Keitä miehet ovat? Kuka on kriitikko? Yksi on ainakin vahtimestari. Ja kuka tahansa on nykyään kriitikko...
Kuka tiiraa ketäkin? Näytelmässä kolme miestä, kaksi heistä ehkä herraa, toimii kriitikkona ja arvostelijana. Miten määritellä täydellinen taideteos, entä teoksen viat. Kuka toistaa kenenkin mielipiteitä. Nykyään tärkeämpää on, kuka saa tehdä taidetta, opiskella taidetta, kuka arvostella, kuka astua museoon - ei pelkästään enää etuoikeutetut valkoiset parrat, siis miehet.
Miksi tulla joka toinen päivä, paitsi maanantaisin, tiiraamaan yhtä ja samaa maalausta. Vuodesta toiseen. Sanonta joka toisena päivänä mutta ei maanantaina on silkka mahdottomuus. Voisi sanoa joka toisena aukiolopäivänä. Mutta mitä hän tekee niinä muina päivinä? Maanantaisin museo on yleensä kiinni. Museo saa hengähtää.
Hannu-Pekka Björkman tekee hienoja rooleja taide-elokuvien ( Rax Rinnekankaan Luciferin viimeinen elämä ) lisäksi myös keskinkertaissa elokuvissa kuten Vareksen stoorissa, jossa Björkman jyrää kuin berseelle ammutti Berserkki sellaisella potentiaalilla leffan läpi. Hän on tuttu myös Hovimäki-sarjasta ankarana pappina jolle ei kulleroita kerätä tuukin päälle eikä väkijuomia saa myydä - vaikka sillä kyläyhteisö vaurastuisi. Myös Hella W leffassa on inha rooli. Erityisen mainio on kotimainen herkullinen the Gourmet club. Kumman kaa -sarjassa hän rouskutti näkkäriä Ellun sänkykamarissa ja kysyi myähemmin baarissa, että vieläks lohkee.
Tässä Björkmanilla oli hienot, vetreät maneerit kun hän valmistui puhumaan.
Ja vannon, että Ateneumista löytyy herrojen kaksoisolennot - maalauksista. Björkman on ilmiselvä Hugo Simbergin pikkiriikkisen maalauksen nukkuva suuri tonttu - olihan hän koulupukkina elokuvassa.
No voihan piru, siinähän Björkman tiiraa omaakuvaansa Ateneumissa. Hugo Simberg: Tonttukuningas nukkuu, 1896, vesiväri ja guassi paperille, liimattu etsauspaperille.
Koko haastattelu juutuupissa:
Simberg ja symbolistinen narrin katse...
Ateneum kirjoittaa:
Taideteoksesta voi lumoutua niin, että sitä alkaa kantaa aina mukanaan. Näyttelijä Hannu-Pekka Björkmania kuvataide on kuljettanut ympäri Eurooppaa, ja ikonit ovat vetäneet hänet Valamoon ja ortodoksisen kirkon syliin. Hänelle taide on myös hengellisen transformaation väline, säie ihmisen ja Jumalan välillä.
Lue koko juttu:
Ateneum > Kuukauden vieras >
Hannu-Pekka Björkman ja taide, tie sieluun
HANNU-PEKKA BJÖRKMAN JA TAIDE, TIE SIELUUN
Hannu Kivioja on yksiä suosikkinäyttelijöitäni 90-luvulta, rankoista rooleista, kärsivänä tumman synkeänä miehenä. Viimeksi Kiviojan näin teatterissa Q teatterissa Prinsessa Hamletissa.
Markku Maalismaa on tuttu elokuvista mm Kuulustelu, Jättiläinen ja Pahan kukat.
Samalla lipulla pääsi myös näyttelyyn. Onhan siellä monta kestosuosikkia. Ja myös inhokkia.
Suosikkejani on Hugo Simbergin piruraukat, Helene Schjerfbeckin haastava, miltei kipeä katse.
Näytelmä sopii hyvin taidemuseoon. Kunhan ihmiset osaavat käyttäytyä. Toki väkimäärä on pieni. Milteipä alkoi tuolileikki. Paikalla oli myös arvostamiani näyttelijöitä - katsojina.
Näin kun Björkman saapui töihin, seisoin itse Ateneumin valtavilla portailla.
Näin kun herrat poistuivat lavalta. Ei niin kuin Las Vegasissa Elvikset, vaan kiireellä ja tyylillä.
Näitä näytöksiä saisi olla syssylläkin. Muissakin museoissa. Ehkäpä silloin ymmärtäisin. Enemmän. Näin tämän Kansallisteatterin lipulla, siitä kiitos.
Mikä ihmeen Tintoretton valkopartainen gubbe? Miksi se on valittu sadan maalaustaiteen mestariteoksen joukkoon?
Samaan aikaan oli Ateneumin taidemuseossa Adil Abidinin näyttely, jossa korostui taiteen kerrokset, merkitykset, ja myös vastuu. Nykyään. Totuuden jälkeisenä aikana. Sotien, puhdistusten aikana. Kuka saa tehdä taidetta? Nykyään sitä saa tehdä useampikin sukupuoli, eikä pelkästään etuoikeutetut valkoihoiset. Miehet. Mestarit.
Tonttukuningas nukkuu https://t.co/mT7TyWgx6E— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 24. toukokuuta 2018
Vanhat herrat juutuupissa:
Tintoretton valkopartainen herra,
Kunsthistorisches Museum Wien :
Tekijäloota:
Näyttämö
Ateneum
Kesto
1 h 15 min
Ei väliaikaa
NÄYTTELIJÄT JA TYÖRYHMÄ
Rooleissa
Hannu-Pekka Björkman, Hannu Kivioja ja Markku Maalismaa
Konsepti, dramatisointi ja ohjaus
Minna Leino
Suomennos
Tarja Roinila
Taiteellinen suunnittelu
Minna Leino ja työryhmä: Jari Kettunen, Kati Lukka, Kare Markkola, Heikki Nylund, Johanna Storm, Ville Toikka ja Auli Turtiainen
Dramaturgit
Jukka-Pekka Pajunen ja Eva Buchwald
Vanhat mestarit
Komedia taiteesta
Thomas Bernhard
Kansallisteatterin sivulla :"Näytännöt Ateneumin taidemuseossa 15.3.–24.4.2018.
Wienin taidehistoriallisen museon Bordone-salissa on Tintoretton kuuluisa maalaus Valkopartainen mies. Maalausta tarkastelee arvostettu musiikkikriitikko ja aitouden ankara etsijä Reger. Regeriä taas tarkastelee kirjailija ja filosofi Atzbacher, jota puolestaan tarkastelee museon vahtimestari Irrsigler.
Teoksen on dramatisoinut ja ohjannut Thomas Bernhardin (1931−1989) samannimisen romaanin pohjalta Minna Leino, Kansallisteatterin dramaturgi ja monien kiitettyjen teatteriesitysten ohjaaja (mm. Kuningas kuolee ja Onnellisuuden tasavalta). Vanhat mestarit -esitys kantaesitettiin Kansallisteatterin ja HAM Helsingin taidemuseon yhteistuotantona 7.9.2017. Teatterin, musiikin ja kuvataiteen monitasoisesta kohtaamisesta syntyy elävä taideteos, joka nähdään itseoikeutetusti taidemuseossa. Esiintyjinä nähdään timantinkova näyttelijätrio: Hannu-Pekka Björkman, Hannu Kivioja ja Markku Maalismaa.
Bernhardin Vanhat mestarit -romaani on ilmestynyt Teokselta suomeksi vuonna 2013.
Vanhat mestarit nähdään Ateneumin taidemuseossa Suomen taiteen tarina -kokoelmanäyttelyn yhteydessä. Esitysliput sisältävät pääsyn taidemuseon näyttelyyn ennen esitystä. Liput on lunastettava Kansallisteatterin lippumyymälästä. "
Lisätietoa INFOpaketista PDF:
"MUSIIKKI
Johann Sebastian Bach: Die Kunst Der Fuge: Contrapunctus n:o 1 Esittäjä Grigory Sokolov (piano).
Johann Sebastian Bach: Die Kunst Der Fuge: otteita kappaleista Contrapunctus 2, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 11 ja 12.
Esittäjinä Grigory Sokolov, Angela Hewitt ja Glenn Gould (piano).
TIETOA TEKIJÖISTÄ
Ohjaaja ja Kansallisteatterin vakituinen dramaturgi Minna Leinon viimeisimpiä ohjaustöitä
Kansallisteatterissa ovat olleet kiitetyt esitykset Onnellisuuden tasavalta, Kuningas kuolee ja
Maaninkavaara. Hän on työskennellyt muun muassa KOM-tekstissä, Yleisradiossa, perustamassaan
Ajoittain sumua -työryhmässä sekä Tampereen Teatterikesän taiteellisessa johdossa ja hänelle on
myönnetty Jussi Kylätasku -palkinto.
Suomentaja Tarja Roinila on kääntänyt lukuisia Thomas Bernhardin teoksia ja vuonna 2010 hän sai
valtion kirjallisuuspalkinnon Berhardin romaanien Hakkuu ja Haaskio suomennoksista. Roinila
suomentaa saksasta, espanjasta ja ranskasta. Hänelle on myönnetty viisivuotinen
taiteilijaprofessoriapuraha vuonna 2016.
Jari Kettusen viimeisimpiä Kansallisteatterin naamioinninsuunnittelutöitä on nähty muiden muassa
esityksissä Kuolema Venetsiassa, Onnellisuuden tasavalta, SLAVA! Kunnia., Maaseudun tulevaisuus,
Persona, Luolasto ja Kuningas kuolee. Hän on aikaisemmin työskennellyt naamioinnin suunnittelijana myös mm. Suomen Kansallisoopperassa, Svenska Teaternissa ja Helsingin Kaupunginteatterissa.
Merkittävän uran eri teattereissa tehnyt Kati Lukka on ollut Kansallisteatterin vakituinen lavastaja
vuodesta 2003. Lukan viimeisimpiä Kansallisteatteriin tehtyjä lavastustöitä ovat muiden muassa
Macbeth, Onnellisuuden tasavalta, Luulosairas, SLAVA! Kunnia., Pohjalla, Kuningas kuolee, Vuosisadan rakkaustarinat ja Tumman veden päällä. Myös Kansallisoopperan Seitsemän veljeksen ja Robin Hoodin lavastukset ovat Kati Lukan käsialaa.
Kare Markkola kuuluu Kansallisteatterin vakituiseen henkilökuntaan. Hänen viimeisimpiä
valosuunnittelutöitään ovat olleet Juurihoito, Dreamteam ja Etnoporno.
Heikki Nylund on Kansallisteatterin naamioinnin päällikkö. Hänen suunnittelutöitään ovat olleet muiden muassa Vanja-eno, Kirsikkapuisto, Neljäs tie, Mr. Vertigo ja Pitkän päivän matka yöhön.
Äänisuunnittelija Johanna Storm on aiemmin vieraillut Kansallisteatterissa esityksissä Onnellisuuden
tasavalta, Täällä Pohjantähden alla 2011 ja Kuningas kuolee, josta Storm palkittiin Äänisäde-palkinnolla. Hän on työskennellyt myös muun muassa Zodiakissa ja Q-teatterissa.
Valosuunnittelija Ville Toikka on Kansallisteatterin valo-osaston päällikkö. Hänen viimeisimpiä töitään ovat olleet Kuolema Venetsiassa, Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja, Onnellisuuden tasavalta, Saiturin joulu ja Persona.
Auli Turtiainen on Kansallisteatterin markkinointipäällikkö ja pukusuunnittelija, jonka viimeisimpiä
teatterisuunnittelutöitä ovat olleet mm. Tabu, Alli Jukolan tarina, Petos, Kirsikkapuisto, Patriarkka ja
Mr.Vertigo. Turtiainen on saanut Jussi-palkinnot elokuvista Onneli ja Anneli sekä Tulennielijä.
Jukka-Pekka Pajunen on dramaturgi ja suomentaja. Hänet on palkittu muun muassa Mikael Agricola -
palkinnolla ja kirjallisuuden valtionpalkinnolla. Pajunen on aiemmin työskennellyt Kansallisteatterissa kirjallisena avustajana, Tampereen Teatterikesän taiteellisen johtoryhmän jäsenenä jaTurun Kaupunginteatterin kirjallisena asiantuntijana.
Eva Buchwald on Kansallisteatterin vakituinen dramaturgi. Buchwaldin tehtäväkenttään kuuluvat muun muassa uuden kotimaisen draaman kehittämistyö sekä ulkomaisten tekstien kartoittaminen.
NÄYTTELIJÄT
Hannu-Pekka Björkman on tehnyt merkittäviä ja palkittuja rooleja niin teattereissa (mm.
Kansallisteatterissa Onnellisuuden tasavalta, Godota odottaessa ja Idiootti), televisiossa (mm. Maailma on valmis ja Kohtuuttomuuksia) kuin elokuvissakin (Jussi-palkinto parhaasta miespääosasta Eläville ja kuolleille ja Jussi-ehdokkuus Haarautuvan rakkauden talo). Näyttelijäntyön lisäksi Björkman toimii tällä hetkellä Teatterikorkeakoulussa näyttelijäntyön professorina. Vuoden 2018 alusta hänet kiinnitetään Kansallisteatterin vakituiseen ensembleen.
Markku Maalismaa kuuluu Kansallisteatterin vakituiseen näyttelijäkuntaan. Hänen roolitöitään on nähty muun muassa esityksissä Onnellisuuden tasavalta, SLAVA! Kunnia., HOMO!, Kellariloukko ja Kuningas kuolee. Tänä syksynä hän ihastuttaa myös Juurihoidon pääroolissa.
Hannu Kivioja vierailee ensi kertaa Kansallisteatterissa. Hän on työskennellyt Q-teatterissa sekä
Kuopion, Espoon ja Kokkolan kaupunginteattereissa. Kivioja on tehnyt runsaasti elokuva- ja
televisiorooleja. Hänet on muun muassa palkittu Jussi-patsaalla pääroolistaan elokuvassa Isä meidän. "
Tässä kuvat Kansiksen Flickrissä:
