Teatterin lumoa - kuvallinen teatteriblogini

Teatterin lumoa - Satu Ylävaaran kuvallinen teatteriblogi

sunnuntai 25. helmikuuta 2024

DANNY ROBINSIN NÄYTELMÄ 2.22 A GHOST STORY ⭐⭐⭐⭐

DANNY ROBINSIN NÄYTELMÄ 2.22 A GHOST STORY ⭐⭐⭐⭐ 2:22 A Ghost Story perjantai, 16.02.2024 klokkan 18:30. 

Nämä teokset, kokemukset puhuvat, kuiskivat keskenään, toisinaan: tämä DANNY ROBINSIN NÄYTELMÄ 2.22 A GHOST STORY sekä kotimainen sarjakuva Avi Heikkinen & Aapo Kukko: ETHäN KUOLE ENNEN MINUA, POKUTO 2023. Yhteistä ainakin itkuhälytin sekä nuorten vanhempien normaali pelko, paniikki. 

Tähän kummitustarinaan. 

Brittiläinen luokkayhteiskunta on läsnä. On etuoikeutetut rikkaat, hyvästi koulutetut siis hyvinkoulutetut, joilla ollut mahdollisuus opiskella, ja hyvään ammattiin, ylempään keskiluokkaan, tai keskiluokkaan. Joka tulee nyt ostamaan työväenluokkaan kuuluneiden vanhojen mummojen talot, nauravat seniorien sisustuksille, ja pistävät paikat ihan uuteen uskoon. 

Gentrifikaatio. 

Mummoilla ei ole enää varaa asua kotonaan ja mummojen menehdyttyä, heidän lapsillaan ei ole varaa asua lapsuudenkodeissaan. Koska aluelle muuttaa rikasta väkeä.

Mitä tapahtuu talon hengelle, paikan fiilikselle, huudeille, kulmille. Kodille. 

Tämä on tausta. 

Näyttämöllä näemme kodin jossa remontti on meneillään. On kolme koulutettua keskiluokan tai ylemmän keskiluokan edustajaa joilla hyvät ammatit. Hyvät mahikset. Valinnanvaraa. 

On nuori pariskunta joilla pieni lapsi yläkerrassa itkuhälyttimen äärellä. Heille tulee syömään illalliselle samaa luokkaa oleva nainen jolla on uus poitsuystävä. Joka kuuluu duunareihin, työväenluokkaan, sinikauluksiin. Joka fiksaa kaiken, rempat ja patterit. Mies ei kuitenkaan ole osannut valita oikeata viiniä fiinille illalliselle. Melkein nauravat miehen selän takana sellaiselle. 

Ehkä miehellä ei ole varaa eikä halua tutkia mikä viini. 


Välillä aivan liian kovat äänet saavat hypähtämään tuolilta, niitä voisi vähän hiljentää. Itse olen kauhun suurkuluttaja, nautin kauhusta, ja varsinkin goottilaisista kummitustarinoista, kauhuromantiikasta, psykologista trillereistä, feministisestä monitahoisesta kauhusta ja pelosta, kauhukomediasta, teinisläshereistä, folk horrorista, mutta myös poliittisesta kauhusta kuten Jordan Peelen työt. Liian vähän kauhua on teatterissa. Paitsi nyt. 

Mitä uutta annettavaa kummitustarinalla on. Onko kummituksia olemassa, onko pahansisuisia henkiä, miten se, äänien, askelten kuuleminen eroaa esim synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Tai jos ei saa nukuttua. Tai jos on hengittänyt maalihöyryjä. Pössytellyt. Millainen henki on tekoälykodissa. 

Näytelmä on erinomainen. Viihdyttävä. Sähäkkä. Yllättävä. Surullinen. 

Esitys on hyvin binäärinen. Siinä on vastakkain luokat, vastakkain sukupuolet. Ja vastakkain yliluonnollinen ja järki. Usko ja tiede. Ihminen joka on avoin, ihminen joka on sulkeutunut. 







Taustaa, tietoja: 

Suomennos ANNI IHLBERG Ohjaus PAAVO WESTERBERG Sävellys ja äänisuunnittelu ALEKSI SAURA Lavastus ANTTI MATTILA Pukusuunnittelu LAURA DAMMERT Valosuunnittelu PETTERI HEISKANEN Naamioinnin suunnittelu MAIJA SILLANPÄÄ Dramaturgi HENNA PIIRTO Kuva ILKKA SAASTAMOINEN


ROOLEISSA

Sam LAURI TILKANEN Jenny PIA ANDERSSON Lauren SANNA-JUNE HYDE Ben SAULI SUONPÄÄ Konstaapeli Stirling MATTI RASILA Konstaapeli Miller LEENA RAPOLA


Suomen kantaesitys 8.2.2024 Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä Esityksen kesto 2 tuntia 22 minuuttia, sisältää väliajan Alkuperäistuottajat Tristan Baker ja Charlie Parsons (Runaway Entertainment), Isobel David ja Kater Gordon. Esitysoikeuksia valvoo Music Theatre International


HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI


Danny Robins

 ARENA-NÄYTTÄMÖ – Hämeentie 2

 Ensi-ilta 8.2.2024

 Noin 2 t 22 min, sis. väliajan

 Esityksessä käytetään voimakkaita ääniä, savua ja välkkyviä valoja.

 Esitys on suunnattu aikuisille. Emme suosittele esitystä alle 12-vuotiaille.

 



Taustaa Helsingin kaupunginteatterin sivulta:

" Inhimillisesti yliluonnollinen

Jenny (Pia Andersson) ja Sam (Lauri Tilkanen) ovat muuttaneet vauvansa kanssa viktoriaaniseen rivitaloasuntoon, jossa alkaa tapahtua outoja. Samin ollessa työmatkoilla Jenny kuulee itkuhälyttimien kautta ääniä aina kello 2:22. Hän uskoo talossa kummittelevan, mutta Sam löytää kaikkeen järkiperustelun. 

”2:22 A Ghost Story on hyvin rakennettu trilleri, joka uskaltaa leikkiä karmivilla kysymyksillä tosissaan ja olla karheudestaan huolimatta inhimillinen”, sanoo ohjaaja Paavo Westerberg.

Brittiläisen Danny Robinsin kirjoittama 2:22 A Ghost Story sai ensi-iltansa Lontoossa vuonna 2021, ja sitä on jo nyt kutsuttu moderniksi klassikoksi.

2:22 A Ghost Storyssa yliluonnolliset kokemukset ilmenevät arkisen vauva-arjen keskellä – eikä vaikkapa jossain syrjäisessä vanhassa linnassa – mikä on kaikille tuttu miljöö.

”Klassinen trillerigenren asetelma modernilla twistillä puhuttelee niin, että katsoja pääsee taatusti tihentyvän tunnelman kyytiin”, Westerberg sanoo. ”Mutta on katsojasta kiinni, kuinka paljon sille haluaa antautua. Eihän kummitusjunassakaan ole kivaa, jos siihen suhtautuu ryppyotsaisesti.”

2:22 A Ghost Story sopii patinoituneelle, menneiden vuosikymmenten henkeä huokuvalle Arena-näyttämölle täydellisesti. Ohjaaja Paavo Westerberg on tunnettu taidostaan luoda voimakkaita tunnelmia, joihin katsojan on helppo solahtaa. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä suurella näyttämöllä nähty loppuunmyyty suurteos Fanny ja Alexander (2022).

Alkuperäistuottajat Tristan Baker ja Charlie Parsons (Runaway Entertainment), Isobel David ja Kater Gordon. Esitysoikeuksia valvoo Music Theatre International. "