Tässä Niskavuoressa on tarkoituksellinen XXX eli aikuisille tarkoitettu esitys. Kinkyvastaanottajana ja teatteri- ja muutenkin kulttuuribloggaajana kiinnostuin kutsusta, johon tosin en enskariin päässyt, kun päällä oli viiden päicän putki Night Visions -festareita, mutta onneksi perjantaina oli iltasella vapaata. Teos toimi myös pikkujouluna, jolloin saa nauraa.
Tosin toisesta rivisrtä taaksepäin olis voinut olla korkeammat tuolit tai tyynyjä tai puhelinluettoita. Kun eturivissä istui kookkaita miehiä.
Eli vähintäänkin Friday, bitches.
Sisältövaroituskansio on yhtä paksu kuin puhelinluettelo. Tai Babylon Berlinin massiivinen kuvaussuunnitelma.
Nyt en katsonut sisältövaroituskansiota, koska sen plaraaminen voi sisältää rutkasti juonipaljastuksia.... Nykykatsoja osaa varautua. Tärkeintähän on katsojan koskemattomuus. Kaikki tapahtuu tarpeeksi kaukana. Etäällä. Ja mielikuvituksessa. Kyseessä on käiskirjoitettu teos. Tilana obn turvallinen teatteri.
Teatteri Viiruksen studiossa näemme läpinäkyvän kuution, kuin jääpalan, jonka sisällä ultravioletissa tai paremminkin sähkönsinisessä valossa on lattialla, klassisen musiikin soidessa ylevästi, valkea möykky kangasta, joka lopulta alkaa liikkua, ja sen sisältää syntyy kolme olentoa Niskavuoreen. Alastomina, sarjakuvamaisin päin, kokonaamioin, hyvin vaaleahiuksina. Alastomina. Sitten siirrymme, jossain vaiheessa, ellei heti xxx kohtaan. Alastomat olennot hytkyvät transsissa tanssivat, hikisinä. Kohtaavatko he häpeää. Kohtaammeko me häpeä. Kuka kohtaa ja mitä. Pinet Suomenliput heilut keååien päässä, kepeillä myös piiskataan. Ollaan urheiluhuumassa, sinivalkoisessa, otetaan selkään, sanan monissa merkitysissä.
Tuoretta oli myös maalaaminen, eli maalia laittoivat omiin paikkoihin, ja ja squirttasivat siitä kankaalle ja katsojia kohti - välissämme oli tuo läpinäkyvä neljäs seinä.
Nykyteatterin, sirkuksen, performanssin, BDSM:n, kinkyn ja mm burleskin keinoja käytettiin. Väliajaton teos oli sopivan mittainen ponnistus, ja puserrus. Ainakin naiset nauroivat kovaan ääneen huippukohdissa. Miten pitääkin. Kun lavalla tehdään jännä temppu ja sitten vilkutetaan katsojalle.
Mm sillä Suomenlipulla.
Mainiota oli lukea myös infoa, millä kielellä he esittävät teoksen. Tiedoissa luki:
kieli = ei ongelma.
Eli ei käytetty suomen kieltä. Ehkä vähän demonista englantia.
Saako klassikkoon kajota. Miksi ei saisi.
Esitys on teatterissa tiettyinä päivinä, esittävänä taiteena. Se ei ole mikää tuhruinen seksiklubin sesonkiläträys, jonne kuka tahansa ukkeli voi kävellä tukko euroja kouraassaan milloin vaan. Ei.
Jossain teatterissa muutama vuosi sitten ksyttiin yleisöltä, mitä haluaa teatteriin ja mitä ei. Eräässä katsojakommentissa oluki, että ei alastomuutta. Minustakaan turhaa alastomuutta ei tarvitse käyttää vain provosoidaakseen, Kuten klikkiotsikot. HAIRn päivät ovat takana.
Aikuisten esityksiin nykyteatterissa, burleskissa, sirkuksessa voidaan käyttää kehoa. Tämän performanssikollektiivin jäsenet lavalla olivta, ovat Astrid Stenberg, Emilia Jansson, Herman Nyby. Sekä äänisuunnittelija Riku-Pekka Kellokoski.
Tai eiväthän he alasti ole, vaan kaikilla on sinivalkoiset sukat. Että pysyvät psytyssä mm märän maalin keskellä.
Paperimassan tyyliset sekä söpöt että groteskit naamiot vaaleinen viattomine hiukseen, suomalainen perimä, suomalainen maisema.
Mikä hybris, mikä hypoteesi. Että yleisö kokee, yleisö nauttii.
Ehkä ollaan myös epämukavuusalueilla. Ja mukavuusaluiella. Varsinkin.
Tekijäloota:
Esiintyjät Astrid Stenberg, Emilia Jansson, Herman Nyby
Äänisuunnittelija Riku-Pekka Kellokoski
Tuotanto 4 FLOORS OF WHORES
Kesto päivitetään ennen ensi-iltaa
Kieli ei ongelma
Esitys sisältää vahvaa strobovaloa, teatterisavua ja suositellaan aikuisyleisölle.
4 Floors of Whores: niXXXavuori
4 FLOORS OF WHORES
”Niskavuoren lapset ovat niin hauskan pellavapäisiä ja harvasanaisia” – Hella Wuolijoki
Lue lisää Viiruksen sivulta ja muualtakin:
"niXXXavuori liikkuu lumisessa, kansallisromanttisessa mielenmaisemassa. Teos sukeltaa performanssitaiteen kaanonin, suomalaisen teatterin ja julkisen torijuhlan kautta kysymyksiin häpeästä ja syyllisyydestä suhteessa kansalliseen identiteettiin. Uuden, nuoren kotimaisen 4 floors of whores -kollektiivin muodostavat Emilia Jansson, Riku-Pekka Kellokoski, Herman Nyby ja Astrid Stenberg. Esitys saa ensi-iltansa Viiruksessa 2.12.2021
Ryhmän estetiikka ja työskentelytavat nousevat fyysisen teatterin, nykykoreografian, äänitaiteen ja performanssitaiteen vuoropuhelusta – ripauksella populaarikulttuuria ja aistillisuutta. Haaveiden, hybriksen ja nautinnon synnyttämät sirpaloituneet maisemat kehittyvät mielialojen ja tunnelmien sommitelmiksi."
