Teatterin lumoa - kuvallinen teatteriblogini

Teatterin lumoa - Satu Ylävaaran kuvallinen teatteriblogi

torstai 12. lokakuuta 2023

Teatteri Takomossa on tänään Kriittiset iltamat 12.10.2023

Teatteri Takomossa on tänään Kriittiset iltamat 12.10.2023. Kaikki teksti lainattu Teatteri Takomon sivulta :

" UNDRESS THE SYSTEM – KRIITTISET ILTAMAT – CRITICAL EVENINGS

in English below!


VELASTA VALTASUHTEISTA HISTORIASTA VASTARINNASTA

Mitä on ilmasto-oikeudenmukaisuus?

Mitä on aktiivinen toimijuus?

Miksi ilmastokriisistä puhuttaessa täytyy puhua myös rasismista?

Lämpimästi tervetuloa kuulemaan, oppimaan ja keskustelemaan. "


" Undress me, then -esityskauden aikana Teatteri Takomolla järjestetään kaikille avoimia yleisötapahtumia. Ne koostuvat työpajoista, keskusteluista, elokuvaillasta ja luennosta. Tapahtumissa käsitellään kolonialismin ja rasismin historiaa ja nykyisiä muotoja sekä niiden suoraa yhteyttä ilmastokriisiin. Tule oppimaan ja laajentamaan omaa ymmärrystä sortavasta järjestelmästä ilmastonmuutoksen ja ekokriisin taustalla sekä löytämään verkostoja toiminnalle. 

Tapahtumia fasilitoivat aktivistit ja asiantuntijat erilaisista kansalaisliikkeistä (kuten Debt for Climate Finland, Elokapina, autonominen Emilia).

Tapahtumat kutsuvat yhteen teatterin katsojia ja ammattilaisia sekä aktivisteja pohtimaan omaa roolia valtarakenteissa.

Kielitaito ei ole este osallistumiselle. Tapahtumissa puhutaan englantia ja suomea. Paikalla on tulkkausapua. Tapahtumia koordinoi Undress me, then -esityksen yleisötyöntekijä Iiris Laisi. Kriittisissä iltamissa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. "



" ABOUT DEBT ABOUT POWER ABOUT HISTORY ABOUT RESISTANCE  

What is climate justice?

What is active agency?

How is racism connected to the climate crisis? 


A warm welcome to hear, learn and discuss. 


During the Undress me, then performance season there will be public events organized at Takomo Theatre, that consist of workshops, discussions, a film night and an open lecture. 


The events will address the history of colonialism and racism, their contemporary forms and the direct link to the climate crisis. The events create space for learning and expanding one’s understanding of the oppressive structures as well as what to do about them. 


The events are facilitated by activists and experts from various civic movements (such as Debt for Climate Finland, Elokapina and autonomous Emilia). The evenings bring together theater audiences and professionals, as well as activists, to discuss their own roles in the existing system and to create networks for action. 


Language skills are not a barrier to participation. English and Finnish are spoken at the events. Interpretation will be available. The events will follow safer space guidelines. Coordinator of the events: Iiris Laisi


Please find the Detailed schedule here (google docs)


Katso tapahtumakohtainen ohjelma täältä (google docs)


Please find the Detailed schedule here (google docs)


 


to 12.10. klo 17.30

Thu 12 Oct 5.30 pm

(in English) Lecture and call for action: Basics of climate justice & neo-colonialism. Finland, it’s time to pay back!


to 26.10. klo 18

Thu 26 Oct 6 pm

(Suomeksi + in English) Lukupiiri: Dekolonisaatio. Reading circle: Decolonization.  


la 28.10. klo 14

Sat 28 Oct 2 pm

(in English) Panel discussion: What’s the role of civil society in climate related migration? Racism behind the climate crisis & EU politics.


ti 31.10. klo 17.30

Tue 31 Oct 5.30 pm

(Suomeksi) Työpaja: Kansalaistottelemattomuus.


la 4.11. klo 14

Sat 4 Nov 2 pm

(Suomeksi + in English) Elokuvanäytös: Kongon Akseli (2009). Filmscreening: A Man from the Congo River (2009).


ti 7.11. klo 17.30

Tue 7 Nov 5.30 pm

(Suomeksi + in English) Työpaja: Kansalaistottelemattomuus. Workshop: Civil disobedience


ESITYKSET

to 12.10. klo 17.30

Undress the System | Lecture and call for action: Basics of climate justice & neo-colonialism.

0 €

to 26.10. klo 18.00

Undress the System | Lukupiiri: Dekolonisaatio. Reading circle: Decolonization.

0 €

la 28.10. klo 14.00

Undress the System | Panel discussion: What's the role of civil society in climate related migration?

0 €

ti 31.10. klo 17.30

Undress the System | Työpaja: Kansalaistottelemattomuus.

0 €

la 4.11. klo 14.00

Undress the System | Elokuvanäytös: Kongon Akseli (2009). Filmscreening: A Man from the Congo River (2009).

0 €

ti 7.11. klo 17.30

Undress the System | Työpaja: Kansalaistottelemattomuus. Workshop: Civil disobedience

0 €

Fredrikinkatu 18, 00120 Helsinki  "






UNDRESS 

THE SYSTEM


Kriittiset iltamat Takomolla – Critical evenings at Takomo



Suomeksi alla

Thu 12.10. at 17.30-20.00. Doors: 17:00.


Lecture & call to action: Basics of climate justice & neo-colonialism. Finland, it’s time to pay back! 


In English, translation to Finnish is available.


Facilitated by: Debt for Climate Finland, Eltti Kinnunen, Janette Kotivirta, Iiris Laisi.


Guest speakers: Kris Clarke, associate professor of social work, University of Helsinki. Sámi activists and artists Aarni Pieski and Helmi Hagelin from Tenojokivarsi. Amnesty Sápmi. 


How does Finland colonize indigenous lands?

What is neo-colonialism and how does it relate to the climate crisis?

How does Finland benefit from neo-colonial structures?


This event will explore the links between climate justice, ecological debt and the legacies of colonialism. In the first part of the lecture, activists from Debt for Climate Finland together with social work associate professor Kris Clarke, from Helsinki University, will present the basics of the climate crisis as well as contemporary forms of Finnish neocolonialism in the Global South and in the land of Sápmi. The second part places its focus on Finland’s green colonialism perpetuated by Finnish companies and institutions like Finnfund, operating in Kenya and ST1 in Sápmi. Aarni Pieski and Helmi Hagelin will be interviewed about their views and experiences on the latter matter.


Important terms such as: colonialism, debt, ecological debt, extractivism and reparations are introduced. 

Program

17.00 doors

17.30 part 1: Climate justice, neo-colonialism.

18.20 part 2: Finland as a “green colonizer”. Windmill project in indigenous lands of Turkana, Kenya. Discussion after.

18:40 break

19:00 Part 3: Finland as a “green colonizer”. Windmill project in Sápmi.

19:40 Call to action: introduction of Amnesty Sápmi. 

20:00 Tea & late night snack. Chilling, vibing… Space open for discussion.


Come deepen your knowledge on the topics in the reading circle on Thursday, 26.10.! topic: Decolonization. Facilitated by autonomous Emilia -group.


To 12.10. klo 17.30–20


Luento ja kehotus toimintaan: Ilmasto-oikeudenmukaisuuden ja uuskolonialismin perusteet. Suomi, on aika maksaa takaisin! 


Englanniksi, käännös suomeksi saatavilla.


Facilitated by: Debt for Climate Finland, Eltti Kinnunen, Janette Kotivirta, Iiris Laisi.

Vieraana Kris Clarke, sosiaalityön dosentti Helsingin yliopistolta. Amnesty Sápmi ja Tenojokivarresta kotoisin olevat saamelaisaktivistit ja taiteilijat Aarni Pieski ja Helmi Hagelin.


Miten Suomi kolonisoi alkuperäiskansojen maita?

Mitä on uuskolonialismi ja miten se liittyy ilmastokriisiin?

Miten Suomi hyötyy uuskolonialistisista rakenteista?


Tapahtumassa tarkastellaan ilmasto-oikeudenmukaisuuden, ekologisen velan ja kolonialismin perinnön välisiä yhteyksiä. Luennon ensimmäisessä osassa Debt for Climate Suomi -liikkeen aktivistit esittelevät oikeudenmukaisuuden perusteita yhdessä sosiaalityön dosentin, Kris Clarken kanssa. Toisessa osassa käsitellään suomalaisen uuskolonialismin nykymuotoja globaalissa etelässä ja Saamenmaalla. Keskitytään Suomen vihreään kolonialismiin, jota ylläpitävät suomalaiset yritykset ja instituutiot, kuten Finnfund Keniassa ja ST1 Sápmin alueella. Aarni Pieski ja Helmi Hagelin kertovat näkemyksistään ja kokemuksistaan jälkimmäisen aiheen tiimoilta.


Illalla iltapalaa ja hengailua! 


Ohjelma

17.00 ovet

17.30 osa 1: Ilmasto-oikeudenmukaisuus, uuskolonialismi.

18.30 tauko

19.00 osa 2: Suomi "vihreänä kolonisaattorina". Tuulimyllyhankkeet alkuperäiskansojen mailla, Keniassa, Sapmissa.

19.30 Keskustelu 

20.00 Kehotus toimintaan


Voit syventää tietojasi aiheisiin lukupiirissä torstaina 26.10. aiheeseen: Dekolonisaatio. Fasilitoi autonominen Emilia -ryhmä.


in English below

To 26.10. klo 18–20.30

Lukupiiri: Dekolonisaatio.


Fasilitoi: autonominen Emilia -ryhmä. 


“Dekolonisaatio kehottaa meitä pohtimaan suhdettamme alkuperäiskansojen maihin, joita siirtomaavalloittajat ovat epäoikeudenmukaisesti vaatineet, määritelleet uudelleen ja käyttäneet uudelleen kaikkialla maailmassa. Se pyytää meitä ottamaan vastuun sen sijaan, että hyväksyisimme syyllisyyden. Kolonisaation purkaminen on myös tie kohti oikeudenmukaisten ja tasapuolisten järjestelmien luomista, jossa epätasa-arvoon puututaan koulutuksen, vuoropuhelun, viestinnän ja toiminnan avulla.”


(Community-Based Global Learning Collaborative)*


Emilian opintopiirin tarkoituksena on saavuttaa jaettua ymmärrystä käsitteistä, joita käytämme ja kehittää yhteistä teoreettista osaamista. Lukupiiri on avoin kaikille kiinnostuneille, eikä ennakkoilmottautumista tarvita.Opintopiiriin voi osallistua aiemmasta kokemuksesta huolimatta, ja kaikenlaiset osallistumisen tasot keskustelun ja kuuntelun välillä ovat tervetulleita. 


Opintopiirin lukumateriaalit ilmoitetaan noin 2 viikkoa ennen piiriä. Järjestäjät toivovat tutustumista ainakin yhteen PERUSTASON ja yhteen SYVENTÄVÄN TASON materiaaliin keskustelun edistämiseksi. Ennakkovalmistautuminen ei ole kuitenkaan edellytys opintopiiriin osallistumiselle, vaan opintopiirissä tarjotaan myös pieni alustus aiheeseen ja teksteihin.



Emilia -ryhmästä


Emilia on poliittinen yhteisö ja alusta, jossa organisoituu monenlainen joukko noin 18-40 vuotiaita opiskelijoita, työssäkäyviä ja aktivisteja. Emilia rakentaa siltoja eri liikkeiden välille ja järjestää muun muassa tapahtumia, lukupiirejä, juhlia ja mielenosoituksia.


Ilolla ja toveruudella kohti feministis-kommunistista vallankumousta!

Seuraa instagramissa @emiliahki 


*Community-Based Global Learning Collaborative

https://www.cbglcollab.org/what-is-decolonization-why-is-it-important


Thu 26 Oct at 6–8.30 pm

Reading circle: Decolonisation. 


Facilitated by: the autonomous Emilia group. 


“Decolonization is work that asks us to think about our relationship with Indigenous lands that colonizers have unjustly claimed, re-defined and repurposed all over the world. It asks us to embrace responsibility as opposed to accepting fault. Lastly, decolonization is a path forward to creating systems which are just and equitable, addressing inequality through education, dialogue, communication, and action.”


(Community-Based Global Learning Collaborative)*


Emilia's study circle aims to achieve a shared understanding of the concepts we use and to develop common theoretical knowledge. The study circle is open to all who are interested and no pre-registration is required.The study circle can be attended regardless of previous experience, and all levels of participation from discussion to listening are welcome. 


Reading materials for the study circle will be announced approximately 2 weeks before the circle. The organisers hope that at least one at BASIC and one at ADVANCED LEVEL will be made available to stimulate discussion. However, pre-preparation is not a prerequisite for participation in the study circle, as a short introduction to the topic and the texts is provided.

About Emilia 

Emilia is a political community and platform that brings together a diverse group of students, workers and activists aged around 18-40. Emilia builds bridges between different movements and organises events, reading circles, parties and demonstrations, among other things.


With joy and comradeship towards a feminist-communist revolution!

Follow us on instagram @emiliahki 


*Community-Based Global Learning Collaborative

https://www.cbglcollab.org/what-is-decolonization-why-is-it-important


Sat 28 Oct at 14-16. 


Discussion: What's the role of civil society in climate related migration? Racism behind the climate crisis & EU politics. 


in English


Facilitating: Pargol Miraftabi

Speaking: Amjad Sher, Eugene Ufoka & M.K. Baijukya.


For centuries, the Western countries in the Global North (Europe, Canada, the US) have robbed natural resources from the Global South and polluted the climate to keep their economies growing. Due to the social and environmental destruction as well as other forms of colonialism, black and brown people in the Global South are forced to move. 


What is actually meant by freedom to move? For the majority of people, it is not a question of freedom, but quite the opposite. 


Instead of being busy taking action for justice, Europe is closing borders. Fascist border politics are on the rise. This discussion aims to bring answers to the following:

when the system fails, how do people become the system?


Amjad Sher is an activist and decoloniality enthusiast.


Eugene Ufoka is a pan-African political and human rights activist, community organizer, and an agent of change. Eugene is the current chairperson, and co-founder of African anti-racism Society Finland.


Pargol Miraftabi is a human rights lawyer specialised in migration issues. 


M.K. Baijukya is an artist-philosopher, rogue scholar, poet and non-binary mother of two. An urban animist, they strive to keep their Haya and Savo ancestors happy.


This workshop in English 7 Nov!

Ti 31.10. klo 17.30–21

Työpaja: Kansalaistottelemattomuus 


Fasilitoi: Eeva Rajakangas, Wilhelm Blomberg. Suomeksi. Ilmoittauduthan etukäteen: takomo@teatteritakomo.fi


Mitä on väkivallaton suora toiminta? Miten luoda muutosta? Miksi aktivismi vaatii luovuutta onnistuakseen?


Kansalaistottelemattomuus ja väkivallaton suora toiminta ovat muuttaneet yhteiskuntia ympäri maailmaa. Mustien kansalaisoikeusliike Yhdysvalloissa muutti rasistisia lakeja kansalaistottelemattomuudella ja Intiassa saavutettiin itsenäisyys vuonna 1947 Iso-Britannian imperiumista väkivallattomalla vastarinnalla.

Ilmastoliikkeet Euroopassa, kuten Elokapina ja Just Stop Oil, ovat ottaneet väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden oman toimintansa keskeiseksi välineeksi.

 

Tässä työpajassa perehdytään väkivallattomaan suoraan toimintaan sekä pohditaan kansalaistottelemattomuutta keinona vaatia muutosta epäoikeudenmukaisiin lakeihin ja moraalittomiin normeihin. Työpajassa tarkastelemme suhdettamme väkivaltaan ja väkivallattomuuten, teemme korkean riskin aktivismiin liittyviä käytännön harjoituksia, mutta ennen kaikkea: luovimme yhdessä aivan uusia toiminnan muotoja.


Työpajan myötä voit halutessasi osallistua luottavaisin mielin väkivallattomaan suoraan toimintaan. Osallistuminen ei sido sinua mihinkään vaan mukaan voi tulla myös vain tutustumaan ja oppimaan.

 

Työpajaa vetävät kaksi esittävän taiteen ammattilaista ja aktivistia, Eeva Rajakangas ja Wilhelm Blomberg.


in English below

La 4.11. klo 14

Elokuvanäytös: Kongon Akseli (2009) 


Rasismia purkava keskustelu elokuvan jälkeen. 


Fasilitoi: Iiris Laisi, Upu Laukkanen, Miio Holopainen. 

Elokuvan ohjaaja Jouko Aaltonen paikalla. 

Kielet: suomi & englanti. 

Sisältövaroitukset: rasismi, orjakaupan kuvaaminen, n-sana, väkivalta ja seksuaalinen väkivalta. Dokumentti pohjautuu aikalaismateriaaliin. 


”Rasismi on valkoisten ihmisten luoma ongelma. Sen vuoksi valkoisten pitää myös puhua siitä ja vastustaa sitä.”- Leonardo Custódio, Åbo Akademin mediatutkija (Voima, 1.3.2021)*.


On tärkeää tietää, miten nykyhetkeen on päädytty. Kongon Akseli -dokumentti käsittelee rasismin ja kolonialismin historiaa sekä suomalaisten osallisuutta Kongon kolonisaatiossa 1900-luvun alussa. Dokumentissa seurataan suomalaista Akselia, joka lähtee työntekijäksi Belgian johtamaan, koloniaaliseen projektiin ja miten hän työrupeamansa aikana omaksuu rasistisen ja antimustan ideologian.


Elokuvan jälkeen käydään reflektoiva vertaiskeskustelu pienryhmissä. 

Mitä Akseli toi mukanaan työrupeaman jälkeen yhteisöönsä? 

Mitä perintöä kolonialismin ja rasismin historia on jättänyt jälkeensä seuraaville sukupolville? Miten valkoisesta etuoikeudesta hyötyvänä ihmisenä kasvatan sietokykyäni käydä rehellistä keskustelua rasismin historiasta ja nykypäivästä? 


“Et halutaanko rakentaa tulevaisuutta, jossa valkoisilla ihmisillä on tunneälyä ja resilienssiä käsitellä omaa osallisuuttansa historiassa ja nykyisyydessä näihin valtapositioihin… 


Niin, ku se häivyttämisen historia on niin pitkä - että se historia ohjaa jatkamaan häivyttämistä.”


*https://voima.fi/artikkeli/2021/media-nayttaa-valkoisen-nakokulman-maailmasta-ja-kehitysyhteistyosta-paistaa-valkoisen-pelastajan-syndrooma/


Sat 4 Nov at 2–4.30 pm 

Film screening of A Man from The Congo River (2009). 


Reflective peer discussion on dismantling white supremacy & racism after the film. 


Facilitated by Iiris Laisi, Upu Laukkanen, Miio Holopainen. 

Jouko Aaltonen, the film's director, will be present. 

Languages: Finnish & English. 

Content warnings: racism, depiction of slave trade, n-word, violence and sexual violence. The documentary is based on contemporary footage. 


"Racism is a problem created by white people. Therefore, white people must also speak about it and resist it."- Leonardo Custódio, media researcher at Åbo Akademi (Voima, 1.3.2021)*.


It is important to know how the present has come about. The documentary A Man from the Congo River deals with the history of racism and colonialism and the involvement of Finns in the colonisation of the Congo in the early 20th century. The documentary follows Akseli, a Finnish citizen, as he goes to work in a Belgian-led colonial project and how he adopts racist and anti-black ideology during his time there.


The film is followed by a reflective peer discussion in small groups. 

What did Akseli bring back to his community after his work period? 

What legacy has the history of colonialism and racism left behind for future generations? As a person of white privilege, how do I cultivate my resilience to have an honest conversation about the history and present of racism? 

How do I do authentic anti-racism work?


"It’s like does one want to build a future in which white people have the emotional intelligence and resilience to address their own complicity in the history and present of these dominant positions.... 

Yeah, because that history of fading is so long - that history drives the continued fading."



Tue 7 Nov at 5.30–9 pm 

Nov Workshop: Civil disobedience. 


Facilitation: Eeva Rajakangas, Wilhelm Blomberg.


Please register in advance: takomo@teatteritakomo.fi


What is non-violent direct action? How to create change? Why does activism require creativity to succeed?


Non-violence and non-violent direct action have transformed societies around the world. The black civil rights movement in the US changed racist laws through civil disobedience and India gained independence in 1947 from the British Empire through non-violent resistance. Climate movements in Europe, such as Elokapina and Just Stop Oil, have made non-violent civil disobedience a key tool of their own work.

This workshop will explore nonviolent direct action and consider civil disobedience as a means of demanding change to unjust laws and immoral norms. We will explore our relationship with violence and non-violence, do practical exercises in high-risk activism, but above all: we will create together brand new forms of action.

The workshop will allow you to participate in non-violent direct action with confidence if you wish. You are not bound to participate in any way, you can also just come along to get to know and learn.

The workshop will be led by two performing arts professionals and activists, Eeva Rajakangas and Wilhelm Blomberg.


keskiviikko 4. lokakuuta 2023

Kävin katsomassa Svetlana Aleksijevitšin NEUVOSTOIHMISEN LOPPU -NÄYTELMÄ Vuosaaren entisessä lukiossa: " Toisesta raamatusta, toisenlaisista uskovaisista "

Svetlana Aleksijevitšin NEUVOSTOIHMISEN LOPPU -NÄYTELMÄ Vuosaaren entisessä lukiossa. Kävin katsomassa 26.09.2023.  Isot julisteet kiinnittivät huomion jo ennen esityskautta, harvoin sitä esitys sopii näin hyvin puitteisiin, ja mielleyhtymiin. Brutalismia siis kerrakseen. Sain lipun, kiitos siitä! 

Nobel-palkitusta romaanista, dokumentti-romaanista on tehty esitys, joka taidettiin myydä ja varata loppuun, lisää esityksiä luvattiin tulevan. Neuvostoihmisen loppu -romaanista valittiin osa, tuo luku 2, " Toisesta raamatusta, toisenlaisista uskovaisista " , jossa vanhainkodissa eläkeläismies ( roolissa Sami Lanki ) muistelee aikaansa kommunismin utopiassa eläneenä, kokeneena. Ja vieläkin uskoen kommunismiin, useamman infarktin jälkeen, vaimonsakin menettäneenä. Ei liene juonipaljastus kirjan, ja uutissensa lukeneille, että hautaansa saakka on eräskin mies uskollinen aatteelleen, eli testamenttaa asuntonsa puolueelle. Ei sukulaisilleen, lapsenlapsilleenkaan. Mikä oli tämä utopia, joka näytti julisteissa solidaariselta, mutta käytännössä kidutti, hajotti perheitä, murhasi. Onko Staalin sama kuin kommunismi. 

Esitys tapahtuu siis hylätyssä koulussa, keskellä brutalismia. Vuosaaren kouluun minulla on outoja, helliäkin valemuistoja, vaikken ole sitä koskaan käynyt. Onko se ostalgiaa? Nostalgiaa? Rakastan toki itä-Helsinkiä, jossa asun, se on yhdistelmä kukkaketoa, metsää, merta, luolia, kirsikkapuita, ja aluetta, johon viikingit ensin rantautuivat. Se on myös brutalismia, lähiöitä, joita noin vuonna 2016 oululaistoimittaja erehtyi sanomaan lähiöhelvetiksi. No, itähelsinkiläiset vastasivat idyllisillä kuvilla. 

Olemme hiljenneessä koulussa, ja ensiksi meiltä tarkastetaan liput. Sen tekee neukkuajan sairaanhoitaja ( roolissa Elli Närjä). Koulun aulassa on myös kahvio, jossa myytävänä mm teetä. Tyttöjen vessassa on peiliin raaputettu PUNK'S NOT DEAD. Asiaa! Punk ei ole kuollut. Anarkia ei ole kuollut. Kapina ei ole kuollut.

Itse esitys tapahtuu normaalinkokoisessa luokkahuoneessa, istumme peräseinälle, kuitenkin lähelle esitystä. Tilaan johtaa kaksi ovea, oikealle ja vasemmalle. Niiden välinen seinä on täynnä ikkunoita. Esitys tapahtuu myös käytävällä, jonka pitkälle seinälle mm heijastetaan videokuvaa, abstraktia kuviota, sykkivää, tekstejä, sekä historiallisia kuvapätkiä, montaasia. Ne tuovat mieleen Laibachin keikkojen taustagrafiikan ja Rammsteinin videot. Mikä ei ole ollenkaan huono asia. 

Keskellä huonetta on laveri, jossa näyttää nukkuvan muumio. Hän on kääriöitynyt, kääriytynyt pellavaliinoihin, tai ihan tavallisiin lakanoihin. Onko hän pyhä, vaiko kommunismin reliikki. Hän on tuo eläkeläismies, Vasili Petrovitš N, kova kommunisti, yhä, vaikka ummetus vaivaa. Ja muistot. Ehkä. 

Tämä ei ole Vasili Petrovitš N:n monologi, pelkästään, siinä on kyllä muitakin tyyppejä. Keskiössä on 1990-luku, muutosten aika, perestroika. Tere perestroika, eli Villu Tamme sanoi minua 90-luvulla Tavastialla pimuksi, mitään muuta en muista perestroikasta, konkreettista. Vallankumous tulee tanssien eli P.I.L. esiintyi Tallinnassa kun Eesti vapautui Neukkulan ikeestä. Toisaalta myös David Hasselhoff eli entinen Ritari Ässä heilui huipulla kun Berliinin muuri murtui ja lauloi  Looking for Freedom...

lainaus Voima-lehdestä: " Herra Gorbatshov, repikää tuo muuri”, huusi USA:n presidentti Ronald Reagan Länsi-Berliinin-vierailullaan kesällä 1987. Yhdysvaltalaisia tukijoita on myös nykyprotesteissa: Baywatch- ja Ritari Ässä -tähti David Hasselhoff kiipesi maaliskuussa East Side Gallerylle ja osallistui mielenosoituksiin. ”The Hoff” konsertoi muurilla jo vuonna 1989, jolloin hän lauloi biisin Looking for Freedom. Siitä tuli itäpuolella kulttiklassikko.. "

Mutta palatakseni esitykseen. Päähenkilö on vanhus, vanhainkodissa, eletään 90-lukua, kommunismi on kukistunut, kukistettu. Uusi ismi on vallalla. Aatteen palo on vanhuksen sanoissa ja tilityksissä kova. Vai onko. Tekikö hän mitä teki, koska oli pakko, ja että jotta perhe pysyisi hengissä. Saisi asua kotonaan. Vai saiko. On niin valtava ja surullinen ero propagandan ja uskoon utopian toteutumisesta. Ja nähdä tilastot, kidutukset, karkoitukset, valehtelut, murhat. 

Esitys on jaettu kahteen osaan. Tämä toimii, välillä saa hengähtää, sekä esiintyjät että yleisö. Lavastus on niukkaa, brutaalia, harmaata. Myös veristä. Osin myös nukketeatterilla toteutettua. Komeimpana kohtana on laverin sytyttäminen tuleen. Laveri koostuu laudankappaleista, jotka mm laitetaan ristikkäin seinää vasten. Kuten Chaplin käytti Diktaattorissa nerokkaasti natsisymbolia kahta ruksia, rastia englanniksi double cross, joka tarkoittaa myös pettämistä, huijaamista, bluffia, valhetta. 

Jos kommunismi ja hihhulismi, siis uskonto oli vastakkain aikoinaan, puolueen jäsenkirja ja raamattu. Kuten toisessa luvussa mainitaan ihan otsikkoa myöten. Samoin oli kommunismi ja fasismi. Sittemmin joukkoon tuli kapitalismi. Hyvin vaikea on näitä erottaa ja kuka mitäkin kannustaa. Niin mikäkö on minkäkin oopiumia. Ekstaasia. Ritaliinia. 

Tämä on ensimmäinen näkemäni teatteriesitys jonka ohjaajan nimeä ei kerrota. Turvallisuussyistä. Te tiedätte, miksi. En ollut lukenut kirjaa, paitsi tämän luvun johon esitys pohjautuu, sekä alusta noin 7%. Tiesin kyllä kirjan NEUVOSTOIHMISEN LOPPU, se on noopelpalkiitu, Nobelin voittanut, selkeää Keltaisen kirjaston klassikkoainesta, arvostettua kirjallisuutta. Koska meidän pitää saada tietää, naapuristamme tätäkin. Meidän pitää muistaa, myös äänestää, vaikuttaa. Ei vaieta. 

Svetlana Aleksijevitš on tällä hetkellä pakolaisena. Koska hän kertoi totuuden. Näitä tarinoita tarvitaan. 

 ”Mitä taide voi olla 24.2.2022 jälkeen? " kysyy ryhmä.

Hyvä kysymys. 

Kuka saa.

Sanoa.

Ja olla " putoamatta akkunasta ". Kuolematta myrkkyyn. 


Kun ajattelee Rosa Liksomin kirjaa Hytti nro 6 neukkuajan 80-luvusta ja siitä tehtyä 90-luvulle sijoittuvaa elokuvaa, ja sellaista YYA:ta, ja kulttuurien kohtaamista, jakamista, juuri ennen koronaa ,ja ennen tuota turhaa ja vastenmielistä hyökkäyssotaa. Kun ajattelee kuinka ennen joulun aikaan oli joukumarkkinat Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa, josta sai aina joululahjaksi venäläisen kirjan (Bulgakov, Majakovski). Kun muistaa kuinka Leningrad Cowboys esiintyi Senaatintorilla Puna-armeijan kuoron kanssa 1990-luvulla. Kun Pussy Riotin keikka peruttiin Maailma kylässä -festareilla turvallisuussyistä 2013. Vai oliko se keikka vai puhujakäynti. PMMP:llä oli silloin esiintyessään Pussy Riot -paidat.

Kuinka aina jouluna soi Pähkinänsärkijä. Kuinka Shostakovichin parempi valssi soi Anna Kareninassa. Kuinka Saatana saapuu Moskovaan. Sattumia. 


Luen tällä hetkellä erinomaista dekkaria, Tove Alsterdal: Haudattu hiljaisuudessa, sukukroniikkaa, jossa mysteerissä palataan tutkimaan Tornionjokilaakson Ruotsin puolella sijaitsevaan kylään, josta osa porukkaa lähti Neuvostoliittoon toteuttamaan utopiaa, johon uskoi. Suomen puolella oli valloillaan lähinnä Lapuan liike ja muut fasistit. Olen nostalgoinut tai siis ostalgoinut Rammsteinin mukana itäsaksalaista elämänkertaa lukien. Bye Lenin oli aikoinaan komedia, joka toimi. 



Taustatietoa:

" NEUVOSTOIHMISEN LOPPU on ensimmäinen Svetlana Aleksijevitšin tekstiin perustuva näyttämöteos Suomessa. Kantaesitys toteutetaan Vuosaaren koulukäytöstä poistetun vanhan lukion tiloissa Itä-Helsingissä. Tilat muuttuvat esityksessä 1990-luvun brutaaliksi venäläiseksi vanhainkodiksi.

Esitys kertoo maailmankuvasta, johon Venäjän nykyhallinto on kasvanut. Sen tarkoituksena on tutustuttaa suomalaiset katsojat Aleksijevitšin tuotantoon ja lisätä katsojien ymmärrystä Venäjästä.

Pääroolin esittää Sami Lanki.

Esityksen tuottavat HELSINKI 00980 ja sadsongskomplex:fi. Tuotanto on osa Suomen Kulttuurirahaston tukemaa Maailma näyttämölle -hanketta.

HELSINKI 98 on uusi teatteriryhmä, joka tutkii kysymystä: ”Mitä taide voi olla 24.2.2022 jälkeen?

sadsongskomplex:fi on vuonna 2015 Helsingissä perustettu kansainvälisesti operoiva teatteriryhmä, jonka esityksiä on tähän mennessä nähty 12 maassa - myös Venäjällä. Ryhmän seuraava tuotanto saa ensi-iltansa lokakuussa Italiassa. "

Kantaesitys 15.9.2023



TYÖRYHMÄ


Kirjailija: Svetlana Aleksijevitš

Suomennos: Ohjaaja ja Martti-Tapio Kuuskoski

Rooleissa: Vasili Petrovitš N – Sami Lanki; Sairaanhoitaja ja muita rooleja – Elli Närjä

Ohjaus, sovitus, tuotanto: Ohjaaja

Lavastus, videot, valot, juliste: Pavel Semtsenko

Puvut, maskeeraus: Anis Kronidova

Äänisuunnittelu: Ville MJ Hyvönen

Markkinointi ja pr: Elli Närjä

Taloushallinto: Jari Juutinen


Esityksen suomennos on tehty näyttämöä varten.

Esitystä suositellaan yli 16-vuotiaille.

Esityksen ohjaaja ei halua nimeään julkisuuteen Venäjän sodan takia.


 Tässä taustatietoa fb-tapahtumasta: 

”Etsin ihmisiä, jotka olivat pysyvästi sitoutuneet aatteeseen ja antaneet sen tunkeutua niin syvälle itseensä, ettei sitä saanut enää repäistyä irti. Valtiosta oli tullut heidän maailmankaikkeutensa, joka sulki pois kaiken muun, jopa heidän oman elämänsä.” – Svetlana Aleksijevitš, Neuvostoihmisen loppu -teoksen esipuhe

NEUVOSTOIHMISEN LOPPU on ensimmäinen valkovenäläisen Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitšin (s. 1948) tekstiin perustuva näyttämöteos Suomessa. Kantaesitys toteutetaan Vuosaaren tilajakamossa eli Vuosaaren koulukäytöstä poistetun vanhan lukion tiloissa Itä-Helsingissä. Tilat muuttuvat esityksessä 1990-luvun brutaaliksi venäläiseksi vanhainkodiksi.

Esityksen tarkoituksena on tutustuttaa suomalaiset katsojat Aleksijevitšin tuotantoon ja lisätä katsojien ymmärrystä Venäjästä. Pääroolin esittää Sami Lanki. "

”Mikä tässä on kaikkein järkyttävintä? Mikä minut tappaa? Murskattu idea! Kommunismi on petetty! Kaikki on pirstaleina!”

Valkovenäläisen Nobel-kirjailijan Svetlana Aleksijevitšin teokseen Neuvostoihmisen loppu pohjaava esitys kertoo 87-vuotiaan Vasili Petrovitš N:n tarinan. Neuvostoliitto on jo hajonnut ja kommunismille nauretaan, mutta Vasili Petrovitš uskoo edelleen ideaan. Hän on puolueen uskollinen kaaderi.

Aleksijevitšin tyylilaji on dokumentaarinen proosa, jossa hän tutkii Utopian eli kommunistisen Neuvostoliiton tuhoutumista. Vasili Petrovitšia Aleksijevitš haastatteli 1990-luvun alussa. "

" Svetlana Aleksijevitš (s. 1948) on valkovenäläinen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2016. ”Palkinto myönnetään hänen moniäänisille kirjoituksilleen, jotka ovat muistomerkki aikamme kärsimykselle ja rohkeudelle.”

Sadoista ja tuhansista haastatteluista kootut pienen ihmisen henkilökohtaiset tarinat historian käännekohdissa ovat synnyttäneet kuuluisat romaanit Sodalla ei ole naisen kasvoja (1985), Sinkkipojat (1991), Tšernobylista nousee rukous (1997) sekä Neuvostoihmisen loppu. Kun nykyhetkestä tuli second handia (2013).

Svetlana Aleksijevitš kirjoittaa venäjäksi. Aleksijevitšia ja aikaisempia venäläisiä kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneita yhdistää julma kohtalo. He ovat kaikki joutuneet pakenemaan kotimaastaan. Totuudella ja kauneudella ei ole sijaa totalitaarisessa valtiossa. Ivan Bunin, Boris Pasternak, Aleksandr Solženitsyn ja Josif Brodsky pakenivat Neuvostoliitosta ja Svetlana Aleksijevitš Valko-venäjältä.

Vuonna 2020 Valko-Venäjän mielenosoitusten aikaan Svetlana Aleksijevitš kuului opposition demokraattiseen koordinaationeuvostoon. Monia koordinaationeuvoston henkiköitä pidätettiin ja laitettiin vankilaan. Euroopan Unionin Suurlähettiläät päivystivät Aleksijevitšin kotona yrittäen estää kirjailijan vangitsemista. Lopulta Aleksijevitš pakeni Berliiniin. Tänä päivänä Svetlana Aleksijevitšin tuotanto on kielletty Valko-Venäjällä. "



                                                                   Kuvasin alueella

Vastapäätä esitystilaa, lopetettua koulua, kukkii komeat auringonkukat...
Tyttöjen vessan peiliin on raaputettu
Punk ei ole kuollut
Punk ei kuollut
Ohjelmavihko
kuvia koulusta
juliste
Vastapäätä on kulttuurikeskus Vuotalo, jossa konsertti/elokuva-sali, kirjasto, kahvila 
Miltei kuin Gorkin runosta! Pihalla koulun ja Vuotalon välissä






maanantai 25. syyskuuta 2023

Svetlana Aleksijevitšin NEUVOSTOIHMISEN LOPPU -NÄYTELMÄ Vuosaaren entisessä lukiossa. Brutalismia kerrakseen!

NEUVOSTOIHMISEN LOPPU

Svetlana Aleksijevitšin NEUVOSTOIHMISEN LOPPU -NÄYTELMÄ Vuosaaren entisessä lukiossa. En ole vielä nähnyt teosta, mutta kohta näen. 

Brutalismia kerrakseen! Nyt jos koska on teatteriesityksen miljöö enemmänkin kuin sopiva. Itäisen Helsingin laaja kukkiva Vuosaari ja siellä entinen koulu. Betonibunkkeri. 

Vasemmalla kulttuurikeskus Vuotalo, jossa kirjasto ja sali keikoille ja elokuville. Oikealla entinen koulu. 


Rakastan Itä-Helsinkiä. Se on kotini. Se ei ole #lähiöhelvetti kuten oululainen journalisti erheellisesti vuonna 2016 main kirjoitti, vaan omaa merenrantaa, metsää, luolia, vuoriakin. Siellä kukkii kirsikka ja valeomenapuut. Mutta on siellä brutalismia, ja harmaata betonia. Mutta se miljööstä. 





Tässä taustatietoa fb-tapahtumasta: 

”Etsin ihmisiä, jotka olivat pysyvästi sitoutuneet aatteeseen ja antaneet sen tunkeutua niin syvälle itseensä, ettei sitä saanut enää repäistyä irti. Valtiosta oli tullut heidän maailmankaikkeutensa, joka sulki pois kaiken muun, jopa heidän oman elämänsä.” – Svetlana Aleksijevitš, Neuvostoihmisen loppu -teoksen esipuhe

NEUVOSTOIHMISEN LOPPU on ensimmäinen valkovenäläisen Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitšin (s. 1948) tekstiin perustuva näyttämöteos Suomessa. Kantaesitys toteutetaan Vuosaaren tilajakamossa eli Vuosaaren koulukäytöstä poistetun vanhan lukion tiloissa Itä-Helsingissä. Tilat muuttuvat esityksessä 1990-luvun brutaaliksi venäläiseksi vanhainkodiksi.

Esityksen tarkoituksena on tutustuttaa suomalaiset katsojat Aleksijevitšin tuotantoon ja lisätä katsojien ymmärrystä Venäjästä. Pääroolin esittää Sami Lanki. "


”Mikä tässä on kaikkein järkyttävintä? Mikä minut tappaa? Murskattu idea! Kommunismi on petetty! Kaikki on pirstaleina!”

Valkovenäläisen Nobel-kirjailijan Svetlana Aleksijevitšin teokseen Neuvostoihmisen loppu pohjaava esitys kertoo 87-vuotiaan Vasili Petrovitš N:n tarinan. Neuvostoliitto on jo hajonnut ja kommunismille nauretaan, mutta Vasili Petrovitš uskoo edelleen ideaan. Hän on puolueen uskollinen kaaderi.

Aleksijevitšin tyylilaji on dokumentaarinen proosa, jossa hän tutkii Utopian eli kommunistisen Neuvostoliiton tuhoutumista. Vasili Petrovitšia Aleksijevitš haastatteli 1990-luvun alussa.

NEUVOSTOIHMISEN LOPPU on ensimmäinen Svetlana Aleksijevitšin tekstiin perustuva näyttämöteos Suomessa. Kantaesitys toteutetaan Vuosaaren koulukäytöstä poistetun vanhan lukion tiloissa Itä-Helsingissä. Tilat muuttuvat esityksessä 1990-luvun brutaaliksi venäläiseksi vanhainkodiksi.

Esitys kertoo maailmankuvasta, johon Venäjän nykyhallinto on kasvanut. Sen tarkoituksena on tutustuttaa suomalaiset katsojat Aleksijevitšin tuotantoon ja lisätä katsojien ymmärrystä Venäjästä.

Pääroolin esittää Sami Lanki.

Esityksen tuottavat HELSINKI 00980 ja sadsongskomplex:fi. Tuotanto on osa Suomen Kulttuurirahaston tukemaa Maailma näyttämölle -hanketta.

HELSINKI 98 on uusi teatteriryhmä, joka tutkii kysymystä: ”Mitä taide voi olla 24.2.2022 jälkeen?

sadsongskomplex:fi on vuonna 2015 Helsingissä perustettu kansainvälisesti operoiva teatteriryhmä, jonka esityksiä on tähän mennessä nähty 12 maassa - myös Venäjällä. Ryhmän seuraava tuotanto saa ensi-iltansa lokakuussa Italiassa. "


Kantaesitys 15.9.2023



TYÖRYHMÄ


Kirjailija: Svetlana Aleksijevitš

Suomennos: Ohjaaja ja Martti-Tapio Kuuskoski

Rooleissa: Vasili Petrovitš N – Sami Lanki; Sairaanhoitaja ja muita rooleja – Elli Närjä

Ohjaus, sovitus, tuotanto: Ohjaaja

Lavastus, videot, valot, juliste: Pavel Semtsenko

Puvut, maskeeraus: Anis Kronidova

Äänisuunnittelu: Ville MJ Hyvönen

Markkinointi ja pr: Elli Närjä

Taloushallinto: Jari Juutinen


Esityksen suomennos on tehty näyttämöä varten.

Esitystä suositellaan yli 16-vuotiaille.

Esityksen ohjaaja ei halua nimeään julkisuuteen Venäjän sodan takia.


* * *


" Svetlana Aleksijevitš (s. 1948) on valkovenäläinen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2016. ”Palkinto myönnetään hänen moniäänisille kirjoituksilleen, jotka ovat muistomerkki aikamme kärsimykselle ja rohkeudelle.”

Sadoista ja tuhansista haastatteluista kootut pienen ihmisen henkilökohtaiset tarinat historian käännekohdissa ovat synnyttäneet kuuluisat romaanit Sodalla ei ole naisen kasvoja (1985), Sinkkipojat (1991), Tšernobylista nousee rukous (1997) sekä Neuvostoihmisen loppu. Kun nykyhetkestä tuli second handia (2013).

Svetlana Aleksijevitš kirjoittaa venäjäksi. Aleksijevitšia ja aikaisempia venäläisiä kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneita yhdistää julma kohtalo. He ovat kaikki joutuneet pakenemaan kotimaastaan. Totuudella ja kauneudella ei ole sijaa totalitaarisessa valtiossa. Ivan Bunin, Boris Pasternak, Aleksandr Solženitsyn ja Josif Brodsky pakenivat Neuvostoliitosta ja Svetlana Aleksijevitš Valko-venäjältä.

Vuonna 2020 Valko-Venäjän mielenosoitusten aikaan Svetlana Aleksijevitš kuului opposition demokraattiseen koordinaationeuvostoon. Monia koordinaationeuvoston henkiköitä pidätettiin ja laitettiin vankilaan. Euroopan Unionin Suurlähettiläät päivystivät Aleksijevitšin kotona yrittäen estää kirjailijan vangitsemista. Lopulta Aleksijevitš pakeni Berliiniin. Tänä päivänä Svetlana Aleksijevitšin tuotanto on kielletty Valko-Venäjällä. "

Vuosaaren tilajakamo - Vuosaaren entinen lukio • Vuosaarentie 7, 00980 Helsinki





torstai 14. syyskuuta 2023

Hiirenloukku ei ollut täysosuma Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä ensi-illassa, mutta kolmen tähden syksyn avaus

Hiirenloukku ei ollut täysosuma Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä ensi-illassa, mutta kolmen tähden syksyn avaus. 


Agatha Christie

HIIRENLOUKKU

klassikkodekkari


Vaikka Sauli Suonperän suvereeni kreisi hahmo Christopher Wren kohtauksen, kohtauksia varastaen nauratti. Pitkine koipineen hän vei sopivan, tai sopimattoman paljon tilaa lavalta, kuitenkin hyvin liikkuen, tai ilmehtien. 

Ja Severi Saarinen tässä Giles Ralstonin roolissa on mustasukkainen, umpimielinen, pitkävihainen, jurottava aviomies oli hyvinkin tunnistettava. En ole nähnyt Hiirenloukkua aiemmin, vaikka se on Lontoossa pyörinyt sen 70 vuotta. Kuinkahan pitkään täällä... Koska ei saa paljasta whodunit, who-done-it, kuka-sen-teki, niin en paljasta. Tarina tuntuu yhdistelmältä Agatha Christien 3 - 5 muuta tarinaa. En kerro mitä, ettei juonta arvaa, päättele. Varsinkin filmatisoinneissa on tuttuja yhtymäkohtia, motiiveja. 

Mutta olemme noin 50-luvulla, kaikki on vintagea. On vanha kartano josta on tehty pieni hotelli. Muutamaa vierasta odotellaan. Mutta on kamala ilma, lunta on tupruttanut niin, että tiet ovat tukossa. Apua ei ole tulossa. Olemme siis suljetun tilan mysteerissä kuten parissa muussakin Christien tarinassa.


Hirvittävä vieras on ilkeä nainen, joka on pukeutunut hyvin vihreään mekkoon. Helena Haarasen rooli on ROUVA BOYLE. 


Olin tuolloin päivällä nähnyt erinomaisen kolmen tähden elokuvan Rikos on minun, 30-luvulle sijoittuva metoo-satiiri ajalta jolloin naisella ei ollut edes äänioikeutta, ja dekkari, jossa näyttelijätär sanoi vihreän mekon tuovan huonoa onnea. En muista tarkoittiko teatterin näyttämöä vaiko oikeissalia... 


Toisaalta Downton Abbeyn kuikelo leskikreivitär sanoi mainion ilkeästi vihreän olevan vaikea väri mekolle (epävarmalle naiselle). 


Tässä vihreä mekko ja oranssi tukka huutavat räikeyttä ja vulgaarisuutta, vaikka nainen on olevinaan rikas tai häntä pitäisi palvella kuin keisarinnaa. Nainen valittaa kaikesta. Nainen kommentoi kaikkea.


Muitakin vieraita lappaa sisälle. Eikä katsoja oikein tiedä kuka kukin on, oikeasti. Jännitystä tulee, kun Lontoossa on tapahtunut raaka murha. Voiko tuo murhaaja olla tämän saman katon alla.


Sain lipun, kiitos siitä!


Kun kirjoitin, ettei täysosuma kuten Baskervillen koira ja Näytelmä joka menee pieleen, jotka molemmat olivat hillittömiä toteutuksia teatterin lavalla mm akrobatiab, nopeiden reaktioiden, hulluttelun ja käsikirjoituksen osilta. Arena-näyttämö on profiloitunut sekä farssien että dekkareiden keitaaksi Hakaniemessä, kummistakin pidän. Siellä on ollut myös koskettavaa draamaa kuten Kultalampi. Puhun siis viime vuosista kun teatterissa olen ravannut teatteribloggaajana.


Rakastan Christien jännittäviä tarinoita, kuten olen tehnyt useamman vuosikymmenen ajan. Niin elokuvissa, sarjoissakin. Traagisin on Ikiyö. Myös Kurpitsajuhlan filmatisoinnissa on erityisen traaginen rakkaustarina. 


Pidän myös kirjojen kotimaista kansista 80-luvulla. Kuten Ruumis kirjastossa ja väärän vänkyrä talo. 

See How They Run (2022) oli valkokaankaalla viime vuonna mainio mysteeri/komedia. 






Agatha Christie

HIIRENLOUKKU

Hyytävän jännittävä klassikkodekkari



Tekijäloota:


Aino Piirola

SUOMENNOS


Miika Muranen

OHJAUS


Katariina Kirjavainen

LAVASTUS


Laura Dammert

PUKUSUUNNITTELU


Petteri Heiskanen

VALOSUUNNITTELU


Eradj Nazimov

ÄÄNISUUNNITTELU


Henri Karjalainen

NAAMIOINNIN SUUNNITTELU


Sanna Niemeläinen

DRAMATURGI






ROOLEISSA


Mollie Ralston ELINA KEINONEN


Giles Ralston SEVERI SAARINEN


Christopher Wren SAULI SUONPÄÄ


Rouva Boyle HELENA HAARANEN


Majuri Metcalf RISTO KASKILAHTI


Leslie Casewell SANNA-JUNE HYDE


Herra Paravicini SANTERI KINNUNEN


Ylikonstaapeli Trotter JOEL HIRVONEN


 


ÄÄNIROOLEISSA


Ohikulkijat kadulla

LEENAMARI UNHO, URSULA SALO,

VAPPU NALBANTOGLU


Poliisi

MIKKO VIRTANEN


Uutistenlukija

JOUKO KLEMETTILÄ


Radio-ohjelman psykologi

MIIKA MURANEN







Agatha Christie

 ARENA-NÄYTTÄMÖ – Hämeentie 2

 Ensi-ilta 7.9.2023

 Noin 2 t 30 min, sis. väliajan

 

”Joku teistä on vaarassa – kuoleman vaarassa.”


Lue lisää Helsingin kaupunginteatterin sivulta: 


" Dekkarikuningatar Agatha Christien Hiirenloukku sijoittuu nostalgiseen 1950-luvun Englantiin. Vuonna 1952 Lontoossa ensi-iltansa saanut teos on maailman pisimpään yhtäjaksoisesti esitetty näytelmä, kiistaton klassikko ja käsittämättömän suosittu teatteri-ilmiö. Nyt tämä hyytävä jännitysnäytelmä nähdään Helsingin Kaupunginteatterissa, tiivistunnelmaisella Arena-näyttämöllä.


Mollie ja Giles ovat nuori, onnellinen pariskunta. Heillä on edessään aivan erityinen päivä, he ovat avaamassa Monkswellin täysihoitolaa vanhaan perintökartanoon keskelle maaseudun rauhaa. Kun kaikki on valmista asiakkaita varten, iskee lumimyrsky ja sekoittaa suunnitelmat. Samaan aikaan radiossa poliisi tiedottaa Lontoossa tapahtuneesta murhasta, jonka tekijää etsitään.


Kun asiakkaat lopulta pääsevät myrskyn läpi kartanon lämpöön, tunnelmallinen täysihoitola herää eloon. Mollie ja Giles saavat palveltavakseen vaativan vierasjoukon, eivätkä kaikki tunnu tulevan toimeen keskenään. Juuri ennen kuin lumi saartaa kartanon ja tukkii tiet, paikalle saapuu poliisi varoittamaan murhaajasta, joka on jättänyt viestin: seuraava uhri löytyy Monkswellin täysihoitolasta.


Kuinka murhaaja pääsee lumimyrskyn keskeltä kartanoon? Vai onko hän jo siellä? "


Sekä


" LUVASSA HYYTÄVÄÄ JÄNNITYSTÄ SULJETUSSA TILASSA" 


Hiirenloukun ohjaajalta:


" Murha illassa on kuulunut jo teini-iästä omiin rutiineihini. Se on nautittu joko kirjojen, tv-sarjojen tai elokuvien muodossa. Siksi olikin itsestään selvää vastata kyllä, kun minulle tarjottiin mahdollisuutta ohjata Arena-näyttämölle jännitysnäytelmien klassikko Hiirenloukku. Aiemmin olen näytellyt tämän lajityypin teoksessa, mutta nyt pääsin ensimmäistä kertaa luomaan näyttämölle ohjaajana hyytävää jännitystä ja tämä haaste on ollut nautinnollista. *


HIIRENLOUKUN LAVASTUKSEN SUUNNITTELUSTA


" Hiirenloukku on klassinen jännitysjuoninäytelmä. Paikka, tässä tapauksessa Monkswellin kartanon täysihoitolan sali, on tarkkaan Agatha Christien käsikirjoituksessa kuvailtu. Mysteeriä on mahdotonta synnyttää näyttämölle ilman tarkkaa tilan arkkitehtuuria. Jännitys saadaan ylläpidettyä noudattamalla käsikirjoituksessa annettua ovien, sähkökatkaisimien, huonekalujen ja ikkunoiden sijoittelua. Näiden elementtien paikoista näyttämöllä syntyy iso osa esityksen rytmistä ja näyttelijöiden liikeradat. Jännitysnäytelmän tilan luominen, samoin kuin farssin, on matematiikkaa; kuinka kauan näyttelijällä kestää siirtyä paikasta A paikkaan B, jotta mysteeri ei paljastu ja tilanteet seuraavat luontevasti toisiaan ja katsoja pysyy jännitysnäytelmän pihdeissä. "




sunnuntai 3. syyskuuta 2023

Terveiset Kerjäläisoopperan ensi-illasta Opistotalolta, Kalliosta. Kyllä työväenopistot ovat mainioita

Terveiset Kerjäläisoopperan ensi-illasta Opistotalolta, Kalliosta. Kyllä työväenopistot ovat mainioita. Ilmaiseksi tänään neljä tiimaa barokkiorkesteria, lavalla näkynyt ainakin kokkelia, ruumisarkku ja dildo. Yhdistellään barokkia ja nyky-Kalliota mm Roskapankin rinsessat.

01.09.2023

Myöhemmin lisää

#välitaukotviitti



Tämmöinen meno oli loppukumarruksissa eilen Kerjäläisoopperan ensi-illassa Kalliossa, Opistotalolla

#kerjäläisooppera2023 #kerjäläisooppera #opistotalo


Lähdin ekstemporee jamboree kiireellä Kallion pinkkiin opistotaloon jossa on ollut mainiota luentoja, kursseja ja tapahtumia tässä vuosikymmenten saatossa. Tällä kertaa ilmaisena tapahtumana oli alle neljän tunnin barokkihupailu, Kerjäläisooppera. 

Alkuperäistä teosta oli modernisoitu osin, saaliina mm aiphouneja. Mutta komeat barokin ajan miestenvetimet oli pääosassa, barokin aikaanhan oli miehen parhaimman näköisiä, heillä oli feminiisyys ja maskuliinisuus tasapainossa. Varsinkin pääpahiksella, rosvojoukon johtajalla. 

Naiset olivat lähinnä rokokoon ajalta, bordellissa. Muistuttaen Madonnan sitä Vogue-esitystä olikohan MTV:llä, musiikkikanavalla, silloin kun sieltä vielä tuli musiikkia. Oli myös Lana Del Reytä kukkakruunussaan ja Last Night in Soho -elokuvan Puppet in the string -menoa, eli ilakoivaa burleskia. 

Kokonaisuutena tuntui olevan esiintyjäkatraalla amatöörien ja ammattilaisten yhteistyötä, opiskelijoiden ja pitkää uraa tehneiden. Barokkiorkesteri soitti tietenkin barokin asuissa ja -peruukeissa. 


Huikeimmillaan koreografia oli seksikohtauksessa, jonka kuin genre-elokuvista tutut nallet peittivät häpeissään lakanalla. 

Modernia ja ilkamoivaa. 

Tosin rekvisiittaa ja puitteita, taustavideoita ja -kankaita olisi kaivannut lisää, ja näytöstä myös teatterinlavalle







Taustaa:


Kerjäläisooppera

Balladiooppera 


Libretto: John Gay

Sanoittaja: John Gay

Säveltäjä: Johann Christoph Pepusch


Hahmot: Captain Macheath, Jonathan Jeremiah Peachum, Lucy Lockit, Diana Trapes.. 

Kirjoitettu: 1728

Ensiesitys: 29. tammikuuta 1728, Lisle's Tennis Court



" Kerjäläisooppera 1.9.-9.9.2023

Helsingin työväenopisto esittää Kerjäläisoopperan (Beggar’s Opera) syyskuussa 2023. Teoksen tekemiseen osallistuu opiskelijoita eri ainealoilta. Solisteina kuullaan Tomi Metsäketoa ja Rolf Bromania. "




Ker­jä­läi­soop­pe­ra 1.9.-9.9.2023


Lue lisää työväenopiston ja hel:n sivuilta: 


" Helsingin työväenopisto esittää Kerjäläisoopperan (Beggar’s Opera) syyskuussa 2023. Teoksen tekemiseen osallistuu opiskelijoita eri ainealoilta. Solisteina kuullaan Tomi Metsäketoa ja Rolf Bromania.

Lontoon alamaailma siirtyy Kallioon – työväenopisto esittää Kerjäläisoopperan

Helsingin työväenopiston opiskelijat esittävät 1.–9. syyskuuta kirjoittaja John Gayn ja säveltäjä Johann Christoph Pepuschin vuonna 1728 luoman Kerjäläisoopperan, joka on balladiooppera orkesterille, laulajille sekä tanssijoille. Työväenopistossa esitettävän version on sovittanut ja leikannut nykyiseen muotoonsa yhdysvaltalainen Jonathan Dobin.

Dobin on säveltäjä ja sovittaja, joka on erikoistunut 1600- ja 1700-luvun musiikin rekonstruoimiseen ja sovittamiseen. Työväenopiston esitykseen musiikin ovat sovittaneet Amore Barocco orkesterille kapelimestari Anni Elonen sekä cembalisti Laura Ollberg-Ekman.

Ohjaajana toimii Ville Saukkonen, jonka mukaan Kerjäläisooppera sopii erinomaisesti työväenopiston maailmaan sen monien pienten roolien ja tanssiosuuksien ansiosta.

Solisteina kuullaan Tomi Metsäketoa ja Rolf Bromania sekä muita vierailevia laulajia. Pääosissa laulavat mm. Tiia Maria Saari, Saara Pääkkönen, Susanna Snellman ja Petter Korkman. Kokonaisproduktioon osallistuu 54 opiskelijaa musiikin, tanssin, käsitöiden ja median ainealoilta.

Musikaalien esiäiti

Lontoon alamaailmaan sijoitetun näytelmän tapahtumat on siirretty nykyaikaan ja Kallioon. Teoksen on suomentanut kääntäjä Saara Pääkkönen, joka on myös opiston pitkäaikainen laulunopiskelija.

Kolmesataa vuotta vanha teos sisältää paljon viittauksia muun muassa oman aikansa politiikkaan. Se on vahvasti kirjoittajansa John Gayn teos ja hänet mainitaankin poikkeuksellisesti ennen säveltäjää tämän oopperan kohdalla. 

Teosirvailee italialaiselle opera serialle ja on nimestään huolimatta pikemminkin kolminäytöksinen musiikkinäytelmä, pastissiteos, joka sisältää 69 tunnettua laulua (ooppera-aarioita, virsiä, kansanlauluja, balladeja) useilta eri säveltäjiltä monista eri maista – onpa mukana yksi Händelinkin aaria.

Kerjäläisoopperalla on vankka historiallinen arvo ja perusta länsimaisessa musiikkikulttuurissa.

– Sitä voi hyvällä syyllä kutsua musikaalin esiäidiksi. Ilman tätä teosta, meillä ei olisi Catsia tai West Side Storya, kertoo Saukkonen.

Produktion harjoitukset ovat olleet käynnissä lukuvuoden 2022–2023 työväenopiston kursseilla. Esitykset toteutetaan syksyllä 2023 seuraavasti:

pe 1.9.klo 19.00,

su 3.9. klo 14.00,

ke 6.9. klo 19.00,

pe 8.9. klo 19.00,

la 9.9. klo 14.00


Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kesto on noin 3h 30min sisältäen väliajan. Kahvio on avoinna ennen esityksiä sekä väliajalla. Ikäsuositus: 16 v. Ei ennakkovarauksia.

Helsingin työväenopiston Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26

Lisätiedot: satu.luomajoki(at)hel.fi




(Kuva: Nils Krogell) 


Zachris Castrenin säätiö on mukana tukemassa Kerjäläisoopperan tuotantoa. "

Kuka tappoi bambin Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 02.09.2023.

Kuka tappoi bambin Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 02.09.2023. 

Monika Fagerholmin Vem dödade bambi? -romaanin lukemista olen vältellyt, koska se ei ole trilleri, eikä dekkari eikä nordic noir. Olen lukenut siitä 1/4. Suomeksi. 

Kuka tappoi bambin, mikä tappoi bambin, viattoman, viattomuuden. Kuka vei tulevaisuuden. Who killed bambi on myös tuttu Sex Pistols -slogan. 

Eilen matineassa, päivänäytöksessä nähty nykyesitys kysyy.



Helsingin Kaupunginteatteri - Kuka tappoi bambin? - Kuvassa: Misa Lommi, Pyry Nikkilä ja Jaakko Hutchings - Kuvaaja: Noora Geagea

Eilen oli Twitterissä, nykyisessä X:ssä, paljon retwiittejä kuinka suuri osa tytöistä joutuu seksuaalisen häirinnän kohteiksi.

Tämä tarina on neljästä hyvän perheen pojasta jotka joukkoraiskasivat tytön kellarissa. Vanhemmat, muu väki kellarin yläpuolella eivät tienneet asiasta.

Kun romaanissa on useampi ääni, ja se on pirstaloinen, kudelma, niin tässä näytelmäversiossa päähenkilönä, puhujana, näkökulmana on yksi pojista. Nykyesityksen näyttämö koostuu heijastavista, sileistä, hopeisista pinnoista. Ja katsoja jäykistyy kun kuulee jumputtavaa kovaa biittiä. Katsoja pelkää koska se kohtaus tulee.


Mutta tämä ei ole triggeröivä esitys.


Viime vuosina raiskausta ja sen aiheuttamaa traumaa, tragediaa, ( ja miksi poikia ei laiteta vastuuseen, ja mistä syystä,) on käsitelty mm Lupaava nuori nainen elokuvassa. 


Eilen somessa pyöri myös raiskauskulttuurin pyramidi, jossa alimmassa kerroksessa lukee : no pojat on poikia.


Esitykseen on valittu hyvännäköisiä, urheilullisia poikia, jotka vain virnuilevat. Vain yksi pojista on rikki.


Muistan katsoneeni Julie Taymorin ohjaaman elokuvan Titus vuodelta 1999, ja kuinka hän dvd:n ekstroissa tai kommenttiraidalla kertoo, miten käsikirjoitti ja ohjasi naisena, naisohjaajana, ohjaajana raiskauskohtauksen tähän Shakespearen tarinaan, kostotragediaan Titus Andronicus. Katsomisesta on kulunut kohta 20 vuotta. 



Suosittelen 🌟🌟🌟🌟

Kiitoksia lipusta Helsingin kaupunginteatterille. 



Monika Fagerholm – Pipsa Lonka

KUKA TAPPOI BAMBIN?

Voiko pahan unohtaa?




Tekijäloota:


Laura Jänisniemi

SUOMENNOS


Riikka Oksanen

OHJAUS


Justus Pienmunne

KOREOGRAFIA


Janne Vasama

LAVASTUS


Tiina Kaukanen

PUKUSUUNNITTELU


Kari Leppälä

VALOSUUNNITTELU


Eero Niemi

ÄÄNISUUNNITTELU


Maija Sillanpää

NAAMIOINNIN SUUNNITTELU


Henna Piirto

DRAMATURGI






 






Tekijät lavalla:


Elias Keränen (vier.)

COSMO


Heidi Herala

ANNELISE


Jaakko Hutchings (vier.)

GUSTEN 16 V.


Aksinja Lommi (vier.)

SAGA-LILL


Misa Lommi (vier.)

EMMY


Kari Mattila

ABBE


Pyry Nikkilä (vier.)

GUSTEN 26 V.


Justus Pienmunne

NATHAN


Leena Rapola

ANGELA






PIENI NÄYTTÄMÖ – Eläintarhantie 5

 Ensi-ilta 31.8.2023

 Noin 1 t 30 min, ei väliaikaa

 Esitystä ei suositella alle 16-vuotiaille





Lue lisää Helsingin kaupunginteatterin sivulta/

" Huvilakaupunki on idyllinen asuinalue, hyväosaisten ihmisten yhteisö. Se on pikkukaupunki, jossa kaikki tuntevat toisensa. Tai ainakin toistensa julkisivut.

Huvilakaupungin harmonia särkyy kerralla palasiksi, kun neljä hyväosaisen perheen poikaa syyllistyy järkyttävään väkivallantekoon kotibileissä. Hätääntynyt yhteisö haluaa unohtaa tragedian mahdollisimman nopeasti. Vaikka teko olisi miten hirvittävä, yhteisön harmonia on tärkeämpi.

Mutta Gustenia muistikuvat eivät jätä rauhaan. Hän tuntee olevansa ikuisesti sidoksissa pikkukaupungin ihmisiin. Millaisena elämä voi jatkua, jos on syyllistynyt johonkin niin kauheaan? Kuinka tapahtunut tragedia solmii Huvilakaupungin ihmiset toisiinsa ja voiko hirveiden asioiden yli todellisuudessa hypätä?

Monika Fagerholmin palkittu romaani Kuka tappoi bambin? on hypnoottinen kudelma, samaan aikaan brutaali ja lyyrisen kaunis. Romaanin dramatisoi suomalaisen näytelmäkirjallisuuden kärkinimi Pipsa Lonka. "








perjantai 1. syyskuuta 2023

Näin Itämeripäivänä uiskentelen Helsingin kaupunginteatterissa Pieni merenneito -musikaalin merkeissä FISHNEY MUSIKAALISSA 😉

Näin Itämeripäivänä uiskentelen #hktfi teatterissa Pieni merenneito -musikaalin merkeissä FISHNEY MUSIKAALISSA 😉  Helsingin kaupunginteatterin päälavalla eilen 31.08.2023. Kuningas Triton on nostanut muutakin kuin atrainta, prinssi Erik haluaa olla oikea merimies, Pärskykin taitaa ihastua uuteen merenneito Arieliin, joka sydän vie veden pinnalle, ihmisten pariin. Mutta mitä tästä ajattelee Ursula...

Millaista käsityötä, niin merenneitojen paljetit, ilmava merenneitojen koreografiat, nukketeatterityöskentely. 

Väliajat jälkeen sai hullutella enemmän, kuten lokkiparven koreografiassa oli joitakin kunnianosoituksia Mel Brooksin musikaalien / leffojen koreografioille, ehkäpä Producers. Samoin hillittömän kokin tarjoillessa pääruokaa oli jotain Moulin Rougen sinisen goottilaisen tornin viboja. Kokonaisuus oli siis riemuisa, leikkisä, liikkuva. 

Aikuisille oli tarjolla muutana sanaleikki liittyen evoluutioon. Kokonaisuus oli kiki perheelle sopiva satu, tarina ystävyydestä, rakastumisesta, kasvamisesta. Ehkäpä myös rasismista ja vihan levittämisestä, valheista. 


Helsingin Kaupunginteatteri -tuotanto

PIENI MERENNEITO

Disney-suurmusikaali

Puhelin kirjoitti että FISHNEY MUSIKAALI, niinhän ne Arielin systerit vitsailivat kala-aihein... 

Helsingin Kaupunginteatteri -tuotanto

 SUURI NÄYTTÄMÖ 

 Ensi-ilta 17.8.2023


Esityksen mitta on sopiva, myös varhennettu kellonaika esitysaika ja taika kli 18.30, että hyvin ehtii kotiin, pesulle, iltapalalle ja nukkumaan ennen koulupäivää - niin yleisö kuin nuorimmat esiintyjätkin... 


Sain medialipun, kiitos siitä Helsingin kaupunginteatterille! 


Ensimmäisessä osiossa esitetään, kuinka kaikki on periaatteessa hyvin ja balansissa. 

Mutta sekä pieni merenneito Ariel (Yasmine Yamajako) meren pohjassa isänsä kuningas Tritonin (Mikko Vihma) valtakunnassa halua jotain enemmän, häntä kiinnostaa pinnan yläpuolella oleva ihmisten maailma, sen oudot esineet. 

Myös pinnan yläpuolella prinssi Erik (Martti Manninen) haluaisi muuta, olla merimies keskellä merenpärskyjä, eikä olla prinssi jonka on haettava puoliso ja tultava kuninkaaksi. Hänen ainut holhoojansa on Yrjö (Pertti Koivula) joka on fiini hoviherra violetissa rokokoopuvussa, joka tietenkin yrjöää, kun merellä myrskyää. 

Tarinan pahis on merinoita Ursula (upea Sanna Saarijärvi) #teamUrsula joka huijaa ja valehtelee. Ja pitää yllä vihanpitoa ihmisten ja meriväen välillä. Hänellä on pelottavimmat aariat ja eniten pelivaraa repliikeissään. Ursulan hahmoon Disney on lainannut piirteitä Divineltä, tämä lukee nykyään myös käsiohjelmassa. Divine oli elämää suurempi, 150-kiloinen drag-esiintyjä ja John Watersin kulttielokuvien tähti. 

Arielilla on paljon sisaria, ja jokaisella on oma paikkansa merimaailmassa ja erityistaitonsa. Paitsi yhdellä joka vain ajaa takaa pyrstöään. 

Yleisö ei kyllästy tarinan parissa, on mukavaa nähdä kuinka paljetteineen kimaltavat pienet merenneidot ottavat tanssiaskeleita yleisössä, tai ainakin käsillään liikehtivät kuten merenneidot. 

Vaijerityö eli lentäminen eli pintaan uiminen on myös maagista. Tätä produktiota ei tosiaankaan tarvitse hävetä, jos joku sellaista miettii. Joku joka ei käy musikaaleissa Suomessa... 

Samuel Harjanne kyllä sen osaa. 







Tekijäloota:


OHJAUS Samuel Harjanne

SUOMENNOS Reita Lounatvuori

SUOMENNOS (LAULUT) Hanna Kaila

KOREOGRAFIA Gunilla Olsson-Karlsson 

LAVASTUS Peter Ahlqvist




Näyttömöllä: 

ARIEL Yasmine Yamajako (vier.)

ERIK Martti Manninen



Laura Allonen (vier.)

ADELLA


Sofia Arasola (vier.)

ENSEMBLE


Linda Banzuzi (vier.)

ENSEMBLE


Chris Bewsher (vier.)

ENSEMBLE


Akseli Ferrand

ENSEMBLE / VARALLA ERIK


Pauli Halonen (vier.)

PÄRSKY


Sofia Hilli

ENSEMBLE / PAARPUURI


Aleksi Johansson (vier.)

PÄRSKY


Jack Johansson (vier.)

ENSEMBLE


Juha Jokela

ENSEMBLE / VARALLA TRITON


Samuli Kakko (vier.)

SEBASTIAN


Jyrki Kasper

ENSEMBLE / TYYRPUURI


Minna Kettunen-Enberg (vier.)

ENSEMBLE / VARALLA URSULA


Pertti Koivula

YRJÖ


Marissa Lattu (vier.)

ANDRINA


Tuukka Leppänen

SKUUTTI


Lasse Lipponen

ENSEMBLE / VARALLA KIERO


Annette Lundell (vier.)

ENSEMBLE


Iivari Luomala (vier.)

PÄRSKY


Kai Lähdesmäki

ENSEMBLE / VARALLA SKUUTTI


Eleonoora Martikainen (vier.)

AQUATA / VARALLA ARIEL


Lauri Mikkola (vier.)

KIERO


Hanna Mönkäre (vier.)

ENSEMBLE


Heidi Naakka

ENSEMBLE


Unto Nuora

ENSEMBLE / VARALLA YRJÖ


Samuli Pajunen

ENSEMBLE / VARALLA SEBASTIAN


Mikko Paloniemi

ENSEMBLE


Tiina Peltonen

ENSEMBLE


Ava Philip (vier.)

ENSEMBLE


Raili Raitala

ATINA


Tuukka Raitala (vier.)

ENSEMBLE / VARALLA LIERO


Riikka Riikonen (vier.)

ALLANA


Sanna Saarijärvi

URSULA


Suvi Salospohja (vier.)

ARISTA


Teemu Sytelä (vier.)

ENSEMBLE / VARALLA CHEF LOUIS


Antti Timonen

LIERO


Tuomas Uusitalo (vier.)

CHEF LOUIS


Mikko Vihma

TRITON





Kaikki tekijät:


Reita Lounatvuori

SUOMENNOS


Hanna Kaila

SUOMENNOS (LAULUT)


Samuel Harjanne

OHJAUS


Gunilla Olsson-Karlsson

KOREOGRAFIA


Peter Ahlqvist

LAVASTUS


Pirjo Liiri-Majava

PUVUT


William Iles

VALOSUUNNITTELU


Kai Poutanen

ÄÄNISUUNNITTELU


Milja Mensonen

NAAMIOINTI JA KAMPAUKSET


Toni Haaranen

VIDEOSUUNNITTELU


Becky Vincett/ Stitches and Glue Ltd

NUKET


Paul Vincett/ Stitches and Glue Ltd

NUKET


James Veitch/ Flying by Foy Ltd

LENNÄTYKSET


Nick Porter/ Flying by Foy Ltd

LENNÄTYKSET


Sanna Niemeläinen

DRAMATURGI


Risto Kupiainen

KAPELLIMESTARI, KEYBOARD 1


Marko Hilpo

KEYBOARD 2, VARALLA KAPELLIMESTARI, KEYBOARD 1


Henri Lyysaari

KEYBOARD 2


Timo Vesajoki

KEYBOARD 3, KOSKETTIMIEN OHJELMOINTI


John Eldridge

KOSKETTIMIEN OHJELMOINTI


Mikko Mäkinen

KOSKETTIMIEN OHJELMOINTI


Sonetta Harjanne

KONSERTTIMESTARI, VIULU 1


Tommi Asplund

VARALLA KONSERTTIMESTARI, VIULU 1


Barbora Hilpo

VIULU 2


Heidi-Annina Nikkilä

VARALLA VIULU 2


Tiia Ignatius

SELLO


Riikka Lampinen

SELLO


Eeva Koivusalo

KONTRABASSO/ SÄHKÖBASSO


Elina Tyni

HUILU


Ilkka Eronen

VARALLA HUILU


Aila Hettula

OBOE


Anna Mantere

VARALLA OBOE


Markku Luuppala

PUUPUHALTIMET


Marko Portin

PUUPUHALTIMET


Jukka Tiirikainen

TRUMPETTI


Tommi Kolunen

VARALLA TRUMPETTI


Maria Luhtanen

KÄYRÄTORVI


Tatu-Pekka Paukkunen

VARALLA KÄYRÄTORVI


Sami Koskela

RUMMUT JA LYÖMÄSOITTIMET


Janne Savela

RUMMUT JA LYÖMÄSOITTIMET


Mongo Aaltonen

LYÖMÄSOITTIMET


Juhani Hapuli

VARALLA LYÖMÄSOITTIMET








Lue lisää Helsingin kaupunginteatterin sivulta:

"

Helsingin Kaupunginteatteri -tuotanto


PIENI MERENNEITO

Lumoava Disney-suurmusikaali

Helsingin Kaupunginteatteri -tuotanto

 SUURI NÄYTTÄMÖ – Eläintarhantie 5


 Ensi-ilta 17.8.2023

 Noin 2 t 25 min, sis. väliajan

 Esityksessä käytetään strobovaloja, jotka saattavat herkimmille aiheuttaa pahoinvointia

 ikäsuositus 7-vuotiaasta ylöspäin 


Suuri näyttämö muuttuu jälleen vedenalaiseksi taikamaailmaksi syksyllä 2023, kun lumoava Disney-suurmusikaali Pieni merenneito palaa Helsinkiin.  

Nuori merenneito Ariel haluaa jättää merellisen kuningaskunnan ja elää ihmisten maailmassa. Ariel rakastuu prinssiin ja tekee merinoidan kanssa sopimuksen voidakseen elää rakastettunsa kanssa.

Pieni merenneito on kiehtovan ihana, ajaton rakkaustarina, jonka maagisen kaunis musiikki on hurmannut yleisöt ympäri maailman. Huikea musikaali on uinut suoraan katsojien sydämiin myös Helsingissä. Ohjaajana mies lukuisien menestysmusikaalien (mm. Kinky Boots) takaa – Samuel Harjanne.

Alan Menkenin lumoava musiikki teki aikoinaan tästä elokuvasta yhden maailman isoimmista menestyksistä. Musikaalia varten hän on säveltänyt yli 10 uutta laulua, ja mukana ovat luonnollisesti hitit Part Of Your World ja Oscar-palkinnon voittanut Under the Sea.

Musiikki Alan Menken, laulujen sanat Howard Ashman & Glenn Slater sekä käsikirjoitus Doug Wright. Perustuu H. C. Andersenin satuun ja Disney-elokuvaan (tuottajat Howard Ashman ja John Musker, käsikirjoitus ja ohjaus John Musker ja Ron Clements)

Alkuperäinen tuotanto Disney Theatrical Productions "



Taiteiden yönä 17.08.2023 oli Kom-teatterissa mainiot Nukkekoti -näytelmän avoimet harjoitukset. Ibsenin klassikko on nykyajassa

Taiteiden yönä 17.08.2023 oli Kom-teatterissa mainiot Nukkekoti -näytelmän avoimet harjoitukset. Ibsenin klassikko on nykyajassa jossa käydään, ehkä, läpi Erään avioeron anatomia, jos nyt lisään soppaan Annikki Kariniemen karuhkoa parisuhdetarinaa. Nyt keskiössä on gay pariskunta. Ja myös tässäkin raha on vallan ja sadismin väline. Vaan kuka käyttää ja ketä ja miksi. Ensi-illassa ehkä sitten nähdään. Musiikillisesti olimme Hitchcockin suspensessä trillerissä, ja vuodenajallisesti joulun kiireisessä odotuksessa. 

Harjoituksissa oli tarpeeksi huumoria ja kunnioitusta, kun kohtausta uusittiin, muutettiin. Edellinen hieno Nukkekodin modernisointi oli Nora tuolla Teatteri Jurkassa. #avoimetharjoitukset