Ehtoon esityksenä, monologina, näytelmänä, esittävänä taiteena, performanssina Viirus Teatterin ROCKY! RETURN OF THE LOSER. Sen nyrkkeilijän leffa, tarina menee täysin laukalle tässä Martin Bahnen esittämänä, osin itseään iskevässä (kirjaimellisesti), verta vuodattavana kritiikkinä miun vihervasemmistolaiseen kulttuurikuplaani. 30.09.2021. Mutta kenen muroihin tässä kus pissitään tai siis granolaan... Aiheuttanee myös monensortin keskustelua. Olin kutsuvieraana. Kiitoksia.
Mutta.
Meni tunteisiin. Mielestäni yhtään rasistista tai rasistista puoluetta ei pitäisi perustaa, eikä sieltä kansanedustajia tehtailla. Mielestäni yksikään rikollinen ei saisi olla kansanedustaja. Persuilla näitä rikollisia on listoilla eniten. Äärioikeisto, uusnatsit ja persut sekä trollit levittävät rasismin lisäksi disinformaatiota, naisvihaa, abortin kieltämistä, rasismia, salaliittoteirioita, koronan kieltämistä, tieteen kieltämistä, taiteen kieltämistä, ilmastokriisin kieltämistä, hihhilointia, maskien kieltämistä ja rokotevastaisuutta. Ne ovat vaarallista sakkia. Varsinkin lapsille ja kouluille.
Rasisti äärioikeistolainen ei todellakaan ole ihmisen eikä kansan puolella. Kun Black lives matter -liikettä kannattaa Suomessa humanistit, antifasistit humaanit empatiakykyiset ihmiset, niin äärioikeisto naukuu, että Kaikkien ihmisten elämä on merkityksellistä, muttei tämä pidä heillä tietenkään alkuunkaan paikkaansa.
Tänään twitterissä ihmetellään, miksi suomalainen poliisi virkapuvussaan on mennyt disinformaatiota ja salaliittoteorioita levittävän äärioikeistolaisen alustalle haastateltavaksi. Onko entisissä ja nykyisissä poliiseissa niin paljon persuja ja rasisteja, kun ajattelee heidän salaisia fb-ryhmiään.
Meni tunteisiin. Olen äänestänyt vihreitä, vasemmistoa ja feministejä vuorotellen viime vuosina, tyyppien mukaan, sitä ennen vihreitä vuosikymmeniä. Olen aina äänestänyt. Olen siinä mielessä etuoikeutettu, että en ole asunnoton. Tosin en ole saanut valita, missä asun. Asun lähiössä itä-Helsingissä, missä on vähävaraista noin niinkuin sosioekonomisesti.
Näytelmän esittäjän Martin Bahnen vuorosanoja siis ajattelen, kun hän kertoo etuoikeutetusta asemasta. Minulla olisi ollut periaatteessa mahdollisuus opiskella lisää jos olisin saanut lainaa tms. Käyn teatterissa koska olen teatteribloggaaja, ja kulttuurin suurkuluttaja myös elokuvien suhteen. Mutta minä joudun tulemaan kolmella eri kulkuneuvolla kotoa Kom-teatteriin ja Teatteri Viirukseen. Kaikki teatterit ja elokuvateatterit enemmistönä sijaitsevat pitkän sillan tuolla puolen, rikkaiden alueella, lahtarien ja valkoisten puolella.
Onhan meillä lähiöissä kyllä kulttuurikeskuksia. Minun lähiöni on monikulttuurinen ja -kielinen. Siinä mielessä olem etuoikeutettu, että osaan hakea tietoa, esim verkosta, missä on ilmauset tapahtumat. Työelämässä olen ollut niin lastensuojelun, kehitysvammaisten, turvakodin ja työttömien puolella. Olen toiminut myös kirjastossa, monimediatoimittajana, tehnyt paskatöitä, tehnyt pätkätöitä. Ollut apurahalla, tehnyt ilmaista työtä. Suomalaisten kirjo näinä vuosikymmeninä on tullut liki.
Ei ole etuoikeutettua käydä teatterissa, koska rahaa menee vain pääsylippuun, saan myös vapaa- ja medialippuja, mutten koskaan osta shampanjaa enkä leivoksia enkä valkkaria kun rahat riittää hädin tuskin narikkaan. Koska taide on tärkein. Minulla on aina ollut kirjahylly, jossa on ollut myös kirjoja, niin lapsuudenkodissakin kuin nyt. Kirjoja voi myös dyykata, kierrättää ja lainata kirjastosta. Vaikka asuimme periferiassa, eikä sisävessaakaan tainnut olla. Mutta oli kirjoja, musiikkia, tarinoita ja tauluja, joita kumpikin vanhempi maalasi öljyvärein tai vesivärein. Kulttuurin arvostus on lähtenyt kotoa...
Ei, Rocky ei ole altavastaaja, ei underdog, eikä pelastaja.
Keskustelun aloittaja se toki on, hieno esitys, mutta miksi antaa rasisteille sananvuoro öyhöttää.
Miksi arvioiden otsikoissa vihervasemmisto esitetään niin yksipuolisesti.
Esityksestä:
Bahne muuntuu pikkuhiljaa siinä kasvojen edessä. Hän kertoo Rockyn tarinaa. Itse en Syltyn elokuvia diggaa, paitsi Oscaria, jossa Tim Curry artikuloi roikkuvista diftongeista. Bahnen esittämä hahmo muuntuu ensin symppiksestä miltei Rockyn tarinan pitchaajaksi. Hän aivan kuin myy Rockyn tarinaa.
Tehokeinot
Tekoveri ei tee minulle ollenkaan pahaa, päin vastoin, saisi olla enemmänkin.
Esityksen performanssi, rituaali on rauhallinen, katsoja saa pohtia, ajatella, kitua, nauttia. Kenties sadistisestikin. Toimiiko performanssi lavan kummallakin puolella. Sadismikin.
Alastomuus mitä ilmeisimminkin sopi sianruhon kiikkuun kiikkiin nostamisen jälkeen.
PIMEYS on aina pelottavaa teatterissa. Kai se jossain selkärangassa tai liskonaivoissa on, varuillaanolo. Kun ympäristöä ei pysty hahmottamaan. Että mitä tapahtuu. Vaikka Teatteri on aina turvallinen paikka.
Sirisevät vilkkuvalot toimivat nyt aina, vieden ajatukset 90-luvun musiikkivideoihin, Prodigyyn ja Skunk Anansiehen.
Kieli
Ruotsin kieli ei ole tässä vaikeata, esityksen yllä on suomenkielinen tekstitys, äppiä, kännykän sovellusta en käyttänyt.
Osa esityksestä on nonverbaalia performanssia, nykyteatteria. Jos nyt enää rajaa on, mikä on nykyteatteria, mikä vanhaa koulukuntaa.
Esitys kysyy yleisöltä, kuinka moni on nähnyt Rockyn, kuka muistaa tunnarin.
En hyväksy nyrkkeilyä, vaikka yksi eksä sellaista harjoittikin. En katso matseja.
Kuva: Ernest Protasiewicz
Lue lisää Teater Viiruksen sivulta:
" Eniten pelkäävät ne, joilla on eniten menetettävää.
Me rakastamme altavastaajia. Haluamme olla heikoimpien puolella, haluamme nähdä maahan lyödyn nousevan ylös, haluamme nähdä hänen iskevän takaisin. Haluamme nähdä, miten luuseri muuttuu voittajaksi.
Vahvojen näyttämökuvien monologiesitys ROCKY! Return of the Loser käsittelee poliittisten voimasuhteiden murrosta. Pilkatut oikeistopopulistit ovat hallinneet tilannetta jo pitkään, (kulttuuri)vasemmisto puolestaan makaa köysissä.
Tuleeko entisistä luusereista uusia vallanpitäjiä ja entisistä vallanpitäjistä luusereita?
ROCKY! Return of the Loser palkittiin Tanskassa usealla Reumert -palkinnolla (vuoden paras ohjaus, vuoden paras esitys). Ohjaaja ja käsikirjoittaja Tue Biering on yksi Tanskan arvostetuimpia ohjaajia ja tunnettu laajaa keskustelua herättäneistä töistään. Viiruksen versio perustuu alkuperäiseen ohjaus- ja esityskonseptiin, jonka konsultoivana ohjaajana ja taiteellisena neuvonantajana on toiminut Tue Biering itse.
Ikäsuositus 16 vuotta, esitys sisältää tekoverta ja kohtauksia, jotka voivat olla sokeeraavia"
Tekijäloota:
Teksti Tue Biering
Näyttämöllä Martin Bahne
Ohjaus Jussi Sorjanen
Ohjauskonsepti Tue Biering
Lavastuskonsepti Peter Schultz
Valosuunnittelukonsepti Mathilde Niemann Hüttel
Äänisuunnittelukonsepti Ditlev Brinth
Lavastus-, ääni-, ja valosuunnittelukonseptien toteutus Atte Pukero ja Laura Siironen
Vaatetus ja rekvisiitta Elina Riikonen
Rekvisiittavalmistus Emilia Lindholm ja Julius Sepponen / Otus Workshop
Tekninen neuvonantaja Henrik Bank
Poliitikko Erika Veltheim
Työntekijä Antonia Henn / David Sandqvist
Esitysoikeus Agency North / Colombine Teaterförlag
Pituus 1 h 30 min
Esityskieli on ruotsi ja esitys tekstitetään suomeksi ja englanniksi Subtitle Mobile sovelluksen kautta
Esitykset Viiruksessa:
to 14.10 klo. 19 / pe 15.10 klo. 19
la 16.10 klo. 19 / pe 22.10 klo. 19
la 23.10 klo. 19 / to 28.10 klo. 19
pe 29.10 klo. 19 / la 30.10 klo. 19
ke 3.11 klo. 19 / to 4.11 klo. 19
la 6.11 klo. 19 / pe 12.11 klo. 19
la 13.11 klo. 14 (Huom! Matinea) / ti 16.11 klo. 19
la 20.11 klo. 14 (Huom! Matinea)
Liput 33,5 / 26,5 / 18,5 €
