti toisiaan ja katsoja pysyy jännitysnäytelmän pihdeissä. "
